Mitä eroa on ajalla ja kellolla?

Fysiikan teoriassa tunnetaan sellainen runollinen ilmaisu kuin ajan nuoli, joka kulkee aina samaan suuntaan pseudoulottuvuudessa, jota kutsumme ajaksi. Aika ohjaa tapahtumien (aika)järjestystä, syytä ja seurausta sekä muutakin kuin liikettä, kuten jo moneen kertaan on todettu.

Onko aika olemassa? Ajan "kulumisen" seurauksista syntyy luonnonlakeja, mutta emme voi osoittaa sormella kellon viisareita ja sanoa "Aika on tuossa."

Aika ei ole luonnonlaki, mutta olisiko se fakta? Biologinen evoluutio on todennettu fakta, mutta ei sekään ole olemassa. Se vain tapahtuu. ; )

Ajan olemus on yksi lempifilosofisista kysymyksistäni, koska se on mielenkiintoinen.

Mielestäni aika ei kulu vaikka jokin muuttuisi. Muutos on seuraus liikkeestä, jolla mielestäni ei ole mitään yhteyttä aikaan.

"Aika on illuusio", sanoi albertti. Olen samaa mieltä.

Kollimaattori kirjoitti:

Fysiikan teoriassa tunnetaan sellainen runollinen ilmaisu kuin ajan nuoli, joka kulkee aina samaan suuntaan pseudoulottuvuudessa, jota kutsumme ajaksi. Aika ohjaa tapahtumien (aika)järjestystä, syytä ja seurausta sekä muutakin kuin liikettä, kuten jo moneen kertaan on todettu.

Onko aika olemassa? Ajan "kulumisen" seurauksista syntyy luonnonlakeja, mutta emme voi osoittaa sormella kellon viisareita ja sanoa "Aika on tuossa."

Aika ei ole luonnonlaki, mutta olisiko se fakta? Biologinen evoluutio on todennettu fakta, mutta ei sekään ole olemassa. Se vain tapahtuu. ; )

Lue lisää

Edellinen keskustelu samasta aiheesta:

https://keskustelu.suomi24.fi/t/16359911/miten-mitata-aikaa

Kohta varmaan uusi keskustelu samasta aiheesta.

Vuodenaikojen vaihtelut ja päivän ja yön vaihtelut johtuvat maan liikkeestä, ts. maan kiertäessään pyörii - tai toisin ilmaistuna - se pyöriessään kiertää. Päivällä ja yöllä, kuten vuodenaikojen vaihtelulla, ei ole mitään tekemistä ajan kanssa, ne ovat seurausta liikkeestä ja tämän tuomasta muutoksesta.

"Aika ei ole millään tavalla aurinkokellossa"

Noh, missä aika on jos ei ole kellossa? Kello on nimittäin yleisesti hyväksytty ajan indikaattori,

Yritätkö väittää että aika olisi jotain jota voisi havaita esim. luonnossa?

Anonyymi kirjoitti:

Vuodenaikojen vaihtelut ja päivän ja yön vaihtelut johtuvat maan liikkeestä, ts. maan kiertäessään pyörii - tai toisin ilmaistuna - se pyöriessään kiertää. Päivällä ja yöllä, kuten vuodenaikojen vaihtelulla, ei ole mitään tekemistä ajan kanssa, ne ovat seurausta liikkeestä ja tämän tuomasta muutoksesta.

"Aika ei ole millään tavalla aurinkokellossa"

Noh, missä aika on jos ei ole kellossa? Kello on nimittäin yleisesti hyväksytty ajan indikaattori,

Yritätkö väittää että aika olisi jotain jota voisi havaita esim. luonnossa?

Lue lisää

Ajan voi havaita niinkin yksinkertaisesti kuin havaitsemalla, etten voi olla kahdessa paikassa yhtä AIKAA. Aika erottelee nuo koordinaatit toisistaan.

Anonyymi kirjoitti:

Vuodenaikojen vaihtelut ja päivän ja yön vaihtelut johtuvat maan liikkeestä, ts. maan kiertäessään pyörii - tai toisin ilmaistuna - se pyöriessään kiertää. Päivällä ja yöllä, kuten vuodenaikojen vaihtelulla, ei ole mitään tekemistä ajan kanssa, ne ovat seurausta liikkeestä ja tämän tuomasta muutoksesta.

"Aika ei ole millään tavalla aurinkokellossa"

Noh, missä aika on jos ei ole kellossa? Kello on nimittäin yleisesti hyväksytty ajan indikaattori,

Yritätkö väittää että aika olisi jotain jota voisi havaita esim. luonnossa?

Lue lisää

"Yritätkö väittää että aika olisi jotain jota voisi havaita esim. luonnossa?"

Niin päivien kulumistahan ei voi mitenkään seurata luonnossa? Eihän kukaan pysty erottamaan yötä päivästä!?! Saati sitten vuodenaikoja...

Anonyymi kirjoitti:

Ajan voi havaita niinkin yksinkertaisesti kuin havaitsemalla, etten voi olla kahdessa paikassa yhtä AIKAA. Aika erottelee nuo koordinaatit toisistaan.

Paikka erottelee koordinaatit toisistaan. Siksi puhumme spatiaalisista koordinaateista, joiden perusteella voimme laskea todellisia etäisyyksiä.

Esim. etäisyys New Yorikista Helsinkiin on sama ajasta riippumatta ja johtuu ainoastaan spatiaalisista koordinaateista.

Aikaa ei voi havaita, koska se on yliaistillinen käsite. Toisin kuin paikka - jokainen ihminen näkee paikan, muttei mitään aikaa.

Anonyymi kirjoitti:

"Yritätkö väittää että aika olisi jotain jota voisi havaita esim. luonnossa?"

Niin päivien kulumistahan ei voi mitenkään seurata luonnossa? Eihän kukaan pysty erottamaan yötä päivästä!?! Saati sitten vuodenaikoja...

Lue lisää

Osaatko lukea lainkaan? Juurihan todettiin, että vuodenaikojen vaihtelut ja yö ja päivä ovat seurausta liikkeestä, ei ajasta.

Liikkeellä ei ole mitään tekemistä olemattoman ajan kanssa.

Anonyymi kirjoitti:

Paikka erottelee koordinaatit toisistaan. Siksi puhumme spatiaalisista koordinaateista, joiden perusteella voimme laskea todellisia etäisyyksiä.

Esim. etäisyys New Yorikista Helsinkiin on sama ajasta riippumatta ja johtuu ainoastaan spatiaalisista koordinaateista.

Aikaa ei voi havaita, koska se on yliaistillinen käsite. Toisin kuin paikka - jokainen ihminen näkee paikan, muttei mitään aikaa.

Lue lisää

Yritä sitten olla Helsingissä ja New Yorkissa yhtä aikaa. En pidätä hengitystä odotellessani vastausta. Hengityksen pidättäminenkin paljaastaa muuten ajan olemassaolon.

Anonyymi kirjoitti:

Yritä sitten olla Helsingissä ja New Yorkissa yhtä aikaa. En pidätä hengitystä odotellessani vastausta. Hengityksen pidättäminenkin paljaastaa muuten ajan olemassaolon.

Kvanttiteorian mukaan voimme olla monessa paikassa samanaikaisesti - muuten tiedoksi.

Mutta en usko kvanttihöpinään. Mutta et perustellut ajatustasi mitenkään eli miten paikka liittyy aikaan?

Ymmärrän toki että paikassa on liikettä ja muutosta mutta että siellä olisi aikaa ...

Tarvitsen lisää perusteluja jotta keskustelua voidaan käydä järkevästi.

Anonyymi kirjoitti:

Osaatko lukea lainkaan? Juurihan todettiin, että vuodenaikojen vaihtelut ja yö ja päivä ovat seurausta liikkeestä, ei ajasta.

Liikkeellä ei ole mitään tekemistä olemattoman ajan kanssa.

Lue lisää

Ja liikettähän voi tapahtua ilman aikaa? Kuinka mittaat nopeuden (liikkeen) ilman aikaa?

Jos aikaa ei olisi, kaikki tapahtumat tapahtuisivat samalla hetkellä. Tapahtuuko niin?

Anonyymi kirjoitti:

Kvanttiteorian mukaan voimme olla monessa paikassa samanaikaisesti - muuten tiedoksi.

Mutta en usko kvanttihöpinään. Mutta et perustellut ajatustasi mitenkään eli miten paikka liittyy aikaan?

Ymmärrän toki että paikassa on liikettä ja muutosta mutta että siellä olisi aikaa ...

Tarvitsen lisää perusteluja jotta keskustelua voidaan käydä järkevästi.

Lue lisää

"Kvanttiteorian mukaan voimme olla monessa paikassa samanaikaisesti - muuten tiedoksi."

Oletko hiukkanen?

"Tarvitsen lisää perusteluja jotta keskustelua voidaan käydä järkevästi."

Mistä meinasit sitä järkeä hankkia itsellesi?

Anonyymi kirjoitti:

Ja liikettähän voi tapahtua ilman aikaa? Kuinka mittaat nopeuden (liikkeen) ilman aikaa?

Jos aikaa ei olisi, kaikki tapahtumat tapahtuisivat samalla hetkellä. Tapahtuuko niin?

Lue lisää

Aika on toki olemassa kellossa - mittayksikkönä. Voimme tietyissä tapauksissa laskea nopeuden käyttämällä tätä mittayksikköä hyväksi.

Mutta monissa tapauksissa tämä puolestaan ei ole mahdollista lainkaan - nopeuden laskeminen ei todellakaan ole aina mahdollista, varsinkaan kun tilanne on selkeästi diskreetti niinkuin reaalimaailman ilmiöt ovat ei-jatkuva-arvoisia.

"Jos aikaa ei olisi, kaikki tapahtumat tapahtuisivat samalla hetkellä."

Millä perusteella - saanko kysyä?

Anonyymi kirjoitti:

Aika on toki olemassa kellossa - mittayksikkönä. Voimme tietyissä tapauksissa laskea nopeuden käyttämällä tätä mittayksikköä hyväksi.

Mutta monissa tapauksissa tämä puolestaan ei ole mahdollista lainkaan - nopeuden laskeminen ei todellakaan ole aina mahdollista, varsinkaan kun tilanne on selkeästi diskreetti niinkuin reaalimaailman ilmiöt ovat ei-jatkuva-arvoisia.

"Jos aikaa ei olisi, kaikki tapahtumat tapahtuisivat samalla hetkellä."

Millä perusteella - saanko kysyä?

Lue lisää

"Millä perusteella - saanko kysyä?"

Saat.

Ajattomuus on ikuisuutta. Universiumi voi olla ikuinen vain ja ainoastaan jos se on ajaton,

"Hiukan lihaa mutu-spekuloinnin päälle, jos kokeilemme jonkinlaista määritelmää
ajalle"

Ajan määritelmä fysiikassa on selkeä: Se on kellon (vaikka atomikellon jos tarkkuutta haluat) osoittimien lineaarista liikettä.

Jos kysyt fyysikolta, että mitä kello oikein mittaa - fyysikko sanoo että aikaa.

Jos kysyt sitten fyysikolta että mitä aika oikein on - fyysikko sanoo että se on sitä mitä kello mittaa.

Ajan määritelmä on kehällinen - siitä sanonta kehäpäätelmä.

Jos yrität väittää että ajalla on muukin kuin kehällinen määritelmä kerro se toki minulle - haluan oikeasti tietää ...

"Suhteellisuusteoria onkin maailman testatuin teoria, hyvin on kestänyt kokeet."

Eikä ole testatuin - edes fysiikan teorioista. Ja tärkeintä: yleinen suhteellisuusteoria ei omaa yhtäkään käytännön sovellusta siinä reaalimaailmassa (maapallo) jossa elämme. Se on yksi kaikkien aikojen vähiten toimivista teorioista.

Sinänsä mikään teoria ole perustelu millekään, koska yhdenkään paikkansapitävyyttä ei voida todistaa oikeaksi.

Anonyymi kirjoitti:

"Hiukan lihaa mutu-spekuloinnin päälle, jos kokeilemme jonkinlaista määritelmää
ajalle"

Ajan määritelmä fysiikassa on selkeä: Se on kellon (vaikka atomikellon jos tarkkuutta haluat) osoittimien lineaarista liikettä.

Jos kysyt fyysikolta, että mitä kello oikein mittaa - fyysikko sanoo että aikaa.

Jos kysyt sitten fyysikolta että mitä aika oikein on - fyysikko sanoo että se on sitä mitä kello mittaa.

Ajan määritelmä on kehällinen - siitä sanonta kehäpäätelmä.

Jos yrität väittää että ajalla on muukin kuin kehällinen määritelmä kerro se toki minulle - haluan oikeasti tietää ...

"Suhteellisuusteoria onkin maailman testatuin teoria, hyvin on kestänyt kokeet."

Eikä ole testatuin - edes fysiikan teorioista. Ja tärkeintä: yleinen suhteellisuusteoria ei omaa yhtäkään käytännön sovellusta siinä reaalimaailmassa (maapallo) jossa elämme. Se on yksi kaikkien aikojen vähiten toimivista teorioista.

Sinänsä mikään teoria ole perustelu millekään, koska yhdenkään paikkansapitävyyttä ei voida todistaa oikeaksi.

Lue lisää

Atomikellossa ei ole viisareita, eikä se mittaa mitään lineaarista liikettä.

Atomikellon ajanmittaus perustuu atomin resonassiin. Systeemi on resonanssissa, kun siihen vaikuttaa ulkopuolinen voima, jonka vaihtelun taajuus on lähes sama kuin sen ominaisvärähtelytaajuus.

Cesiumatomikello altistaa cesiumatomit mikroaalloille, kunnes ne resonoivat resonanssitaajuudellaan. Se laskee "ajan" värähtelyistä.

Anonyymi kirjoitti:

Atomikellossa ei ole viisareita, eikä se mittaa mitään lineaarista liikettä.

Atomikellon ajanmittaus perustuu atomin resonassiin. Systeemi on resonanssissa, kun siihen vaikuttaa ulkopuolinen voima, jonka vaihtelun taajuus on lähes sama kuin sen ominaisvärähtelytaajuus.

Cesiumatomikello altistaa cesiumatomit mikroaalloille, kunnes ne resonoivat resonanssitaajuudellaan. Se laskee "ajan" värähtelyistä.

Lue lisää

Luetun ymmärtäminen on oleellista. Kukaan ei ole puhunut viisareista - paitsi sinä.

Mitä aikaa se atomikello sitten mittaa - epälineaarista aikaa? Tai täysin probabilista eli sattumanvaraista aikaa?

Mikä se "kellotaajuus" onkaan?

Anonyymi kirjoitti:

"Hiukan lihaa mutu-spekuloinnin päälle, jos kokeilemme jonkinlaista määritelmää
ajalle"

Ajan määritelmä fysiikassa on selkeä: Se on kellon (vaikka atomikellon jos tarkkuutta haluat) osoittimien lineaarista liikettä.

Jos kysyt fyysikolta, että mitä kello oikein mittaa - fyysikko sanoo että aikaa.

Jos kysyt sitten fyysikolta että mitä aika oikein on - fyysikko sanoo että se on sitä mitä kello mittaa.

Ajan määritelmä on kehällinen - siitä sanonta kehäpäätelmä.

Jos yrität väittää että ajalla on muukin kuin kehällinen määritelmä kerro se toki minulle - haluan oikeasti tietää ...

"Suhteellisuusteoria onkin maailman testatuin teoria, hyvin on kestänyt kokeet."

Eikä ole testatuin - edes fysiikan teorioista. Ja tärkeintä: yleinen suhteellisuusteoria ei omaa yhtäkään käytännön sovellusta siinä reaalimaailmassa (maapallo) jossa elämme. Se on yksi kaikkien aikojen vähiten toimivista teorioista.

Sinänsä mikään teoria ole perustelu millekään, koska yhdenkään paikkansapitävyyttä ei voida todistaa oikeaksi.

Lue lisää

En tosin ole väittänyt että kellon- ja ajanmääritelmät olisivat kehämääritelmiä , ainakin
käyttäessäni omaa kelloani, olen saanut siitä ihan hyvää tietoa.
Miksi kellon tekijät ja käyttäjät eivät olisi huomanneet tuota kehämääritelmää, kyllä
heillä on logiikan perustiedot hallussa.

Jos halusit toisenlaisen kellon määritelmän kokeillaan tälläistä.

Kello on mitä tahansa laite tai fysikaalinen prosessi joka tuottaa tasavälisiä tapahtumia
ja käyttää tapahtumien taltioimisjärjestelmää, viisarit, laskuri, kemialliset suhteet yms

Ajankäsite olisi vain tapahtumien järjestyksestä abstrahoitu käsite.

Erästä geologia siteeraten, "kelloa tarvitaan jotta tietäisimme tapahtumajärjestyksen"

Kello tuottaisi tapahtumia, esim sekunteja, ympäristön tapahtumista mitataan jotakin
kiinnostavaa, verrattuamme tutkittavaa tapahtumaa kellomme tuottamaan tapahtumien
määrään, voimme sanoa, tapahtuma X kestää 3 min 26.77 sekuntia.

Mitä tulee suhteellisuusteorian testauksiin, niitä varmaan löytää netistä ihan tarpeeksi,
ei sovelluksia, no vaikka televisio, gps, sitten tietysti fyysikoiden kallein ja tärkein väline,
hiukkaskiihdytin, Merkurius-luotain ei edes löytäisi Merkuriusta ilman suht-teoriaa.

Sitten lihat mutu-spekuloinnin päälle, kun suhteellisuusteoria on mielestäsi noin huonosti testattu, tässä kohtaa avautuu loistava mahdollisuus.

Jos olet oikeassa, voit esittää koetta joka kumoaa suhteellisuusteorian, jos teorioita ei voida todistaa oikeiksi, niin ne voidaan osoittaa vääriksi.

Anonyymi kirjoitti:

En tosin ole väittänyt että kellon- ja ajanmääritelmät olisivat kehämääritelmiä , ainakin
käyttäessäni omaa kelloani, olen saanut siitä ihan hyvää tietoa.
Miksi kellon tekijät ja käyttäjät eivät olisi huomanneet tuota kehämääritelmää, kyllä
heillä on logiikan perustiedot hallussa.

Jos halusit toisenlaisen kellon määritelmän kokeillaan tälläistä.

Kello on mitä tahansa laite tai fysikaalinen prosessi joka tuottaa tasavälisiä tapahtumia
ja käyttää tapahtumien taltioimisjärjestelmää, viisarit, laskuri, kemialliset suhteet yms

Ajankäsite olisi vain tapahtumien järjestyksestä abstrahoitu käsite.

Erästä geologia siteeraten, "kelloa tarvitaan jotta tietäisimme tapahtumajärjestyksen"

Kello tuottaisi tapahtumia, esim sekunteja, ympäristön tapahtumista mitataan jotakin
kiinnostavaa, verrattuamme tutkittavaa tapahtumaa kellomme tuottamaan tapahtumien
määrään, voimme sanoa, tapahtuma X kestää 3 min 26.77 sekuntia.

Mitä tulee suhteellisuusteorian testauksiin, niitä varmaan löytää netistä ihan tarpeeksi,
ei sovelluksia, no vaikka televisio, gps, sitten tietysti fyysikoiden kallein ja tärkein väline,
hiukkaskiihdytin, Merkurius-luotain ei edes löytäisi Merkuriusta ilman suht-teoriaa.

Sitten lihat mutu-spekuloinnin päälle, kun suhteellisuusteoria on mielestäsi noin huonosti testattu, tässä kohtaa avautuu loistava mahdollisuus.

Jos olet oikeassa, voit esittää koetta joka kumoaa suhteellisuusteorian, jos teorioita ei voida todistaa oikeiksi, niin ne voidaan osoittaa vääriksi.

Lue lisää

Ei pidä paikkaansa. GPS-paikannus oli alun perin ainoa sovellus, jossa YST:aan voitiin, siis ainoa, mutta sen tarkkuus on kuitenkin liian huonoa käytännössä nykyään. Nykyään GPS-paikannus hoidetaan Kalman suotimilla ja tasoittimilla, joilla saavutetaan 100.00% tarkkuus ( jotain osia YST:ta).

Kalman suotimissa ja tasoittimissa oletetaan, että aikaa ei ole olemassa. Kun vaaditaan tarkkuuttaa ja kansallista uskottavuutta, kuten kun kuuhun ensi kertaa mentiin, sinne ei menty Einsteinin jutuilla 4. näkymättömästä ulottuvuudesta, vaan Newtonin mekaniikan perusopeilla yhdistettynä Kalman suotimiin ja tasoittimiin.

Kun raketin pitää osua oikea-aikasesti oikeaan paikkaa, esim. terroristi piileksii jossain paikassa piilossa muutaman tunnin, tämä raketti ohjataan oikea-aikaisesti oikeaan paikkaan Kalman suotimilla ja tasoittimilla ei Einsteinin YS-teoreettisilla jutuilla.

Oikea-aikaisuus on vain synonyymi sille että aikaa ei ole olemassa. Kalman suotimilla ja tasoittimilla, jossa aika oletetaan olettomaksi, on nykyään kymmeniä tuhansia sovelluksia käytännössä, EinsteinYST- jutuilla ei yhtään GPS:ää lukuunottamatta, koska aikaa ei tosiaan ole olemassa.

Suppea suhteellisuusteoria on taas eri juttu - ja oikein käytännöllinen monessakin suhteessa.

Anonyymi kirjoitti:

Ei pidä paikkaansa. GPS-paikannus oli alun perin ainoa sovellus, jossa YST:aan voitiin, siis ainoa, mutta sen tarkkuus on kuitenkin liian huonoa käytännössä nykyään. Nykyään GPS-paikannus hoidetaan Kalman suotimilla ja tasoittimilla, joilla saavutetaan 100.00% tarkkuus ( jotain osia YST:ta).

Kalman suotimissa ja tasoittimissa oletetaan, että aikaa ei ole olemassa. Kun vaaditaan tarkkuuttaa ja kansallista uskottavuutta, kuten kun kuuhun ensi kertaa mentiin, sinne ei menty Einsteinin jutuilla 4. näkymättömästä ulottuvuudesta, vaan Newtonin mekaniikan perusopeilla yhdistettynä Kalman suotimiin ja tasoittimiin.

Kun raketin pitää osua oikea-aikasesti oikeaan paikkaa, esim. terroristi piileksii jossain paikassa piilossa muutaman tunnin, tämä raketti ohjataan oikea-aikaisesti oikeaan paikkaan Kalman suotimilla ja tasoittimilla ei Einsteinin YS-teoreettisilla jutuilla.

Oikea-aikaisuus on vain synonyymi sille että aikaa ei ole olemassa. Kalman suotimilla ja tasoittimilla, jossa aika oletetaan olettomaksi, on nykyään kymmeniä tuhansia sovelluksia käytännössä, EinsteinYST- jutuilla ei yhtään GPS:ää lukuunottamatta, koska aikaa ei tosiaan ole olemassa.

Suppea suhteellisuusteoria on taas eri juttu - ja oikein käytännöllinen monessakin suhteessa.

Lue lisää

"Kalman suotimissa ja tasoittimissa oletetaan, että aikaa ei ole olemassa."

Vai pyritäänkö niillä poistamaan ajan vaikutus yhtälöissä?

Anonyymi kirjoitti:

Ei pidä paikkaansa. GPS-paikannus oli alun perin ainoa sovellus, jossa YST:aan voitiin, siis ainoa, mutta sen tarkkuus on kuitenkin liian huonoa käytännössä nykyään. Nykyään GPS-paikannus hoidetaan Kalman suotimilla ja tasoittimilla, joilla saavutetaan 100.00% tarkkuus ( jotain osia YST:ta).

Kalman suotimissa ja tasoittimissa oletetaan, että aikaa ei ole olemassa. Kun vaaditaan tarkkuuttaa ja kansallista uskottavuutta, kuten kun kuuhun ensi kertaa mentiin, sinne ei menty Einsteinin jutuilla 4. näkymättömästä ulottuvuudesta, vaan Newtonin mekaniikan perusopeilla yhdistettynä Kalman suotimiin ja tasoittimiin.

Kun raketin pitää osua oikea-aikasesti oikeaan paikkaa, esim. terroristi piileksii jossain paikassa piilossa muutaman tunnin, tämä raketti ohjataan oikea-aikaisesti oikeaan paikkaan Kalman suotimilla ja tasoittimilla ei Einsteinin YS-teoreettisilla jutuilla.

Oikea-aikaisuus on vain synonyymi sille että aikaa ei ole olemassa. Kalman suotimilla ja tasoittimilla, jossa aika oletetaan olettomaksi, on nykyään kymmeniä tuhansia sovelluksia käytännössä, EinsteinYST- jutuilla ei yhtään GPS:ää lukuunottamatta, koska aikaa ei tosiaan ole olemassa.

Suppea suhteellisuusteoria on taas eri juttu - ja oikein käytännöllinen monessakin suhteessa.

Lue lisää

Kalman suotimet ja aika.

Jos vähän kommentoin aihetta.

Kalman suodin, algoritmi joka poistaa kohinan digitaalisesta signaalista erilaisin tilastotieteellisin algoritmein.
Signaali on jatkuvasyötteinen, samoin ulostulo on jatkuva.

Poistaako Kalman suodin jotenkin ajan pois kuvioista, tai edes ajankäsitteen.
Ehkä selvennykseksi on sanottava, että aika ja ajankäsite ovat eri asioita, kuten lehmä ja lehmänkäsite.

Kun katsotaan Kalman suotimen algoritmeja, voi hyvinkin olla ettei siellä ole aikamuuttujia, tietyllä tavoin se olisi "ajaton", näin on monilla algoritmeilla, ilman että käyttäjät puhuvat mitään ajattomuudesta.

Ohjus, joka Kalman suotimella varustettuna suunnistaa kohti terroristia, on tietenkin sellaisenaan hyvinkin ajallinen tapahtuma.
Kun ohjus osuu maaliinsa, on kyseessä kahden tapahtuman ajallinen suhde, tappaminen
onnistuu vain jos näiden tapahtumien välillä vallitsee samanaikaisuuden suhde.

Se, että Kalman suotimessa ei ole "aikaa", se on kuitenkin ajallisen tapahtuman osa,
jo syötteiden tulo suotimeen ja sieltä outputtina kontrolleihin on hyvinkin ajallista.

Kalman suotimen "ajattomuus" ei tosiaan leviä suotimesta ulos todellisuuteen.
Oikea-aikaisuus ei ole mikään ajattomuuden synonyymi, vaan ajallisten tapahtumien suhde.
Voi kokeilla sitä itse, harjoittelemalla tarkka-ampujan kanssa ennakon ottamista, laukauksen oikea-aikaisuus ei todellakaan tee laukaisu hetkeä ajattomaksi, mitä se sitten
tässä merkitseekään.

Kalman suodin ei todellakaan edes todista, että aikaa ei ole olemassa, puhumattakaan
että itse olisi mitenkään "ajaton"

Fyysikoiden suusta joskus kuulee ettei aikaa ole olemassa, itse Einstein olisi sanonut jotain ajan illuusio luonteesta.
Erään lähteen mukaan hän on todella sanonut näin, hyvän ystävänsä hautajaisissa pitämässään puheessa.

Fyysikot ovat kyllä itse myöntäneet etteivät tiedä mitä aika on, yksi jopa todennut
kirjassaan, "onko meiltä jotain jäänyt huomaamatta?"

Eräs ajattomuutta kannattava fyysikko, kertoi kirjassaan tehneensä fyysikkojen keskuudessa kyselyn, "onko aikaa olemassa jollakin syvemmällä tasolla".
Tulos on tähän mennessä, kolmasosa sanoi kyllä, kolmasosa sanoi ei, kolmasosa sanoi
en tiedä.

Anonyymi kirjoitti:

"Kalman suotimissa ja tasoittimissa oletetaan, että aikaa ei ole olemassa."

Vai pyritäänkö niillä poistamaan ajan vaikutus yhtälöissä?

Kannattaa perehtyä Kalman suotimien ja tasoittien rekurssiokaavoihin, joista huomaat toki jos on älliä päässä, että aika on ainoastaan mittayksikkö - ei muuttuja eikä parametri.

Mitä mallinnamme Kalmansuotimissa/tasoittimissa on muutoksia tilassa, ei tietenkään olemattomassa ajassa. Kysymyksessä ei ole aika-avaruus vaan "state-space" -systeemi, jossa ajalla ei ole relevanssia itsenäisenä ilmiönä, ainoastaan mittayksikkönä.

Anonyymi kirjoitti:

Kalman suotimet ja aika.

Jos vähän kommentoin aihetta.

Kalman suodin, algoritmi joka poistaa kohinan digitaalisesta signaalista erilaisin tilastotieteellisin algoritmein.
Signaali on jatkuvasyötteinen, samoin ulostulo on jatkuva.

Poistaako Kalman suodin jotenkin ajan pois kuvioista, tai edes ajankäsitteen.
Ehkä selvennykseksi on sanottava, että aika ja ajankäsite ovat eri asioita, kuten lehmä ja lehmänkäsite.

Kun katsotaan Kalman suotimen algoritmeja, voi hyvinkin olla ettei siellä ole aikamuuttujia, tietyllä tavoin se olisi "ajaton", näin on monilla algoritmeilla, ilman että käyttäjät puhuvat mitään ajattomuudesta.

Ohjus, joka Kalman suotimella varustettuna suunnistaa kohti terroristia, on tietenkin sellaisenaan hyvinkin ajallinen tapahtuma.
Kun ohjus osuu maaliinsa, on kyseessä kahden tapahtuman ajallinen suhde, tappaminen
onnistuu vain jos näiden tapahtumien välillä vallitsee samanaikaisuuden suhde.

Se, että Kalman suotimessa ei ole "aikaa", se on kuitenkin ajallisen tapahtuman osa,
jo syötteiden tulo suotimeen ja sieltä outputtina kontrolleihin on hyvinkin ajallista.

Kalman suotimen "ajattomuus" ei tosiaan leviä suotimesta ulos todellisuuteen.
Oikea-aikaisuus ei ole mikään ajattomuuden synonyymi, vaan ajallisten tapahtumien suhde.
Voi kokeilla sitä itse, harjoittelemalla tarkka-ampujan kanssa ennakon ottamista, laukauksen oikea-aikaisuus ei todellakaan tee laukaisu hetkeä ajattomaksi, mitä se sitten
tässä merkitseekään.

Kalman suodin ei todellakaan edes todista, että aikaa ei ole olemassa, puhumattakaan
että itse olisi mitenkään "ajaton"

Fyysikoiden suusta joskus kuulee ettei aikaa ole olemassa, itse Einstein olisi sanonut jotain ajan illuusio luonteesta.
Erään lähteen mukaan hän on todella sanonut näin, hyvän ystävänsä hautajaisissa pitämässään puheessa.

Fyysikot ovat kyllä itse myöntäneet etteivät tiedä mitä aika on, yksi jopa todennut
kirjassaan, "onko meiltä jotain jäänyt huomaamatta?"

Eräs ajattomuutta kannattava fyysikko, kertoi kirjassaan tehneensä fyysikkojen keskuudessa kyselyn, "onko aikaa olemassa jollakin syvemmällä tasolla".
Tulos on tähän mennessä, kolmasosa sanoi kyllä, kolmasosa sanoi ei, kolmasosa sanoi
en tiedä.

Lue lisää

Ajalla on merkitystä käytännössä mittayksikkönä. Jos haluamme esim. mallintaa jotain liikettä matemaattisesti tarvitsemme aikakäsitteen, jotta voimme analysoida liikettä tarkemmin. Mutta tällöin tulemmekin käsitteeseen kello, kalenteri tms, mitä aika pohjimmiltaan on mallinnustilanteessa, mittayksikkö.

Jos esim. fyysikko sanoo, ettei usko ajan olemassaoloon ulkomaailmassa, tarkoittaa tämä sitä että sillä ei ole relevanssia itsenäisenä muuttujana (tai parametrina). Mittayksikkönä se on toki olemassa.

Ja ihminen tarvitsee mittayksikön eli tässä mielessä aika on suure.

Kalmansuotimissa ja -tasoittimissa voimme analysoida liikettä eri mittakaavoissa, liikettä joka on todellista tapahtuu eri mittakaavoissa tai tasoissa. Wavelet-analyysissa mennään vielä pidemmälle: liikeellä on tasoja yhtä monta kuin mittakaavoja tarkastella liikettä, siis periaatteessa ääretön määrä.

Taloustieteiljät kuvaavat muuten aikaulottuvuutta tyypillisesti neljällä komponentilla: trendillä, syklillä, kausivaihtelulla ja satunnaisvaihtelulla. Nämä komponentit ovat vain havaittavissa olevan todellisen liikkeen eri tasoja.

Itse uskon ajan olemassaoloon vain psykologisessa mielessä: aika ilmiönä on mielle ihmisen aivoissa, joka mahdollistaa oppimisen yms.

Anonyymi kirjoitti:

En tosin ole väittänyt että kellon- ja ajanmääritelmät olisivat kehämääritelmiä , ainakin
käyttäessäni omaa kelloani, olen saanut siitä ihan hyvää tietoa.
Miksi kellon tekijät ja käyttäjät eivät olisi huomanneet tuota kehämääritelmää, kyllä
heillä on logiikan perustiedot hallussa.

Jos halusit toisenlaisen kellon määritelmän kokeillaan tälläistä.

Kello on mitä tahansa laite tai fysikaalinen prosessi joka tuottaa tasavälisiä tapahtumia
ja käyttää tapahtumien taltioimisjärjestelmää, viisarit, laskuri, kemialliset suhteet yms

Ajankäsite olisi vain tapahtumien järjestyksestä abstrahoitu käsite.

Erästä geologia siteeraten, "kelloa tarvitaan jotta tietäisimme tapahtumajärjestyksen"

Kello tuottaisi tapahtumia, esim sekunteja, ympäristön tapahtumista mitataan jotakin
kiinnostavaa, verrattuamme tutkittavaa tapahtumaa kellomme tuottamaan tapahtumien
määrään, voimme sanoa, tapahtuma X kestää 3 min 26.77 sekuntia.

Mitä tulee suhteellisuusteorian testauksiin, niitä varmaan löytää netistä ihan tarpeeksi,
ei sovelluksia, no vaikka televisio, gps, sitten tietysti fyysikoiden kallein ja tärkein väline,
hiukkaskiihdytin, Merkurius-luotain ei edes löytäisi Merkuriusta ilman suht-teoriaa.

Sitten lihat mutu-spekuloinnin päälle, kun suhteellisuusteoria on mielestäsi noin huonosti testattu, tässä kohtaa avautuu loistava mahdollisuus.

Jos olet oikeassa, voit esittää koetta joka kumoaa suhteellisuusteorian, jos teorioita ei voida todistaa oikeiksi, niin ne voidaan osoittaa vääriksi.

Lue lisää

"En tosin ole väittänyt että kellon- ja ajanmääritelmät olisivat kehämääritelmiä , ainakin
käyttäessäni omaa kelloani, olen saanut siitä ihan hyvää tietoa.
Miksi kellon tekijät ja käyttäjät eivät olisi huomanneet tuota kehämääritelmää, kyllä
heillä on logiikan perustiedot hallussa."

En minäkään ole missään vaiheessa väittänyt etteikö kellon määritelmä olisi selkeä. Ei siinä ole mitään outoa.

Mutta kysymys onkin ajan määritelmästä - ja tämän sitomisesta kellon liikkeeseen. Silloin tulemme ongelmiin.

Anonyymi kirjoitti:

Ajalla on merkitystä käytännössä mittayksikkönä. Jos haluamme esim. mallintaa jotain liikettä matemaattisesti tarvitsemme aikakäsitteen, jotta voimme analysoida liikettä tarkemmin. Mutta tällöin tulemmekin käsitteeseen kello, kalenteri tms, mitä aika pohjimmiltaan on mallinnustilanteessa, mittayksikkö.

Jos esim. fyysikko sanoo, ettei usko ajan olemassaoloon ulkomaailmassa, tarkoittaa tämä sitä että sillä ei ole relevanssia itsenäisenä muuttujana (tai parametrina). Mittayksikkönä se on toki olemassa.

Ja ihminen tarvitsee mittayksikön eli tässä mielessä aika on suure.

Kalmansuotimissa ja -tasoittimissa voimme analysoida liikettä eri mittakaavoissa, liikettä joka on todellista tapahtuu eri mittakaavoissa tai tasoissa. Wavelet-analyysissa mennään vielä pidemmälle: liikeellä on tasoja yhtä monta kuin mittakaavoja tarkastella liikettä, siis periaatteessa ääretön määrä.

Taloustieteiljät kuvaavat muuten aikaulottuvuutta tyypillisesti neljällä komponentilla: trendillä, syklillä, kausivaihtelulla ja satunnaisvaihtelulla. Nämä komponentit ovat vain havaittavissa olevan todellisen liikkeen eri tasoja.

Itse uskon ajan olemassaoloon vain psykologisessa mielessä: aika ilmiönä on mielle ihmisen aivoissa, joka mahdollistaa oppimisen yms.

Lue lisää

Ajankäsitteen käyttö mittayksikkönä onkin yksi käyttösovelluksia mihin sitä alunperinkin on käytetty, nimitämme sitä ajanlaskuksi.
Mutta toisaalta, mallinnuksen ja analysoinnin sijaan alunperin on mitattu jotain todellisuudessa olevaa, nimittäin tapahtumia ja tahdistettu yhteiskunnan tapahtumia.

Einstein ja Rovelli fyysikoita, jotka ovat vaikuttaneet ajan käsitykseemme, ovat suoraan
sanoneet että todellisuus muodostuu tapahtumista ja niiden suhteista.

Ohjus Kalmansuotimineen on todellisuudessa esiintyvä ajallinen tapahtuma samalla tavalla kuin me ihmiset, suotimen algoritmiavaruudessa voi tapahtua kaikenlaista, mutta
me ihmiset ja yleensä todellisuus, emme ole Kalman avaruudessa toimivia olioita.

Jos aika olisi vain mielle ihmisen aivoissa, joka on kyllä aika idealistinen ajatus, miten on
suhtauduttava aikaan ennen ihmistä?
Ajankäsite tuntuu täysin toimivalta miljoonien vuosien aikaisiin tapahtumiin, ennen ihmisiä.
Geologiaa on tässä pidettävä tieteenä joka tuottaa tosia lauseita ajasta ennen ihmisiä,
kuitenkin ennen ihmisiä oli ajallisia tapahtumia, vaikkapa dinosaurusten tuhoutuminen.

Ei silloin aika ole vain mielle ihmisen aivoissa, vaan jotakin todellisuudessa esiintyvää.

Fyysikot tuntuvat olevan hämmentyneitä ajan luonteesta, taloustieteestä en uskalla
ottaa esimerkkejä, taloustiede on lähinnä näennäistiedettä.

Anonyymi kirjoitti:

"En tosin ole väittänyt että kellon- ja ajanmääritelmät olisivat kehämääritelmiä , ainakin
käyttäessäni omaa kelloani, olen saanut siitä ihan hyvää tietoa.
Miksi kellon tekijät ja käyttäjät eivät olisi huomanneet tuota kehämääritelmää, kyllä
heillä on logiikan perustiedot hallussa."

En minäkään ole missään vaiheessa väittänyt etteikö kellon määritelmä olisi selkeä. Ei siinä ole mitään outoa.

Mutta kysymys onkin ajan määritelmästä - ja tämän sitomisesta kellon liikkeeseen. Silloin tulemme ongelmiin.

Lue lisää

Mihin ongelmiin?

Ehkä sinulla on huono määritelmä.

aikavainen kirjoitti:

Ajankäsitteen käyttö mittayksikkönä onkin yksi käyttösovelluksia mihin sitä alunperinkin on käytetty, nimitämme sitä ajanlaskuksi.
Mutta toisaalta, mallinnuksen ja analysoinnin sijaan alunperin on mitattu jotain todellisuudessa olevaa, nimittäin tapahtumia ja tahdistettu yhteiskunnan tapahtumia.

Einstein ja Rovelli fyysikoita, jotka ovat vaikuttaneet ajan käsitykseemme, ovat suoraan
sanoneet että todellisuus muodostuu tapahtumista ja niiden suhteista.

Ohjus Kalmansuotimineen on todellisuudessa esiintyvä ajallinen tapahtuma samalla tavalla kuin me ihmiset, suotimen algoritmiavaruudessa voi tapahtua kaikenlaista, mutta
me ihmiset ja yleensä todellisuus, emme ole Kalman avaruudessa toimivia olioita.

Jos aika olisi vain mielle ihmisen aivoissa, joka on kyllä aika idealistinen ajatus, miten on
suhtauduttava aikaan ennen ihmistä?
Ajankäsite tuntuu täysin toimivalta miljoonien vuosien aikaisiin tapahtumiin, ennen ihmisiä.
Geologiaa on tässä pidettävä tieteenä joka tuottaa tosia lauseita ajasta ennen ihmisiä,
kuitenkin ennen ihmisiä oli ajallisia tapahtumia, vaikkapa dinosaurusten tuhoutuminen.

Ei silloin aika ole vain mielle ihmisen aivoissa, vaan jotakin todellisuudessa esiintyvää.

Fyysikot tuntuvat olevan hämmentyneitä ajan luonteesta, taloustieteestä en uskalla
ottaa esimerkkejä, taloustiede on lähinnä näennäistiedettä.

Lue lisää

En ole idealisti, kaikkea muuta, vaikka pidänkin aikaa illuusiona objektiivisessa, havaittavissa olevassa maailmassa; en vieläkään realistina löydä perustetta ajalle itsenäisenä ilmiönä.

Taloustiede on monin osin näennäistiedettä, totta, koska perusmallit ja -teoriat toimivat heikosti tässä reaalimaailmassa. Mutta taloustieteessä on realistisempi ote kuin fysiikassa itse ajan suhteen.

Mielestäni sekoitat käsitteen aika liikkeeseen ja tämä aiheuttamiin muutoksiin 3D-maailmassa. Se että on liikettä ja muutosta, ei kerro mitään ajasta.

Aikakäsitys, tosin intuitiivinen, mutta toimiva, on myös koirilla. Mutta tämäkin tarkisti ottaen vain valon - yön ja päivän - toisistaan erottamista.

Yleisellä tasolla asetun nykyään siihen, että aika itsessään on vain arkinen kielikuva kuvaamaan liikkeen tuomaa muutosta. Kuten sanonta aurinko nousee idästä ja laskee länteen on vain kielikuva. Sanat vuodenajat, päivä/yö, jne. ovat vain ilmentymiä liikkeen tuomasta muutoksesta, ei todiste ajasta. Se että on olemassa havaittavissa olevaa historian muutosta kuten dinosaurukset ja niiden eliminaatio, on todiste liikkeestä, ei ajasta.

Tottakai kello ja kalenteri yms. ovat äärimmäisen hyödyllisiä.

Kun sanomme esim. pitkällä aikavälillä, meidän tulisi sanoa konkreettisesti pitkällä liikevälillä. Esim. sadassa vuodessa on enemmän liikettä, kuin lyhyellä liikevälillä esim. yksi päivä. Siksi pitkäliikevälillä tapahtuu enemmän muutosta kuin lyhyellä liikevälillä.

Mielestäni aika on monin osin sumentanut ja vääristänyt käsitystämme todellisuudesta onnettoman kielenkäytön johdosta.

aikavainen kirjoitti:

Mihin ongelmiin?

Ehkä sinulla on huono määritelmä.

No ei kellolla objektiivista aikaa voi mitata, koska kello ei reagoi mitenkään reaalimaailman liikkeeseen. Kello ei siis voi lähtökohtaisestikaan mitata mitään ulkomaailmassa olevaa, koska se ei reagoi mitenkään ulkomaailman värähtelyihin.

Ja tästä ongelmat alkavat ...

Ehkä jonkun pitää joskus keksiä liikemittari.

Anonyymi kirjoitti:

No ei kellolla objektiivista aikaa voi mitata, koska kello ei reagoi mitenkään reaalimaailman liikkeeseen. Kello ei siis voi lähtökohtaisestikaan mitata mitään ulkomaailmassa olevaa, koska se ei reagoi mitenkään ulkomaailman värähtelyihin.

Ja tästä ongelmat alkavat ...

Ehkä jonkun pitää joskus keksiä liikemittari.

Lue lisää

Maailma on täynnä liikemittareita.
Niiden antama kuva maailmasta on mielenkiintoinen, kaikki värisee, tärisee, huojuu, muljuaa, vääntyilee, siis kaikki, koko maapallo myös.

Tietysti aika-avaruus värähtelee myös.

Mitä kellot tekevät tässä kaoottisessa tilanteessa?
Kelloilla on vain yksi tehtävä, erikoiskellot poisluettuna, niiden pitää tuottaa 86400 sekuntia / vuorokausi, mielellään miljoonien tai enemmän vuosien ajan, ilman huoltoa tai korjauksia.
Kelloja ei yritetä kytkeä johonkin maailman tärinään, vaan pikemmin, eristämään ne kaikista noista kaoottisista jutuista.
Aika ei tietenkään ole mikä niistä tärinöistä, vaan kellot lukitaan vuorokausikiertoon.

Koska olemme atomiajassa, saamme aikamerkit n. 300 maailmassa olevan atomikellon
keskiarvosta, niidenkin tehtävä on tuottaa 86400 sek/ vrk.
Silloin tällöin käynnistetään master atomikello ja nämä 300 kelloa tahdistetaan masterin
avulla. Näin ainakin jokin aika sitten, joitakin määritelmä muutoksia on ehdotettu.

Atomikellojen tarkkuuden takia, maapallon pyörimisajan hidastuminen näkyy, karkaus-sekunteilla pidetään sekunti/ vrk vakiona.

Aika on vielä täsmentämätön tässä kehitelmässä.
Vuorokausikierto on meille kaikkein tärkein luonnon jaksoista, kehomme on tahdistunut
tähän kiertoon, aktiivisuus ja lepovaiheiden kautta.

Aika ei kuitenkaan ole sama kuin vuorokausijakso, se on kyllä ajankäsitteessä yhtenä tekijänä.

Tavallisesti ajattelemme että ihmisillä on ajankäsite ja sitten itse aika on tai ei ole fyysisena jotenkin todellisuudessa.
Ajankäsitettä ei missään tapauksessa saa sotkea itse aikaan, myös lehmänkäsite ja lehmä ovat eri asioita, toinen voidaan syödä toista ei.

Ajankäsite eli käsityksemme ajasta on kuitenkin abstraktinen, se on yleiskäsite, se on abstrahoitu jostakin todellisuuden rakenteista.

Tuo abstraktisuus on se kompastuskivi mihin ajan ymmärtäminen yleensä kompastuu,
vastaus tulee esille kun ymmärtää mistä se on abstrahoitu.

Käsitteet ovat ihmismielen tuotteita ja niillä me ajattelemme, käsitteet eivät tietenkään putoa taivaasta, ne ovat pitkällisen ajattelun tulos ja niillä on oma historiansa.

Aikakäsitteellä on oma käsitehistoriansa, sieltä löytyy asian ydin.

Nero kuusivuotias saisi periaatteessa selville ettei joulupukkia ole olemassa, tutkimalla joulupukkikäsitehistoriaa, sieltä löytyy miten joulupukki ajatusta on kehitelty ja miten
se on valjastettu lasten rauhoittamiseksi joulun alla.

Anonyymi kirjoitti:

Maailma on täynnä liikemittareita.
Niiden antama kuva maailmasta on mielenkiintoinen, kaikki värisee, tärisee, huojuu, muljuaa, vääntyilee, siis kaikki, koko maapallo myös.

Tietysti aika-avaruus värähtelee myös.

Mitä kellot tekevät tässä kaoottisessa tilanteessa?
Kelloilla on vain yksi tehtävä, erikoiskellot poisluettuna, niiden pitää tuottaa 86400 sekuntia / vuorokausi, mielellään miljoonien tai enemmän vuosien ajan, ilman huoltoa tai korjauksia.
Kelloja ei yritetä kytkeä johonkin maailman tärinään, vaan pikemmin, eristämään ne kaikista noista kaoottisista jutuista.
Aika ei tietenkään ole mikä niistä tärinöistä, vaan kellot lukitaan vuorokausikiertoon.

Koska olemme atomiajassa, saamme aikamerkit n. 300 maailmassa olevan atomikellon
keskiarvosta, niidenkin tehtävä on tuottaa 86400 sek/ vrk.
Silloin tällöin käynnistetään master atomikello ja nämä 300 kelloa tahdistetaan masterin
avulla. Näin ainakin jokin aika sitten, joitakin määritelmä muutoksia on ehdotettu.

Atomikellojen tarkkuuden takia, maapallon pyörimisajan hidastuminen näkyy, karkaus-sekunteilla pidetään sekunti/ vrk vakiona.

Aika on vielä täsmentämätön tässä kehitelmässä.
Vuorokausikierto on meille kaikkein tärkein luonnon jaksoista, kehomme on tahdistunut
tähän kiertoon, aktiivisuus ja lepovaiheiden kautta.

Aika ei kuitenkaan ole sama kuin vuorokausijakso, se on kyllä ajankäsitteessä yhtenä tekijänä.

Tavallisesti ajattelemme että ihmisillä on ajankäsite ja sitten itse aika on tai ei ole fyysisena jotenkin todellisuudessa.
Ajankäsitettä ei missään tapauksessa saa sotkea itse aikaan, myös lehmänkäsite ja lehmä ovat eri asioita, toinen voidaan syödä toista ei.

Ajankäsite eli käsityksemme ajasta on kuitenkin abstraktinen, se on yleiskäsite, se on abstrahoitu jostakin todellisuuden rakenteista.

Tuo abstraktisuus on se kompastuskivi mihin ajan ymmärtäminen yleensä kompastuu,
vastaus tulee esille kun ymmärtää mistä se on abstrahoitu.

Käsitteet ovat ihmismielen tuotteita ja niillä me ajattelemme, käsitteet eivät tietenkään putoa taivaasta, ne ovat pitkällisen ajattelun tulos ja niillä on oma historiansa.

Aikakäsitteellä on oma käsitehistoriansa, sieltä löytyy asian ydin.

Nero kuusivuotias saisi periaatteessa selville ettei joulupukkia ole olemassa, tutkimalla joulupukkikäsitehistoriaa, sieltä löytyy miten joulupukki ajatusta on kehitelty ja miten
se on valjastettu lasten rauhoittamiseksi joulun alla.

Lue lisää

Ajan perusmääritelmä on nykyään tämä:

Aika on olemassaolon ja tapahtumien jatkuvaa ilmeisesti peruuttamatonta etenemistä menneisyydestä tulevaisuuteen nykyhetken kautta. (lähde: Wikipedia)

Tämä on mielestäni järjetön määritelmä, koska se sitoo ajan olemassaoloon, vaikka meillä ei ole edes yleisesti hyväksyttyä näkemystä, että aika ylipäänsä olisi olemassa.

Joten voimme unohtaa tämän määritelmän.

Fysiikassa yleinen tapa ymmärtää aika on sitoa se havaitsemattomaan 4. pseudoulottuvuuteen, vaikka meillä ei ole empiirisesti mitään evidenssiä, että tällainen ylimääräinen yliaistillinen ulottuvuus edes olisi olemassa.

Kello ei tuo ratkaisua tähän fysiikan ongelmaan, sillä kellon avulla emme voi havaita mitään extraulottuvuuksia, koska kello ei täytä mittarin vaatimuksia: Kelloa ei siis voi käyttää minkään kellon ulkopuolisen asian olemassaolon selvittämiseen, koska kello ratsuttaa aina lineaarisesti eteenpäin ulkomaailmasta riippumatta. Toistan vielä kerran, kello ei ole minkään asian tai ilmiön mittari.

Se on ihan yhdentekevä asia kuinka tarkka kello on, jos se ei edes pysty mitään de facto asiaa edes identifioimaan ulkomaailmassa,

Ongelma on siis tämä: Melliä ei ole mitään empiirisistä evidenssiä siitä onko mittauksen kohdetta eli 4. pseudoulottuvuutta olemassa, eikä meillä ole mitään validia ja realiaabelia mittaria, jolla edes tämän olemassaolo voitaisiin empiirisesti selvittää.

Mikään teoria itsessään, YST tai muukaan, ei koskaan voi olla peruste olemassaololle, sillä olemassaoloon liittyvät kysymykset ratkaistaa aina empiirisen evidenssin - siis havaintojen ja mittausten - avulla.

Tällä hetkellä tilanne on siis se, toistan vielä, että meillä ei ole mitään empiiristä todistusaineistoa esittää, että aika olisi olemassa, joten wikipedian yleismääritelmä joka sitoo ajan olemassaoloon, on puhdasta hölynpölyä.

Todellisuus on olemassa ajasta riippumatta - ainakin siihen asti kunnes ajan olemassaolo voidaan tieteenfilosofisesti hyväksyttävällä tavalla selventää.

Matemaattisessa mallintamisessa, aika on tyypillisesti nk. kiusamuuttuja, jonka vaikutus pitää ns. integroida ulos, jotta jotain järkevää analysoitavaa olisi edes olemassa. Toisaalta tarvitsemme indeksin, ja kello on tämä indikaattori, joka tuottaa kyseisen indeksin, jotta voimme analysoida temporaalista dimensiota tarkemmin.

Ilmeisesti monille aika pysyy suurena mysteerinä, minulle se on vain suuri illuusio.

Anonyymi kirjoitti:

Ajan perusmääritelmä on nykyään tämä:

Aika on olemassaolon ja tapahtumien jatkuvaa ilmeisesti peruuttamatonta etenemistä menneisyydestä tulevaisuuteen nykyhetken kautta. (lähde: Wikipedia)

Tämä on mielestäni järjetön määritelmä, koska se sitoo ajan olemassaoloon, vaikka meillä ei ole edes yleisesti hyväksyttyä näkemystä, että aika ylipäänsä olisi olemassa.

Joten voimme unohtaa tämän määritelmän.

Fysiikassa yleinen tapa ymmärtää aika on sitoa se havaitsemattomaan 4. pseudoulottuvuuteen, vaikka meillä ei ole empiirisesti mitään evidenssiä, että tällainen ylimääräinen yliaistillinen ulottuvuus edes olisi olemassa.

Kello ei tuo ratkaisua tähän fysiikan ongelmaan, sillä kellon avulla emme voi havaita mitään extraulottuvuuksia, koska kello ei täytä mittarin vaatimuksia: Kelloa ei siis voi käyttää minkään kellon ulkopuolisen asian olemassaolon selvittämiseen, koska kello ratsuttaa aina lineaarisesti eteenpäin ulkomaailmasta riippumatta. Toistan vielä kerran, kello ei ole minkään asian tai ilmiön mittari.

Se on ihan yhdentekevä asia kuinka tarkka kello on, jos se ei edes pysty mitään de facto asiaa edes identifioimaan ulkomaailmassa,

Ongelma on siis tämä: Melliä ei ole mitään empiirisistä evidenssiä siitä onko mittauksen kohdetta eli 4. pseudoulottuvuutta olemassa, eikä meillä ole mitään validia ja realiaabelia mittaria, jolla edes tämän olemassaolo voitaisiin empiirisesti selvittää.

Mikään teoria itsessään, YST tai muukaan, ei koskaan voi olla peruste olemassaololle, sillä olemassaoloon liittyvät kysymykset ratkaistaa aina empiirisen evidenssin - siis havaintojen ja mittausten - avulla.

Tällä hetkellä tilanne on siis se, toistan vielä, että meillä ei ole mitään empiiristä todistusaineistoa esittää, että aika olisi olemassa, joten wikipedian yleismääritelmä joka sitoo ajan olemassaoloon, on puhdasta hölynpölyä.

Todellisuus on olemassa ajasta riippumatta - ainakin siihen asti kunnes ajan olemassaolo voidaan tieteenfilosofisesti hyväksyttävällä tavalla selventää.

Matemaattisessa mallintamisessa, aika on tyypillisesti nk. kiusamuuttuja, jonka vaikutus pitää ns. integroida ulos, jotta jotain järkevää analysoitavaa olisi edes olemassa. Toisaalta tarvitsemme indeksin, ja kello on tämä indikaattori, joka tuottaa kyseisen indeksin, jotta voimme analysoida temporaalista dimensiota tarkemmin.

Ilmeisesti monille aika pysyy suurena mysteerinä, minulle se on vain suuri illuusio.

Lue lisää

Kuolet (ehkä) vanhuuteen... onko sekin illuusio?

Anonyymi kirjoitti:

Ajan perusmääritelmä on nykyään tämä:

Aika on olemassaolon ja tapahtumien jatkuvaa ilmeisesti peruuttamatonta etenemistä menneisyydestä tulevaisuuteen nykyhetken kautta. (lähde: Wikipedia)

Tämä on mielestäni järjetön määritelmä, koska se sitoo ajan olemassaoloon, vaikka meillä ei ole edes yleisesti hyväksyttyä näkemystä, että aika ylipäänsä olisi olemassa.

Joten voimme unohtaa tämän määritelmän.

Fysiikassa yleinen tapa ymmärtää aika on sitoa se havaitsemattomaan 4. pseudoulottuvuuteen, vaikka meillä ei ole empiirisesti mitään evidenssiä, että tällainen ylimääräinen yliaistillinen ulottuvuus edes olisi olemassa.

Kello ei tuo ratkaisua tähän fysiikan ongelmaan, sillä kellon avulla emme voi havaita mitään extraulottuvuuksia, koska kello ei täytä mittarin vaatimuksia: Kelloa ei siis voi käyttää minkään kellon ulkopuolisen asian olemassaolon selvittämiseen, koska kello ratsuttaa aina lineaarisesti eteenpäin ulkomaailmasta riippumatta. Toistan vielä kerran, kello ei ole minkään asian tai ilmiön mittari.

Se on ihan yhdentekevä asia kuinka tarkka kello on, jos se ei edes pysty mitään de facto asiaa edes identifioimaan ulkomaailmassa,

Ongelma on siis tämä: Melliä ei ole mitään empiirisistä evidenssiä siitä onko mittauksen kohdetta eli 4. pseudoulottuvuutta olemassa, eikä meillä ole mitään validia ja realiaabelia mittaria, jolla edes tämän olemassaolo voitaisiin empiirisesti selvittää.

Mikään teoria itsessään, YST tai muukaan, ei koskaan voi olla peruste olemassaololle, sillä olemassaoloon liittyvät kysymykset ratkaistaa aina empiirisen evidenssin - siis havaintojen ja mittausten - avulla.

Tällä hetkellä tilanne on siis se, toistan vielä, että meillä ei ole mitään empiiristä todistusaineistoa esittää, että aika olisi olemassa, joten wikipedian yleismääritelmä joka sitoo ajan olemassaoloon, on puhdasta hölynpölyä.

Todellisuus on olemassa ajasta riippumatta - ainakin siihen asti kunnes ajan olemassaolo voidaan tieteenfilosofisesti hyväksyttävällä tavalla selventää.

Matemaattisessa mallintamisessa, aika on tyypillisesti nk. kiusamuuttuja, jonka vaikutus pitää ns. integroida ulos, jotta jotain järkevää analysoitavaa olisi edes olemassa. Toisaalta tarvitsemme indeksin, ja kello on tämä indikaattori, joka tuottaa kyseisen indeksin, jotta voimme analysoida temporaalista dimensiota tarkemmin.

Ilmeisesti monille aika pysyy suurena mysteerinä, minulle se on vain suuri illuusio.

Lue lisää

Atomikello mittaa fysikaalisen ilmiön perusteella aikaa. Atomin resonassi on kellon ulkopuolinen ilmiö. MOT

Anonyymi kirjoitti:

Ajan perusmääritelmä on nykyään tämä:

Aika on olemassaolon ja tapahtumien jatkuvaa ilmeisesti peruuttamatonta etenemistä menneisyydestä tulevaisuuteen nykyhetken kautta. (lähde: Wikipedia)

Tämä on mielestäni järjetön määritelmä, koska se sitoo ajan olemassaoloon, vaikka meillä ei ole edes yleisesti hyväksyttyä näkemystä, että aika ylipäänsä olisi olemassa.

Joten voimme unohtaa tämän määritelmän.

Fysiikassa yleinen tapa ymmärtää aika on sitoa se havaitsemattomaan 4. pseudoulottuvuuteen, vaikka meillä ei ole empiirisesti mitään evidenssiä, että tällainen ylimääräinen yliaistillinen ulottuvuus edes olisi olemassa.

Kello ei tuo ratkaisua tähän fysiikan ongelmaan, sillä kellon avulla emme voi havaita mitään extraulottuvuuksia, koska kello ei täytä mittarin vaatimuksia: Kelloa ei siis voi käyttää minkään kellon ulkopuolisen asian olemassaolon selvittämiseen, koska kello ratsuttaa aina lineaarisesti eteenpäin ulkomaailmasta riippumatta. Toistan vielä kerran, kello ei ole minkään asian tai ilmiön mittari.

Se on ihan yhdentekevä asia kuinka tarkka kello on, jos se ei edes pysty mitään de facto asiaa edes identifioimaan ulkomaailmassa,

Ongelma on siis tämä: Melliä ei ole mitään empiirisistä evidenssiä siitä onko mittauksen kohdetta eli 4. pseudoulottuvuutta olemassa, eikä meillä ole mitään validia ja realiaabelia mittaria, jolla edes tämän olemassaolo voitaisiin empiirisesti selvittää.

Mikään teoria itsessään, YST tai muukaan, ei koskaan voi olla peruste olemassaololle, sillä olemassaoloon liittyvät kysymykset ratkaistaa aina empiirisen evidenssin - siis havaintojen ja mittausten - avulla.

Tällä hetkellä tilanne on siis se, toistan vielä, että meillä ei ole mitään empiiristä todistusaineistoa esittää, että aika olisi olemassa, joten wikipedian yleismääritelmä joka sitoo ajan olemassaoloon, on puhdasta hölynpölyä.

Todellisuus on olemassa ajasta riippumatta - ainakin siihen asti kunnes ajan olemassaolo voidaan tieteenfilosofisesti hyväksyttävällä tavalla selventää.

Matemaattisessa mallintamisessa, aika on tyypillisesti nk. kiusamuuttuja, jonka vaikutus pitää ns. integroida ulos, jotta jotain järkevää analysoitavaa olisi edes olemassa. Toisaalta tarvitsemme indeksin, ja kello on tämä indikaattori, joka tuottaa kyseisen indeksin, jotta voimme analysoida temporaalista dimensiota tarkemmin.

Ilmeisesti monille aika pysyy suurena mysteerinä, minulle se on vain suuri illuusio.

Lue lisää

"Ajan perusmääritelmä on nykyään tämä:

Aika on olemassaolon ja tapahtumien jatkuvaa ilmeisesti peruuttamatonta etenemistä menneisyydestä tulevaisuuteen nykyhetken kautta. (lähde: Wikipedia)

Tämä on mielestäni järjetön määritelmä, koska se sitoo ajan olemassaoloon, vaikka meillä ei ole edes yleisesti hyväksyttyä näkemystä, että aika ylipäänsä olisi olemassa."

Eipä tuo määritelmä taida olla mikään perusmääritelmä, tuntuu kovin amerikkalaiselta,
sen voi kyllä hylätä, mutta eri syystä kuin mainitsit.

Siinä on kiusallinen virhe, "tapahtumat etenevät menneisyydestä tulevaisuuteen", eiköhän ole toisinpäin, tulevaisuudesta menneisyyteen.

Koko kehitelmä, tapahtumien liikkumisesta tulevaisuudesta Nyt-hetken kautta menneisyyteen on riittävä syy roskakorin käyttöön.


"Fysiikassa yleinen tapa ymmärtää aika on sitoa se havaitsemattomaan 4. pseudoulottuvuuteen, vaikka meillä ei ole empiirisesti mitään evidenssiä, että tällainen ylimääräinen yliaistillinen ulottuvuus edes olisi olemassa."

Tarkoittanet aika-avaruus ratkaisua.
Se ei ole pseudoulottuvuus, lähinnä tämän universumin ominaisuus, tähän oli pakko mennä koska Newtonin aika-avaruus ei toiminut, se ei ollut tämän universumin ominaisuus.
Kellon rooliin ei kuulu mikään tuollainen havaitseminen, se vain on tässä aika-avaruudessa ja näyttää vain sen mihin se on rakennettu.


Onko aika sitten olemassa, jotenkin fyysisenä, on enemmän filosofinen kysymys, joka tietenkin tunkeutuu tieteen aihepiiriin pukeutuneena tieteenfilosofian arvostettuun pukuun.

Toisaalta muut ratkaisut temporaalien luonteen selvittämiseksi ovat vielä huonompia,
idealismi, temporaalien tietty hyväksyminen mielleajan osina, ei ole enää kovin houkutteleva.

Illuusioratkaisu siirtää temporaalit tajunnan tai henkisten mielteiden ominaisuudeksi, se
tuntuu aika erikoiselta.

Jos näistä täytyy valikoida, hyväksyn Einsteinin ajatuksen tapahtumien objektiivisesta olemassaolosta ja niiden empiristisen luonteen ja temporaalit tapahtumien suhteina.

Onko aikaa olemassa fyysisena jonakin, kuulun siihen gallupin kolmasosaan "en tiedä".
Ainakaan tämä universumi ei ole ajaton, minkälainen sellainen yleensä olisi?

Mutta koska tapahtumien temporaalisuhteet ovat objektiivisia, odottelen mielenkiinnolla mitä tästä voi päätellä itse ajan ominaisuuksista.

Aika suurena illuusiona on kyllä keskeneräinen ratkaisu.

Tuskin, sillä olen Newtonin reikarnaatio ehdottomasti - Newtonin opeilla sinne Kuuhunkin vuonna -69 mentiin. Tämä suututti osan Albertin faneista, jotka ovat levittäneet salaliittoteorioita, että kuussa ei käytykään, vaan Hollywoodissa.

Newton elää ja on kuolematon - Einstein on kuollut ja kuopattu, syystäkin.

Tai, että valovuosi olis ajan mittayksikkö.

Ei vasaralla filosofiaa voi tehdä, sanoi aikanaan Nietzschekin. Tälläinen empiirinen koe on yksinkertaisesti liian kallista, sillä aika on rahaa, kuten suuressa maailmassa sanotaan.

Minulta on monta kertaa kysytty, mitä aika on - ja vastaan tähän katsomalla kellosta. Sitä se aika konkereettisesti on, mitä kello kertoo.

Joten ei hajoitella mitään kelloja, vaan käytetään koukeroista ja äärimmäisen epäintuitiivista filosofista jargonia.

Ja näin se homma pelaa. Eikun kello-avaruutta analysoimaan!

Anonyymi kirjoitti:

Ei vasaralla filosofiaa voi tehdä, sanoi aikanaan Nietzschekin. Tälläinen empiirinen koe on yksinkertaisesti liian kallista, sillä aika on rahaa, kuten suuressa maailmassa sanotaan.

Minulta on monta kertaa kysytty, mitä aika on - ja vastaan tähän katsomalla kellosta. Sitä se aika konkereettisesti on, mitä kello kertoo.

Joten ei hajoitella mitään kelloja, vaan käytetään koukeroista ja äärimmäisen epäintuitiivista filosofista jargonia.

Ja näin se homma pelaa. Eikun kello-avaruutta analysoimaan!

Lue lisää

Typerys. Aika on liikkeen johdannainen, ei mikään itsenäinen ilmiö.

Siksi ei ole mitään aika-avaruuttakaan. On vain avaruus missä liike tapahtuu.

Anonyymi kirjoitti:

Typerys. Aika on liikkeen johdannainen, ei mikään itsenäinen ilmiö.

Siksi ei ole mitään aika-avaruuttakaan. On vain avaruus missä liike tapahtuu.

Ei tietenkään olemattomia asioita, kuten aikaa, ole olemassa. Sarkasmini näköjään epäonnistui.

Pituuden ja painon voi mitata, aikaa ei.

Anonyymi kirjoitti:

Pituuden ja painon voi mitata, aikaa ei.

Millä aikakaudella elät kun et voi mitata aikaa?

Virheellistä pohdintaa, koska aika itse on eri pituinen eri paikoissa. Siten "aikasyklien" pituus on eri verraatuna toisiin paikkoihin kuten havainnot osoittavat ja yleinen suhteellissuusteoria selittää.

Tämän ilmiön voi havaita vertailemalla kelloja sitten, kun ne viedään samaan paikkaan tai ne muuten vuorovaikuttavat toistensa kanssa.

Anonyymi kirjoitti:

Virheellistä pohdintaa, koska aika itse on eri pituinen eri paikoissa. Siten "aikasyklien" pituus on eri verraatuna toisiin paikkoihin kuten havainnot osoittavat ja yleinen suhteellissuusteoria selittää.

Tämän ilmiön voi havaita vertailemalla kelloja sitten, kun ne viedään samaan paikkaan tai ne muuten vuorovaikuttavat toistensa kanssa.

Lue lisää

" aika itse on eri pituinen eri paikoissa. Siten "aikasyklien" pituus on eri verraatuna toisiin paikkoihin kuten havainnot osoittavat ja yleinen suhteellissuusteoria selittää."

Kello ei ole sama asia kuin aika eikä metrin mitta ole sama asia kuin avaruuden ulottuvuudet:D

Jos ajan nopeus universaalisti kaikkialla nopeutuisi tai hidastuisi niin eri paikoissa mitatut eri aiksyklien pituuksien keskinäiset suhteet pysyisivät samana.

Kaikki mahdolliset tieteelliset mittaukset ovat muutenkin aina suhteellisia suhteessa mittaustapaan ja mittausvälineeseen ja kaikki mahdolliset konkreettiset järjestelmät ovat niin kompleksisia että mikään matemaattis-tieteellinen malli ei pysty kuvaamaan niitä täysin oikein ja tarkasti.

Minusta konkreettinen aika sinänsä on hyvin kompleksinen asia eikä pelkästään mikään delta t fysiikan kaavoissa jota mitataan kelloilla vaikka se jossain vahvasti pelkistetyssä ja idealisoidussa teor. fysiikassa jotenkin vielä toimii sovellettuna moniin käytännöllisiin ja teknisiin tarkoituksiin mutta ei välttämättä enää kosmologiassa jossa muutenkin oletetaan paljon asioita koko kaikkeudesta mitkä tuskin pitävät paikkaansa (esim. avaruuden isotrooppisuuden oletus)

Ajalla on 1) lineaarinen komponentti johon vaikuttaa entropia, 2) syklinen komponentti ja 3) todennäköisyysjakauma joka määrittelee mitkä muutokset tiettynä aikana ja tietyssä paikassa ylipäätänsä ovat mahdollisia. Ajan aspekteihin 2 & 3 entropialla ei ole paljoa (2) tai mitään (3) vaikutusta.

Tämäkin on ehkä aivan liian pelkistetty hahmotus ja todellisuus lienee samantapainen kuin fraktaaligeometrian suhde perinteiseen geometriaan jossa mitataan metrin mitalla (esim. Suomen rannikon hyvin kompleksisen rantaviivan pituus mitattuna esim. cm:n tai metrin mitalla antaa hyvin erilaiset tulokset suhteessa toisiinsa.

Ajan kompleksisuuden kokee ja huomaa ehkä helpoiten vertaamalla ns. psykologisesti koettua aikaa kellon mittaamaan aikaan. Kaikilla kompeksisilla avoimilla systeemeillä (=kaikki konkreettiset systeemit) on oma aikansa eikä se ole yhteismitallinen muiden systeemien aikojen kanssa.

B

Anonyymi kirjoitti:

" aika itse on eri pituinen eri paikoissa. Siten "aikasyklien" pituus on eri verraatuna toisiin paikkoihin kuten havainnot osoittavat ja yleinen suhteellissuusteoria selittää."

Kello ei ole sama asia kuin aika eikä metrin mitta ole sama asia kuin avaruuden ulottuvuudet:D

Jos ajan nopeus universaalisti kaikkialla nopeutuisi tai hidastuisi niin eri paikoissa mitatut eri aiksyklien pituuksien keskinäiset suhteet pysyisivät samana.

Kaikki mahdolliset tieteelliset mittaukset ovat muutenkin aina suhteellisia suhteessa mittaustapaan ja mittausvälineeseen ja kaikki mahdolliset konkreettiset järjestelmät ovat niin kompleksisia että mikään matemaattis-tieteellinen malli ei pysty kuvaamaan niitä täysin oikein ja tarkasti.

Minusta konkreettinen aika sinänsä on hyvin kompleksinen asia eikä pelkästään mikään delta t fysiikan kaavoissa jota mitataan kelloilla vaikka se jossain vahvasti pelkistetyssä ja idealisoidussa teor. fysiikassa jotenkin vielä toimii sovellettuna moniin käytännöllisiin ja teknisiin tarkoituksiin mutta ei välttämättä enää kosmologiassa jossa muutenkin oletetaan paljon asioita koko kaikkeudesta mitkä tuskin pitävät paikkaansa (esim. avaruuden isotrooppisuuden oletus)

Ajalla on 1) lineaarinen komponentti johon vaikuttaa entropia, 2) syklinen komponentti ja 3) todennäköisyysjakauma joka määrittelee mitkä muutokset tiettynä aikana ja tietyssä paikassa ylipäätänsä ovat mahdollisia. Ajan aspekteihin 2 & 3 entropialla ei ole paljoa (2) tai mitään (3) vaikutusta.

Tämäkin on ehkä aivan liian pelkistetty hahmotus ja todellisuus lienee samantapainen kuin fraktaaligeometrian suhde perinteiseen geometriaan jossa mitataan metrin mitalla (esim. Suomen rannikon hyvin kompleksisen rantaviivan pituus mitattuna esim. cm:n tai metrin mitalla antaa hyvin erilaiset tulokset suhteessa toisiinsa.

Ajan kompleksisuuden kokee ja huomaa ehkä helpoiten vertaamalla ns. psykologisesti koettua aikaa kellon mittaamaan aikaan. Kaikilla kompeksisilla avoimilla systeemeillä (=kaikki konkreettiset systeemit) on oma aikansa eikä se ole yhteismitallinen muiden systeemien aikojen kanssa.

B

Lue lisää

"Jos ajan nopeus universaalisti kaikkialla nopeutuisi tai hidastuisi niin eri paikoissa mitatut eri aiksyklien pituuksien keskinäiset suhteet pysyisivät samana."

Ei ole mitään universaalia aikaa, vaan aika on suhteellista. Joten höpinäsi on vailla todellisuutta.

Anonyymi kirjoitti:

"Jos ajan nopeus universaalisti kaikkialla nopeutuisi tai hidastuisi niin eri paikoissa mitatut eri aiksyklien pituuksien keskinäiset suhteet pysyisivät samana."

Ei ole mitään universaalia aikaa, vaan aika on suhteellista. Joten höpinäsi on vailla todellisuutta.

Lue lisää

"Ei ole mitään universaalia aikaa, vaan aika on suhteellista. "

Kvanttifysiikan lomittumisilmiö on hyvä esimerkki universaalista ajasta.

Suhteellisuusteoriassa kellojen kanssa säheltäminen tuottaa virheellisen aikakäsityksen.

Kello ja aika siis eivät ole sama asia joka oli se olennainen pointti eikä niinkään se ajatuskoe jossa universaalisen prosessin nopeus muuttuisi säilyttäen kuitenkin erilaisten syklien väliset suhteet. Samalla tietysti etäisyydetkin muuttuisivat samassa suhteessa toisiinsa nähden koska sekä aika että avaruus ovat kiinteästi toisiinsa liittyviä asioita jossa Einstein oli mielestäni oikeassa vaikka muuten melko nerokkaalla tavalla väärässä niin kuin monet muutkin teor. fysiikan kanssa sekoilevat matemaatikot. (":D")

Jos ns. valonnopeuden vakio (niin kuin kaikki muutkin fysiikan "vakiot") muuttuvat hitaasti kokonaissysteemin konfiguraation muuttuessa niin sitä on mahdotonta huomata kelloihin vertaamalla joten väitän edelleen olevani oikeassa ja sinä väärässä... ;-)

B

Anonyymi kirjoitti:

"Ei ole mitään universaalia aikaa, vaan aika on suhteellista. "

Kvanttifysiikan lomittumisilmiö on hyvä esimerkki universaalista ajasta.

Suhteellisuusteoriassa kellojen kanssa säheltäminen tuottaa virheellisen aikakäsityksen.

Kello ja aika siis eivät ole sama asia joka oli se olennainen pointti eikä niinkään se ajatuskoe jossa universaalisen prosessin nopeus muuttuisi säilyttäen kuitenkin erilaisten syklien väliset suhteet. Samalla tietysti etäisyydetkin muuttuisivat samassa suhteessa toisiinsa nähden koska sekä aika että avaruus ovat kiinteästi toisiinsa liittyviä asioita jossa Einstein oli mielestäni oikeassa vaikka muuten melko nerokkaalla tavalla väärässä niin kuin monet muutkin teor. fysiikan kanssa sekoilevat matemaatikot. (":D")

Jos ns. valonnopeuden vakio (niin kuin kaikki muutkin fysiikan "vakiot") muuttuvat hitaasti kokonaissysteemin konfiguraation muuttuessa niin sitä on mahdotonta huomata kelloihin vertaamalla joten väitän edelleen olevani oikeassa ja sinä väärässä... ;-)

B

Lue lisää

Aika on syntynyt satunnaisesta vapaasta tahdosta pseudoikuisessa kvarkkiavaruudessa, joka on itsessään ei yhtään mitään muuta kuin kvanttigravitoitunut emergentti tyhjä joukko, joka on värähtelyineen ei yhtään mitään per se, mutta silti on faktisesti olemassa, ei reaktiivisessa yksilön tietoisuudessa, mutta kollektiivisessa, proaktiivisessa fyysisessä todellisuudessa, jossa suhteellinen paikkakin on äärettömyydessään ikuinen entiteetti vailla rajoja 11-ulotteisessa moniavaruudessa, jossa mikään ei liiku paitsi muutos itsessään.

Tämä eksplisiittisesti indikoi, että ajan syvin tajunta on konstruktiivinen ja itseorganisoituva kaoottinen nolla-attraktori ja että itse vapaasta tahdosta riippuva suhteellinen reaalitodellisuus on, viime kädessä, stokastisen epälineaarisesti käyttäytyvä sosiaalinen konstruktio ilman spatiaalisia koordinaattiulottuvuuksia, koska jokainen ajan hetki, ceteris paribus, on ykseydessä totalitaarisen kaikkeuden kanssa kaikkialla, aina ja ikuisesti.

Mitään ajan mysteeriä ei siis ole, ainoa mystinen elementti on todellisuus sinänsä – das ding an sich – jota ei toki ole olemassa, koska puhdas ajan absoluuttinen itsetajunta per se estää alitajuntaa sitä ymmärtämättä, jotta piilotajunta ei oivaltasi kaiken olemisen täydellisestä tyhjyyttä. Niin, aikakin on kaiken teorian diskreettinä ilmentymänä vain emergenttiä entropiaa 11-ulotteisessa, monikvarkkisessa maailmankaikkeudessa, jossa sen anti-aineinen syklinen biologinen kello värähtelee probabilistisesti pienhiukkasaaltoina, jotka puolestaan esiintyvät epästationaarisen samanaikaisesti kaikkialla eri kvanttitiloissa vaihtelevalla frekvenssillä, mikä implikoi edelleen, että ajan amplitudikin on pohjimmiltaan dynaamisesti kiihtyvä kyberneettinen tietoisuuden postmoderni rekonstruktio.

Anonyymi kirjoitti:

Aika on syntynyt satunnaisesta vapaasta tahdosta pseudoikuisessa kvarkkiavaruudessa, joka on itsessään ei yhtään mitään muuta kuin kvanttigravitoitunut emergentti tyhjä joukko, joka on värähtelyineen ei yhtään mitään per se, mutta silti on faktisesti olemassa, ei reaktiivisessa yksilön tietoisuudessa, mutta kollektiivisessa, proaktiivisessa fyysisessä todellisuudessa, jossa suhteellinen paikkakin on äärettömyydessään ikuinen entiteetti vailla rajoja 11-ulotteisessa moniavaruudessa, jossa mikään ei liiku paitsi muutos itsessään.

Tämä eksplisiittisesti indikoi, että ajan syvin tajunta on konstruktiivinen ja itseorganisoituva kaoottinen nolla-attraktori ja että itse vapaasta tahdosta riippuva suhteellinen reaalitodellisuus on, viime kädessä, stokastisen epälineaarisesti käyttäytyvä sosiaalinen konstruktio ilman spatiaalisia koordinaattiulottuvuuksia, koska jokainen ajan hetki, ceteris paribus, on ykseydessä totalitaarisen kaikkeuden kanssa kaikkialla, aina ja ikuisesti.

Mitään ajan mysteeriä ei siis ole, ainoa mystinen elementti on todellisuus sinänsä – das ding an sich – jota ei toki ole olemassa, koska puhdas ajan absoluuttinen itsetajunta per se estää alitajuntaa sitä ymmärtämättä, jotta piilotajunta ei oivaltasi kaiken olemisen täydellisestä tyhjyyttä. Niin, aikakin on kaiken teorian diskreettinä ilmentymänä vain emergenttiä entropiaa 11-ulotteisessa, monikvarkkisessa maailmankaikkeudessa, jossa sen anti-aineinen syklinen biologinen kello värähtelee probabilistisesti pienhiukkasaaltoina, jotka puolestaan esiintyvät epästationaarisen samanaikaisesti kaikkialla eri kvanttitiloissa vaihtelevalla frekvenssillä, mikä implikoi edelleen, että ajan amplitudikin on pohjimmiltaan dynaamisesti kiihtyvä kyberneettinen tietoisuuden postmoderni rekonstruktio.

Lue lisää

Luin vain joka toisen lauseesi ja siltikin pääsin jyvälle asiastasi, eli evääsi on syöty.

Anonyymi kirjoitti:

"Ei ole mitään universaalia aikaa, vaan aika on suhteellista. "

Kvanttifysiikan lomittumisilmiö on hyvä esimerkki universaalista ajasta.

Suhteellisuusteoriassa kellojen kanssa säheltäminen tuottaa virheellisen aikakäsityksen.

Kello ja aika siis eivät ole sama asia joka oli se olennainen pointti eikä niinkään se ajatuskoe jossa universaalisen prosessin nopeus muuttuisi säilyttäen kuitenkin erilaisten syklien väliset suhteet. Samalla tietysti etäisyydetkin muuttuisivat samassa suhteessa toisiinsa nähden koska sekä aika että avaruus ovat kiinteästi toisiinsa liittyviä asioita jossa Einstein oli mielestäni oikeassa vaikka muuten melko nerokkaalla tavalla väärässä niin kuin monet muutkin teor. fysiikan kanssa sekoilevat matemaatikot. (":D")

Jos ns. valonnopeuden vakio (niin kuin kaikki muutkin fysiikan "vakiot") muuttuvat hitaasti kokonaissysteemin konfiguraation muuttuessa niin sitä on mahdotonta huomata kelloihin vertaamalla joten väitän edelleen olevani oikeassa ja sinä väärässä... ;-)

B

Lue lisää

Odotamme Nobelin palkintosi jakoa, kun todistat yleisen suhteellisuusteorian kumotuksi.

Kvanttifysiikalla ei ole mitään tekemistä ajan kanssa, niin erilainen on "kvanttitodellisuus".

Anonyymi kirjoitti:

Odotamme Nobelin palkintosi jakoa, kun todistat yleisen suhteellisuusteorian kumotuksi.

Kvanttifysiikalla ei ole mitään tekemistä ajan kanssa, niin erilainen on "kvanttitodellisuus".

Lue lisää

Kvanttifysiikkaa on yhdistelty suhteellisuusteorian kanssa ja tuloksena on useitakin teorioita, mitkä yrittävät hahmottaa kokonaisuutta näitä paremmin. Kvantittuneesta kvanttifysiikasta seuraa, että kokonaismalleissa aikakin menee usein diskreetiksi. Jatkuvaa aikaa ei ole on vain peräkkäisiä ajan hetkiä, jotka on järjestetty jonoon kuin pisteet pelilaudassa.

Kvanttifysiikan lomittumis-ilmiöstä on ilmeisesti myös päätelty jotain ajan luonteesta. Tästä kirjoitti Page ja Wootters vuonna 1983 ja heidän ajatuksiaan on ilmeisesti jopa testattu italialaisten toimesta vuonna 2013 ja kokeen tulokset olivat yhtenäisiä heidän hypoteesin kanssa. En ole lukenut tarpeeksi heidän oivalluksestaan, jotta tietäisin siitä oikeastaan mitään. Ehkä joku tietävämpi osaa selittää sen maallikon termein.

Kvanttimaailman lomittumis-ilmiö on outo eikä Einsteinkaan pitänyt siitä kutsuen sitä ”kummitusvaikutus etäisyyden päästä”. Se rikkoo loogisen suhteellisuusteorian aika-käsityksen sillä joudumme hylkäämään jotakin. Yksi mahdollisuus on hylätä lokaalisuus eli ajatella, että hiukkanen ei ole missään tietyssä paikassa ja kaksi eri paikoissa olevaa hiukkasta voivat siten vaikuttaa toisiinsa. Tästä seuraa myös, että jotenkin noille partikkeleille voi siis olla yhteinen ”nyt”-hetki, vaikka ajanhan piti olla suhteellista. Pitäisi varmaan lukea uudelleen tehdyt testit, mutta ymmärtääkseni ajatus, että lomittuneet partikkelit eivät jotenkin kykenisi vaikuttaa toisiinsa etäisyyden päästä on kumottu.

Järkisyitä kirjoitti:

Kvanttifysiikkaa on yhdistelty suhteellisuusteorian kanssa ja tuloksena on useitakin teorioita, mitkä yrittävät hahmottaa kokonaisuutta näitä paremmin. Kvantittuneesta kvanttifysiikasta seuraa, että kokonaismalleissa aikakin menee usein diskreetiksi. Jatkuvaa aikaa ei ole on vain peräkkäisiä ajan hetkiä, jotka on järjestetty jonoon kuin pisteet pelilaudassa.

Kvanttifysiikan lomittumis-ilmiöstä on ilmeisesti myös päätelty jotain ajan luonteesta. Tästä kirjoitti Page ja Wootters vuonna 1983 ja heidän ajatuksiaan on ilmeisesti jopa testattu italialaisten toimesta vuonna 2013 ja kokeen tulokset olivat yhtenäisiä heidän hypoteesin kanssa. En ole lukenut tarpeeksi heidän oivalluksestaan, jotta tietäisin siitä oikeastaan mitään. Ehkä joku tietävämpi osaa selittää sen maallikon termein.

Kvanttimaailman lomittumis-ilmiö on outo eikä Einsteinkaan pitänyt siitä kutsuen sitä ”kummitusvaikutus etäisyyden päästä”. Se rikkoo loogisen suhteellisuusteorian aika-käsityksen sillä joudumme hylkäämään jotakin. Yksi mahdollisuus on hylätä lokaalisuus eli ajatella, että hiukkanen ei ole missään tietyssä paikassa ja kaksi eri paikoissa olevaa hiukkasta voivat siten vaikuttaa toisiinsa. Tästä seuraa myös, että jotenkin noille partikkeleille voi siis olla yhteinen ”nyt”-hetki, vaikka ajanhan piti olla suhteellista. Pitäisi varmaan lukea uudelleen tehdyt testit, mutta ymmärtääkseni ajatus, että lomittuneet partikkelit eivät jotenkin kykenisi vaikuttaa toisiinsa etäisyyden päästä on kumottu.

Lue lisää

Siitä, että jotakin ei tiedetä, ei voida päätellä ajan luonteesta mitään. Pitää odotella tieteellisiä tuloksia.

Järkisyitä kirjoitti:

Kvanttifysiikkaa on yhdistelty suhteellisuusteorian kanssa ja tuloksena on useitakin teorioita, mitkä yrittävät hahmottaa kokonaisuutta näitä paremmin. Kvantittuneesta kvanttifysiikasta seuraa, että kokonaismalleissa aikakin menee usein diskreetiksi. Jatkuvaa aikaa ei ole on vain peräkkäisiä ajan hetkiä, jotka on järjestetty jonoon kuin pisteet pelilaudassa.

Kvanttifysiikan lomittumis-ilmiöstä on ilmeisesti myös päätelty jotain ajan luonteesta. Tästä kirjoitti Page ja Wootters vuonna 1983 ja heidän ajatuksiaan on ilmeisesti jopa testattu italialaisten toimesta vuonna 2013 ja kokeen tulokset olivat yhtenäisiä heidän hypoteesin kanssa. En ole lukenut tarpeeksi heidän oivalluksestaan, jotta tietäisin siitä oikeastaan mitään. Ehkä joku tietävämpi osaa selittää sen maallikon termein.

Kvanttimaailman lomittumis-ilmiö on outo eikä Einsteinkaan pitänyt siitä kutsuen sitä ”kummitusvaikutus etäisyyden päästä”. Se rikkoo loogisen suhteellisuusteorian aika-käsityksen sillä joudumme hylkäämään jotakin. Yksi mahdollisuus on hylätä lokaalisuus eli ajatella, että hiukkanen ei ole missään tietyssä paikassa ja kaksi eri paikoissa olevaa hiukkasta voivat siten vaikuttaa toisiinsa. Tästä seuraa myös, että jotenkin noille partikkeleille voi siis olla yhteinen ”nyt”-hetki, vaikka ajanhan piti olla suhteellista. Pitäisi varmaan lukea uudelleen tehdyt testit, mutta ymmärtääkseni ajatus, että lomittuneet partikkelit eivät jotenkin kykenisi vaikuttaa toisiinsa etäisyyden päästä on kumottu.

Lue lisää

"Jatkuvaa aikaa ei ole on vain peräkkäisiä ajan hetkiä, jotka on järjestetty jonoon kuin pisteet pelilaudassa."

Mikä estää aikaa lomittumasta ihan samalla tavalla kuin paikkaakin jolloin nykyhetki volisi olla suoraan linkittynyt joihinkin tai kaikkiin menneisyyden ja tulevaisuuden hetkiin jonkinlaisen resonanssin tai analogian kautta jolloin se aika-avaruuden kokonaisuus olisi koko ajan olemassa samoin kuin tietokonepelissä on kaikki mahdolliset vaihtoehdot olemassa mutta toisin kuin jollain peli-dvd:llä eli se aika-avaruuden kokonaisuus olisi silti avoin ja dynaaminen systeemi kun taas se peli-dvd on staattinen ja muuttumaton kokonaisuus.

Ainakin ihminen suunnittelee tulevaisuutta ja toimii nyhetkessä jokin tavoitteellinen päämäärä mielessään jolloin se päämäärä vaikuttaa ikäänkuin "retrokausaalisesti" nykyhetkeen.

Jos ajatellaan fysiikan kannalta niin suurin osa kaavoista on ajan suhteen symmetrisiä eli ajan suunnalla ei ole vaikutusta kuin lähinnä jotenkin järjestäytyneiden makrokappaleiden osalta. Valmiiksi satunnaisen systeemin muutos näyttää taas samanlaiselta kelattessa aikaa taaksepäin ja eteenpäin.

Mitä enemmän aikaa miettii niin sitä monimutkaisemmalta asialta se vaikuttaa kun taas kello on vain yksi tapa mitata lineaariselta näyttävää aikaa.

Anonyymi kirjoitti:

"Jatkuvaa aikaa ei ole on vain peräkkäisiä ajan hetkiä, jotka on järjestetty jonoon kuin pisteet pelilaudassa."

Mikä estää aikaa lomittumasta ihan samalla tavalla kuin paikkaakin jolloin nykyhetki volisi olla suoraan linkittynyt joihinkin tai kaikkiin menneisyyden ja tulevaisuuden hetkiin jonkinlaisen resonanssin tai analogian kautta jolloin se aika-avaruuden kokonaisuus olisi koko ajan olemassa samoin kuin tietokonepelissä on kaikki mahdolliset vaihtoehdot olemassa mutta toisin kuin jollain peli-dvd:llä eli se aika-avaruuden kokonaisuus olisi silti avoin ja dynaaminen systeemi kun taas se peli-dvd on staattinen ja muuttumaton kokonaisuus.

Ainakin ihminen suunnittelee tulevaisuutta ja toimii nyhetkessä jokin tavoitteellinen päämäärä mielessään jolloin se päämäärä vaikuttaa ikäänkuin "retrokausaalisesti" nykyhetkeen.

Jos ajatellaan fysiikan kannalta niin suurin osa kaavoista on ajan suhteen symmetrisiä eli ajan suunnalla ei ole vaikutusta kuin lähinnä jotenkin järjestäytyneiden makrokappaleiden osalta. Valmiiksi satunnaisen systeemin muutos näyttää taas samanlaiselta kelattessa aikaa taaksepäin ja eteenpäin.

Mitä enemmän aikaa miettii niin sitä monimutkaisemmalta asialta se vaikuttaa kun taas kello on vain yksi tapa mitata lineaariselta näyttävää aikaa.

Lue lisää

”Mikä estää aikaa lomittumasta ihan samalla tavalla kuin paikkaakin”

Se, että tuosta seuraisi kausaalisuuden rikkoutuminen, mikä johtaa loogisiin ristiriitoihin. Ajattele vaikkapa, että matkustat omaan menneisyyteesi ja tapat itsesi äitisi kohtuun. Tällöin et koskaan ollut olemassa, etkä siten kyennyt tappamaan itseäsi - ja koska et kyennyt tappamaan itseäsi oletkin olemassa, mutta jos oletkin olemassa, niin silloinhan pystyt tappamaan itsesi. Universumi olisi solmussa kuin buginen tietokoneohjelma ja sen tila olisi määrittelemätön.

Jos yrität ratkaista edellä olevan päättömyyden siten, että menneisyyteen matkustaminen luokin toisen kopion menneisyydestä eikä vaikuta jo tapahtuneeseen tapahtumaketjuun, niin silloin kyseessä ei enää ole aito menneisyyden muutos vaan universumi, joka luo omasta menneisyydestään uusia rinnakkaistodellisuuksia - et matkusta omaan menneisyyteesi vaan menneisyyden kopioon.

Menneisyyteen matkustaminen rikkoisi kausaliteetin mukana myös energian säilymisen lain sekä entropian kasvamisen säännön. En ole vielä kuullut, että kukaan teoreettinen fyysikko pitäisi menneisyyteen matkaamista mitenkään mahdollisena.

Anonyymi kirjoitti:

"Jatkuvaa aikaa ei ole on vain peräkkäisiä ajan hetkiä, jotka on järjestetty jonoon kuin pisteet pelilaudassa."

Mikä estää aikaa lomittumasta ihan samalla tavalla kuin paikkaakin jolloin nykyhetki volisi olla suoraan linkittynyt joihinkin tai kaikkiin menneisyyden ja tulevaisuuden hetkiin jonkinlaisen resonanssin tai analogian kautta jolloin se aika-avaruuden kokonaisuus olisi koko ajan olemassa samoin kuin tietokonepelissä on kaikki mahdolliset vaihtoehdot olemassa mutta toisin kuin jollain peli-dvd:llä eli se aika-avaruuden kokonaisuus olisi silti avoin ja dynaaminen systeemi kun taas se peli-dvd on staattinen ja muuttumaton kokonaisuus.

Ainakin ihminen suunnittelee tulevaisuutta ja toimii nyhetkessä jokin tavoitteellinen päämäärä mielessään jolloin se päämäärä vaikuttaa ikäänkuin "retrokausaalisesti" nykyhetkeen.

Jos ajatellaan fysiikan kannalta niin suurin osa kaavoista on ajan suhteen symmetrisiä eli ajan suunnalla ei ole vaikutusta kuin lähinnä jotenkin järjestäytyneiden makrokappaleiden osalta. Valmiiksi satunnaisen systeemin muutos näyttää taas samanlaiselta kelattessa aikaa taaksepäin ja eteenpäin.

Mitä enemmän aikaa miettii niin sitä monimutkaisemmalta asialta se vaikuttaa kun taas kello on vain yksi tapa mitata lineaariselta näyttävää aikaa.

Lue lisää

«Jos ajatellaan fysiikan kannalta niin suurin osa kaavoista on ajan suhteen symmetrisiä»

Totta. Poikkeuksen tuohon tekee entropian kasvamisen laki.

On teorisoitu, että anti-materialla aika kulkisi menneisyyteen päin. Tällainen menee kuitenkin yli minun ymmärrykseni. Se ei kuitenkaan ymmärtääkseni mahdollista informaation lähettämistä menneisyyteen.

Anonyymi kirjoitti:

Siitä, että jotakin ei tiedetä, ei voida päätellä ajan luonteesta mitään. Pitää odotella tieteellisiä tuloksia.

«Pitää odotella tieteellisiä tuloksia.»

Tulokset joihin viittasin ovat olemassa. Voit lukea niistä:
https://medium.com/the-physics-arxiv-blog/quantum-experiment-shows-how-time-emerges-from-entanglement-d5d3dc850933

Järkisyitä kirjoitti:

«Jos ajatellaan fysiikan kannalta niin suurin osa kaavoista on ajan suhteen symmetrisiä»

Totta. Poikkeuksen tuohon tekee entropian kasvamisen laki.

On teorisoitu, että anti-materialla aika kulkisi menneisyyteen päin. Tällainen menee kuitenkin yli minun ymmärrykseni. Se ei kuitenkaan ymmärtääkseni mahdollista informaation lähettämistä menneisyyteen.

Lue lisää

"Se, että tuosta seuraisi kausaalisuuden rikkoutuminen, mikä johtaa loogisiin ristiriitoihin. Ajattele vaikkapa, että matkustat omaan menneisyyteesi ja tapat itsesi äitisi kohtuun. Tällöin et koskaan ollut olemassa, etkä siten kyennyt tappamaan itseäsi - ja koska et kyennyt tappamaan itseäsi oletkin olemassa, mutta jos oletkin olemassa, niin silloinhan pystyt tappamaan itsesi. Universumi olisi solmussa kuin buginen tietokoneohjelma ja sen tila olisi määrittelemätön."

En nyt tarkoittanut ihan tuota vaan vastaavaa ilmiötä kuin paikan lomittumisessa eli vain tietyt ajanhetket lomittuvat keskenään esim. siten että niillä on jonkinlainen merkityksellinen vastaavuus tai resonanssi keskenään (kuten esim. C.G. Jungin ja W. Paulin synkronisiteetissa).

Itselläni on ollut lukuisia tuontapaisia välähdyksenomaisia kokemuksia joiden merkitys on valjennut sitten vasta myöhemmin kun sen tulevaisuuden lomittunut tapahtuma ilmenee lineaarisessa kelloajassa. Minusta lomittuminen on muutenkin jotenkin analoginen (tai "vertauskuvallinen") ilmiö jossa muutos tapahtuu resonoimalla ensin samankaltaisten aspektien kesken ja sitten ikääänkuin sen analogisen prosessin tuloksena saavuttaa uudenlaista informaatiota.

Jos ottaa sen kvanttifysikan nonlokaalisuuden jotenkin vakavasti niin periaatteessa kaikki ns. kausaliteetti voisi olla tuollaista eikä nykyisen käsityksen mukaista takaatuuppaavaa determinisimiä tai biljardipallojen törmäilyn kaltaista fysiikkaa joka sitten olisi jonkinlainen erikoistapaus ihmisen mittakaavan arki-ilmiöihin soveltuvassa muodossa.

"Jos yrität ratkaista edellä olevan päättömyyden siten, että menneisyyteen matkustaminen luokin toisen kopion menneisyydestä eikä vaikuta jo tapahtuneeseen tapahtumaketjuun, niin silloin kyseessä ei enää ole aito menneisyyden muutos vaan universumi, joka luo omasta menneisyydestään uusia rinnakkaistodellisuuksia - et matkusta omaan menneisyyteesi vaan menneisyyden kopioon."

Tuo taas on uuden rinnakkaisen aikajanan luomista (mikä myöskin voi olla mahdollista).
Paradoksi syntyy minusta siten että oletetaan sen aineellisen kehon olevan se todellisempi komponentti ja sen mielen taas sen kehon tuottama lisuke. Jos tilanne onkin päinvastainen (eli mieli tuottaa kehon) niin paradoksia ei synny koska se aikajana kulkee sen mukaan missä se mieli kulloinkin kulkee eikä sen kehon mukana. Eli ts. voit tappaa äitisi kohtuun mutta siitä seuraa vain se että et synny siihen perheeseen vaan johonkin muuhun tai et ollenkaan.

Tuosta voisi vaihtoehtoisesti seurata tietysti myös että menneisyys olisi muokattavissa kun taas se nykyhetki on aina se missä se tietoisuus tai sen intentio kulloinkin on.

Tästä voisi tietenkin myös vielä kaiken kukkuraksi päätellä että jos aikamatkailu toimii niin se on potentiaalisesti hyvin vaarallista ja voi aiheuttaa melkoista sotkua jos ei ole varovainen... :D

Jos mieli on ensisijainen niin silloin esim. ns. kaukonäkeminen (controlled remote viewing) on myös aikamatkailua koska se tuntuu toimivan ajan ja paikan etäisyyksistä riippumatta eli ehkä soveltaa nimenomaan sekä aika- että paikkalomittumista.

Kaukonäkeminen on nimenomaan kaukoaistimista eli hieman paradoksaalisesti nimenomaan kehon kautta kaukoaistimista ajasta ja paikasta riippumatta mikä taas johtunee siitä että fyysisen kehon ja alitajunnan linkki on paljon voimakkaampi kuin tietoisen mielen ja alitajunnan välinen linkki mikä taas ilmenee lähinnä unissa tai poikkeuksellisissa tietoisuuden tiloissa lisäaineiden avustuksella tai ilman niitä riippuen tietoisen mielen "jumitustasosta" :D

"Menneisyyteen matkustaminen rikkoisi kausaliteetin mukana myös energian säilymisen lain sekä entropian kasvamisen säännön.

Minusta energian säilymisen laki ei pidä paikkaansa koska tyhjiöstä syntyy jatkuvasti energiaa mutta sitä ei esim. kylmäfuusiossa ja muissa overunity tekniikoissa täysin vielä ymmärretä koska sen tehokas ja luotettava toimivuus riippuu kirjaimellisesti tähtien asennosta eli paikallisen avaruuden massapisteiden (tai oikeammin stressipisteiden) keskinäisistä harmoonisista resonansseista jotka vaihtelevat ikäänkuin astrologisesti (mihin viittaa myös ensimmäisten vetypommikokeiden tulokset jotka poikkesivat lasketuista vahvuuksista)

Entropian kasvaminen liittyy vain tietyntyyppisiin systeemeihin eli nimenomaan suljettuihin systeemeihin joita taas todellisuudessa ei ole ainakaan absoluuttisena edes olemassa. Avoin epätasapainossa oleva systeemi voi lisätä rakenteellista informaatiotaan ympäristön kustannuksella ja maailmankaikkeus on minusta nimenomaan avoin systeemi (esim. virtuaalihiukkaset, nollapiste-energia) tai sillä tavalla hierarkkisesti organisoitunut että entropia ei pääse ainakaan kovin helposti lopettamaan "peliä".

"En ole vielä kuullut, että kukaan teoreettinen fyysikko pitäisi menneisyyteen matkaamista mitenkään mahdollisena."

Tuossa ainakin yksi:
https://en.wikipedia.org/wiki/Ronald_Mallett

B

ps. Kiitos oli hauskaa!

Järkisyitä kirjoitti:

«Pitää odotella tieteellisiä tuloksia.»

Tulokset joihin viittasin ovat olemassa. Voit lukea niistä:
https://medium.com/the-physics-arxiv-blog/quantum-experiment-shows-how-time-emerges-from-entanglement-d5d3dc850933

Lue lisää

Ikävä kertoa, että viittaamasi koe ei ole sellainen empiirinen tieteellinen tulos, mikä minulla oli mielessäni, kun sanoin odottelevani tuloksia. Kuten artikkelissa todetaan, Morevan tekemän koe on kokeellinen havainnetesti eikä siis empiirinen koe. Teoreettiset fyysikot ovat luoneet testiuniversumin, missä he sitten arvioivat teoriaansa.

Kysymyksessä on siis hypotettinen koe, jonka tuloksena on hypoteesi. Mitään empiiristä TULOSTA ei siis ole siitä saatu.

Järkisyitä kirjoitti:

«Jos ajatellaan fysiikan kannalta niin suurin osa kaavoista on ajan suhteen symmetrisiä»

Totta. Poikkeuksen tuohon tekee entropian kasvamisen laki.

On teorisoitu, että anti-materialla aika kulkisi menneisyyteen päin. Tällainen menee kuitenkin yli minun ymmärrykseni. Se ei kuitenkaan ymmärtääkseni mahdollista informaation lähettämistä menneisyyteen.

Lue lisää

Aika ei kulje mihinkään suuntaan, koska sitä ei ole olemassa. Kaikkeudessa tapahtuu tauotta peruuttamattomia muutoksia, joita voidaan jaksottaa ja mitata mittayksiköillä, mutta ne eivät ole millään lailla riippuvaisia tai yhteydessä ihmisen keksimään aikakäsitteeseen. Jos antimateria esimerkiksi tekisi tehdyn tekemättömäksi, kun takaperoisesti, se ei olisi ajan taaksepäin liikkumista, vaan ainoastaan yhdenlaista peruuttamatonta muutosta. Ongelmana on ihmisen luomat keksinnöt, jotka saattaa olla liian jäykkiä ja yhteensopimattomia joidenkin havaintojen kanssa. Lopulta onkin kyse siitä, millaisten käsiteoppien kautta ihminen tulkitsee tapahtumia ja miten ristiriidat tai yhteensopimattomuudet käsitetään ja mitä niistä opitaan.

Anonyymi kirjoitti:

Aika ei kulje mihinkään suuntaan, koska sitä ei ole olemassa. Kaikkeudessa tapahtuu tauotta peruuttamattomia muutoksia, joita voidaan jaksottaa ja mitata mittayksiköillä, mutta ne eivät ole millään lailla riippuvaisia tai yhteydessä ihmisen keksimään aikakäsitteeseen. Jos antimateria esimerkiksi tekisi tehdyn tekemättömäksi, kun takaperoisesti, se ei olisi ajan taaksepäin liikkumista, vaan ainoastaan yhdenlaista peruuttamatonta muutosta. Ongelmana on ihmisen luomat keksinnöt, jotka saattaa olla liian jäykkiä ja yhteensopimattomia joidenkin havaintojen kanssa. Lopulta onkin kyse siitä, millaisten käsiteoppien kautta ihminen tulkitsee tapahtumia ja miten ristiriidat tai yhteensopimattomuudet käsitetään ja mitä niistä opitaan.

Lue lisää

"Aika ei kulje mihinkään suuntaan"

Ajan kulku, siis fyysisen, jos sellaista on, on käsitettävä lähinnä metaforaksi.
Lähinnä puolirunollisena ilmaisuna.
Gallupkyselyyn ajan olemassaolosta vastaat siis "Ei"

Todellisuuden muutokset ovat tietenkin fyysisesti riippumattomia aikakäsitteeseen nähden, mutta ovat kyllä yhteydessä käsitteeseen nähden.

Meillä ihmisillä on aikakäsite, joka ei ole vain keksitty, vaan pikemminkin kehitelty
vuosituhansien aikana, sen avulla ajattelemme ja hiomme käsitystämme sekä mahdollisesta fyysisestä ajasta, että aikakäsitteen toimivuudesta todellisuudessamme.

Mitä tulee antimaterian pyyhkimisroolin tulkintaan, koska olemme, ainakin jotkut, empiristejä, oletamme perustellusti että tiede selvittää antimaterian pyyhkimis- tai muutos tulkinnan, onko siis makrotasolla tilanteita, jossa aika menisi taaksepäin.

Aikakäsitteemme kyllä sisältää tietyllä tavalla muutokset, mutta tuskin aikaa kannattaa
määritellä muutoksen avulla, Aristoteleen tyyliin.

Todellisuuden muutoksilla on käsitteelinen yhteys aikakäsitteeseemme, käytät itseasiassa myös aikakäsitettä omassa vastauksessasi, todellisuuden muutoksista Suomi24 palstan kriittiseen kommenttiin ajasta, aika laaja-alainen käsite käytettävissä.

Loppukommentiisi sen verran että tiede empiirisenä prosessina hioo ristiriidat ja yhteensopimattomuudet pois.
Nehän ovat loppujen lopuksi käsitteellisen tason ongelmia.