Moniko teistä on kauan sitten nähnyt pitkänokkaisen linja-auton? Kotipaikkakunnallani oli silloin, kun olin 6-vuotias, 60-luvun alussa, yksi pitkänokkainen linja-auto. Mutta sitä näkyi todella harvoin, oli siis ilmeisesti linjurifirman vara-auto.
Terveisin: Puolireuho
Terveisin: Puolireuho
Vastaukset 68
Vanhimmat
Kaikki linja-autot oli ennenvanhaan pitkänokkaisia. Muistan hyvin pikkupoika-ajoilta, kun omaa autoa ei vanhemmilla ollut, niin ensin mentiin junalla, sitten matkaa jatkettiin linja-autolla, juurikin sellaisella pitkänokkaisella. Kuski avasi etuoven sellaisella vipusysteemillä, mitään paineilmaa ei silloin ollut ovissa.
Samat muistot täällä, pitkänokkalinjurilla kuljettiin kaupunkiin ja kirkonkylään.
Nokan molemmin puolin oli räppänäpellit jotka avaamalla paljastui moottoritila.
Myös monien saunojen pönttökiukaissa oli räppänäpelti joka avaamalla pystyi heittämään löylyä.
Sisu "Dallabe" sen muistan ainakin ihan pikkupoikana nähneeni.
Dallape-Sisun kuvan olen nähnyt, mutta en itse autoa.
Oli käytössä Pohjolan Liikenteellä vielä kuuskytluvun loppupuolella, merkki taisi olla Vanaja.
Sisu L-54
Volvo B14/4200
Missä päin Suomea kyseinen auto oli liikenteessä?
V.Paunulla oli ainakin.
Moniko teistä on kauan sitten nähnyt pitkänokkaisen linja-auton ?
Mikä kysymys. Tyhmien aloitusten yhden hengen tuotantolaitoksesta.
En ole koskaan nähnyt linja-autossa nokkaa. Asuin maaseudulla, ja kuljin vuodesta 1965 alkaen oppikouluun kaupunkiin linja-autolla. Sen muistan, että aamulla linja-auto oli sinivalkoinen, ja iltapäivällä kahden jälkeen kotimatkalla linja-auto oli harmaa, jossa oli ohut kellertävä raita. Auton sisällä oli kuskinpenkin ja rahastajanpenkin välissä joku iso mötikkä/pöytä, josta kuului hirveä ääni.
Siitäpä tulikin mieleeni vanhat kiskobussit eli lättähatut. Niissä oli keskellä ohjaamoa kopan alla dieselmoottori.
"Lättähatut" oli paikallisliikennettä parhaimmillaan. Pysähtyivät seisakkeilla, no tuli sellaisen kyydissä oltua aivan vast,ikään Hanko-Karjaa välillä.
(vast,ikään,,hah, seitsemän vuotta sitten) tarkemin muisteltuani.
Kulki Porvoon ja Keravan väliä vielä 70-luvun lopulla :)
Kulkenut myöhemminkin joitain kesäturistivuoroja.
Rataa pidettäneen kunnossa vapaaehtoisvoimin.
Beng
Joskus oikein kauan sitten menin lättähatulla Turusta Naantaliin.
Kyllä lättähattuja kulki Helsinki - Kirkkonummi - Karjaa - Hanko linjalla vielä pitkin 70-lukua, ennen kuin sähköjunat syrkäyttivät ne lopullisesti.
"""Lättähatut toimivat Helsingin seudun paikallisliikenteessä. Näistä syistä Dm6-sarja joutuikin konepajakorjauskieltoon 1970-luvun alussa, ja ne hylättiin lopulta vuosina 1972 ja 1974.
Dm7-sarja jatkoi vielä liikennöintiä 1980-luvulle saakka enimmäkseen Savon ja Karjalan alueilla. Esimerkiksi Joensuu - Lieksa - Nurmes vielä pitkin 80-lukua.
Viimeiset Lättähatut poistuivat säännöllisestä matkustajaliikenteestä vuonna 1988.""
Olen matkustanut 70-luvun lopulla Vilppulasta vai Vammalasta Poriin lättähatulla.
Siinä oli kiva heijaava liike. Joten ulkoisesti sympaattisennäköisiä junia.
Menikö Punkaharjullakin 60-luvun lopulla lättähattuja?
Nokkabusseja en muista, mutta niihin 50-luvun linkkeihin tuli käry sisälle ja niissä sai tupakoida. Oli pienet tuhkakupit penkkien selustassa.
Melkein aina ykäsin ruskeaan paperipussiin mutkaisilla teillä. Pusseja oli kapealla hattuhyllyllä valmiina.
Beng
Meni. Joensuu - Lieksa - Nurmes ja Parikkala - Punkaharju - Savonlinna.
Ja sinne takaosastoon mentiin takaoven kautta , siellä kaljaukot sauhuttelivat :)
Kyllä 60-luvulla pitkänokka-linjapiili oli jo harvinaisuus. Oli niitä ajossa joitakin, mutta ei niitä paljonkaan näkynyt.
Kylläniitä 60-luvulla oli, taisi olla vielä sellainenkin, jossa ohjaamo-osa oli pulitettu.
Kuorma-autoista ne oli rakennettu.
Nykypäivän mahtiautosta oli joskus sellainen malli,kun BMW Iseta. kolmipyöräinen kulkupeli,sellaisenkin olen nähnyt. Aikanaan asuttiin nelostien varressa, joskus 50-luvunlopulla se päälystettiin öljysoralla, siihenasti oli hiekkatie.
Pitkänokat oli enemmänkin 50-lukua. Joku räpsy säkätti vielä 60-luvun puolella. Mutta sitten ne katosivat lättänokka bussien tieltä.
Tienhaaran Auto, Bussit nro 18 ja 20. Kuvat löytyy.
Firma taisi olla Kotkasta.
Kotkassa oli. Muistan bussin Kotka- Hirvelä, se oli ainakin pitkänokkainen. Firmaa en muista. Vilkkaan Onnilla ei muistaakseni pitkäkeulasta ollut.
Kotka- Hirvelä oli NIEMEN linja-auto.
Alkujaan Viipurin mlk. Ykspään kylästä . Tiehaaran taajamasta. 1945 siirty Kotkaan. 1964 myyty O.Vilkkaalle
Turku-Littoinen -linjalla viimeinen havainto pitkänokkalinja-autosta on vuodelta 1959 tai 1960. Sen jälkeen ei pitkänokka-linja-autoa sillä linjalla näkynyt.
J.S.V.
Katselin videon Onni Vilkas 1959, kun kaikki 50 autoa ryhmittyi kauppatorille. Tarkasti katsottuna yhdessä rivissä oli pitkänokkaisia.
Asuin lapsena Vaasassa vöyrinkaupungilla linja-autofirman vieressä. Oli hauska katsella, kun ajoivat uuden bussin tontilleen. Oli vain runko, moottori ja kuskille jakkara. Hyvä tuuletus, kuin avo-autossa. Siitä pihasta linja-auton aihio ajettiin Haldinin koritehtaalle, jossa sitten rustattiin matkustamo ja muu tarpeellinen.
Norminokka 70-luvun tyyliin niissä oli, ei siis pitkänokka.
Nykybussin runko/alusta on voitu ottaa ajoon jo 50 ehkä 60 v sitten. Vain koria on vaihdettu aika ajoin.
Kestääköhän alusta 50-60 vuotta?
Eiköhän se raja pyörine parin miljoonan kilometrin kieppeissä, sen jälkeen poisto bussille.
Hieman asian vierestä.
Aikoinaan kun ajettiin iltasanomia niin että haettiin lehdet hesasta ja jaettiin maakuntiin.
Autoina pieni diesel Golf. Koko ajan talla pohjassa, kun ei ollut vielä jokapaikassa nopeusrajoituksia. Muistan että lähes joka autolla oli ajettu yli 500000km, tosin kyllä niitä huollettiin ja öljyjä vaihdetiin, aina kun aika antoi periksi.
Tukkirekoilla 2milj kilometrin luokkaa, ja sitten paalataan.
Pohjois-Karjalassa oli mm. Ruponen linjat. Ruposen ruskeat, oli sanonta.
Ruposen ruskeat linjurit ajoivat mm. Kuopiossa, Joensuussa ja Savonlinnassa.
Ja lisäksi kyseisten paikkakuntien ympäristön maaseudulla.
Ruponen oli melko iso firma. Myytiin myöhemmin Savonlinjalle.
Oiskohan siitä parit kesät kun näin sellaisen vanhan mallisen linjabiilin Kerimäen kirkon parkkipaikalla. Se kuljetti turisteja Punkaharjulta katsomaan Suomen ja maailmankin suurinta puukirkkoa. - Nm. Hienoja molemmat
En ole linja-autoissa nähnyt nokkaa. Muistui mieleen, että koulumatkoilla joissakin linja-autoissa luki: Kutter. Lieneekö saksalainen? ( Kun en ole mikään linja-autojen asiantuntija. )
1959-1960 niitä vielä näkyi.
Kutter oli kotimainen koritehdas, perheyritys ja Kutter sukunimi. Toimi 1929 - 1988 ensin Helsinki Vallila Lemuntie. ja - 70 luvun loppupuolella Espoo Kivenlahti. Mutaman viimeisen vuoden Matkahuollon omistuksessa.
Kutterin veljeksillä, Harald ja Ernst, oli saksalainen isä. He siis omistivat Autokorirakenne Oy - nimisen autokoritehtaan. Kutter-tuotenimi tuli busseihinsa siinä 1950-luvun puolivälin tienoilla. Koritehdaa muutti sittemmin nimensä Kutter Oy:ksi.
Kutter 7 ja Kutter 9S, siinä mielestäni komeimmat linjabiilit! Kutterin korit olivat suosittuja ja haluttuja linjaliikennöitsijöiden keskuudessa. Joitakin varsinaisia Kutter-talojakin oli, H.J. Holmström Loviisasta, Lauttakylän Auto, Onni Vilkas Kotkassa, ja Linjaliike Rajala Mäntsälästä, joitakin mainitakseni.
Erääseen edelliseen kommenttin sanoisin, että kyllä Onni Vilkkaalla oli aikoinaan joitakin nokkabusseja, muun muassa niin sanotut Isot Sisut.
Myös Vainion Liikenteellä oli enemmistö linja-autoista Kutter-korilla. Samoin myös esim. Laakso & Lehtisellä, kotipaikka Paattinen.
Terveisin: Puolireuho
Muistaako kukaan vanhoja Naantalin linjapiilejä?
Muistan jotain. Ruskeat autot, joissakin Turun Autokorin kori, joissakin Lahden Autokorin kori, joissakin Wiiman kori.
Olenpa koulumatkalla istunut sellaisen pitkäkeulaisen kyydissäkin, tarkempaa vuotta en muista mutta vuosien -62 - 68 välillä.
vn
Hmmm ... Nyt tarttisi päästä muorin vanhoille valokuville. Juolahti, että olenpa tainnut itsekin ... Linja-autossa saattoi hyvinkin olla 'nokka', mutta muistan paremmin sen, että istuin kuskin viereen rahastajan paikalle ja oioin / järjestelin helmat; alushame ensin suoraksi ja mekko nätisti päälle.
Ja sitten vuosikymmniä myöhemmin serkku tädin 80-vuotisjuhlassa sanoi, että aina vain sulla helma heilahtaa samalla lailla. - Nm. Heh
Kuopion seudulla iso yhtiö oli Kuopion Liikenne. En muista heidän autoistaan yhtään nokkabussia.
Erikoiskori Iisalmesta valmisti nokkabussien koreja.
Olen joskus n. 30-40 vuotta sitten nähnyt Erikoiskorin valmistaman linjurin.
Erikoiskori perustettiin 1971, jolloin ei enää tehty nokkabusseja. Yhtiö rakentaa nimensä mukaisesti kaikkea erikoista, mm. ambulansseja, paloautoja.
Olen vienyt sinne yhden joukkoliikennebussin muutettavaksi messubussiksi.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Erikoiskori
Niin ei -71 jälkeen enää ole tehty nokkabussikoreja, mutta yksi poikkeus: noin -83 postille tuli muutama uusi nokka-Dodge, ja niihin korit teki mahdollisesti juuri Erikoiskori.
Tuo nokka-Dodge tuli nimenomaan Iisalmesta. Kori siis.
Sanoin ylempänä ettei nokkabusseja suomalaiskoreina tehty enää 70-luvun jälkeen, mutta jotkut tiesi paremmin.
Postin Dodget on tuotu ehkä kokonaisina vanhoina koulubusseina valmiiksi keltavärisenä, joihin Iisalmen Erikoiskori on tehnyt uuden sisustan istuimineen, maalannut osin korin ja rakentanut takatilaan häkkitavaratilan.
Tai on tuotu vain runko ja ohjaamokeula ja siitä bygattu koko hoito koreineen.
Tampereen postiautovarikolla on asennettu Valmetin uusi moottori, Sisun akselit ja Allisonin vaihteisto.
http://www.slhs.fi/files/3914/5829/8174/Hetku16_1-postin-linja-autot.pdf
Vekkulia on kattoteline ja fillariraudat takana, joita en ole enää 80-luvun suomalaisissa koreissa nähnyt.
Rautojen sijaan alkuperäisissä koulubusseissa oli varauloskäytävä ja kattotelinettä en ole nähnyt missään
http://www.bussivarikko.net/kuvasivu/1980-1999/25_dodge/index.html
Töysän linjalla on mahd ollut linjaliikenteessä vielä 2008
http://a2goos.com/data_images/galleryes/dodge-pth-s600/dodge-pth-s600-05.jpg
Kutilan liikenne. Ei tietoa onko liikenteessä enää
https://kalusto.arktisetbussit.com/kortti.php?haku=YAX-769
Ainakin nämä Nokka-Dodget ovat olleet 80-luvulla rekisterissä. Niitä on ollut Puolustusvoimillakin, mm. Tikkakosken soittokunnalla armeijan omilla rekisterikilvillä
82331 = LEU-907
82332 = LEU-927
83333 = LHJ-933
83334 = LHJ-944
83335 = LHJ-981
83336 = OLV-936
83337 = OLV-937
Autot ovat vaihtaneet omistajia sinne-tänne.
Purolan liikenne
Pyhtään liikenne
Elimäen liikenne
Vilkkaan Onni >> valokuva kaupungintalon edestä, noin 10 nokkabussia.
Niemi, Hamina
Kaikilla nokkabusseja.
Sinulla on tarkat tiedot. Hieno juttu !
Lähes kaikilla linja-auto firmoilla oli -60 alkupuolella nokkabuseja , valtmerkki varmaan oli sisu. Itse olen nokkabusilla / pitkänokalla viimeksi matkustanut kesällä 1971 Kouvolasta Tampereelle, oli sotavaltion VANAJA merkiltään tuo tummavihreä linjuri. Wiima taisi olla korittaja.
Haminan seutu, linja-autoyhtiö Niemen liikenne.
Kotka-Hirvelä bussi, tykkäsin matkustaa pikkupoikana sillä, vaikka Kotkasta Karhulaan pääsi kymmenillä muillakin busseilla. Ne "muut" olivat tylppänokkia.
Pyhtäällä (Esalla ?) oli myymäläautona pitkänokka.
Tuo kyseinen Esa oli todellinen myymäläauto/ - traktori lähes pioneeri, aloitta kaupa-traktorilla Z etori oli merkki ja perässä koppikärri ovet takana ja raput ylös tiskille ostosten tekon. Tuossa oli -60 luku aika alussa jos ei ollut jo -50 luvun loppupuolella aloittanut. Sitten tuli kaksi nokkabussista muokattua kauppaautoa, olisko viimeinen ollut Kiitokorin tekemä
"oikea " myymäläauto oikein oli johtotähti. Kun hyllyt tyhjeni lopullisesti tuosta mersusta jatkoi se elämäänsä kohti uusia huimia seikkailuja matkailuautona.
Nykyajan linja-autot ovat tylsän näköisiä verrattuna entisten aikojen linja-autoihin.
Mitä ihmettä? Samannäköisiä ne olivat jo 60-luvulla.
Iltasanomia ajoivat 70-luvulla myös Peugeot 404 farkuilla, ja oli hyvä auto ajaa. Kilometreistä ei ole tietoa. Muistaakseni Lumiahon liikenne.
Eilen näin Tuusniemen torilla vanhan, harvinaisen pitkänokkaisen vanhan ämmän.
Nää diesel golfit oli kuljetusliike Herrala.
en mutta piikinoukka sisua on tullut ajettua, siirin sisulla montusta sepeliä kasalle,
vähän piti kiirusta, siilo oli aina täynnä. sisussa ei oikein hyvin toiminut jarrut, kippi
nousi vinosti, piti peruuttaa toinen pyörä vähän korkeamalle ettei sisu kaatuisi kipatessa
njj