paljonko tähän pitikään kirjoittaa että merkit täyttyy? Otsikossa asiani
Ihmissuhteista on vain harmia
Anonyymi
9<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Ihmisviha parantaa elämää huomattavasti
Ei ole aina! Määräytyy ihmisistä.
Ihmissuhteet on suoraan saatanasta.
En ole ajatellut noin, mutta elämäntilanne saattaa olla sellainen ettei jaksa ihmissuhdetta. Kun on monta vuotta voinut hyvin huonosti niin ensin täytyy selvitä niistä vuosista ennen kuin jaksaa ihmisiä työn ulkopuolella.
Ihmiset voi olla hyväksi tai huonoksi itselleen.
Kun olin 20-25 v luulin että ihmiset ovat epäitsekkäitä ja rehellisiä. Haluavat muille hyvää..
..Sitten kasvoin aikuiseksi. elämä tuli opettamaan kovin ottein mulle miten menee.
Nykyisin mun saattaa nähdä katselevan hiukan varautuneena ja vaisuna silmiin tai tarkkailla hiukan henkisesti irrallaan porukasta muita hiljaisena.
Mua saatetaan pitää etäisenä, hiljaisena, arkana, jännittyneenä.. Kerron hyvin vähän ajatuksiani ulospäin.
Näen omaan pussiin pelaajia, piilokatkeria, masentuneita, näen yllättävälläkin taholla itsetunnon heikkoutta, näen halua mielistellä, koska muuten pelkää tippuvan porukan ulkopuolelle, näen itsensä ylemmäksi muita korottajia, näen aitoa empatiaa, sydämen lämpöä ja hyvyyttä.. sitten kohtaan katseen, itseni kaltaisen. Itseäni ehkä
25 vuotta vanhemman ihmisen katseen, joka samalla tavoin katselee mua. Tiedän, hänkin on saanut kokea ettei kaikki ihmiset ole luotettavia eikä mukavia. Hymähdän itseksen ajatellen. En olekaan ainoa.. säkin tiedät saman kuin mä. Sullakin on tarina kivusta jonka joku aiheuttanut.
Näen myös nuoria vielä hyväuskoisia, näen sen uskon hyvään maailmaan. Sen pelottomuuden. Mietin voi kumpa voisin suojella sua, ettei koskaan tuo muuttuisi sulla tähän. Jos voisin varjella elämältä varjelisin.
Eieiei varjelua...luepa vaikka Budhhan tarina. Muuten joo, noin käy kaikille.
En jaksa. Kerro lyhennelmä
Luoja, koko maailma kännykässä, mutta liian laiska itseään sivistämään,huoh. Budhha, Sidhartha, syntyi kuninkaanpojaksi. Kuningas halusi varjella poikaansa maailman pahuudelta ja antoi käskyn, että kaikki hänen toiveensa tulee toteuttaa eikä hän saa nähdä kärsimystä eikä sairautta,vanhuutta. 17-vuotiaana uteliaisuutensa kuitenkin heräsi ja keksi keinon päästä ulkomaailmaan. Järkyttyi todellisuudesta ja inhimillisestä kärsimyksestä. Istui puun alle ja valaistui.
Syytön mä siihen oon että kello 22 väsyttää jo liikaa!
Ok. Thänks.