Siksi, kun et osaa puhdasta kieliopillisesti oikeaa suomea ja omaa laajaa sanavarastoa sekä lahjakkuutta ilmentävää kielitaitoa.
0Äänestä
Anonyymi
😭😭😭
0Äänestä
Anonyymi
Olipas se rumasti sanottu. Todella halventavaa. Ihmiset pitää hyväksyä omina itsenään.
0Äänestä
Anonyymi
Siis hä ja kenelle pitäisi puhua ja kenen?
0Äänestä
Anonyymi
Olen vähän ihastunut sinuun ja siksi en uskalla puhua, ettei se vaan näkyisi.
0Äänestä
Anonyymi
Sukulaislapsi käytti maria, haistoin sen huoneessaan, vaikka en ollut koskaan ennen haistellut sitä. Sen vaan tiesi. Mainitsin siitä äidilleen. Kielsi kaiken, väitti minua luulosairaaksi. Lapsistaan aina uskotaan parasta. Loppuun asti. Vaikka tappaisivat vanhempansa
0Äänestä
Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Sukulaislapsi käytti maria, haistoin sen huoneessaan, vaikka en ollut koskaan ennen haistellut sitä. Sen vaan tiesi. Mainitsin siitä äidilleen. Kielsi kaiken, väitti minua luulosairaaksi. Lapsistaan aina uskotaan parasta. Loppuun asti. Vaikka tappaisivat vanhempansa
No mille Mari, jonka hajusta ei ollut mitään tietoa haisi?
0Äänestä
Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
No mille Mari, jonka hajusta ei ollut mitään tietoa haisi?
Keskustelun edetessä tähän suuntaan totean sivusta että haluaisin haistella erästä Maria.
0Äänestä
Anonyymi
Puhuisin, jos tilanteet olisivat helpompia, vaikea arvioida toisen mielen laatua, onko hetki oikea vai ei puhumiseen? Niin haluaisin puhua, mut pelko vienyt voiton toistaiseksi? Toivon, et tulee vielä hetki, jolloin lähentyminen tuntuisi helpommalta ja löytäisimme lopulta toisemme? Toivottavasti tämä toteutuu vielä lähi aikoina? 😘 m-n
0Äänestä
Anonyymi
Mikä niissä tilanteissa on vaikeaa?
0Äänestä
Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mikä niissä tilanteissa on vaikeaa?
Kun ei tiedä kuinka toinen reakoi? Hymy ei olisi yhtään pahitteeksi helpottamaan tilannetta? Mennyt ei tae tulevasta, silti pelko on läsnä, josko mieltänyt itse asiat vaan toisin kuin toinen?
0Äänestä
Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kun ei tiedä kuinka toinen reakoi? Hymy ei olisi yhtään pahitteeksi helpottamaan tilannetta? Mennyt ei tae tulevasta, silti pelko on läsnä, josko mieltänyt itse asiat vaan toisin kuin toinen?
Ajatteles jos se toinen kokee samoin. Olen puhumattomia vuosia. Hän löytää jo toisen ihastuksen, kun ei enää jaksa tarpoa tunteissaan sinua kohtaan.
Sitten joskus tulevaisuudessa saatte vahingossa selville kuinka vahvasti molemmat tunsitte. Ja kaikki on jo liian myöhäistä. Teistä tulee vain kipeä muisto toisillenne. Vielä elämäsi lopussa mietit, miksi päästit hänet menemään.
0Äänestä
Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ajatteles jos se toinen kokee samoin. Olen puhumattomia vuosia. Hän löytää jo toisen ihastuksen, kun ei enää jaksa tarpoa tunteissaan sinua kohtaan.
Sitten joskus tulevaisuudessa saatte vahingossa selville kuinka vahvasti molemmat tunsitte. Ja kaikki on jo liian myöhäistä. Teistä tulee vain kipeä muisto toisillenne. Vielä elämäsi lopussa mietit, miksi päästit hänet menemään.
Mä en koskaan unohda minun rakkautta!!! jos hän nyt olisi tässä niin sanoisin että tervetuloa rakas
0Äänestä
Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kun ei tiedä kuinka toinen reakoi? Hymy ei olisi yhtään pahitteeksi helpottamaan tilannetta? Mennyt ei tae tulevasta, silti pelko on läsnä, josko mieltänyt itse asiat vaan toisin kuin toinen?
Niin, saatat nähdä turhaan toisen pelottavana, vai onko tuohon joku syy? Häpeiletkö nyt omaa käytöstäsi?
0Äänestä
Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Niin, saatat nähdä turhaan toisen pelottavana, vai onko tuohon joku syy? Häpeiletkö nyt omaa käytöstäsi?
Olen tehnyt aloitteita viestien, kun tuntui siltä et toinen on aran puoleinen nainen. Ajattelin, et pureskelee asiaa ja palaa asiaan myönteisesti, aiemmin oli ollut aistittavissa, et tunnetta on molemminpuolin? Hän suhtautui minuun aika odottamattomalla tavalla, häntä ahdisti tilanne, yllätyin siitä, tulin varovaisemmaksi, ajattelin silloin lopuksi, et ajankohta ei ollut vaan hyvä?
Annoin ajan kulua, kunnes olin uudelleen häneen yhteydessä, nyt tuntui et olenkin hänen silmissään todella ikävä ihminen, en lopettanut tähänkään, koska en tunnistanut itseäni niistä syytöksistä. Olin tietyin väliajoin häneen yhteydessä, kunnes tajusin, et koki minut vaikka kaksi itselleen?
Tätäkään en itsestäni tunnistanut, aloin ajattelemaan, et miksi noin suhtautuu minuun, vaikuttaa siltä, et olen hänen kuvioilleen haittana, miksi muuten suhtautuisi noin? Hänellä ihan muut kuviot mielessä kuin minä? Näin se on pakko olla? Elämä opettaa monella tapaa, toiset oppivat kantapään kautta, toiset kuuntelemalla toisten kokemuksia. Tässä löytyi ilmeisesti meidän eroavaisuus?
Edelleen olen hänestä kiinnostunut, vaikka se puhtoinen kuva hänestä on vähän kärsinyt. Haluaisin olla hänelle ihminen, johon voisi luottaa, samaa toivoisin hänelläkin minulle päin? Aika näyttää onko tälle toiveelle mahdollisuuksia toteutua? Toivon ja haluan uskoa siihen?
0Äänestä
Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Olen tehnyt aloitteita viestien, kun tuntui siltä et toinen on aran puoleinen nainen. Ajattelin, et pureskelee asiaa ja palaa asiaan myönteisesti, aiemmin oli ollut aistittavissa, et tunnetta on molemminpuolin? Hän suhtautui minuun aika odottamattomalla tavalla, häntä ahdisti tilanne, yllätyin siitä, tulin varovaisemmaksi, ajattelin silloin lopuksi, et ajankohta ei ollut vaan hyvä?
Annoin ajan kulua, kunnes olin uudelleen häneen yhteydessä, nyt tuntui et olenkin hänen silmissään todella ikävä ihminen, en lopettanut tähänkään, koska en tunnistanut itseäni niistä syytöksistä. Olin tietyin väliajoin häneen yhteydessä, kunnes tajusin, et koki minut vaikka kaksi itselleen?
Tätäkään en itsestäni tunnistanut, aloin ajattelemaan, et miksi noin suhtautuu minuun, vaikuttaa siltä, et olen hänen kuvioilleen haittana, miksi muuten suhtautuisi noin? Hänellä ihan muut kuviot mielessä kuin minä? Näin se on pakko olla? Elämä opettaa monella tapaa, toiset oppivat kantapään kautta, toiset kuuntelemalla toisten kokemuksia. Tässä löytyi ilmeisesti meidän eroavaisuus?
Edelleen olen hänestä kiinnostunut, vaikka se puhtoinen kuva hänestä on vähän kärsinyt. Haluaisin olla hänelle ihminen, johon voisi luottaa, samaa toivoisin hänelläkin minulle päin? Aika näyttää onko tälle toiveelle mahdollisuuksia toteutua? Toivon ja haluan uskoa siihen?
Korjausta: vaikka kaksi ( vaikeaksi ). Pitkä tuli kirjoituksesta, pahoitteluni.
0Äänestä
Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Korjausta: vaikka kaksi ( vaikeaksi ). Pitkä tuli kirjoituksesta, pahoitteluni.
Korjaan vielä vainoajaksi.
0Äänestä
Anonyymi
Tuntuu epävarmalta. Tuntuu että tämä on yhtä tasoittelua, tyynnyttelyä ja ennakoimista. Herää huolia.
0Äänestä
Anonyymi
Kelatkaa, jos pitäisi viettää 12 tunnin työpäivä mykän kanssa. Olis ihan hirveetä. Kuolema siinä tulisi.
0Äänestä
Anonyymi
Vain jos joutuu tiimissä työskentelemään sellaisen kanssa.
0Äänestä
Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Vain jos joutuu tiimissä työskentelemään sellaisen kanssa.
Kelatkaa poliiseita. Vietät jonkun mykän kanssa samassa autossa 12h.
0Äänestä
Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Vain jos joutuu tiimissä työskentelemään sellaisen kanssa.
🗨️
0Äänestä
Anonyymi
Missä ja milloin olisi mahdollisuus puhua.
0Äänestä
Anonyymi
Miksi sinä et puhu? Vai oletko puhunut?
0Äänestä
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 25
Vanhimmat
kielen kannat kadotin...parempi näin..
Siksi, kun et osaa puhdasta kieliopillisesti oikeaa suomea ja omaa laajaa sanavarastoa sekä lahjakkuutta ilmentävää kielitaitoa.
😭😭😭
Olipas se rumasti sanottu. Todella halventavaa. Ihmiset pitää hyväksyä omina itsenään.
Siis hä ja kenelle pitäisi puhua ja kenen?
Olen vähän ihastunut sinuun ja siksi en uskalla puhua, ettei se vaan näkyisi.
Sukulaislapsi käytti maria, haistoin sen huoneessaan, vaikka en ollut koskaan ennen haistellut sitä. Sen vaan tiesi.
Mainitsin siitä äidilleen. Kielsi kaiken, väitti minua luulosairaaksi.
Lapsistaan aina uskotaan parasta. Loppuun asti. Vaikka tappaisivat vanhempansa
No mille Mari, jonka hajusta ei ollut mitään tietoa haisi?
Keskustelun edetessä tähän suuntaan totean sivusta että haluaisin haistella erästä Maria.
Puhuisin, jos tilanteet olisivat helpompia, vaikea arvioida toisen mielen laatua, onko hetki oikea vai ei puhumiseen? Niin haluaisin puhua, mut pelko vienyt voiton toistaiseksi? Toivon, et tulee vielä hetki, jolloin lähentyminen tuntuisi helpommalta ja löytäisimme lopulta toisemme? Toivottavasti tämä toteutuu vielä lähi aikoina? 😘 m-n
Mikä niissä tilanteissa on vaikeaa?
Kun ei tiedä kuinka toinen reakoi? Hymy ei olisi yhtään pahitteeksi helpottamaan tilannetta? Mennyt ei tae tulevasta, silti pelko on läsnä, josko mieltänyt itse asiat vaan toisin kuin toinen?
Ajatteles jos se toinen kokee samoin. Olen puhumattomia vuosia. Hän löytää jo toisen ihastuksen, kun ei enää jaksa tarpoa tunteissaan sinua kohtaan.
Sitten joskus tulevaisuudessa saatte vahingossa selville kuinka vahvasti molemmat tunsitte. Ja kaikki on jo liian myöhäistä. Teistä tulee vain kipeä muisto toisillenne. Vielä elämäsi lopussa mietit, miksi päästit hänet menemään.
Mä en koskaan unohda minun rakkautta!!! jos hän nyt olisi tässä niin sanoisin että tervetuloa rakas
Niin, saatat nähdä turhaan toisen pelottavana, vai onko tuohon joku syy? Häpeiletkö nyt omaa käytöstäsi?
Olen tehnyt aloitteita viestien, kun tuntui siltä et toinen on aran puoleinen nainen. Ajattelin, et pureskelee asiaa ja palaa asiaan myönteisesti, aiemmin oli ollut aistittavissa, et tunnetta on molemminpuolin? Hän suhtautui minuun aika odottamattomalla tavalla, häntä ahdisti tilanne, yllätyin siitä, tulin varovaisemmaksi, ajattelin silloin lopuksi, et ajankohta ei ollut vaan hyvä?
Annoin ajan kulua, kunnes olin uudelleen häneen yhteydessä, nyt tuntui et olenkin hänen silmissään todella ikävä ihminen, en lopettanut tähänkään, koska en tunnistanut itseäni niistä syytöksistä. Olin tietyin väliajoin häneen yhteydessä, kunnes tajusin, et koki minut vaikka kaksi itselleen?
Tätäkään en itsestäni tunnistanut, aloin ajattelemaan, et miksi noin suhtautuu minuun, vaikuttaa siltä, et olen hänen kuvioilleen haittana, miksi muuten suhtautuisi noin? Hänellä ihan muut kuviot mielessä kuin minä? Näin se on pakko olla? Elämä opettaa monella tapaa, toiset oppivat kantapään kautta, toiset kuuntelemalla toisten kokemuksia. Tässä löytyi ilmeisesti meidän eroavaisuus?
Edelleen olen hänestä kiinnostunut, vaikka se puhtoinen kuva hänestä on vähän kärsinyt. Haluaisin olla hänelle ihminen, johon voisi luottaa, samaa toivoisin hänelläkin minulle päin? Aika näyttää onko tälle toiveelle mahdollisuuksia toteutua? Toivon ja haluan uskoa siihen?
Korjausta: vaikka kaksi ( vaikeaksi ). Pitkä tuli kirjoituksesta, pahoitteluni.
Korjaan vielä vainoajaksi.
Tuntuu epävarmalta.
Tuntuu että tämä on yhtä tasoittelua, tyynnyttelyä ja ennakoimista.
Herää huolia.
Kelatkaa, jos pitäisi viettää 12 tunnin työpäivä mykän kanssa. Olis ihan hirveetä. Kuolema siinä tulisi.
Vain jos joutuu tiimissä työskentelemään sellaisen kanssa.
Kelatkaa poliiseita. Vietät jonkun mykän kanssa samassa autossa 12h.
🗨️
Missä ja milloin olisi mahdollisuus puhua.
Miksi sinä et puhu? Vai oletko puhunut?