mennäänkö nykyään

toiseen äärilaitaan biol. vanhempien ja lapsen tapaamisissa?
Ennenvanhaan on uskottu että parasta erottaa lapsi biol. vanhemmistaa sijoituksen jälkeen mutta nyt tuntuu että tärkeintä sijoituksen jälkeen on pitää yllä biol. vanhemmuutta ja muuten lapsia sitten hoitaa ja parantaa siellä sijaiskodissa.
Kun yrittää käydä keskusteluja ja kyseenalaistaa lyhyet tapaamisvälit biol. suvun puoleen, tuntuu että ymmärrys loppuu lyhyeen moneltakin ja kohta alat olla hankala sijaisvanhempi.
7597
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 7

Vanhimmat

niin...todellakin tuntuu josksu siltä että se suurin paska kaatuu aina sijaisperheen niskaan. Bioja hyysätään, heidän oikeuksiaan valvotaan, mutta velvollisuuksista ei edes puhuta ja helposti taivutaan heidän tahtoonsa varsinkin näissä tapaamisasioissa. Aina ei jaksa ymmärtää miksi on näin mutta näin se vaan on.

Äänestä

Niin katsos, lapsiahan käytetään välikappaleena biovanhempien pahaa oloa lievittämään. Väliäkös sillä, vaikka vanhemmat ovat pahoinpidelleet ym lasta, tämän lisäksi he saavat vielä "hoitaa" vanhempien psyykettä. Tämä on sitä nykypäivän
lastensuojelua.

Äänestä

onneksi ole käytäntö toiminut niin että tärkein olisi biologisen äidin ja lapsen tapaaminen.
Meitä sijaisvanhempia kuunnellaan ja "sossut" toimivat meidän tekemien ja antamien havantojen perusteella. Päättäjat tietävät hyvin tarkkaan koko bioäidin taustan, niin siinä ei ole mitään lieventävää asianhaaraa eikä he sorru enään manipuloitavaksi..
Lapsi ei ole äitinsä terapeutti se on selvä ja puhelutkin 15 min. kaksikertaa viikossa,jos menee sille linjalle äidin ja lapsen välillä niin ne loppuu siihen heti kerralla.
Lapsen suku on myös meidän kanssa samaa mieltä. Toivottavasti tätä jatkuu tästä eteenpäinkin. Ottaen vielä huomioon että meillä on lapsen sosiaalista "tukihenkilö" vaihtunut neljä kertaa.
Tyyli ja luottamus on silti jatkunut erittäin hyvin.

Äänestä
  • Meillä on nyt mitta täys.
    Meillä sossut menee äidin mielihalujen mukaan ja lapset oireilevat niin kovasti tapaamisten jälkeen.
    Nyt olemme päättäneet, että emme enään ala tähän.
    saavat sijoittaa lapset muualle. Lapsia käy sääliksi, mutta rajansa kaikella.
    Olen sitä mieltä, että jos sijaisvanhemmille annettaisiin rauha työskennellä lasten kanssa parannella traumoja niin tulisi parempaa jälkeä.
    Ei näin tule mitään, kun koko ajan pitää tavata bioja ja taas ollaan aivan sekaisin pitkä aikaan. Koulut jms menee aivan sekaisin.
    Helpottava olo, nyt kun olen tehnyt selväksi,että emme enään jatka näiden lasten kanssa.

    Äänestä

  • äiti viidelle kirjoitti:

    Meillä on nyt mitta täys.
    Meillä sossut menee äidin mielihalujen mukaan ja lapset oireilevat niin kovasti tapaamisten jälkeen.
    Nyt olemme päättäneet, että emme enään ala tähän.
    saavat sijoittaa lapset muualle. Lapsia käy sääliksi, mutta rajansa kaikella.
    Olen sitä mieltä, että jos sijaisvanhemmille annettaisiin rauha työskennellä lasten kanssa parannella traumoja niin tulisi parempaa jälkeä.
    Ei näin tule mitään, kun koko ajan pitää tavata bioja ja taas ollaan aivan sekaisin pitkä aikaan. Koulut jms menee aivan sekaisin.
    Helpottava olo, nyt kun olen tehnyt selväksi,että emme enään jatka näiden lasten kanssa.

    Itse tiedät parhaiten mitä olette valmiita kestämään. Päätöksesi on varmaan siis oikea. Olen kanssasi täysin samaa mieltä työrauhasta ja sen vaikutuksista lapsiin, jos sitä ei ole, kasvatustyö on ihan mahdotonta. Tuskin kukaan sijaisvanhempi haluaa vain säilöä muksuja vuosi toisensa jälkeen! Onnea matkaan!Hienoa, että uskallat!

    Äänestä

  • äiti viidelle kirjoitti:

    Meillä on nyt mitta täys.
    Meillä sossut menee äidin mielihalujen mukaan ja lapset oireilevat niin kovasti tapaamisten jälkeen.
    Nyt olemme päättäneet, että emme enään ala tähän.
    saavat sijoittaa lapset muualle. Lapsia käy sääliksi, mutta rajansa kaikella.
    Olen sitä mieltä, että jos sijaisvanhemmille annettaisiin rauha työskennellä lasten kanssa parannella traumoja niin tulisi parempaa jälkeä.
    Ei näin tule mitään, kun koko ajan pitää tavata bioja ja taas ollaan aivan sekaisin pitkä aikaan. Koulut jms menee aivan sekaisin.
    Helpottava olo, nyt kun olen tehnyt selväksi,että emme enään jatka näiden lasten kanssa.

    kertoa kokemuksesi sitten seuraavalle sijaisperheelle johon lapset menevät ja vielä sossuille että kerrot seuraajille, mitä tietävät odottaa . Tämä on tärkeää että, pystytään jossain vaiheessa katkaisemaan tuo lasten hyväksikäyttö biol. vanhempia hoitamaan.

    Äänestä

  • äiti viidelle kirjoitti:

    Meillä on nyt mitta täys.
    Meillä sossut menee äidin mielihalujen mukaan ja lapset oireilevat niin kovasti tapaamisten jälkeen.
    Nyt olemme päättäneet, että emme enään ala tähän.
    saavat sijoittaa lapset muualle. Lapsia käy sääliksi, mutta rajansa kaikella.
    Olen sitä mieltä, että jos sijaisvanhemmille annettaisiin rauha työskennellä lasten kanssa parannella traumoja niin tulisi parempaa jälkeä.
    Ei näin tule mitään, kun koko ajan pitää tavata bioja ja taas ollaan aivan sekaisin pitkä aikaan. Koulut jms menee aivan sekaisin.
    Helpottava olo, nyt kun olen tehnyt selväksi,että emme enään jatka näiden lasten kanssa.

    Mikä on tilanteenne? Olen huomannut itse, että reilu vuosi jopa pari vuotta menee siinä, et itse kypsyy jaksamaan ja lapset tasoittuvat.
    En kuitenkaan tällä viestilläni halua väheksyä sitä, etteikö lapset ole raskaita, mutta haluaisin niin tukea teitä jaksamaan, jos voisin!

    Itse olemme myös kokeneet tuon saman ja keikkuneet myös rajalla, lopettaa vai ei. Olen samaa mieltä, ettei lapsia pitäisi raastaa edestakaisin kun heidän mielensä menee lopullisesti rikki, vaan annettaisiin mahdollisuus rauhoittua ja korjata edes se mitä korjattavissa on.

    Päädytte mihinkä päätökseen tahansa, niin te itse parhaiten tiedätte miten haluatte elämänne elää.

    Voimia lähetän teille!

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


pohtija kirjoitti:

toiseen äärilaitaan biol. vanhempien ja lapsen tapaamisissa?
Ennenvanhaan on uskottu että parasta erottaa lapsi biol. vanhemmistaa sijoituksen jälkeen mutta nyt tuntuu että tärkeintä sijoituksen jälkeen on pitää yllä biol. vanhemmuutta ja muuten lapsia sitten hoitaa ja parantaa siellä sijaiskodissa.
Kun yrittää käydä keskusteluja ja kyseenalaistaa lyhyet tapaamisvälit biol. suvun puoleen, tuntuu että ymmärrys loppuu lyhyeen moneltakin ja kohta alat olla hankala sijaisvanhempi.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu