Rakennuksessa on piilosokkeli ja maanvaraisen laatan alta tulee homeen hajua ympäri asunnon. Hajun voi havaita listoja raottamalla ja se tarttuu mm. vaatteisiin. Hajua vaatteissa ei huomaa itse asunnossa sisällä, mutta esim. työpaikalla ja oltaessa useampi päivä poissa. Lattian alla on siis todennäköisesti menossa jonkin asteinen hajoamisprosessi kosteuden vaikutuksesta. Olen tässä jonkin aikaa seuraillut tähän liittyvää keskustelua ja yleinen mielipide vaikuttaisi olevan, että laatta on piikattava auki ja hajoaa maa-aines vaihdettava, jotta ongelma poistuisi. Kuitenkin jotkut asiantuntijatahot ovat sitä mieltä, että tämän tyyppinen korjaustoimi on liian rankka ja kallis!??!
Ketä tässä nyt pitäisi uskoa? Kosteusongelma laatan alla tuskin poistuu pelkän salaojituksen ja ulkopuolisen kosteuden vähentämisen avulla?
Ketä tässä nyt pitäisi uskoa? Kosteusongelma laatan alla tuskin poistuu pelkän salaojituksen ja ulkopuolisen kosteuden vähentämisen avulla?
Vastaukset 9
Vanhimmat
Olet oikeassa, muuta ei juuri ole tehtävissä. Alapohjan kuivaaminen ei tällaisessa tapauksessa varmuudella onnistu. Itse olen ko. korjauksen tehnyt. Laatta sahattiin pois. Täyttösoraa poistettiin n. 20 cm ja tilalle tuotiin kapillarikatkosepeli. Uudet eristeet, lattialämmitys ja uuden laatan valu. Ja tietysti ulkopuolisen kosteuden eliminointi ts. salaojitus ja pihan muotoilu. Valtava urakka, mutta kannatti. Ei nimittäin ollut muuta mahdollisuutta kuin korjata. Onneksi saimme myyjältä hinnanalennusta, joten koko korjausta ei tarvinnut itse maksaa. Myimme talon n. vuosi sitten ja annoimme ostajan tutustua kaikkiin talosta tehtyihin dokumentteihin vaurion syystä, laajuudesta ja tehdyistä korjauksista. Ja kaupaksi meni. Homeloukusta voi selvitä.
Saako tiedustella paljonko tuli maksamaan ja millaiselle pinta-alalle? Miten viemäröinnit ja muut sellaiset?
...tarkkaan muista. Vanha laatta sahattiin noin puolen nelion ruutuihin, jotka nosteltiin pois. Samalla rikkoutuivat myös laatan alapuoliset viemärit ja vesijohdot. Niiden uusinta, lattialämmitys ja uusi laatta maksoivat muistaakseni hieman yli 50 000 mk. Omaa työtä oli mukana reilusti. Samalla korjattiin myös ulkoseinien alaosat, jotka tälläisessa tapauksessa (Matalaperustus) ovat lähes takuuvarmasti lahoamassa.
pinta-ala oli n 40 m2, eli koko talon alapuoli ei onneksi ollut kastunut. Jos uusittavaa on joku 100 m2, niin kalliiksihan se tulee ja urakka on valtava. Meidän tapauksessa myyjiltä saatu hinnanalennus auttoi sen verran ettei lisälainaa tarvinnut ottaa, mutta eihän se koko remonttiin riittänyt. Katsottiin kuitenkin paremmaksi tyytyä siihen, koska käräjille meno olisi tullut varmasti kalliimmaksi ja lopputulos olisi ollut epävarma. Jopa asianajajat onnittelivat meitä sopuratkaisusta. Näissä tapauksissa laiha sopu on yleensä parempi kuin lihava riita.
Matala perustus oli sitä 70-luvun tyyliä, tosin Vieläkin tehdään samantyylisia perustuksia. Oikein tehdyt seinät eivät lahoa. Meillä on ollut talo laatalle tehty ja on seinät kestäneet yli 30 vuotta. Kerran olen avannut seinän ulkoapäin ja puurakenteet oli kuivia, eikä hajuhaittojakaan ole ollut, joten seinät lienevät hyvässä kunnossa.Tosin yleisestä rakennustavasta poiketen senät on tehty korkeammalle valamalla ulkoseinien alla lecasorasta 10 cm korkea koroke, ei vesi yllä seiniin jos tulee vesivahinkoja.
Näinhän se on, että maa-aineksen vaihto on tietysti ainoa varma keino haitan poistamiseksi.
Nämä hajuthan ovat kaasuja, jotka tulevat sisäilmaan ilmanpaineen vaihteluiden myötä samalla periaatteella kuin radon-kaasut. Säteilyturvakeskuksen sivuilta (www.stuk.fi) löytyy kohdasta ”radonkorjaukset” pdf-tiedostona opas STUK-A127, jossa neuvotaan mm. miten tiivistystoimenpiteet kannattaa suorittaa. Tiivistämisellä voi päästä noin 50 %:n alenemaan. Edelleen ilmanpaineen säätäminen mahdollisimman vähän alipaineiseksi vähentää omalta osaltaan myös ongelmaa. Näillä menetelmillä on arvioitu päästävän n. max 80 %:n vähennykseen.
On olemassa myös koneellisesti ilmastoituja lattia-alustoja ja jalkalistoja (Trelleborg, Platon), jotka alipaineistettuina johtavat hajut ulos rakennuksesta. Näiden altatuulettuvien lattioiden käytössä on tietysti myös omat hankaluutensa eivätkä nekään kovin halpoja ratkaisuja ole.
Eli vaikea päätös on tehtävä jonkinasteisen terveyshaitan ja korkeiden korjauskustannusten välillä. Jos mitään erityistä oireilua ei ole ollut, ehkä 80 %:n vähenemä on riittävä. Jos selvä altistuma on jo olemassa, niin tilanne vaatii radikaaleja toimenpiteitä.
onkin osoitettu Liisalle, vastaan omalta osaltani.
Kuitenkin ennen lattian purkua kannattaa tutkia seinien kunto alareunasta. Tärkeää on tietää onko seinät kunnossa, ennenkuin purkaa betonilattioita. Ensin on selvitettävä mistä haju tulee.Tietysti mikäli on kiviseinät, ne eivät lahoa, mutta väärin tehtynä nostavat kosteutta ylös seinää pitkin.
tuolla termillä "väärin tehty"?
Tiiliseinä on väärin tehty, jos perustusbetonin ja alimman tiilikerroksen väliin ei ole laitettu kosteuden nousua estävää bitumihuopasuikaletta tai betoni ei ole bitumoitu tai muuten estetty veden nousu tiiliseinään. Tämä kosteuskatko näyttää puuttuvan melko monissa rakennuksissa ja jos seinän välissä on puurakenteita ne saattavat lahoa ajanmyötä. Olen nähnyt talon, jossa punatiiliväliseinässä vesi nousi parikymmentäsenttiä huoneen puolelle asti, oli tiiliseinä muurattu suoraan perustusbetonilaatan päälle. Sama kosteuskatko pitää olla myös puurakenneseinillä, eikä puurakenteet saa koskettaa sivultakaan valesokkeliin tai muihin betonirakenteisiin. Valesokkeli on ainakin sateilla yms.säillä märkä. Muitakin rakennevirheitä saattaa olla, esim. puuseinä perustettu liian kylmään tilaan, jolloin kesähelteillä saattaa kondensoitua vettä alapaarteeseen.