Hoitokokousten perimmäinen syy

jostakin sun acemic opuksestas.

Martti Luther kirjoittaa 1. sunnuntaina pääsiäisestä toisessa saarnassaan:

"On ymmärrettävä oikein Kristuksen sanat: Joille te synnit anteeksi annatte, niille ne anteeksi annetaan, ja joille te ne pidätätte, niille ne ovat pidätetyt. Ne eivät anna valtaa niille, jotka ne lausuvat, vaan niille, jotka ne uskovat. Herran sanat tarkoittavat enemmän niitä, jotka syntinsä tunnustaen ne uskolla omistavat, kuin synninpäästön julistajia. Puhujan valta ja uskovan valta eroavat toisistaan niin suuresti kuin taivas ja maa. Jumala on antanut meille sanansa ja vallan sitä puhua. Mutta siitä ei seuraa, että sana aina toteutuu. Harjoittihan Kristuskin sanan saarnaamista, eivätkä kuitenkaan kaikki, jotka sitä kuulivat, uskoneet eikä läheskään aina tapahtunut hänen puheittensa mukaan, vaikka se olikin Jumalan sanaa. Kristus lausuu nyt meille: te saatte vallan saarnata sanaa ja julistaa evankeliumia. Mutta valtaa luoda uskoa ette silti saa. Istuttaminen ja kasvun antaminen ovat kaksi eri asiaa, kuten Paavali sanoo ( I Kor. 3:6.). Meille ei ole annettu valtaa elää herroiksi ja hallita, vaan olla palvelijoina, evankeliumia saarnaamalla kehottaa ihmisiä uskomaan. Jos siis et usko, eivät sinua auta minun puheeni ja saarnani, vaikka se onkin Jumalan sanaa, etkä sinä silloin ylönkatso ja häpeile minua, vaan itse Jumalaa, kun et usko näitä hänen sanojansa."

SRK:n ja Rauhanyhdistyksen johtokunnan vallanneet omavanhurskaat eivät ratkaise sitä, kuka uskoo Jumalan sanan ja kuka ei. Siitä heillä ei ole valtaa päättää. Heillä ei ole valtaa siihen, uskooko joku Jumalan sanaan ja julistettuun synninpäästöön vai ei.

Martti Luther selittää:

"Avaintenvaltaan kuuluu kaikki se hengellinen valta, jonka Kristus on antanut kirkolleen maan päällä. Sen vallan nojalla seurakunnalla on oikeus... 3. päästää katuvat synneistä ja sitoa katumattomat synteihin." Syntiään katuvalle tulee antaa anteeksi, kuten Martti Luther selittää: "Katuvia syntisiä ovat Jumalan seurakunnassa ne, jotka tunnustavat syntinsä synneiksi Jumalan edessä, ovat murheellisia syntiensä tähden, haluavat tehdä parannusta synneistään ja turvata Jeesukseen Kristukseen, syntisten Vapahtajaan. Heille on julistettava synninpäästö."

Syntiä katuvalta ei saa kieltää synninpäästöä. Häntä tulee lohduttaa ja tukea. Jos syntiin joutunut on tehnyt parannuksen, ei sitä syntiä saa kukaan enää kaivella. Se, mikä on anteeksi annettu maan päällä, on anteeksi annettu taivaassa. Anteeksi annettuja syntejä ei Jumalakaan lue ihmisen syyksi viimeisellä tuomiolla. Se, jonka synnit ovat pestyt Kristuksen sovintoverellä, saa kuulla kutsun: Tulkaa minun Isäni siunatut. Jos synti on anteeksi annettu, ei siitä saa vaatia uutta parannusta. Omavanhurskaiden loputon uuden ja uuden parannuksen vaatimus ei ole Jumalasta vaan perkeleestä.