Opiskelun pitäisi olla oppilaille mukavaa ja tuottavaa.
Nykyisessä koulusysteemissä oppilas on joko jarru tai jarrutettava.
Ne oppilaat, jotka eivät viihdy teoreettisessa ja pakonomaisessa koulujärjestelmässä, voisivat lähteä työelämään noin13 vuoden iässä, kun ovat oppineet laskemaan ja lukemaan.
Monen lyhyen pätkätyön seurauksena he oppisivat kantapään kautta, mitä he haluavat ja mitä he eivät halua.
Kun laiskotuttaa, ei tarvitse tehdä työtä, ja kun tulee rahantarve, on lähdettävä etsimään pätkätöitä.
Lopulta pätkätyöläisille muovautuu ammatillinen kokemuskenttä eri aloista, ja juuri siitä työpaikasta, jossa he voisivat olla hyödyllisiä itselleen ja yhteiskunnalle.
Kun työvoimatoimisto tarjoaa halukkaille pätkätöitä, sosiaalitoimisto toimeentulotukea ja oppilaitokset opintopaikkoja, toimii yhteiskunta lopulta dynaamisena työllistäjänä, jossa oppilaat ja työntekijät viihtyvät paremmin.
Tällainen järjestelmä ei tarkoita siirtymistä entiseen luokkajärjestelmään, jossa köyhistä oloista tulleet lapset päätyivät käsityöläisiksi ja rikkaista oloista tulleet lapset päätyivät johtajiksi.
Suurin osa teoriaa kouluissa opiskelleista oppilaista ei tiedä, mitä työtä he haluaisivat tehdä 9-12 opiskeluvuotensa jälkeen.
Sen sijaan pätkätöihin siirtyneet oppilaat saattavat olla jo haluamassaan työssä opiskeltuaan muutaman vuoden työn edellyttämää oppiainetta jossain oppilaitoksessa.
Yhteiskunnan olisi oltava dynaaminen, jotta 40 vuotias pääsisi opiskelemaan, mitä haluaa, ja teini-ikäinen pääsisi työelämään niin halutessaan.
Näiden ihmisten kokemuksista voidaan tehdä haastatteluja, joissa he kertoisivat, miten käytännössä asiat toimivat sen jälkeen, kun he olivat tehneet opintojaan ja työelämäänsä koskevat päätökset, ja lähtivät toteuttamaan unelmiaan käytännössä.
Nykyisessä koulusysteemissä oppilas on joko jarru tai jarrutettava.
Ne oppilaat, jotka eivät viihdy teoreettisessa ja pakonomaisessa koulujärjestelmässä, voisivat lähteä työelämään noin13 vuoden iässä, kun ovat oppineet laskemaan ja lukemaan.
Monen lyhyen pätkätyön seurauksena he oppisivat kantapään kautta, mitä he haluavat ja mitä he eivät halua.
Kun laiskotuttaa, ei tarvitse tehdä työtä, ja kun tulee rahantarve, on lähdettävä etsimään pätkätöitä.
Lopulta pätkätyöläisille muovautuu ammatillinen kokemuskenttä eri aloista, ja juuri siitä työpaikasta, jossa he voisivat olla hyödyllisiä itselleen ja yhteiskunnalle.
Kun työvoimatoimisto tarjoaa halukkaille pätkätöitä, sosiaalitoimisto toimeentulotukea ja oppilaitokset opintopaikkoja, toimii yhteiskunta lopulta dynaamisena työllistäjänä, jossa oppilaat ja työntekijät viihtyvät paremmin.
Tällainen järjestelmä ei tarkoita siirtymistä entiseen luokkajärjestelmään, jossa köyhistä oloista tulleet lapset päätyivät käsityöläisiksi ja rikkaista oloista tulleet lapset päätyivät johtajiksi.
Suurin osa teoriaa kouluissa opiskelleista oppilaista ei tiedä, mitä työtä he haluaisivat tehdä 9-12 opiskeluvuotensa jälkeen.
Sen sijaan pätkätöihin siirtyneet oppilaat saattavat olla jo haluamassaan työssä opiskeltuaan muutaman vuoden työn edellyttämää oppiainetta jossain oppilaitoksessa.
Yhteiskunnan olisi oltava dynaaminen, jotta 40 vuotias pääsisi opiskelemaan, mitä haluaa, ja teini-ikäinen pääsisi työelämään niin halutessaan.
Näiden ihmisten kokemuksista voidaan tehdä haastatteluja, joissa he kertoisivat, miten käytännössä asiat toimivat sen jälkeen, kun he olivat tehneet opintojaan ja työelämäänsä koskevat päätökset, ja lähtivät toteuttamaan unelmiaan käytännössä.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Eiköhön suurin osa tiedä itse mitä haluaa ja mitä ei halua. Eikä siihen tarvita ulkopuolista utelemaan, haastattelemaan, määräilemään, manipuloimaan ja pompottelemaan.
Sadistinen ja vallanhaluinen luonne haluaa määräillä ja alistaa muita. Semmoinen mieli kuuluisi pöpilään. Ei ole normaalia tuo.