Mikä harmittaa. Olenko tullut susta riippuvaiseksi? Siltä vähän näyttää. Onko se sinusta huono vai hyvä juttu? Jos olisit vitamiini, kuolisin pian johonkin puutostautiin, koska keho huutaa just sun ainetta lisää. Ehkä huomenna saan susta lisäannoksen.
Ei nähty tänään, nainen
Anonyymi
25<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 25
Vanhimmat
Milloin haluaisit nähdä.. mulla on sinua todella kova ikävä 💞💞💞💞💞💞💞
Olisit ehdottanut, niin olisi voitukin nähdä. Ja ehdithän vielä ehdottaa huomistakin :)
Missä te yleensä näette? Työpaikalla?
No, miten kävi? :)
Tänään nähtiin, mutta ohimennen.
Lapsia paikalla..?
Ymmärrätkö vaikka sun käytös sotii täysin mun periaatteita vastaan ja ennenkaikkea moraalisesti niin mä oon riippuvainen sinusta!!!! rakastan sua perkele sentään kun olen näin idiootti että juuri sinuun rakastunut olen
Ja haluisin että meillä olisi joku yhteinen muisto meistä kuten esimerkiksi nimi kirjaimet!!! sun rintaan haluan mun nimi kirjaimet!!!minä voin sen maksaa ihan oikeassa liikkeessä!!!
Eikä sitä muut tiedä ellet sitten itse riisu!!etkä sinä saa edes riisuutua muille!!!olet vain minun rakkaani
Mies sinua on aina kiva nähdä.
Ja sinä olet minulle kuin päivän ruoka-annos. Pääateria. Sitä ilman ei elä eikä jaksa.
On tässä kaikenlaisia puutostiloja jo itsekullakin.
Juu, baarit ja kaikki on säpissä ja sen kyllä aistin kaduilla huomionosoituksina tytteleiltä, tai no naisilta. :)
Kivat sulle!Eikö ne muuten kohta taas aukee, siellä on sitte varmaan melkonen säpinä...
Kivaahan tääkin aika on joo mutta läpi elämäni oon ollut magneetti naisille ja siihen oon turtunut. Nyt tietty ihastuneena tulee loistettua vielä enempi. :) En oo sitten tän aiheen aloittaja vaan ihan sivusta.
Turtumus on huonompi olotila, mutta toisaalta varmaan helppookin, kun aina tylsyyden iskiessä voi vaihtaa ja toisaalta ei tartte ite nähdä paremmin vaivaa. Huono puoli on tietty, että kukaan ei usko mitään pysyvää saavuttavan tuollaisen kanssa.
Tollanenhan on nimenomaan uskollista laatua, kun ei enää tarvii egonostatusta ja kaikki aidan takaiset ruohotkin jo nähty.
Riippuu ihmisestä. Osa tarvitsee suosiota itsensä pönkittämiseen, osa ei. Houkutukset voi olla liian suuria varsinkin kiperemmissä tilanteissa.
Jos ei ole selkärankaa kasvattanut, houkutukset huojuttaa...
Miehillä taitaa olla suurempi ongelma, mutta en yleistä eli ei kaikilla miehillä. Osalla on muitakin kiinnostuksen kohteita ja on hyvin sitoutuneita kumppaniin.
Kukakohan alottaja on? Mä rohkaisisin ujompiakin niehiä kertomaan fiiliksiään tai osoittamaan kiinnostustaan, vain sillä tavoin voi saada sen toisenkin osapuolen huomion ja kiinnostumisen.
Kun harvemmin näkee, täytyy sen kanssa oppia tulemaan toimeen ja jos kestää pidemmän aika, ettei toista näy niin elosta jää jotain uupumaan, todettava silloin vain tosi asia, ettei tunne ollut molemminpuolinen. Nämä omia olettamuksia.
Juuri näin, ei vain näe. Mahdollisuuksia ollut. Samoilla mennään, oletuksilla.
En tiedä, mitä kirjoittaisin. Jos kohtaisimme, siitä sais sepustuksia vuodeksikin.
Tai sitten huomaisit ettei tässä nyt mitään niin ihmeellistä mistä kirjoittaa. Tai ehkä sittenkin jos vitamiinina toimin😄