Ruotsin talous & tulevaisuus

Anonyymi

Onko täällä muita, joita kiinnostaisi keskustella Ruotsin taloustilanteesta ja talouden tulevaisuuden näkymistä?

Minua kiinnostaa talousasiat muutenkin kuin vain tämän hetkiseen pandemiaan liittyen. Laittakaapa ajatuksianne ketjuun. Jos esitätte väitteitä, laittakaa mukaan myös lähdetiedot.

Tässä on aluksi hieman talousennusteita tälle vuodelle. Ruotsalainen Swedbank on juuri julkaissut ennusteitaan lähitulevaisuuden osalta. Swedbankin arvion mukaan vielä tänä vuonna nähdään seuraavat työttömyysprosentit:

Ruotsi: 9,6%
Suomi: 7,9%
Norja: 7,0%
Tanska: 8,0%

Talous supistuisi kyseisissä maissa seuraavasti:

Ruotsi: -5,0%
Suomi: -6,0%
Norja: -6,0%
Tanska: -4,3%

Uutinen on tässä:
https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000006506093.html

94

1592

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Monilla ruotsalaisilla on sellainen henkilökohtainen huoli, että velkaa on niin maan perkuleen paljon. #metoo

      • Anonyymi

        Niin, Ruotsin valtiolla ei ole paljonkaan velkaa, kun sitä on vain jotain 40% BKT:sta.

        Mutta todella suuri osa Ruotsin kotitalouksista on rajusti velkaantuneita.

        Lisäksi merkittävä osuus Ruotsin kunnista kärsii talousvaikeuksista.

        Ei Ruotsin valtion talous kai ihan kuralla ole, mutta miksi riski on nimenomaan kansalaisten niskoilla ja kansalaisille palveluita tuottavien kuntien niskoilla. Valtio tosin voi joutua erityisesti kuntien talousongelmien maksumieheksi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Niin, Ruotsin valtiolla ei ole paljonkaan velkaa, kun sitä on vain jotain 40% BKT:sta.

        Mutta todella suuri osa Ruotsin kotitalouksista on rajusti velkaantuneita.

        Lisäksi merkittävä osuus Ruotsin kunnista kärsii talousvaikeuksista.

        Ei Ruotsin valtion talous kai ihan kuralla ole, mutta miksi riski on nimenomaan kansalaisten niskoilla ja kansalaisille palveluita tuottavien kuntien niskoilla. Valtio tosin voi joutua erityisesti kuntien talousongelmien maksumieheksi.

        Ruotsin väitetysti hyvä taloustilanne voi koitua myös haitaksi EU-liittovaltiokehityksessä. Maksuja otetaan enemmän niiltä mailta, joilta on mistä ottaa. YK:n, kehitysavun yms suhteen sama tilanne. Lisäksi on vielä eläkepommi, jonka lanka palaa jo. Ruotsi on haalinut 2-3 miljoonaa maahanmuuttajaa viimeksi kuluneiden 20-30 vuoden aikana. Tästä popula tulee eläkeikään viimeistään 10 vuoden kuluttua. Ensimmäisen polven maahanmuuttajilla yleensä on pieneksi jäänyt työeläke, huono terveys ja paljon sosiaalisia ongelmia. Kalliiksi tulee.

        Ruotsin taloustilannetta hehkutetaan hyväksi, mutta kuntia on konkurssin kynnyksellä, SOTE-sektori kärsii kroonisesta rahapulasta, järjestyksenpitoon ei riitä rahaa, asuntoja puuttuu miljoona. Mitä Euroopas sairas mies (=Ruotsi maana) tekee rahoillansa kun yhteiskunta on hukannut terveytensä? Ruotsi voi maana oikeastaan vain jakaa pahaa oloansa ja vaatia muita EU-maita tekemään saman kuin Ruotsi, ottamaan siirtolaisia kehitysmaista yli kantokyvyn.


    • Anonyymi

      Ruotsilla on ollut monta talouskriisiä vuosikymmenten aikana. Aina Hurrilassa on kuitenkin kriisit selätetty ja eteenpäin menty. Eiköhän tälläkin kertaa.

      • Anonyymi

        Täytyy toivoa, että asiat järjestyvät taas. Vähän minua mietityttää maahanmuuttajien suuri määrä tai lähinnä se että niin moni heistä on työelämän ulkopuolella. Jos ei edes osaa lukea eikä kirjoittaa, on aika vaikea työllistyä Ruotsissa.


    • Anonyymi

      Tämä ei ole Ruotsin talouden kannalta ehkä kaikkein kriittisin, mutta olen miettinyt erästä asiaa. Nimittäin kun Ruotsissa eletään edelleen Greta-huumaa ja vietetään ilmastotalkoita, niin miten käy ns. halpatuotteita tuottavien ja myyvien ruotsalaisfirmojen? Tarkoitan esimerkiksi Ikeaa, H&M:ää, ClasOhlsonia, KappAhlia ja Biltemaa. Eikö ilmastohömpötys sahaa omaa oksaa aiheuttamalla ongelmia ruotsalaisfirmoille?

      Olen kuullut, että monissa länsimaissa ihmisistä on tullut entistä kriittisempiä suhteessa edullisia käyttötavaroita myyviin kauppaketjuihin ja niiden toimintaideaan. Ne firmathan pyrkivät siihen, että ihmiset ostavat paljon ja usein. Myytävien tuotteiden laatu, kestävyys, tarpeellisuus, huoltomahdollisuudet ja vastaavat eivät ole kyseisten firmojen liikeidean keskiössä. Monet tuotteet on tuotettu halpamaissa työntekijöiden oikeuksia polkemalla ja ympäristöstä vähät välittämättä. Aika paljon on eri maissa näkynyt lehti- ja televisiojuttuja, joissa kritisoidaan tällaista toimintatapaa.

      Luin vähän aikaa sitten, että Ikea on sulkenut tai sulkemassa useamman tavaratalon Britanniassa. Paikallinen sisustusasiantuntija totesi ihmisten alkaneen kyseenalaistaa Ikean ja muiden vastaavien "halpisketjujen" tuotteita. Kuulemma vanhojen, kierrätettyjen ja käsintehtyjen tuotteiden arvostus on kasvussa. Esimerkiksi Britannian Coventryssä suljettiin helmikuussa 2020 pysyvästi Ikean tavaratalo, joka oli rakennettu vuonna 2007. Ikean toiminta ei ollut siellä kannattavaa, vaikka tavaratalon sijainti oli erinomainen. Norjassa Ikea on sulkenut kokonaan kolme tavarataloa.

      https://www.google.com/amp/s/amp.cnn.com/cnn/2020/02/04/business/ikea-coventry-store-closure/index.html

      https://www.retaildetail.eu/en/news/furniture/ikea-close-city-centre-stores

      ClasOhlson puolestaan sulki kaikki liikkeensä Britanniassa ja Saksassa jo pari vuotta sitten. Suomessa ClasOhlson on nähnyt kasvun mahdollisuuksia ja osittain onnistunutkin kasvamaan Suomessa, mutta esimerkiksi syksyllä 2019 Clasu sulki neljä liikettä pääkaupunkiseudulla ja avasi yhden uuden. Yritys kertoi kilpailutilanteen Suomessa olevan "tiukka", joten eivät he Suomessakaan mitenkään helposti kultaa vuole.

      https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/clas-ohlson-sulkee-kaikki-myymalansa-britanniassa-ja-saksassa-syyna-tulosromahdus/7192574#gs.640c9d

      https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/clas-ohlson-sulkee-toimipisteitaan-paakaupunkiseudulla-mutta-avaa-uutta-tilalle-toimitusjohtaja-suomen-vahittaiskaupan-kilpailutilanne-on-tiukka/7536676#gs.640goz

      Helppoa ei ole ollut H&M:lläkään. Kilpailu ketjumuotialalla on kovaa ja entistä useammat kuluttajat kyseenalaistavat koko pikamuodin.

      https://yle.fi/uutiset/3-9979511

      https://www.is.fi/taloussanomat/porssiuutiset/art-2000005619847.html

      https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/64782ea9-913e-4021-9bf1-f6663459ac71

      https://uutisvuoksi.fi/uutiset/lahella/ba1ce493-3afd-41dd-91e4-57cf9abf50bc

      • Anonyymi

        Just näin! Tämä "ilmastohömpötys" saattaa syödä myös Arlan kannattavuutta, kun lehmänmaidon tuotantoa ja kulutusta pidetään niin hirveänä ympäristörikoksena. Tietenkin osa kuluttajista on siirtynyt käyttämään esimerkiksi Oatlyn kauramaitoa, joten toisen ruotsalaisyrityksen kärsiessä toinen ruotsalaisyritys hyötyy.


      • Anonyymi

        H&M ilmoitti lokakuussa sulkevansa 350 vaatemyymälää. Koska uusiakin liikkeitä avataan, supistuu myymäläverkosto ilmeisesti vain noin 180 myymälän verran. Työntekijöitä on irtisanottu. Suomessakin irtisanottavia oli vajaa sata, olikohan jotain 70. Valtaosa heistä taisi olla osa-aikatyöntekijöitä. H&M on kuitenkin kertonut, että verkkokaupan osalta kauppa sujuu hyvin. Varmaan tämä pandemia-aika on siellä taustalla vaikuttimena. Nettikauppakaan ei toimi ilman työntekijöitä, joten sille puolelle on saatettu rekrytoida lisää työntekijöitä.

        Pakko sanoa, että ainakin jossain vaiheessa H&M:n myymälöitä oli ihan joka nurkalla esimerkiksi Helsingissä. McDonaldsejakaan ei ollut katukuvassa yhtä paljon kuin HenkkaMaukkoja.

        https://www.expressen.se/dinapengar/hochm-gor-battre-resultat-an-vantat/
        https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/h-m-vahentaa-myymaloidensa-maaraa-250-liiketta-katoaa/7941166#gs.laud0b


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        H&M ilmoitti lokakuussa sulkevansa 350 vaatemyymälää. Koska uusiakin liikkeitä avataan, supistuu myymäläverkosto ilmeisesti vain noin 180 myymälän verran. Työntekijöitä on irtisanottu. Suomessakin irtisanottavia oli vajaa sata, olikohan jotain 70. Valtaosa heistä taisi olla osa-aikatyöntekijöitä. H&M on kuitenkin kertonut, että verkkokaupan osalta kauppa sujuu hyvin. Varmaan tämä pandemia-aika on siellä taustalla vaikuttimena. Nettikauppakaan ei toimi ilman työntekijöitä, joten sille puolelle on saatettu rekrytoida lisää työntekijöitä.

        Pakko sanoa, että ainakin jossain vaiheessa H&M:n myymälöitä oli ihan joka nurkalla esimerkiksi Helsingissä. McDonaldsejakaan ei ollut katukuvassa yhtä paljon kuin HenkkaMaukkoja.

        https://www.expressen.se/dinapengar/hochm-gor-battre-resultat-an-vantat/
        https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/h-m-vahentaa-myymaloidensa-maaraa-250-liiketta-katoaa/7941166#gs.laud0b

        Ikea ilmoitti lopettavansa paperisen tuotekuvastonsa julkaisemisen. Kuvastoa on julkaistu Ruotsissa vuodesta 1951 lähtien. On siis kyse eräänlaisen aikakauden päättymisestä. Jatkossa Ikea panstaa enemmän nettisivuihinsa ja muihin tapoihin tavoittaa asiakkaitaan.

        En tavallaan ihmettele tätä päätöstä. Silti mietin, onko se järkevä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ikea ilmoitti lopettavansa paperisen tuotekuvastonsa julkaisemisen. Kuvastoa on julkaistu Ruotsissa vuodesta 1951 lähtien. On siis kyse eräänlaisen aikakauden päättymisestä. Jatkossa Ikea panstaa enemmän nettisivuihinsa ja muihin tapoihin tavoittaa asiakkaitaan.

        En tavallaan ihmettele tätä päätöstä. Silti mietin, onko se järkevä.

        Voi että, kyllä niitä kuvastoja selailtiin iltakaudet kun muutettiin 70-luvun alussa Ruotsiin. Tarkkaan piti laskea mihin huonekaluun riitti rahat kun yksi perheestä vain oli töissä. Ja kun velaksi ei halunnut ostaa niin oli siinä hommansa saada huoneisiin joitakin kalusteita hankittua vastamuuttaneena. Siinä tuli leikattua monet kuvat kuvastoista ja sommitella tyhjälle arkille miltä huonekalut ja tekstiilit sitten näyttäisivät huoneistossa.
        Pitkälle 2000-luvulle saakka olimme Ikean vakioasiakkaita huonekaluostoissa ja muissa sisustustarvikkeissa juurikin kuvaston ansiosta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Voi että, kyllä niitä kuvastoja selailtiin iltakaudet kun muutettiin 70-luvun alussa Ruotsiin. Tarkkaan piti laskea mihin huonekaluun riitti rahat kun yksi perheestä vain oli töissä. Ja kun velaksi ei halunnut ostaa niin oli siinä hommansa saada huoneisiin joitakin kalusteita hankittua vastamuuttaneena. Siinä tuli leikattua monet kuvat kuvastoista ja sommitella tyhjälle arkille miltä huonekalut ja tekstiilit sitten näyttäisivät huoneistossa.
        Pitkälle 2000-luvulle saakka olimme Ikean vakioasiakkaita huonekaluostoissa ja muissa sisustustarvikkeissa juurikin kuvaston ansiosta.

        Ihania muisteluita! Varmasti monet Ruotsiin muuttaneet ovat olleet saman tyyppisessä tilanteessa. Tiedän kyllä niitäkin, jotka ostivat velaksi aika montakin huonekalua heti aluksi.

        Olen tänä vuonna auttanut erästä nuorta perhettä, joka paluumuutti Suomeen Keski-Euroopasta. He olivat siellä asuneet kalustetussa asunnossa, joten ei heillä ollut yhtään huonekalua eikä paljon muutakaan Suomeen tullessaan. Parissa viikossa he olivat saaneet haalittua melkein kaiken tarpeellisen Suomeen kotiinsa. Nuori rouva arveli, että noin 85% huonekaluista ja kaikista kodintarvikkeista oli käytettynä hankittuja joko ilmaiseksi saatuja tai edullisesti ostettuja. Todella paljon ihmiset nykyään kierrättävät kaikenlaisia tavaroita, mutta tietenkin tavaroiden hankkiminen käytettynä vaatii enemmän aikaa ja vaivaa kuin uusien tavaroiden ostaminen. Kyllä tämäkin perhe kertoi käyneensä ostoksilla myös Ikeassa ja muissakin uusien tavaroiden kaupoissa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ihania muisteluita! Varmasti monet Ruotsiin muuttaneet ovat olleet saman tyyppisessä tilanteessa. Tiedän kyllä niitäkin, jotka ostivat velaksi aika montakin huonekalua heti aluksi.

        Olen tänä vuonna auttanut erästä nuorta perhettä, joka paluumuutti Suomeen Keski-Euroopasta. He olivat siellä asuneet kalustetussa asunnossa, joten ei heillä ollut yhtään huonekalua eikä paljon muutakaan Suomeen tullessaan. Parissa viikossa he olivat saaneet haalittua melkein kaiken tarpeellisen Suomeen kotiinsa. Nuori rouva arveli, että noin 85% huonekaluista ja kaikista kodintarvikkeista oli käytettynä hankittuja joko ilmaiseksi saatuja tai edullisesti ostettuja. Todella paljon ihmiset nykyään kierrättävät kaikenlaisia tavaroita, mutta tietenkin tavaroiden hankkiminen käytettynä vaatii enemmän aikaa ja vaivaa kuin uusien tavaroiden ostaminen. Kyllä tämäkin perhe kertoi käyneensä ostoksilla myös Ikeassa ja muissakin uusien tavaroiden kaupoissa.

        Muistelkaa vaan menneisyyttä kaikessa rauhassa. En halua sitä teiltä ottaa pois. Kannattaa kuitenkin ymmärtää, että nyt eletään 2020-lukua ja maailma on ihan erilainen kuin ennen. Nyt on uudet haasteet ratkaistavana. Kyllä ratkaisuja on tarjolla, mutta tällä kertaa ne eivät löydy Ikean katalogista eikä menneiden muisteloista.


    • Anonyymi

      Tässä vähän realiteetteja. Nimittäin listoja Ruotsin suurimmista yrityksistä, joista useimmilla menee erinomaisesti koronasta huolimatta.

      Ruotsin suurimmat yritykset työntekijöiden määrän perusteella vuonna 2018:

      1. Volvo Car AB
      2. PostNord
      3. AB Volvo
      4. Samhall AB
      5. Axel Johnson Holdings AB
      6. Scania AB
      7. Saab AB
      8. Ericsson AB
      9. ICA Gruppen AB
      10. Hennes & Mauritz AB

      Ruotsin suurimmat yritykset liikevaihdon perusteella vuonna 2018:

      1. Volvo
      2. Volvo Cars
      3. Ericsson, Telecom
      4. Hennes & Mauritz
      5. Skanska
      6. Vattenfall
      7. Scania
      8. Electrolux
      9. Atlas Copco
      10. Essity
      11. ICA Gruppen
      12. Sandvik
      13. Nordea Bank
      14. Securitas
      15. Telia Company
      16. Investor
      17. Preem
      18. Axel Johnson Holdings
      19. SKF
      20. ASSA Abloy

      Lähteet:

      https://www.ekonomifakta.se/fakta/foretagande/naringslivet/sveriges-storsta-foretag/

      https://www.va.se/nyheter/2018/11/29/VA500-2018-insights/

      • Anonyymi

        Liikevaihto on eri asia kuin liikevoitto. Esimerkiksi Vattenfall tekee vähän väliä jättimäisiä tappioita.


      • Anonyymi

        Tärkeä näkökulma. Varsinkin H&M on Ruotsille tärkeä firma. Kyseinen yritys on saanut negatiivista julkisuutta monissa maissa ympäri maailmaa. Suomessa Yleisradio on esittänyt tv-sarjaa "Verta, hikeä ja t-paitoja", joka on suunnattu erityisesti muotitietoisille nuorille. H&M:n kaltaisille yrityksille saattaa aiheuttaa päänsärkyä, että samat nuoret ovat koko ajan myös entistä ympäristötietoisempia. Nuorten keskuudessa alkaa esiintyä myös sosiaalista painetta ympäristöystävällisyyteen. Eli kaveritkaan eivät enää välttämättä katso hyvällä niitä nuoria, jotka ostaa päivästä toiseen ympäristölle vahingollista pikamuotia.


        https://yle.fi/aihe/artikkeli/2020/02/03/verta-hikea-ja-t-paitoja-nayttaa-mita-paljastuu-halvan-vaatteen-nurjalta

        https://yle.fi/uutiset/3-9884247

        https://yle.fi/uutiset/3-10309581

        https://www.helsinginuutiset.fi/paikalliset/1257432


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tärkeä näkökulma. Varsinkin H&M on Ruotsille tärkeä firma. Kyseinen yritys on saanut negatiivista julkisuutta monissa maissa ympäri maailmaa. Suomessa Yleisradio on esittänyt tv-sarjaa "Verta, hikeä ja t-paitoja", joka on suunnattu erityisesti muotitietoisille nuorille. H&M:n kaltaisille yrityksille saattaa aiheuttaa päänsärkyä, että samat nuoret ovat koko ajan myös entistä ympäristötietoisempia. Nuorten keskuudessa alkaa esiintyä myös sosiaalista painetta ympäristöystävällisyyteen. Eli kaveritkaan eivät enää välttämättä katso hyvällä niitä nuoria, jotka ostaa päivästä toiseen ympäristölle vahingollista pikamuotia.


        https://yle.fi/aihe/artikkeli/2020/02/03/verta-hikea-ja-t-paitoja-nayttaa-mita-paljastuu-halvan-vaatteen-nurjalta

        https://yle.fi/uutiset/3-9884247

        https://yle.fi/uutiset/3-10309581

        https://www.helsinginuutiset.fi/paikalliset/1257432

        Tämän viestin piti mennä ylemmäs sen viestin perään, missä puhuttiin ympäristö- ja ilmastoasioista.


      • Anonyymi

        Eipä mene hyvin Scaniallakaan. Lopettaa autokoritehtaan Lahdesta tilausten vähenemisen vuoksi, mikä taas liittyy mm. koronaan.

        Pandemia on vähentänyt vapaa-ajan matkustamista, mutta kaikenlainen etätyöskentelyn ja -opiskelun lisääntyminen vähentää myös arkista bussimatkustamista. Ei ihme, että uusia bussitilauksia ei tule entiseen tapaan.

        Jos - ja toivotaan että kun - tilanne normalisoituu, Scania saattaa tietysti avata koritehtaan vaikka Ruotsin maaperälle Suomen sijasta. Ymmärrän ihan hyvin, jos Ruotsi vetää tässä mielessä kotiin päin.

        Valitettavasti meidän tarvitsee varmaan vielä jatkossa seurata tarkkaan Scanian toipumista talousvaikeuksista. Paluu entiselle tasolle ei ole mitenkään varma juttu, vaikka voihan Scania toipua jopa entistä parempaan tuloskuntoon.

        Täytyy nyt toivoa, ettei Ruotsin suurimpien firmojen listoilta ala kuulua kovin paljon lisää huonoja uutisia. Vähän pelkään, että jonkin verran huonoja uutisia tullaan kuulemaan. Täytyy toivoa, että jäisivät vähäisiksi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Eipä mene hyvin Scaniallakaan. Lopettaa autokoritehtaan Lahdesta tilausten vähenemisen vuoksi, mikä taas liittyy mm. koronaan.

        Pandemia on vähentänyt vapaa-ajan matkustamista, mutta kaikenlainen etätyöskentelyn ja -opiskelun lisääntyminen vähentää myös arkista bussimatkustamista. Ei ihme, että uusia bussitilauksia ei tule entiseen tapaan.

        Jos - ja toivotaan että kun - tilanne normalisoituu, Scania saattaa tietysti avata koritehtaan vaikka Ruotsin maaperälle Suomen sijasta. Ymmärrän ihan hyvin, jos Ruotsi vetää tässä mielessä kotiin päin.

        Valitettavasti meidän tarvitsee varmaan vielä jatkossa seurata tarkkaan Scanian toipumista talousvaikeuksista. Paluu entiselle tasolle ei ole mitenkään varma juttu, vaikka voihan Scania toipua jopa entistä parempaan tuloskuntoon.

        Täytyy nyt toivoa, ettei Ruotsin suurimpien firmojen listoilta ala kuulua kovin paljon lisää huonoja uutisia. Vähän pelkään, että jonkin verran huonoja uutisia tullaan kuulemaan. Täytyy toivoa, että jäisivät vähäisiksi.

        Tässä tulee suomen ja ruotsin ero: scania tuskin irtisanoo ruotsissa, ruotsalaiset vetävät aina kotiin eikä siellä olla myymässä jalokiviä kuten suomessa, varsinkin valtioomsteiset firmat suomessa ovat jatkuvasti myynnissä " saadaan ulkomaista pääomaa" kuten caruna, sijoittaja maksaa käsirahan ja pumppaa sen plus huipputuotot ulos seuraavan vuoden kuluessa, kuten kävi kemiran kohdalla.olin kolmekymmentä vuotta ruotsalaisyrityksen palkkalistoilla,nimellisesti suomalaisella työsopimuksella, palkkajärjestelmä oli sata kertaa parempi kuin aikaisempi kotimainen kankea systeemi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tässä tulee suomen ja ruotsin ero: scania tuskin irtisanoo ruotsissa, ruotsalaiset vetävät aina kotiin eikä siellä olla myymässä jalokiviä kuten suomessa, varsinkin valtioomsteiset firmat suomessa ovat jatkuvasti myynnissä " saadaan ulkomaista pääomaa" kuten caruna, sijoittaja maksaa käsirahan ja pumppaa sen plus huipputuotot ulos seuraavan vuoden kuluessa, kuten kävi kemiran kohdalla.olin kolmekymmentä vuotta ruotsalaisyrityksen palkkalistoilla,nimellisesti suomalaisella työsopimuksella, palkkajärjestelmä oli sata kertaa parempi kuin aikaisempi kotimainen kankea systeemi.

        Tiedätkö mistä tämä kuvaamasi ilmiö johtuu?

        Minäpä kerron: Petoksista, lahjuksista, korruptiosta, terrorismista, kansainvälisestä rikollisuudesta, geopolitiikasta jne.

        Suomessa on paljon poliitikkoja, yritysjohtajia ja virkamiehiä, jotka tekevät kuten ulkomaiset rikollispomonsa käskevät tehdä. Toki kyseiset suomalaiset juoksupojat ja -tytöt saavat likaisesta duunistaan hieman vaivanpalkkaa. Salaisesti hämäräperäisessä muodossa toki. Nimet ovat listoilla. Asiat tiedetään. Todisteita on hankittu jo pitkään. Pian on totuuden hetki ja sen tietää jokainen juoksupoika ja -tyttö.

        Ps. Ruotsikin liittyy asiaan.


    • Anonyymi

      Ruotsin suurin talousuhka liittyy ulkopolitiikkaan.

      Ruotsi on kymmeniä vuosia käyttäytynyt öykkärivaltion tavoin. Rikoksiakaan ei ole kaihdettu. Naapurivaltiot ja monet muutkin valtiot vihaavat Ruotsia jo nyt ja jatkossa varmasti vielä enemmän. Suurvallat puolestaan haluavat näpäyttää Ruotsia. Aika näyttää miten suuri näpy se tulee olemaan.

      Minusta Ruotsin olisi kannattanut jo aiemmin, tai viimeistään nyt kannattaisi, vaihtaa strategiansa ystävälliseksi muita maita kohtaan. Siihen Ruotsi ei kuitenkaan näytä olevan halukas, joten alamäki jatkuuuuuuuuuuuuuuuuu....

      • Anonyymi

        Tässä on kaikki oleellinen. Kiitos. Juoni menee just näin, eikä ruotsalaiset sitä edes kauheasti salaile. Myös Britanniassa kansalaiset puhuvat siirtomaa-ajasta positiiviseen sävyyn haikaillen. Siirtomaiden aikakaudella kuulemma asiat olivat hyvin. Siirtomaaisäntien toiminta oli heidän itsensä mielestä jaloa siirtomaita ja siirtomaiden kansalaisia kohtaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tässä on kaikki oleellinen. Kiitos. Juoni menee just näin, eikä ruotsalaiset sitä edes kauheasti salaile. Myös Britanniassa kansalaiset puhuvat siirtomaa-ajasta positiiviseen sävyyn haikaillen. Siirtomaiden aikakaudella kuulemma asiat olivat hyvin. Siirtomaaisäntien toiminta oli heidän itsensä mielestä jaloa siirtomaita ja siirtomaiden kansalaisia kohtaan.

        Kannattaa lukea alle linkitetyt artikkelit Britannian siirtomaaherruuteen liittyen. Sitä ei voi suoraan verrata ruotsalaisen imperiumin aikaan, mutta niissä on paljon yhteistä.

        Kertauksen vuoksi: Ruotsin suurvaltakaudeksi eli imperiumiksi kutsuttu ajanjakso oli vuosina 1611-1721. Tuolloin Ruotsi oli eurooppalainen suurvalta, joka hallitsi nykyisen Ruotsin lisäksi koko Suomea, osaa nykyisestä Venäjän Karjalasta sekä Leningradin alueesta, osaa nykyisten Baltian maiden alueesta sekä alueita Pohjois-Saksasta ja Keski-Norjasta. Ruotsilla oli myös siirtomaa-alueita ainakin Pohjois-Amerikassa, Ghanassa, Beninissä ja Karibialla. Ruotsin valtakunta oli suurimmillaan vuonna 1658. Orjakauppaakin Ruotsi harrasti. Kuten useimmat tietävät, Ruotsi menetti silloisia alueita häviämällä erinäisiä sotia. Vapaaehtoisesti Ruotsi ei lähialueistaan luopunut, eikä tietääkseni siirtomaa-alueistaan.

        Minä tykkään erityisesti Tobagon historiasta. Ruotsalaiset hallitsivat Tobagoa siirtomaanaan lyhytaikaisesti vuonna 1733, mutta paikalliset alkuasukkaat ajoivat ruotsalaiset pois saareltaan jo samana vuonna. Hurraa tobagolaiset!!! 🥰 Kauan eläköön Trinidad-Tobago 🇹🇹 !!!

        Alla linkitetyissä artikeleissa mainitaan mm. nämä asiat, mutta suosittelen lukemaan kirjoitukset kokonaan:

        ✔️ Britanniassa on nykyään ns. uusia imperialismin puolustajia. He eivät ole mitään harrastelijoita, vaan muun muassa arvostettujen yliopistojen professoreita ja tutkijoita.

        ✔️ Siirtomaa-aikaa puolustavien imperialistien mukaan brittiläinen siirtomaahallinto antoi siirtomailleen ennennäkemätöntä vaurautta, rauhaa ja vakautta. Se loi maihin myös toimivan oikeusjärjestelmän ja demokratian.

        ✔️ Syinä siirtomaa-ajan positiiviseen haikailuun on nähty mm. Britannian hämärtynyttä käsitystä omasta asemastaan maailmanpolitiikassa ja lisääntyneen maahanmuuton motivoimaa kansalaiskeskustelua siitä, mitä on brittiläinen kulttuuri ja mitä on olla britti. Kehitys alkoi jo vuosia ennen Brexitiä, mutta EU-ero on lisännyt brittien kiinnostusta entisiin siirtomaihinsa.

        ✔️ Imperialistit väittävät siirtomaa-ajan hyödyttäneen Britannian siirtomaita. Tutkijoiden mukaan kuitenkin esimerkiksi Intiassa henkeä kohden laskettu kansantulo kutistui puolella 1800-luvun jälkipuoliskolla. Myös Intian elinajanodote romahti 20 prosenttia vuosina 1870-1920.

        ✔️ Vuonna 2014 tehdyn kyselytutkimuksen mukaan melkein 60 prosenttia briteistä ajattelee, että brittiläinen imperiumi on ylpeyden eikä häpeän aihe. Lähes puolet heistä myös uskoo, että siirtomaasuhde hyödytti Britannian entisiä siirtomaita.


        https://www.maailma.net/nakokulmat/brexit-saa-britit-haikailemaan-menneita-monella-on-ruusuinen-kasitys-siirtomaa-ajasta

        https://www.maailmankuvalehti.fi/2009/2/valkoisen-miehen-taakka


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tässä on kaikki oleellinen. Kiitos. Juoni menee just näin, eikä ruotsalaiset sitä edes kauheasti salaile. Myös Britanniassa kansalaiset puhuvat siirtomaa-ajasta positiiviseen sävyyn haikaillen. Siirtomaiden aikakaudella kuulemma asiat olivat hyvin. Siirtomaaisäntien toiminta oli heidän itsensä mielestä jaloa siirtomaita ja siirtomaiden kansalaisia kohtaan.

        Nythän Ericssonin kautta on jo tullut pari kansainvälistä näpyä. Viime vuonna Ericsson määrättiin maksamaan korvauksia Nokiaa vastaan tekemistään törkeyksistä. Nyt sitten Ericsson ja Ruotsi pääsivät kansainvälisiin otsikoihin ISIS-sympatioistaan.

        Jos näitä uutisia tulee lisää, jossain vaiheessa alkaa jo Ruotsin maaperälläkin kansa nousta barrikaadeille. Nimittäin jos Ruotsia aletaan pitää huijarivaltiona, myös ruotsalaisia aletaan pitää huijareina. Samaan tapaan kuin nykypäivän saksalaiset kantavat natsitaakkaa, vaikka olisivat syntyneet 2000-luvulla.


    • Anonyymi

      Konjunkturinstituutin ennustepäällikkö Ylva Heden Westerdahl arvioi Ruotsilla olevan edessään jopa syvä lama. Hänen mukaan taloudellinen katastrofi on etenemässä nopeasti. Toisaalta hän totesi Ruotsin valtiovelan olevan matala, mikä mahdollistaa lisälainan ottamisen. Heden Westerdahlin mukaan Ruotsin päättäjät ovat tehneet oikein, kun ovat lähteneet elvyttävälle talouspolitiikan linjalle mm. kuntia ja yrityksiä tukemaan. Elvytyksillä yritetään ehkäistä konkursseja ja estää työttömyyden kasvua. Heden Westerdahl totesi kuitenkin, että mm. asuntojen arvon heikentyminen on mahdollista Ruotsissa, jos esimerkiksi työttömyys kasvaa. Erityisesti pian valmistuvien ja nyt rakenteilla olevien asuntojen myynti saattaa olla haastavaa.

      Tähän mennessä Ruotsissa on irtisanottu aika paljon työntekijöitä ja varsinkin irtisanomisvaroituksia on jaettu runsaasti. Myös Ruotsin kauppa- ja ravintola-alat ovat kärsineet pahoin, vaikka maassa ei ole ollut yhtä kovia pandemiarajoituksia kuin muissa Pohjoismaissa. Toki esimerkiksi Suomessa ravintola-alan vaikeudet ovat olleet vieläkin syvempiä, mutta se tiedettiin jo etukäteen.

      Minä ajattelin vielä pari kuukautta sitten, että Ruotsin talouteen ei aiheutuisi näin rajuja ongelmia, koska pandemiaan suhtauduttiin maltillisesti. Nyt sitten Ruotsissa on kamalasti kuolonuhreja ja talousongelmia kuten muillakin mailla sekä "kaupan päälle" Ruotsin maine on taas saanut pahan kolauksen. Nyt on mennyt jo monta vuotta, että Ruotsin maine on saanut tällejä tällien perään. Aikoinaan Ruotsi oli esimerkillinen maa - paratiisivaltio. Folkhemmet. Miksi nykyään kaikki on niin erilaista?

      Tässä vaiheessa ei vielä tiedetä, miten hyvin Ruotsin elvyttävät tukitoimet tehoavat. Monet asiat riippuvat kansainvälisistä asioista kuten maailman taloudesta, yksittäisten maiden päätöksistä ja logistisista ketjuista. Myös viruksen leviäminen ja käyttäytyminen jatkossa sekä rokotuksen tai lääkkeen kehittäminen vaikuttavat tilanteeseen.

      Inhottavan epävarmaa ja monimutkaista!!!

    • Anonyymi

      Olen lueskellut talousjuttuja viime kuukausien aikana. Yksi asia on varma. Nimittäin se, ettei yksikään maailman maista selviä koronasta ilman taloudellisia vaurioita

    • Anonyymi

      No niin, nyt tiedämme taas vähän enemmän Ruotsin taloudesta.

      Ruotsin BKT supistui huhti-kesäkuussa 8,6% verrattuna tammi- maaliskuuhun ja 8,2% verrattuna vuoden takaiseen.

      Monien talousasiantuntijoiden mukaan pudotus oli ennakoitua rajumpi, mutta esimerkiksi Saksassa (10,1%), Ranskassa (13,8%) ja Italiassa (12,4%) supistumiset ovat olleet vieläkin kovempia.

      Monien isojen ruotsalaisyhtiöiden kerrotaan puolestaan pärjänneen korona-kevään aikana odotettua paremmin.

      Tänään julkaistun tiedon mukaan Suomen BKT sukelsi huhti-kesäkuussa "vain" 4,9% vuoden takaiseen verrattuna.

      Ruotsissa elpyminen näyttäisi käynnistyneen Suomea ripeämmin, sillä kansantalouden tuotanto nousi kesäkuussa 2,4% toukokuuhun verrattuna. Suomessa vastaava luku oli 0,9%.

      Ruotsin suurta BKT-sukellusta selittää mm. autoteollisuuden seisokit. Autoteollisuuttahan jouduttiin monissa maissa pysäyttämään erilaisten logististen ongelmien ja komponenttien saatavuusongelmien vuoksi. Muiden maiden korona-toimenpiteet siis aiheuttivat Ruotsissa mm. autoteollisuudelle ongelmia, jolloin Ruotsissakin jouduttiin lomauttamaan työntekijöitä ja supistamaan tuotantoa aina seisokkeihin asti. Muun muassa nämä asiat näkyvät Ruotsin BKT-luvuissa sekä myös teollisuustuotannon kesäkuun kasvuluvuissa.

      Suomessa työttömyysaste kesäkuussa 2020 oli 7,9%, kun se vuotta aiemmin kesäkuussa oli 6,2%. Ruotsin työttömyysasteen on kerrottu nyt kesällä 2020 olevan lähteestä riippuen 9,0-9,8%. Eurostatin mukaan Ruotsin työttömyysaste oli 7,1% elokuussa 2019. Vuotta aiemmin elokuussa 2018 Ruotsin työttömyysaste oli 6,3%.

      Tanskan ja Norjan lukuja joudutaan vielä odottamaan.

      • Anonyymi

        Swedbankin ennustus meni siis nappiin Ruotsin ja Suomen työttömyyslukujen osalta. Saa nähdä, miten työllisyysluvut kehittyvät edellä mainituissa maissa ja millaisia lukuja nähdään Tanskan ja Norjan osalta.

        Sen sijaan talouden supistumisluvut eivät osuneet aivan yhtä hyvin kohdalleen, joskin ennakkotietojen perustuvat luvut voivat vielä muuttua paljonkin. Vieläkin suurempia yllätysmomentteja liittyy loppuvuoden 2020 talouteen. Vielä ei siis voi sanoa yhtään, että Swedbankin ennustus olisi mennyt metsään.


      • Anonyymi

        EIkös pian pitäisi jo tulla kolmannen kvartaalin tiedot?


    • Anonyymi

      Nii kauan ku eläkettä piisaa OK! Jos ei, syödään kaupan hyllyltä !

    • Anonyymi

      Mitä ajattelette Ruotsin työttömyysasteesta (noin 10% tällä hetkellä) ja edelleen aktiivisena jatkuvasta maahanmuutosta?

      Viime vuonna Ruotsiin saapui 115 805 maahanmuuttajaa, joista osa oli kylläkin Ruotsissa syntyneitä paluumuuttajia. Maahanmuuton huippuvuonna 2016 maahanmuuttajia saapui Ruotsiin jopa yli 160 000. Maahanmuuttajien joukossa korostuvat tietyt maat kuten Intia, Afganistan, Syyria, Irak ja Iran. Pakistanista saapuneiden määrät ovat kasvussa. Toisaalta Ruotsiin muutetaan edelleen myös Puolasta, Suomesta, Norjasta, Tanskasta ja monista länsimaista. Olen itsekin maahanmuuttajana Ruotsissa.

      Olen huomannut entistä enemmän työllistymisvaikeuksia lähipiirissäni. Muutamia tuttavia on jopa muuttanut Norjaan työpaikan perässä, koska sieltä sattui löytymään työpaikka nopeammin kuin kotipaikkakunnalta Ruotsissa. Monet ovat stressaantuneita työpaikkansa puolesta, koska pelkäävät menettävänsä työpaikan ja elämän käyvän sitä kautta vaikeammaksi.

      Lähiaikoina Ruotsiin tulleiden maahanmuuttajien työllistyminen on kuulemma tosi vaikeaa. Se saa minut ajattelemaan, kannattaako heidän muuttaa Ruotsiin, sillä muutto maksaa ihmisille usein isojen säästöjen verran ja voi jäädä velkojakin. Ihmettelen myös Ruotsin linjausta houkutella edelleen uusia maahanmuuttajia maahan, kun ei entisillekään ole työpaikkoja jos aina kotejakaan. Mitä te muut ajattelette tästä asiasta?

      • Anonyymi

        Hyvä kysymys!

        Joissain Euroopan maissa on Ruotsia pienemmät työttömyysluvut ja maahanmuuttajia on siirtynyt niihin maihin. Varsinkin Saksaan ja Ranskaan on menty, koska niihin on helppo matkustaa ja töitäkin löytyy aika helposti. Kumpikin maa myöntää oleskelulupiakin ilmeisesti aika helposti. Monet haluaisivat Britanniaan, mutta sinne on Kanaalin vuoksi vaikeampi matkustaa ilman matkustusasiakirjoja.

        Osa Ruotsin maahanmuuttajista on työttömäksi jäätyään tai työttömyyttä pelätessään alkanut katsella työpaikkaa entisestä kotimaastaan. Ainakin Baltian maihin, Puolaan, Suomeen, Intiaan ja Kiinaan on palattu Ruotsista. Myös tanskalaisia ja norjalaisia on palannut paljon kotimaihinsa.

        Niin että kyllähän maahanmuuttajia myös muuttaa pois Ruotsista. Myös somaleita on yllättävän paljon palannut maahansa, jossa on jo sisällissotien jälkeinen jälleenrakennus kovassa vauhdissa. Samoin turvapaikanhakijoita ja pakolaisia on palannut mm. Irakiin ja Syyriaan.

        On vähän kummallista, että noista maista tulee edelleen niin paljon maahanmuuttajia Ruotsiin. Pidempään Ruotsissa olleita palaa niihin maihin ja uusia puolestaan tulee Ruotsiin. En ihan ymmärrä miksi. Ne pidempään Ruotsissa olleet ovat jo ehtineet kotoutua ainakin jonkin verran ja oppia kieltä. Uudet tulijat puolestaan ovat aivan ummikoita ja tietämättömiä.

        Tästä voi varmaan ainakin päätellä, että maahanmuuttajien kanssa työskentelevillä riittää töitä jatkossakin 😄😄😄 Jos työttömyys uhkaa, mieti sellaisia töitä kuin maahanmuuttajien sosiaalipalvelut, vastaanottokeskusten työt, maahanmuuttajien kieli- ja kotoutumisopetus jne.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Hyvä kysymys!

        Joissain Euroopan maissa on Ruotsia pienemmät työttömyysluvut ja maahanmuuttajia on siirtynyt niihin maihin. Varsinkin Saksaan ja Ranskaan on menty, koska niihin on helppo matkustaa ja töitäkin löytyy aika helposti. Kumpikin maa myöntää oleskelulupiakin ilmeisesti aika helposti. Monet haluaisivat Britanniaan, mutta sinne on Kanaalin vuoksi vaikeampi matkustaa ilman matkustusasiakirjoja.

        Osa Ruotsin maahanmuuttajista on työttömäksi jäätyään tai työttömyyttä pelätessään alkanut katsella työpaikkaa entisestä kotimaastaan. Ainakin Baltian maihin, Puolaan, Suomeen, Intiaan ja Kiinaan on palattu Ruotsista. Myös tanskalaisia ja norjalaisia on palannut paljon kotimaihinsa.

        Niin että kyllähän maahanmuuttajia myös muuttaa pois Ruotsista. Myös somaleita on yllättävän paljon palannut maahansa, jossa on jo sisällissotien jälkeinen jälleenrakennus kovassa vauhdissa. Samoin turvapaikanhakijoita ja pakolaisia on palannut mm. Irakiin ja Syyriaan.

        On vähän kummallista, että noista maista tulee edelleen niin paljon maahanmuuttajia Ruotsiin. Pidempään Ruotsissa olleita palaa niihin maihin ja uusia puolestaan tulee Ruotsiin. En ihan ymmärrä miksi. Ne pidempään Ruotsissa olleet ovat jo ehtineet kotoutua ainakin jonkin verran ja oppia kieltä. Uudet tulijat puolestaan ovat aivan ummikoita ja tietämättömiä.

        Tästä voi varmaan ainakin päätellä, että maahanmuuttajien kanssa työskentelevillä riittää töitä jatkossakin 😄😄😄 Jos työttömyys uhkaa, mieti sellaisia töitä kuin maahanmuuttajien sosiaalipalvelut, vastaanottokeskusten työt, maahanmuuttajien kieli- ja kotoutumisopetus jne.

        Asialla on monta puolta. En ole huomannut mitään suurta maahanmuuttajien muuttoaaltoa Ruotsista pois. Meidän kohdalle on kuitenkin sattunut, että kuopuksen energinen ja taitava opettaja muutti takaisin Viroon ja työpaikalta on lähtenyt kolme taitavaa hoitajaa kotimaihinsa Puolaan, Filippiineille ja Suomeen. Valitettavasti lähtijöiden joukossa on myös niitä työntekijöitä, joista Ruotsissa kovasti kaivattaisiin. Lähtiessään he jättävät suuren aukon, jota on vaikea täyttää ainakaan ammatti- ja kielitaitoisilla työntekijöillä.


    • Anonyymi

      Yllätyin pandemian rajusta vaikutuksesta Ruotsin talouteen. Ruotsissa ei tehty yhtä tiukkoja rajoituksia kuten monissa muissa maissa. Sen piti suojata talouselämää. Eikö keino tehonnutkaan? Olisiko talous kärsinyt vielä rajummin, jos olisi asetettu tiukempia korona-rajoituksia?

      Ruotsissa on irtisanottu paljon ihmisiä. Todella monet ovat menettäneet työpaikkansa. Suomessa irtisanomisia on ollut vähemmän, mutta lomautuksia on ollut enemmän. Ruotsissa ei ole samanlaista systeemiä.

      Toivottavasti Ruotsin talous lähtee pian toipumaan ja ihmiset pääsevät takaisin töihin. Muutenkin saisi vienti alkaa vetämään ja teollisuustuotanto normalisoitua.

      • Anonyymi

        On Suomessakin ollut paljon irtisanomisia coronan vuoksi. Varsinkin hotelli- ja ravintola-ala on kärsinyt paljon sekä kutakuinkin kaikki matkailuun liittyvät alat. Kesän aikana kotimaan matkailu auttoi niitä aloja paljon, mutta eihän kesämatkailu millään pystynyt paikkaamaan esimerkiksi Lapin majoitusyritysten eikä hiihtokeskusten kärsimiä tappioita. Ja kun lento- sekä laivaliikenne on melkein pysähdyksissä, tilanteesta kärsii todella monet muut yritykset. Mitenköhän menee esimerkiksi lentoasemien kaupoilla ja ravintoloilla?


    • Anonyymi

      Ruotsin täytyy laittaa huijarit kuriin. Ihan liikaa on paljastunut esimerkiksi niitä ulkomaille muuttaneita, jotka edelleen vastaanottavat Ruotsista sosiaalitukia. Tylsää että meidän maa ei pysty parempaan siinä asiassa.

    • Anonyymi

      Heinäkuussa 2020 asuntojen hinnat ja kauppamäärät nousivat Ruotsissa. Kesäkuuhun verrattuna asuntohinnat nousivat kaksi prosenttia. Vuoden 2019 heinäkuun lukuihin verrattuna asuntojen hinnat ovat kohonneet peräti 7,9 prosenttia. Asuntokauppoja hierottiin Ruotsissa 25% enemmän kuin vuoden 2019 heinäkuussa. Tiedot on peräisin HOX-indeksistä.

      Asuntokauppojen määrässä näkyy varmasti corona-ilmiö, koska kevään epävarmuuden aikana erityisesti huhti-kesäkuussa asuntokauppoja tehtiin vähemmän kuin normaalisti. Heinäkuun aikana on todennäköisesti tehty näitä ns. coronan vuoksi lykättyjä kauppoja. Toisaalta myös Ruotsin väestö kasvaa koko ajan ja ihmiset yksinkertaisesti tarvitsevat koteja.

      Ruotsinsuomalaiset tuttavani myivät asuntonsa keskellä corona-kriisiä. En muista osuiko myynti huhti- vai toukokuulle, mutta hyvin se loppujen lopuksi onnistui. Perhe stressasi asiaa tosi paljon, koska he olivat muuttamassa Suomeen. Aika hankalalta se vaikuttikin, mutta lopulta he onnistuivat. Kuulemma he hakivat viimeiset tavarat Ruotsista heinäkuussa. Nyt heilläkin on jo lapset suomalaisissa kouluissa, äiti vakituisessa työpaikassa ja isä sai jonkun määräaikaisen työn ensi alkuun. Asuvat vuokralla ja etsivät parhaillaan ostettavaa kotia, mutta eivät kuulemma tiedä mihin haluaisivat muuttaa. Halusivat muuttaa Turkuun ja sinne he muuttivatkin, mutta kuulemma tekisi jo mieli muuttaa pienempään paikkaan kuten Naantaliin tai Paraisille ja joku kolmaskin oli, mutta en muista sitä.

      Ruotsin talouden seuraaminen ei ole mitenkään yksinkertaista puuhaa. Ennusteet osoittavat sinne ja tänne. Yksi tunnusluku kertoo nousukaudesta toinen laskusuhdanteesta. Luotan melko paljon Ruotsin tilastoihin ja julkistettuihin tietoihin, mutta en aivan täysin. Lisäksi pelkään, että Ruotsin taloudessa on myös kuplia.

      Ruotsin asuntomarkkinoille on useamman vuosikymmenen ajan työnnetty paljon lainarahaa ja otettu allekirjoituksia papereihin, mutta tiedä sitten kuinka realistisesti asunnot on hinnoiteltu ja lainoiteltu tai mitä käy, jos työttömyys pahenee. Tällä hetkellä ei näytä olevan minkäänlaista pulaa asukkaista, vaikka maastamuutto Ruotsista onkin ennätysvilkasta jo monetta vuotta peräkkäin. Ulkomailta nimittäin tulee uusia asukkaita niin paljon, että Ruotsin asukasluku kasvaa joka vuosi reippaasti. Sitä moni tietenkin miettii, että kuka tulijoiden kodit pidemmän päälle maksaa, koska moni tulijoista on kouluttautumaton eikä työllistyminen ole helppoa eivätkä tienestit korkeita, vaikka työpaikan löytäisikin.

      Toivon kuitenkin Ruotsille hyvää. Jos ja kun ongelmia alkaa tulla enenevässä määrin, toivon niiden iskevän Ruotsiin sen verran lempeästi, että ruotsalaiset ehtivät ratkoa ongelmia ja kehittää systeemiään. Mitään yhteiskunnan rampauttavaa romahdusta en todellakaan toivo, mutta en oikein usko, että sellaista olisi ainakaan talouden kautta tulossa lähivuosina.

      • Anonyymi

        Kirjoitit, että "luotan melko paljon Ruotsin tilastoihin ja julkistettuihin tietoihin, mutta en aivan täysin". Minä en luota edes melko paljon, vaikka vähän luotankin.

        Ruotsi huijasi mm. koululaisten PISA-testien tuloksia kuvaavissa tilastoissa. Miksi Ruotsi ei yhtä hyvin voisi huijata myös talouden tilannetta kuvaavissa tilastoissa?

        https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/6a07be50-2507-459a-aaf9-f1478f242445


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kirjoitit, että "luotan melko paljon Ruotsin tilastoihin ja julkistettuihin tietoihin, mutta en aivan täysin". Minä en luota edes melko paljon, vaikka vähän luotankin.

        Ruotsi huijasi mm. koululaisten PISA-testien tuloksia kuvaavissa tilastoissa. Miksi Ruotsi ei yhtä hyvin voisi huijata myös talouden tilannetta kuvaavissa tilastoissa?

        https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/6a07be50-2507-459a-aaf9-f1478f242445

        Varmasti Ruotsi voi huijata talouden tilannetta kuvaavissa tilastoissa. Ruotsi on yksi hiton iso huijarivaltio.

        Nyt on nähty, että Ericsson on harrastanut lahjontaa myös Irakissa. Lahjonut vieläpä ISIS-terroristijärjestöä!!!

        Eikä tämä ollut ensimmäinen korruptiosta kärähtäminen Ericssonille. Viime vuonna Ericsson määrättiin maksamaan Nokialle 80 miljoonaa euroa korvauksia Ericssonin lahjomisista sekä muusta korruptiosta


    • Anonyymi

      Tää on todella kiinnostava aihe, josta voi keskustella monella tasolla. Yksi näkökulma on, että Ruotsi on ihan samalla tavalla riippuvainen maailman markkinoista ja taloustilanteesta kuin esimerkiksi Suomi. Toivon todellakin, että taloustilanne lähtee kohenemaan niin Ruotsissa, Suomessa, Saksassa, Kiinassa kuin muissakin maissa. Varmasti saadaan kuitenkin vielä nähdä monenlaisia jännitysnäytelmiä. Ehkä tilanne ei myöskään koskaan palaudu sellaiseksi kuin se oli esimerkiksi vuosina 2018-2019, vaan tilalle tulee uutta. Esimerkiksi digitalisaatio on totta, eikä sen suhteen taatusti oteta takapakkia. Monet muutkin muutokset jäävät pysyviksi.

      Toinen näkökulma on talouden kehitys pitkällä aikavälillä. Yksi Ruotsin selkeä ongelma on väestön koulutustaso, joka näyttää kyllä tosi huolestuttavalta ainakin siitä näkökulmasta, miten heikosti monet lapset oppivat ruotsalaisissa peruskouluissa. Kannattaa katsoa netistä dokumentti nimeltään Skrivglappet https://urplay.se/program/217798-skrivglappet

      • Anonyymi

        Väestön koulutustaso tulee vaikuttamaan Ruotsin talouteen pitkällä tähtäimellä. Sen lisäksi on muitakin asioita, jotka kannatta huomioita. Ruotsin kansainvälinen maine ei ole yhtä hyvä kuin aiemmin ja sekin vaikuttaa Ruotsin talouteen. Lisääntyvä rikollisuus ja sen vuoksi heikentynyt turvattomuus puolestaan on ongelma mm. matkailubisnekselle.


      • Anonyymi

        Kauhea dokumentti tuo Skrivglappet. Ei siinä ole mitään minulle uutta tietoa, mutta tosiasiat masentavat.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kauhea dokumentti tuo Skrivglappet. Ei siinä ole mitään minulle uutta tietoa, mutta tosiasiat masentavat.

        Uskallanko edes katsoa sitä? Järkytyin kun kerrottiin, että Ruotsi valehteli Pisa-tutkimuksissa. Ruotsi aiheutti pisteisiin sellaisen ilmiön, että Ruotsin tulos vaikutti paremmalta kuin se todellisuudessa oli.


    • Anonyymi

      Se on just niin, että joka maan talouskehitys tarvitsee toisia maita. Ei mikään maa ole autiosaari niinkuin sanotaan. Ruotsi ja Suomi ovat toinen toisilleen todella tärkeitä kauppakumppaneita. Ruotsin talousvaikeudet heijastuvat Suomeen ja Suomen vaikeudet Ruotsiin. Mutta tietenkin on muitakin tärkeitä kauppakumppaneita ja markkinoita.

      Täytyy olla iloinen, että Kiinan elpyminen on lähtenyt hyvin käyntiin ja että covid-19 on pysynyt Kiinassa hyvin kurissa. Kiinan taloustilanne vaikuttaa edelleen paljon koko maailmaan.

      https://kskauppakamari.fi/fi-fi/article/lounge-wiki/kiinan-elpyminen-koronavirusepidemiasta-luo-uskoa-tulevaan-mita-suomalaiset-yritykset-voisivat-oppia-kiinasta/1915/

      https://www.kauppalehti.fi/uutiset/kiina-valtti-laman/063bb20b-f36c-4ebe-9ba2-64b673e7aaef

      Myös Saksan osalta talousmittarit lupailevat positiivista kehitystä, mikä on erityisesti Euroopalle todella tärkeää.

      Yhdysvalloista on lähiviikkoina kuultu positiivisia uutisia erityisesti palvelusektorilta, mikä on maan työllisyyden kannalta erittäin tärkeä toimiala. Jenkkilän työttömyysluvut ovat tietenkin edelleen järkyttävän kovia, mutta mitä enemmän ihmisiä työllistyy, sitä useampi pystyy itse rahoittamaan elämänsä ja palata palveluiden sekä tuotteiden kuluttajaksi, mikä puolestaan mahdollistaa uusien työpaikkojen syntymisen.

      https://www.arvopaperi.fi/uutiset/usan-palvelualat-elpyvat-vauhdilla/81a7c3fe-daa9-4018-beb6-82ccde74d82c

      Positiivisia signaaleja on siis paljonkin, mutta niin on murheellisiakin. Moni on menettänyt työnsä niin Ruotsissa kuin Suomessakin ja moni pelkää työpaikan menettämistä. Toisessa ketjussa kysyttiin, miten tuet taloutta pandemian aikana. Se on minusta ihan aiheellinen kysymys. Jos on viivytellyt jonkun tarpeellisen hankinnan tai vaikka remontin teettäminen kanssa, ehkä nyt olisi hyvä aika tehdä ostopäätös. Tarpeettomien ostosten tekemistä en kuitenkaan kannata. Jos ei ole mitään erityisiä tarpeita ja haluaa tukea taloutta, niin ainahan sitä voi vaikka hemmotella itseään: kampaajakäynti, hieronta, ravintolakäynti, jalkahoito, jäätelötötterö kioskista, noutoruokaa kotiin, kotisiivous ammattilaisen tekemänä, mattojen pesu pesulassa, auton pesetys, museokäynti vaikka hiljaiseen aikaan kasvomaskin kera, kakun osto konditoriasta jne.

    • Anonyymi

      Hyvä ketju!
      Kannattaa muistaa, että edelleen mm. USA:n ja Kiinan välinen kauppasota on käynnissä. Brexit vaikuttaa talouteen myös, mutta ne vaikutukset ovat edelleen vähän epäselviä. Lisäksi Ukrainan kriisistä johtuvat Venäjä-pakotteet ja vastapakotteet on edelleen voimassa, vaikka ne ovatkin nyt vähän päässeet unohtumaan. Tosi monta juttua on nyt niin sanotusti päällekäin vaikuttamassa, mutta elämänkokemusta omaavat ihmiset tietää, että niinhän se on ollut monesti aiemminkin.

    • Anonyymi

      Talous menee välillä ylös, välillä alas. Vai osaatteko sanoa yhtään maata, jonka talous olisi jäänyt laskusuhdanteen tai jopa romahduksen jälkeen sinne pohjalle?

      • Anonyymi

        Venezuela?
        Aiemmin hyvin pärjännyt öljyvaltio on ollut jo useamman vuoden täydellisen romahduksen tilassa. Jos käänne joskus tapahtuu, tuskin muutos parempaan tapahtuu hetkessä. Sanoisin, että puhutaan ainakin 10-20 vuoden urakasta mitä tarvitaan maan saamiseksi raiteilleen, mutta en tiedä riittääkö sekään. Venezuela on menettänyt paljon koulutettuja kansalaisiaan, jotka ovat muuttaneet maasta pois.

        Zimbabwe?
        Sekin maa oli ennen melko hyvällä tolalla, mutta nyt kurjuutta on kestänyt jo pari vuosikymmentä eikä muutosta ole näköpiirissä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Venezuela?
        Aiemmin hyvin pärjännyt öljyvaltio on ollut jo useamman vuoden täydellisen romahduksen tilassa. Jos käänne joskus tapahtuu, tuskin muutos parempaan tapahtuu hetkessä. Sanoisin, että puhutaan ainakin 10-20 vuoden urakasta mitä tarvitaan maan saamiseksi raiteilleen, mutta en tiedä riittääkö sekään. Venezuela on menettänyt paljon koulutettuja kansalaisiaan, jotka ovat muuttaneet maasta pois.

        Zimbabwe?
        Sekin maa oli ennen melko hyvällä tolalla, mutta nyt kurjuutta on kestänyt jo pari vuosikymmentä eikä muutosta ole näköpiirissä.

        Libanon.


      • Anonyymi

        Sri Lanka.

        Ainakin tällä hetkellä vaikuttaa siltä, että talousromahduksen kokeneen ja poliittisesti sekasortoisen Sri Lankan kaaos jatkuu pitkään. Eli minusta maan voi liittää tämän listan jatkoksi.


    • Anonyymi

      Voi itku mä sanon, kun lukee noita uutisia talouteen liittyen. Varsinkin matkailun alalla on vaikeaa eikä helpotusta näy. Se vaikuttaa todella paljon myös mm. ravintoloihin, ravintolatukkuihin, leipomoihin, alkoholin tuottajiin, takseihin, lentoalan henkilöstöön jne. Myös siivoojille on nyt vähemmän töitä muun muassa hotellilaman vuoksi, mutta heillä ei kuitenkaan ole työpulaa.

      Sitten on tehtaiden sulkemisia, konkursseja ja paljon muuta. Kyllähän tämä jo keväällä arvattiin, mutta tuntuu silti ikävältä.

      Tosi ikäviä talousuutisia kuuluu nyt vähän joka maasta: Suomesta, Ruotsista, Saksasta, Yhdysvalloista, Britanniasta jne. Ja kun vähän kaikkialla menee huonosti, ei maiden välinen kauppa suju, mikä vaikeuttaa talouden elpymistä. Onneksi jotain positiivisiakin uutisia on kuultu.

    • Anonyymi

      Ainakin tavallisen Taavin maksut on nousussa. Ei ole pelkkää alamäkeä Ruotsin talous.

      • Anonyymi

        😄 Olet ihan oikeassa!
        Laskuissa numerot kasvaa, joten nousukausi on ainakin siinä asiassa.


    • Anonyymi

      Elokuun lopulla kun katsoin platsbanken vapaita työpaikkoja niin niitä oli ilmoitettu noin 18500 koko Ruotsissa. Tänään kun katsoin niin luku oli jo noussut 31500 paikkaan. Että pikkuhiljaa alkaa elpymään vaikka alasajoja on paperitehtailla, Sas;illa , Volvolla ym suurilla työnantajilla.
      Ulkomyyjät eivät vieläkään saa mennä asiakastapaamisiin , lyhennetty työaika on heillä vieläkin päällä.
      Yhä edelleenhän on 50 henkilön kokoontumiset sallittuja konsertteihin, urheilutilaisuuksiin ym. joten pakostakinhan kulttuuria työkseen harjoittavien tilanne on eritäin hankala.
      Kotimaan turismi oli kesällä aika hyvä ilman näitä tapahtumiakin.
      Omassa kukkarossa näkyy työttömyyskassan maksun nousut sekä liitonmaksujen nousut. Ruoan hinta on kallistunut huomattavasti viimevuodesta.
      Tässä nyt odotellaan virustartuntojen uutta nousua.

      • Anonyymi

        Minä sain ilmoituksen vuokrankorotuksesta ja liiton jäsenmaksu on noussut. Ruoan hinnassa olen huomannut nousua, mutta en kaikissa tuotteissa. Työpaikka on pysynyt, mutta huolestuttaa hieman pysyykö se jatkossakin. Meiltä on vähennetty väkeä sijaisista. Paikkakunnalta muutamat ravintolat ovat sulkeneet, mutta tilalle on tullut heti uusia. Lapsen koulusta olivat vähentäneet assistentteja kesän aikana. Muutamat naapurit ja tutut ovat menettäneet työpaikkoja. Ei tässä nyt vielä paniikkia ole.

        Eiköhän elpyminen ole jo lähtenyt liikkeelle, mutta se voi olla hidasta. Eri alueilla elpyminen saattaa edetä ihan eri tavoin johtuen mm. isojen työpaikkojen irtisanomisista alueella. Ollaan pohdittu, että voidaan muuttaa työn perässä, jos tarvitsee. Sekin on positiivista, että Saksasta, Yhdysvalloista ja Kiinasta on tullut ihan lupaavia talousuutisia.


    • Anonyymi

      Mitä mieltä olette 100 miljardin kruunun elvytyspaketista? Tuleeko se riittämään? Menevätkö rahat keinottelijoiden taskuihin (taas) vai saadaanko niillä jotain fiksua aikaan?

      • Anonyymi

        Arvioin että ainakin puolet paketista menee sellaisille yrityksille, jotka eivät tukia tarvitse. Jakoperusteena kun on hakemuksen kyky täyttää sille asetetut edellytykset. Suomessakin korona-rahaa jaettiin hyvin laadittujen hakemusten eprusteena nollaliikevaihtoa tehneille, blogin pitäjille (=ei varsinaisia kuluja) ja kymmenille firmoille jotka palauttivat tuet, koska eivät tukea tarvinneet, vaikka olivat hakeneet helppoa rahaa. Konsulttifirmat auttavat maksua vastaan hakemusten teossa. Loppujen lopuksi en ole lainkaan vakuuttunut siitä että elvytysraha auttaisi ylipätään, koska tuet vääristävät kilpailua. Tukea saanut yritys saattaa tuen avulla kahmia markkinaosuuksia niiltä yrityksiltä, jotka eivät saaneet tukea.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Arvioin että ainakin puolet paketista menee sellaisille yrityksille, jotka eivät tukia tarvitse. Jakoperusteena kun on hakemuksen kyky täyttää sille asetetut edellytykset. Suomessakin korona-rahaa jaettiin hyvin laadittujen hakemusten eprusteena nollaliikevaihtoa tehneille, blogin pitäjille (=ei varsinaisia kuluja) ja kymmenille firmoille jotka palauttivat tuet, koska eivät tukea tarvinneet, vaikka olivat hakeneet helppoa rahaa. Konsulttifirmat auttavat maksua vastaan hakemusten teossa. Loppujen lopuksi en ole lainkaan vakuuttunut siitä että elvytysraha auttaisi ylipätään, koska tuet vääristävät kilpailua. Tukea saanut yritys saattaa tuen avulla kahmia markkinaosuuksia niiltä yrityksiltä, jotka eivät saaneet tukea.

        Minäkin pelkään, että ahneet huijarit ovat eturivissä kädet ojossa. Valitettavasti.

        En osaa sanoa, millainen mahdollisuus tukien myöntäjillä käytännössä edes olisi seuloa huijareita kunnon hakijoista.


    • Anonyymi

      Ruotsin valtion velkasuhde suhteessa bruttokansantuotteeseen nousee 35,2 prosentista 42,6 prosenttiin jo tänä vuonna.

      Tuo ei ole siinä mielessä mikään katastrofiuutinen, että Ruotsin velkataso on ollut ennätyksellisen alhainen.

      Lähinnä ihmetyttää, kun talousennustajat ovat luvanneet, että kyseisen velan määrää voidaan pienentää (eli maksaa takaisin) jo vuonna 2021. Mistä se tieto on peräisin? Onko jollakulla kristallipallo?

      Talousennustajat myös väittävät, että Ruotsin työllisyysaste palautuu pandemiaa edeltävälle tasolle vuonna 2023. Mistä ihmeestä tämä tieto on saatu?

      Ruotsin taloudesta puhuttaessa aina muistetaan kehua, että maan taloudelle on hyväksi, että Ruotsissa on niin paljon nuoria ja Ruotsiin muuttaa paljon nuoria. Mutta jos he eivät saa edes peruskoulua käytyä, ovat luku- ja kielitaidottomia sekä työhaluttomia, mitä hyötyä heistä silloin on Ruotsin taloudelle?

      Aiemmin tämän vuoden keväällä talousviisaat lupasivat, ettei Ruotsin talous kärsi pandemiasta yhtä paljon kuin muiden maiden taloudet, koska Ruotsi ei asettanut samanlaisia kokoontumisiin ja liikkumisiin liittyviä rajoituksia kuin muut maat. Jostain syystä Ruotsin talous kuitenkin sai selvästi ennustuksia suuremman iskun pandemia-keväästä.

      Minusta on selvää, että meille kerrotaan paljon propagandaa talousasioista. Oikeiden johtopäätösten ja valintojen tekeminen vaikuttaa jäävän kunkin yksilön omille harteille. Media ei näytä saavan mitään rangaistusta väärien tietojen levittämisestä.

      Ymmärrän toki, että ennusteisiin liittyy aina epävarmuuksia. Mutta toistuvasti vääriin ennustuksiin osuvilla "talousasiantuntijoilla" ei ole mitään virkaa. Myös kerta toisensa jälkeen virheellisiä juttuja kirjoittaneet mediat tulisi saattaa vastuuseen.

      • Anonyymi

        Ruotsilla on todella vähän valtion velkaa. En vastusta velanottoa sinänsä. Ongelmana on monen kunnan umpisurkea taloustilanne ja varsinkin taustalla olevien ongelmien luonne. On todella vaikea saada kouluttamattomista maahanmuuttajista ammattitaitoisia työntekijöitä varsinkaan sellaisille aloille, missä on työvoimapulaa. Monet vuosina 2015-2016 tulleista maahanmuuttajista ei vieläkään osaa ruotsin kieltä kuin alkeiden verran. Minä en jaksa uskoa, että he pystyisivät vielä 10 vuoden kuluttuakaan elättämään itseään työtä tekemällä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ruotsilla on todella vähän valtion velkaa. En vastusta velanottoa sinänsä. Ongelmana on monen kunnan umpisurkea taloustilanne ja varsinkin taustalla olevien ongelmien luonne. On todella vaikea saada kouluttamattomista maahanmuuttajista ammattitaitoisia työntekijöitä varsinkaan sellaisille aloille, missä on työvoimapulaa. Monet vuosina 2015-2016 tulleista maahanmuuttajista ei vieläkään osaa ruotsin kieltä kuin alkeiden verran. Minä en jaksa uskoa, että he pystyisivät vielä 10 vuoden kuluttuakaan elättämään itseään työtä tekemällä.

        Minusta tuo laki pakolaisina yksintulleitten lasten (vuonna 2015-2016) vakituisen työn saannin puolen vuoden kuluessa opiskeluiden loputtua on kohtuuton.
        Ruotsin talous on ennustettu kasvuun vuonna 2023.
        Koetetaanpa muistella, eivät kaikki suomalaisetkaan Ruotsiin 60-ja 70 luvuilla opetelleet Ruotsin kieltä. Heitä vaan tuli niin paljon töihin ja työpaikoilla oli heillä suomenkieliset avustajat. Nyt suomen kieli on vähemmistökielenä Ruotsissa ja apua sillä kielellä tulisi saada yhteyksissä viranomaisiin.
        Hyvin vähän kuitenkaan koronastakaan ilmoitettiin tai nytkään ilmoitetaan Suomenkielellä mediassa. Mielestäni valtion tulisi avustaa Suomiseuroja tässä asiassa jotta tiedotus menisi perille edes heille jotka ovat jäseninä suomiseuroissa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Minusta tuo laki pakolaisina yksintulleitten lasten (vuonna 2015-2016) vakituisen työn saannin puolen vuoden kuluessa opiskeluiden loputtua on kohtuuton.
        Ruotsin talous on ennustettu kasvuun vuonna 2023.
        Koetetaanpa muistella, eivät kaikki suomalaisetkaan Ruotsiin 60-ja 70 luvuilla opetelleet Ruotsin kieltä. Heitä vaan tuli niin paljon töihin ja työpaikoilla oli heillä suomenkieliset avustajat. Nyt suomen kieli on vähemmistökielenä Ruotsissa ja apua sillä kielellä tulisi saada yhteyksissä viranomaisiin.
        Hyvin vähän kuitenkaan koronastakaan ilmoitettiin tai nytkään ilmoitetaan Suomenkielellä mediassa. Mielestäni valtion tulisi avustaa Suomiseuroja tässä asiassa jotta tiedotus menisi perille edes heille jotka ovat jäseninä suomiseuroissa.

        Tarkoitatko että on kohtuutonta olettaa, että yksin tulleet nuoret löytäisivät työpaikan riittävän nopeasti ja saisivat oleskeluluvan? Pitäisikö sinun mielestä heidän oleskeluluvan saamista helpottaa? (Kysyn uteliaisuuden vuoksi. Asun Suomessa, joten minulla ei ole aiheeseen vahvaa mielipidettä.)

        Muistat ihan oikein, että eivät kaikki suomalaisetkaan opiskelleet tai oppineet Ruotsin kieltä heti maahan muutettuaan. Eivät välttämättä edes ensimmäisten vuosien aikana.

        Minusta ensin mainittujen yksin tulleiden pakolaisnuoria ja 60-70 -lukujen suomalaissiirtolaisia on hankala verrata keskenään. Suurin ongelma on, että maailma ei ole enää sama kuin se oli 60-70 -luvuilla.

        1960-70 -luvuilla suomalaisia meni paljon Ruotsiin ja he työllistyivät usein erilaisiin tehdastöihin. Merkittävä osa niistä töistä oli hyvin yksinkertaisia liukuhihnan ääressä tehtäviä töitä, joissa ei kielitaitoa juuri tarvittukaan. Nykyään niitä töitä tekevät pääosin koneet ja robotit sekä aasialaiset työntekijät sikäläisissä tehtaissa. Ruotsissa ei yksinkertaisesti enää ole niitä työpaikkoja eikä oikein edes mitään vastaavaa. Nykyään melkein jokainen työ edellyttää kielitaitoa, luku- ja kirjoitustaitoa, laskutaitoa, tietoteknisiä taitoja yms.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tarkoitatko että on kohtuutonta olettaa, että yksin tulleet nuoret löytäisivät työpaikan riittävän nopeasti ja saisivat oleskeluluvan? Pitäisikö sinun mielestä heidän oleskeluluvan saamista helpottaa? (Kysyn uteliaisuuden vuoksi. Asun Suomessa, joten minulla ei ole aiheeseen vahvaa mielipidettä.)

        Muistat ihan oikein, että eivät kaikki suomalaisetkaan opiskelleet tai oppineet Ruotsin kieltä heti maahan muutettuaan. Eivät välttämättä edes ensimmäisten vuosien aikana.

        Minusta ensin mainittujen yksin tulleiden pakolaisnuoria ja 60-70 -lukujen suomalaissiirtolaisia on hankala verrata keskenään. Suurin ongelma on, että maailma ei ole enää sama kuin se oli 60-70 -luvuilla.

        1960-70 -luvuilla suomalaisia meni paljon Ruotsiin ja he työllistyivät usein erilaisiin tehdastöihin. Merkittävä osa niistä töistä oli hyvin yksinkertaisia liukuhihnan ääressä tehtäviä töitä, joissa ei kielitaitoa juuri tarvittukaan. Nykyään niitä töitä tekevät pääosin koneet ja robotit sekä aasialaiset työntekijät sikäläisissä tehtaissa. Ruotsissa ei yksinkertaisesti enää ole niitä työpaikkoja eikä oikein edes mitään vastaavaa. Nykyään melkein jokainen työ edellyttää kielitaitoa, luku- ja kirjoitustaitoa, laskutaitoa, tietoteknisiä taitoja yms.

        "Tarkoitatko että on kohtuutonta olettaa, että yksin tulleet nuoret löytäisivät työpaikan riittävän nopeasti ja saisivat oleskeluluvan? Pitäisikö sinun mielestä heidän oleskeluluvan saamista helpottaa? (Kysyn uteliaisuuden vuoksi. Asun Suomessa, joten minulla ei ole aiheeseen vahvaa mielipidettä.)"
        Kyllä, tarkoitan juuri tätä. Praktiikkapaikkaahan ei lasketa oleskeluluvan saamiseksi. Sillä eivät edes kantaruotsalaiset työhön suunnatun lukio-/yliopisto-opiskelunsa lopettaneet saa tällä hetkellä puolivuotta opiskelunsa lopettaneena vakituista työpaikkaa. Mielestäni yksintulleet pakolaisnuoret jotka tehneet kaikki niinkuin laki heille on säätänyt voisivat saada väliaikaisen oleskeluluvan vaikka vuoden 2021 loppuun ja tehdä vaikka väliaikais töitä tai opiskella lisää ainakin niin kauan kun tämä pandemia hellittää.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Tarkoitatko että on kohtuutonta olettaa, että yksin tulleet nuoret löytäisivät työpaikan riittävän nopeasti ja saisivat oleskeluluvan? Pitäisikö sinun mielestä heidän oleskeluluvan saamista helpottaa? (Kysyn uteliaisuuden vuoksi. Asun Suomessa, joten minulla ei ole aiheeseen vahvaa mielipidettä.)"
        Kyllä, tarkoitan juuri tätä. Praktiikkapaikkaahan ei lasketa oleskeluluvan saamiseksi. Sillä eivät edes kantaruotsalaiset työhön suunnatun lukio-/yliopisto-opiskelunsa lopettaneet saa tällä hetkellä puolivuotta opiskelunsa lopettaneena vakituista työpaikkaa. Mielestäni yksintulleet pakolaisnuoret jotka tehneet kaikki niinkuin laki heille on säätänyt voisivat saada väliaikaisen oleskeluluvan vaikka vuoden 2021 loppuun ja tehdä vaikka väliaikais töitä tai opiskella lisää ainakin niin kauan kun tämä pandemia hellittää.

        Aah, nyt ymmärrän paremmin. Kuten kirjoitin, en asu Ruotsissa, joten tuo asia ei kosketa minua samalla tavalla.

        Kyllähän se toki kuulostaa hurjalta, jos näille nuorille - käsittääkseni he ovat pääosin afgaaneja - on ensin uskolteltu ja lupailtu jotain, mikä vaikuttaakin nyt täysin epärealistiselta. Eiväthän ne nuoret silloin aikoinaan tienneet tästä pandemiasta tai taloustaantumasta. Eivät tosin päättäjätkään voineet kuvitella tällaista käännettä talouteen ja maailmanpolitiikkaan.

        Sellainen etu niillä nuorilla joka tapauksessa on, että opiskelu ei mene koskaan hukkaan. Jos he eivät työllisty Ruotsiin, he saattavat työllistyä jonnekin muualle. Olen kuullut, että ainakin Ranskaan on siirtynyt afgaaneja mm. Ruotsista ja Tanskasta.

        Jos olisin ruotsalainen, saattaisin olla samalla kannalla kanssasi määräaikaisen oleskeluluvan myöntämisestä. Tosin en ole varma, mitä mieltä olisin. Aikoinaan vastustin ns. afgaanilakia, vaikka eihän minun mielipiteellä tietenkään ole mitään väliä, koska en ole ruotsalainen enkä edes asu enää Ruotsissa.

        Tuolla aiemmin puhuttiin vuosina 2015-2016 tulleista kouluttamattomista pakolaisista. Suurin osa heistä taisi olla täysi-ikäisiä Ruotsiin tullessaan ja kotoisin Syyriasta. Lukemani mukaan monikaan heistä ei ole työllistynyt vielä. Vielä kummallisempaa kuitenkin on, että suurempi osa heistä on työttöminä kuin opiskelemassa. Eikö heidän kannattaisi opiskella mieluummin jotain kuin olla työttöminä?


    • Anonyymi

      Yksi Ruotsin - ja monen muun maan - kannalta huomioitava asia on rikollisuuden vaikutus bruttokansantuotteeseen. Rikollisuuteen luetaan mm. huumebisnekset, doping-aineiden kauppa, laittomien aseiden kauppa ja prostituutio. Niin kutsutun harmaan talouden (veronkierto yms.) vaikutukset lasketaan monissa maissa erikseen, vaikka siinäkin on kyse rikollisuudesta.

      Suomessa on jo pitkään yritetty laskea laittoman talouden vaikutusta bruttokansantuotteeseen. Vuonna 2014 asiantuntijat arvioivat Suomen BKT:hen vaikuttavan laittoman talouden suuruusluokaksi 200 miljoonaa euroa vuosittain. Kyseinen summa on noin 0,1 prosenttia Suomen BKT:sta. On hyvä muistaa, että kyseessä on kuitenkin vain valistunut veikkaus.

      Joka tapauksessa lienee selvää, että Suomi ei ole mikään suuri peluri Euroopan saati maailman rikollismaailmassa. On arvioitu, että Euroopassa laittomalla taloudella on merkittävää vaikutusta mm. Britannian, Italian, Espanjan ja Hollannin talouselämälle. Harvemmin muistetaan mainita, että Ruotsi on Pohjois-Euroopan rikollisuuden suurvalta.

      En osaa sanoa, miten suuri vaikutus laittomalla taloudella on Ruotsin valtion talouteen tai bruttokansantuotteeseen. Todennäköisemmin se on kuitenkin väkilukuun suhteutettuna selvästi suurempi kuin Suomella, Tanskalla tai Norjalla.

      Italiassa on yritetty arvioida mafian vaikutusta maan bruttokansantuotteeseen. Useat eri tutkijat ovat päätyneet arvioimaan, että Italian kolmen mafian päähaaran yhteenlaskettu vaikutus Italian BKT:hen on 7-10 prosenttia. Se ei ole mikään pikkuinen summa.

      Viime aikoina maailman ja varsinkin Euroopan rikollisuuteen on isketty kovilla iskuilla. Moni muistaa mm. Saksan Traben-Trarbachissa tehdyn iskun, jossa viranomaiset tunkeutuivat rikollisten serveriluolaan takavarikoiden valtavasti rikollisten tietoa. Siellä meni mm. ruotsalaisten suosiman Flugsvamp 2.0 -sivuston tiedot. Kyseisellä nettisivustolla kaupiteltiin mm. huumeita ja doping-aineita. Tänä vuonna viranomaiset paljastivat hakkeroituneensa rikollisten käyttämään EncroChat-puhelinverkkoon. Näiden toimien kautta viranomaiset ovat ottaneet kiinni valtavasti rikollisia.

      Pelkästään Britanniassa otettiin kevään 2020 aikana kiinni yli 700 rikollista, joiden jäljille oli päästy EncroChat-puhelinjärjestelmän kautta. Oheisen Euronews-uutisen yhteydessä olevalta videolta voi katsella liikkuvaa kuvaa pidätyksistä, vaikkei puhuttua englannin kieltä ymmärtäisikään.

      https://www.euronews.com/2020/07/02/encrochat-european-authorities-compromise-phone-network-to-arrest-untouchable-criminals-in

      Lisäksi viranomaiset ovat onnistuneet tekemään suuria huumetakavarikoita jo useamman vuoden ajan. Eivät huumeet tietenkään takavarikoihin lopu, eikä rikollinen bisnes kaadu yksittäisten konnien vangitsemiseen. Tällä hetkellä rikollisten bisneksiä vastaan puhaltaa kuitenkin rankka vastatuuli ja se voi kestää pitkään. Myös pandemia-rajoitukset vaikeuttavat kansainvälistä huumekauppaa mm. kuljetusten vaikeutumisen vuoksi. Minä epäilen, että nämä ongelmat tulevat näkymään myös Ruotsin taloudessa.

      Useimpien mielestä on tietysti hyvä asia, että rikollisia saadaan kiinni ja rikosten määrä vähenee. Niin on käynyt mm. Yhdysvalloissa jo muutaman vuosikymmenen ajan, joskin alueelliset erot ovat suuria. Yhdysvalloissa on huomattu, että rikosten vähentyessä myös BKT laskee samalla alueella. Rikollisuudella ja bruttokansantuotteella vaikuttaisi siis olevan yhteys. Saman tyyppinen havainto on tehty muuallakin. Saksalaismedia Reutersin mukaan rikollisuus kuuluu maailman 20 tuottoisimman bisneksen joukkoon.


      https://yle.fi/uutiset/3-7325223

      https://yle.fi/uutiset/3-7659448

      https://www.economist.com/graphic-detail/2011/09/26/falling-together

      https://www.google.com/amp/s/mobile.reuters.com/article/amp/idUSBRE83M12P20120423

    • Anonyymi

      Minä uskon että Ruotsin talous nousee. Uskon siihen koska Ruotsi on osa globaalia talousjärjestelmää. Elpymistä on jo tapahtunut monissa maissa. Ruotsin talous on myös ottanut hyviä askeleita ja nousua tukee kauppakumppaneiden elpyvät taloudet. Valitettavasti näen tummia pilviä Ruotsin yllä enkä ole varma palaako Ruotsi entiselle tasolleen. Epäilen ettei Ruotsin taloudellinen pärjääminen nouse entiselle tasolle. Pelkään Ruotsin elintason jäävän pysyvästi jonkin verran aiempaa alemmalle tasolle. Toivon olevani väärässä. Jos olen oikeassa olkoon pudotus pieni ja pehmeä. Mielestäni Ruotsin on pakko alkaa selvittämään mihin kaikkeen rahaa kuluu ja kiristämään tarpeettomista menoista. Ruotsi on kova tuhlari. Turhia kuluja karsimalla taloutta saadaan tervehdytettyä.

    • Anonyymi

      Nyt ovat Ruotsin älykkäät poliitikot tajunneet, että oli virhe säästää vuosikausien ajan maanpuolustuksesta sekä ajaa alas asevelvollisuusjärjestelmä ja useita varuskuntia.

      Mitä tästä seuraa tavalliselle kansalaiselle?

      Ainakin jostain täytyy saada lisärahat puolustusmenoihin vuosina 2021-2015. Sinne halutaan nimittäin 40% enemmän rahaa kuin viime vuosina. Mistä se raha saadaan? Otetaan valtiolle lainaa? Kerätään enemmän veroja ja muita maksuja? Säästetään valtion menoista (eli palveluista ym)?

      • Anonyymi

        Hyvä asiahan se on, että Ruotsi laittaa maanpuolustusta kuntoon.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Hyvä asiahan se on, että Ruotsi laittaa maanpuolustusta kuntoon.

        Taitamatonta talouden pitoa! Taloudellisesti hyvinä vuosina armeijaa on supistettu ja laihdutettu. Nyt kun on muitakin taloushuolia, niin nyt sitten täytyy jostain raapia lisärahoja kokoon puolustusmenoja varten.

        Vähän niinkuin ne hengityskoneet ja muut terveydenhuollon tarvikkeet, jotka lahjoitettiin köyhiin maihin eikä niitä ollutkaan enää Ruotsissa saatavilla, kun korona iski. Päätyivätköhän ne laitteet edes siellä köyhissä maissa käyttöön? Täytyy olla riittävästi osaavaa henkilökuntaa ja muut asiat kunnossa (esim. sähkön tulo katkeamatta), jotta niitä edes voi käyttää.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Taitamatonta talouden pitoa! Taloudellisesti hyvinä vuosina armeijaa on supistettu ja laihdutettu. Nyt kun on muitakin taloushuolia, niin nyt sitten täytyy jostain raapia lisärahoja kokoon puolustusmenoja varten.

        Vähän niinkuin ne hengityskoneet ja muut terveydenhuollon tarvikkeet, jotka lahjoitettiin köyhiin maihin eikä niitä ollutkaan enää Ruotsissa saatavilla, kun korona iski. Päätyivätköhän ne laitteet edes siellä köyhissä maissa käyttöön? Täytyy olla riittävästi osaavaa henkilökuntaa ja muut asiat kunnossa (esim. sähkön tulo katkeamatta), jotta niitä edes voi käyttää.

        Ruotsin maanpuolustushan vedettiin minimilleen koska luultiin ettei mikään valtio ole Ruotsista kiinnostunut hyökätäkseen sinne. Mutta, mutta niinpä vaan tehdään alueloukkauksia ja cyber hyökkäyksiä aivan yhtenään.
        Siksipä maanpuolustus ja sotaväkeen kutsunnat on aloitettu uudelleen. Ruotsihan on Suomen kanssa samassa jamassa, Venäjällä heidän asestrategiansa ja Natolla omansa . Ruotsi ja Suomi ovat vähän kuin sumpussa näiden valtioiden välissä eivätkä kuulu Natoon


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ruotsin maanpuolustushan vedettiin minimilleen koska luultiin ettei mikään valtio ole Ruotsista kiinnostunut hyökätäkseen sinne. Mutta, mutta niinpä vaan tehdään alueloukkauksia ja cyber hyökkäyksiä aivan yhtenään.
        Siksipä maanpuolustus ja sotaväkeen kutsunnat on aloitettu uudelleen. Ruotsihan on Suomen kanssa samassa jamassa, Venäjällä heidän asestrategiansa ja Natolla omansa . Ruotsi ja Suomi ovat vähän kuin sumpussa näiden valtioiden välissä eivätkä kuulu Natoon

        Totta toinen puoli, MUTTA... Miten ihmeessä yksikään itsensä moderniksi länsimaaksi luokitteleva valtio voi kuvitella, ettei mikään valtio olisi kiinnostunut hyökkäämään sinne..???

        Olen kuullut tuon selittelyn ennenkin, mutta en ole koskaan uskonut siihen. Eihän nykypäivä edes enää eletä 1900-luvun alkuvuosikymmenten maailmassa, vaan ihan erilaisessa maailmanpoliittisessa tilanteessa. Kukaan ruotsalainen maanpuolustuksen tai turvallisuuspolitiikan asiantuntija ei voi väittää, etteikö esim. armeijan alasajosta päätettäessä tiedetty esimerkiksi kansainvälisestä terrorismista.

        En edelleenkään voi käsittää Ruotsin maanpuolusta koskevia lähimenneisyyden päätöksiä minkään julkisesti tiedossa olevan valossa. Kykenen kuitenkin keksimään tiettyjä syitä, jotka saattoivat olla Ruotsin päätösten taustalla. Mikään niistä vaihtoehdoista ei ole todellakaan hyvä asia Ruotsille.

        Minusta on hyvä, että Ruotsi on jo lähtenyt uudelleen rakentamaan karsittuja ja heikennettyjä maanpuolustuksen toimintojaan. Viimeisimpien lausuntojen mukaan maanpuolustusta kehitetään edelleen seuraavan viisivuotiskauden aikana. Tiedä sitten, oliko tällaiseen suunnan muutokseen varauduttu taloudellisesti etukäteen vai täytyykö tarvittavat rahat todellakin nyt repiä jostain - mistä lie.


    • Anonyymi

      Ericssonin bisnes kukoistaa.
      Mitä nyt kiinalaiset kiukkuilee, mut antaa kiukkuilla.

      • Anonyymi

        Huijarifirma Ericsson 😡


    • Anonyymi

      Eihän tuo pahemmin kiinnosta niin kauan kun eläkkeeni saan .-

    • Anonyymi

      Voi hitsin hitsi, kun corona taas leviää.
      Ymmärrän hyvin, että pandemian vuoksi tehdään rajoituksia, mutta talouselämälle rajoitukset tekee pahaa. Vaan minkäs teet.

    • Anonyymi

      Mä luulen että Ruotsin taloudelle olis parempi että Joe Biden voittaa. En kyllä osaa perustella. Mitä mieltä te muut ootte?

      • Anonyymi

        No, väittävät että Trumpin valinta johtaisi esimerkiksi kauppasotaan, jonka keinoina voisivat olla esimerkiksi tullimaksut ja -sopimukset (esim. autotullit). Toisaalta ovat kertoneet, että jos Biden valittaisiin, hän käynnistäisi mittavan elvytyksen, josta säteilisi vaikutuksia muihin maihinkin.

        En usko, että se kuitenkaan olisi noin yksinkertaista.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        No, väittävät että Trumpin valinta johtaisi esimerkiksi kauppasotaan, jonka keinoina voisivat olla esimerkiksi tullimaksut ja -sopimukset (esim. autotullit). Toisaalta ovat kertoneet, että jos Biden valittaisiin, hän käynnistäisi mittavan elvytyksen, josta säteilisi vaikutuksia muihin maihinkin.

        En usko, että se kuitenkaan olisi noin yksinkertaista.

        No kaikkea ne väittää. Kuka näistä tietää. Mediaan ei usko enää kukaan. Kaikki huijaa kaikkia. Pelkkää valhetta kaikki. Ihan perseestä vaan.


    • Anonyymi
      • Anonyymi

        Olikohan keskihinta omakotitalossa nyt 3,8 miljoonaa kruunua. Koko maassa on omakotitalojen hinnat nousseet yhdessä vuodessa yli kymmenen %. Ja osakehuoneistojen hinnat noin 6%.
        Minä en ymmärrä miten ihmiset saavat lainaa niin paljon ja kun ostohinnastakin täytyy olla vähintään 15% muuta kuin lainaa. (käteistä).
        Kannattaisi nyt köyhien eläkeläisten myydä liian suuret talonsa joita eivät jaksa enää kunnostaa ja mennä vaikka loppuvuosiksi vuokralle asumaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Olikohan keskihinta omakotitalossa nyt 3,8 miljoonaa kruunua. Koko maassa on omakotitalojen hinnat nousseet yhdessä vuodessa yli kymmenen %. Ja osakehuoneistojen hinnat noin 6%.
        Minä en ymmärrä miten ihmiset saavat lainaa niin paljon ja kun ostohinnastakin täytyy olla vähintään 15% muuta kuin lainaa. (käteistä).
        Kannattaisi nyt köyhien eläkeläisten myydä liian suuret talonsa joita eivät jaksa enää kunnostaa ja mennä vaikka loppuvuosiksi vuokralle asumaan.

        Myytiin talo Tukholman läänistä noin vuosi sitten. Joululomalla muutettiin Suomeen. Muuttopäätös oltiin tehty keväällä 2019 ja sen jälkeen asiat etenivät varsin nopeasti. Meillä on pari kouluikäistä muksua perheessä. Ollaan oltu todella tyytyväisiä päätöksestä muuttaa Suomeen. Arki sujuu kätevästi, lapset viihtyy Suomessa, meillä on nyt tiiviimmät yhteydet sukuihin, lasten kouluihin ollaan enemmän kuin tyytyväisiä ja ympäristö on turvallisempi. Ruotsista ei kaivata käytännössä katsoen mitään. Vain ihan alussa lapset hieman kaipasivat joitain kavereita, tiettyjä ruoka-aineita ja entisen koulun toimintatapoja. Todella nopeasti he sopeutuivat suomalaisiin tapoihin, ruokiin ja löysivät täältä ystävät. Nyt jo koko perhe ollaan sitä mieltä, että Suomi sopii meidän porukalle paremmin.

        Talousasiat ovat kuitenkin eri juttu. Meitä pidettiin hulluina, kun myytiin talo halutulta alueelta. Kuulemma samalta alueelta olisi lähes mahdotonta löytää myöhemmin uutta taloa. Sen verran ollaan Ruotsin asioita seurattu, että varsinkin omakotitalojen hinnat ovat mm. koronan vuoksi nousseet sen verran, että oltaisiin varmaan saatu tänä vuonna siitä talosta vielä enemmän hintaa kuin vuosi sitten. Toisaalta entiset työpaikkamme Ruotsissa ovat irtisanoneet paljon työntekijöitä. Ehkä oltaisiin menetetty työpaikat siellä? Olisiko uusia työpaikkoja löytynyt kuinka nopeasti? Suomessa meillä kummallakin oli vaimon kanssa töitä koko kevään ja kesän koronasta huolimatta. Minä tein ylitöitäkin, kun pyydettiin. Nyt syksyllä työtilanne on ollut aika lailla normaali koronasta huolimatta.

        Todennäköisesti vasta pidemmän ajan kuluessa voi tehdä jonkinlaisen laskelman, kannattiko meidän taloudellisessa mielessä muuttaa Suomeen vai olisiko kannattanut jäädä Ruotsiin. Aivan täydellä varmuudella sitä tuskin koskaan saa selville, mutta suurpiirteisiä laskelmia voi tietenkin tehdä. Ainakaan tähän mennessä ei olla omien laskelmien perusteella jouduttu ns. tappiolle. Me suunnitellaan talon ostamista Suomesta, mutta unelmien taloa ei ole vielä löytynyt ja vaimon urasuunnitelmatkin on hieman keskeneräiset. Suomessa taloja ja asuntoja löytyy selvästi ruotsalaisia hintoja edullisemmin, joten ei olla talon ostosta huolissaan.

        On myös paljon asioita, joille on hyvin vaikea laskea hintalappua. Esimerkiksi lasten koulut ja kasvuympäristön turvallisuus. Vaikka asuimme halutulla alueella ja lasten koulu oli melko arvostettu, pidämme poikien nykyistä suomalaiskoulua selvästi parempana. Lasten tilanne taisikin olla se suurin syy, mikä lopulta sai meidät muuttamaan Suomeen. Me mietittiin vuoden 2019 keväällä, että kun me vuosi toisensa jälkeen ollaan tyytymättömiä lasten kouluun ja myös urheiluseuraan, niin miksi me edes palattaisiin kyseiselle asuinalueelle Ruotsissa. Vaikka se asuinalue oli haluttu alue ja koulu oli arvostettu, eivät ne olleet meidän mielestä hyviä. Ruotsalaisessa mittapuussa ne olivat aika hyviä, mutta Suomessa on erilaista.

        Emme suunnittele Ruotsiin paluuta. Mutta kun aikanaan pohdimme Suomeen muuton mahdollisuutta, päätimme että jos Ruotsiin palataan, muutamme johonkin Tukholman läänin ulkopuolelle kuten Pohjois-Ruotsiin tai vaikka Gotlantiin. Niistä paikoista kumpikaan ei meitä erikoisemmin houkuttele, joten senkään vuoksi ei oltaisi ihan helposti Ruotsiin palaamassa. Onneksi meillä oli vaimon kanssa hyvin samanlaiset ajatukset. Ei olla kaduttu Suomeen muuttoa. Vuosi sitten oli kuitenkin aika stressaavaa irrottautua Ruotsista ja ns. hypätä tuntemattomaan, vaikka oltiin tyytymättömiä elämään Ruotsissa. Silloin mietittiin, että mitä jos me epäonnistutaan tai sopeutuminen Suomeen ei sujukaan. Ne ajatukset ovat kotimaan vaihtajille ihan tavallisia. Sekin hankaloitti muuttoa aikoinaan, että Ruotsissa suurin osa ihmisistä piti meitä lähestulkoon hulluina. Ihmiset eivät todellakaan kannustaneet muutossa. Vaimo onkin sanonut, että hän on jopa ollut onnellinen päästessään eroon ruotsalaisista ystävistään, joiden kanssa oli viettänyt aikaa kouluvuosista lähtien.

        Asuntojen hinnoista täytyy vielä sanoa sen verran, että minäkään aivan ymmärrä, miten asuntojen hinnat Ruotsissa nousevat jatkuvasti. Joskus olen jopa miettinyt, että huijataanko tilastoissa jollain tavalla. Varsinkin nyt, kun Ruotsin ja ruotsalaisten kuntien talousnäkymät ovat entistä huolestuttavampia, tuntuu oudolta katsella edelleen nousevia asuntohintoja. Suoraan sanottuna olisin varmaan aika huolestunut, jos edelleen omistettaisiin talo Ruotsissa. Moni voi kuitenkin tuumata, että ajattelen tällä tavalla, koska me myytiin Ruotsin talo syksyllä 2019. No, tulevaisuus näytttää, miten asiat Ruotsissa etenevät.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Myytiin talo Tukholman läänistä noin vuosi sitten. Joululomalla muutettiin Suomeen. Muuttopäätös oltiin tehty keväällä 2019 ja sen jälkeen asiat etenivät varsin nopeasti. Meillä on pari kouluikäistä muksua perheessä. Ollaan oltu todella tyytyväisiä päätöksestä muuttaa Suomeen. Arki sujuu kätevästi, lapset viihtyy Suomessa, meillä on nyt tiiviimmät yhteydet sukuihin, lasten kouluihin ollaan enemmän kuin tyytyväisiä ja ympäristö on turvallisempi. Ruotsista ei kaivata käytännössä katsoen mitään. Vain ihan alussa lapset hieman kaipasivat joitain kavereita, tiettyjä ruoka-aineita ja entisen koulun toimintatapoja. Todella nopeasti he sopeutuivat suomalaisiin tapoihin, ruokiin ja löysivät täältä ystävät. Nyt jo koko perhe ollaan sitä mieltä, että Suomi sopii meidän porukalle paremmin.

        Talousasiat ovat kuitenkin eri juttu. Meitä pidettiin hulluina, kun myytiin talo halutulta alueelta. Kuulemma samalta alueelta olisi lähes mahdotonta löytää myöhemmin uutta taloa. Sen verran ollaan Ruotsin asioita seurattu, että varsinkin omakotitalojen hinnat ovat mm. koronan vuoksi nousseet sen verran, että oltaisiin varmaan saatu tänä vuonna siitä talosta vielä enemmän hintaa kuin vuosi sitten. Toisaalta entiset työpaikkamme Ruotsissa ovat irtisanoneet paljon työntekijöitä. Ehkä oltaisiin menetetty työpaikat siellä? Olisiko uusia työpaikkoja löytynyt kuinka nopeasti? Suomessa meillä kummallakin oli vaimon kanssa töitä koko kevään ja kesän koronasta huolimatta. Minä tein ylitöitäkin, kun pyydettiin. Nyt syksyllä työtilanne on ollut aika lailla normaali koronasta huolimatta.

        Todennäköisesti vasta pidemmän ajan kuluessa voi tehdä jonkinlaisen laskelman, kannattiko meidän taloudellisessa mielessä muuttaa Suomeen vai olisiko kannattanut jäädä Ruotsiin. Aivan täydellä varmuudella sitä tuskin koskaan saa selville, mutta suurpiirteisiä laskelmia voi tietenkin tehdä. Ainakaan tähän mennessä ei olla omien laskelmien perusteella jouduttu ns. tappiolle. Me suunnitellaan talon ostamista Suomesta, mutta unelmien taloa ei ole vielä löytynyt ja vaimon urasuunnitelmatkin on hieman keskeneräiset. Suomessa taloja ja asuntoja löytyy selvästi ruotsalaisia hintoja edullisemmin, joten ei olla talon ostosta huolissaan.

        On myös paljon asioita, joille on hyvin vaikea laskea hintalappua. Esimerkiksi lasten koulut ja kasvuympäristön turvallisuus. Vaikka asuimme halutulla alueella ja lasten koulu oli melko arvostettu, pidämme poikien nykyistä suomalaiskoulua selvästi parempana. Lasten tilanne taisikin olla se suurin syy, mikä lopulta sai meidät muuttamaan Suomeen. Me mietittiin vuoden 2019 keväällä, että kun me vuosi toisensa jälkeen ollaan tyytymättömiä lasten kouluun ja myös urheiluseuraan, niin miksi me edes palattaisiin kyseiselle asuinalueelle Ruotsissa. Vaikka se asuinalue oli haluttu alue ja koulu oli arvostettu, eivät ne olleet meidän mielestä hyviä. Ruotsalaisessa mittapuussa ne olivat aika hyviä, mutta Suomessa on erilaista.

        Emme suunnittele Ruotsiin paluuta. Mutta kun aikanaan pohdimme Suomeen muuton mahdollisuutta, päätimme että jos Ruotsiin palataan, muutamme johonkin Tukholman läänin ulkopuolelle kuten Pohjois-Ruotsiin tai vaikka Gotlantiin. Niistä paikoista kumpikaan ei meitä erikoisemmin houkuttele, joten senkään vuoksi ei oltaisi ihan helposti Ruotsiin palaamassa. Onneksi meillä oli vaimon kanssa hyvin samanlaiset ajatukset. Ei olla kaduttu Suomeen muuttoa. Vuosi sitten oli kuitenkin aika stressaavaa irrottautua Ruotsista ja ns. hypätä tuntemattomaan, vaikka oltiin tyytymättömiä elämään Ruotsissa. Silloin mietittiin, että mitä jos me epäonnistutaan tai sopeutuminen Suomeen ei sujukaan. Ne ajatukset ovat kotimaan vaihtajille ihan tavallisia. Sekin hankaloitti muuttoa aikoinaan, että Ruotsissa suurin osa ihmisistä piti meitä lähestulkoon hulluina. Ihmiset eivät todellakaan kannustaneet muutossa. Vaimo onkin sanonut, että hän on jopa ollut onnellinen päästessään eroon ruotsalaisista ystävistään, joiden kanssa oli viettänyt aikaa kouluvuosista lähtien.

        Asuntojen hinnoista täytyy vielä sanoa sen verran, että minäkään aivan ymmärrä, miten asuntojen hinnat Ruotsissa nousevat jatkuvasti. Joskus olen jopa miettinyt, että huijataanko tilastoissa jollain tavalla. Varsinkin nyt, kun Ruotsin ja ruotsalaisten kuntien talousnäkymät ovat entistä huolestuttavampia, tuntuu oudolta katsella edelleen nousevia asuntohintoja. Suoraan sanottuna olisin varmaan aika huolestunut, jos edelleen omistettaisiin talo Ruotsissa. Moni voi kuitenkin tuumata, että ajattelen tällä tavalla, koska me myytiin Ruotsin talo syksyllä 2019. No, tulevaisuus näytttää, miten asiat Ruotsissa etenevät.

        Kuinka kauan aikaa asuitte Ruotsissa?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kuinka kauan aikaa asuitte Ruotsissa?

        Vaimo on syntynyt Ruotsissa ja elänyt siellä koko ikänsä, kunnes jouluna 2019 muutettiin Suomeen. Minä muutin Ruotsiin parikymppisenä ja ehdin asua siellä noin 17 vuotta. Lapset tietenkin myös syntyivät Ruotsissa ja elivät siellä kunnes muutimme Suomeen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Vaimo on syntynyt Ruotsissa ja elänyt siellä koko ikänsä, kunnes jouluna 2019 muutettiin Suomeen. Minä muutin Ruotsiin parikymppisenä ja ehdin asua siellä noin 17 vuotta. Lapset tietenkin myös syntyivät Ruotsissa ja elivät siellä kunnes muutimme Suomeen.

        Vaimon vanhemmat ovat kumpikin ruotsinsuomalaisia. Meillä kummallakin oli aktiiviset suhteet Suomen sukulaisiin jo ennen kuin muutettiin Suomeen.


    • Anonyymi

      Vaikka tässä ketjussa keskustellaan Ruotsin taloudesta ja tulevaisuudesta - mikä on hyvä juttu - haluaisin lukea myös vertailevia näkemyksiä.

      Erityisesti kiinnostaisi vertailevat näkemykset Ruotsin ja Suomen sekä Ruotsin ja Norjan osalta. Ruotsista on muuttanut porukkaa sekä Suomeen että Norjaan. Osa muuttoa harkinneista on päättänyt pysyä Ruotsissa. Moni varmaan vielä miettii ratkaisuaan.

      Jos verrataan edellä mainittuja maita keskenään, millaisia vahvuuksia ja heikkouksia niillä on? Entä uhkia ja mahdollisuuksia? Tulevaisuutta ei voi ennustaa sataprosenttisen varmasti, mutta SWOT-analyysin tekeminen on mahdollista tälläkin hetkellä. Myös keskustelun tasolla voidaan spekuloida mahdollisia tulevaisuuden tapahtumia.

      Tässä on perustiedot SWOT-analyysistä: https://fi.wikipedia.org/wiki/SWOT-analyysi

      • Anonyymi

        Ryhdyttiin tekemään SWOT:ia Ruotsista, Suomesta ja Norjasta. Ruotsi vaikutti ensin helpolta, koska se on tutuin. Sitten huomattiin, ettei me siitä kaikkea tiedetä. Suomen osalta saatiin apua. Norja on kaikkein vaikein, koska me ei tiedetä siitä maasta kovin paljon. Edelleen on kesken kaikki ne maat. Norjasta puuttuu mahdollisuudet ja uhkat vielä kokonaan. Muut osiot on keskeneräisiä, mutta aika pitkällä. Tää on kiinnostava projekti. Opin mikä on SWOT. Harmi ettei tänne voi liittää kuvia.


    • Anonyymi

      Eipä oo hyvä tilanne Suomessakaan. Povaavat konkurssiaaltoa ja paljon irtisanomisia. Vaan mistäs sitäkään tietää. Koko Euroopan taloustilanteesta ovat huolissaan. Että silleen. Työtä ei oo ainakaan Suomesta helppo löytää. Moni tuttu ettii nyt töitä eikä oo löytynyt. Eivät kuulemma saa edes vastauksia työhakemuksiin.

      • Anonyymi

        Suo siellä, vetelä täällä.


      • Anonyymi

        Tuli taas irtisanomisia Suomeen. Tällä kertaa Neste irtisanoo 230 Naantalissa ja 140 Porvoossa. Toisaalta kolmannen kvartaalin talousluvut olivat Suomen osalta hieman parempia kuin olin odottanut. Turbulenssia talouselämässä!


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tuli taas irtisanomisia Suomeen. Tällä kertaa Neste irtisanoo 230 Naantalissa ja 140 Porvoossa. Toisaalta kolmannen kvartaalin talousluvut olivat Suomen osalta hieman parempia kuin olin odottanut. Turbulenssia talouselämässä!

        UPM vähentää 181 työpaikkaa Suomesta ja Valmet lomauttaa määräaikaisesti 372 työntekijää. Nämä osuivat tänään silmiini tuoreimmista uutisista.

        Korona ja ties mitkä muut syyt vaikuttaa maailmantalouteen. Ei ole kansainvälisiltä ilmiöiltä suojassa Suomi eikä Ruotsi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        UPM vähentää 181 työpaikkaa Suomesta ja Valmet lomauttaa määräaikaisesti 372 työntekijää. Nämä osuivat tänään silmiini tuoreimmista uutisista.

        Korona ja ties mitkä muut syyt vaikuttaa maailmantalouteen. Ei ole kansainvälisiltä ilmiöiltä suojassa Suomi eikä Ruotsi.

        Nyt on reilu vuosi kulunut yllä olevista uutisista. Suomen työllisyystilanne on noussut selvästi pandemian aiheuttaman notkahduksen jälkeen. Työllisten määrä nousi marraskuussa 2021 jopa historiallisen korkealle. Myös lähivuodet näyttävät hyviltä.

        https://yle.fi/uutiset/3-12241530

        Työvoiman kysyntä on ennätyksellisen vilkasta Kainuussa (tammikuu 2022):
        https://yle.fi/uutiset/3-12285592

        Avointen työpaikkojen määrä on noussut suuremmaksi kuin ennen pandemiaa (marraskuu 2021):
        https://yle.fi/uutiset/3-12189397

        Suomen talouden ja työllisyyden toipumisen nopeus yllätti asiantuntijat (marraskuu 2021):
        https://valtioneuvosto.fi/-/1410877/tyomarkkinaennuste-tyollisyys-nousee-yli-koronakriisia-edeltavan-tason-tana-vuonna-tyottomyys-laskee-sen-alle-vasta-vuonna-2023


    • Anonyymi

      Ruotsin talouden on kehuttu olevan hyvässä kunnossa. Pitääköhän ne puheet paikkaansa?

      • Anonyymi

        Uskoo ken haluaa. Minä en enään ole niin varma.


      • Anonyymi

        Olihan viimeisimmällä vuosineljänneksellä tullut taas vähän talouskasvua Ruotsille. Se on hyvä asia. Tulevaisuudesta en tosin osaa sanoa. Huonoja merkkejä on ilmassa, mutta niin on muillakin Euroopan mailla.


    • Anonyymi

      Ruotsin uutisia viime ajoilta:

      🇸🇪 Ruotsalainen matkailualan yritys Detur haettiin konkurssiin.

      🇸🇪 Ruotsalainen vaatetus- ja sisustusalan yritys Indiska haettiin konkurssiin.

      🇸🇪 Asuntojen hinnat lähteneet laskuun Ruotsissa.

      🇸🇪 Volvon autotehtailla Ruotsissa joudutaan turvautumaan tuotannon seisokkeihin komponenttipulan vuoksi. Pulaa on erityisesti siruista ja samasta sirupulasta kärsii autoteollisuuden lisäksi myös moni muu teollisuuden ala.

      • Anonyymi

        Detur matkailuyrityksestä: Detur was founded in Finland in 1998 and is today found throughout the Nordic region with operations from Denmark, Sweden, Norway and Finland.
        Siis perustettu Suomessa 1998.
        Since October 2020, the ownership and management of Detur has been taken over by Nordcotours AB, forming a new group of companies for packaged tours.
        Tämä Nordcotours yhtiö on myös mennyt konkurssiin, eikä se ole lainkaan ihme kun pandemian takia eivät ihmiset pystyneet matkustamaan lomamatkoille ulkomaille melkein kolmeen vuoteen.
        Todella hyvä että asuntojen hinnat ovat menossa alemmaksi, jospa nuorillakin olisi tulevaisuudessa paremmat mahdollisuudet ostaa asunto.
        Niin meni Indiska 120 vuoden olemassa olon jälkeen sekin konkurssiin. Kävinkin paikallisessa Indiska kaupassa viimeviikolla ja aavistelinkin näin tapahtuvan kun kaupassa yläkerta oli suljettu kokonaan eikä tuotteita ollut esillä kuin murto-osa.
        Ihmisillä tulee olemaan entistä enemmän kukkaron nyörit kiinni kun inflaatio on niin hurja tällä hetkellä.
        Ruotsin työnvälityksen sivustolla näyttää olevan 71 765 ilmoitusta joissa 136 338 vapaata työpaikkaa. Mutta varmaan ensivuoden alussa joutuu varmaan moni hotelliketjukin vaikeuksiin, ovat jo nyt nostaneet valtavasti hintoja johtuen sähkön ja elintarvikkeiden kallistumisesta.


    Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Aivosyöpää sairastava Olga Temonen TV:ssä - Viimeinen Perjantai-keskusteluohjelma ulos

      Näyttelijä-yrittäjä Olga Temonen sairastaa neljännen asteen glioomaa eli aivosyöpää, jota ei ole mahdollista leikata. Hä
      Maailman menoa
      64
      2116
    2. Jos ottaisit yhteyttä, näyttäisin viestin kaikille

      Yhdessä naurettaisiin sulle. Ymmärräthän tämän?
      Ikävä
      172
      1722
    3. Heikki Silvennoinen ( Kummeli)

      Kuollut 70-vuotiaana. Kiitos Heikille hauskoista hetkistä. Joskus olen hymyillyt kyynelten läpi. Sellaista se elämä on
      Kotimaiset julkkisjuorut
      70
      1418
    4. Mikä saa ihmisen tekemään tällaista?

      Onko se huomatuksi tulemisen tarve tosiaan niin iso tarve, että nuoruuttaan ja tietämättömyyttään pilataan loppuelämä?
      Sinkut
      243
      1389
    5. Pelotelkaa niin paljon kuin sielu sietää.

      Mutta ei mene perille asti. Miksi Venäjä hyökkäisi Suomeen? No, tottahan se tietenkin on jos Suomi joka ei ole edes soda
      Maailman menoa
      237
      1337
    6. Kauanko valitatte yöpäivystyksestä?

      Miks tosta Oulaisten yöpäivystyksen lopettamisesta tuli nii kova myrsky? Kai kaikki sen ymmärtää että raha on nyt tiuk
      Pyhäjärvi
      342
      1195
    7. Minkä merkkisellä

      Autolla kaivattusi ajaa? Mies jota kaipaan ajaa Mersulla.
      Ikävä
      81
      1186
    8. Mitä toivot

      ensi vuodelta? :)
      Ikävä
      128
      1165
    9. IL - VARUSMIEHIÄ lähetetään jatkossa NATO-tehtäviin ulkomaille!

      Suomen puolustuksen uudet linjaukset: Varusmiehiä suunnitellaan Nato-tehtäviin Puolustusministeri Antti Häkkänen esittel
      Maailman menoa
      357
      1126
    10. Nyt kun Pride on ohi 3.0

      Edelliset kaksi ketjua tuli täyteen. Pidetään siis edelleen tämä asia esillä. Raamattu opettaa johdonmukaisesti, että
      Luterilaisuus
      329
      1103
    Aihe