Vehnäterrieri

Kyselen vielä täältäkin kokemuksia vehniksistä :) Mulla on aiempaa koirakokemusta pehmeäluonteisesta mutta suuresta (45 kg) ja itsepäisestä paimenkoirasta. Nyt oon pohtinut seuraavaksi koiraksi kumminkin terrieriä. Turkin nyppiminen ei innosta eikä myöskään sileäkarvaisen terrierin jatkuva pieni karvanlähtö.

Oon tottunut harjailemaan, pesemään ja kampaamaan nykyistä koiruliani kohtalaisesti, eli pari kertaa viikossa vähintään koira harjataan päästä varpaisiin ja pestään pari kertaa vuodessa. Vehniksiä pestään tietenkin useammin eli ainakin kuukauden välein ja nuoria vehniä kammataan/harjataan päivittäin. Oon kuitenkin valmis tähän - kunhan en aikuista koiraa ihan joka ikinen päivä joudu harjailemaan.

Luonteen puolesta toivoisin reipasta, aktiivista harrastuskoiraa, jonka kanssa voisi puuhata kaikkea lenkeistä tokon kautta vaikka rauniokoiratoimintaan. Lenkkejä koira sais n. 2 tuntia päivässä yhteensä kävelyn muodossa ja kuten vanhankin koirani kanssa, uuden kanssa myös lenkkiin sisältyisi tottelevaisuuskoulutusta ja ohittamisen harjoittelua - sekä palkaksi rapsuttelua ja nameja.

Haluaisin narttukoiran, koska ne on keskimäärin sosiaalisempia kuin urokset samaa sukupuolta olevia kohtaan. Ymmärrän, ettei terrieri silti välttämättä ole koirapuistokoira. Plussaa olisi kuitenkin, jos koira sietäisi muita tuttuja narttuja ilman tappeluita. Onneksi lähipiirissä on paljon urosterrierejä, mikä osaltaan vaikuttaa siihen, että haluan nartun.

Kuulostanko yhtään soveltuvalta vehnäterrierin omistajaksi? Mun äiti on luultavasti pikkuisen allergien koirille, joten kun kammataan sen kanssa mun nykyistä koiraa, sillä kirvelee toisinaan silmät, jos koiran turkki on likainen. Kun koira pestään, ongelma poistuu. Vehniä pestään usein, joten mun äidin kannalta vehnä vois olla siinä mielessä hyvä koira.