YK:n yleiskokous on julistanut 22. toukokuuta kansainväliseksi luonnon monimuotoisuuden päiväksi. Päivän tarkoituksena on lisätä tietoisuutta luonnon monimuotoisuudesta sekä tehdä tutuksi ympäristönsuojelua, kestävää luonnon hyödyntämistä ja hyötyjen tasapuolista jakoa.
Luonnon monimuotoisuudella, eli biodiversiteetillä, tarkoitetaan elämän koko kirjoa; lajien sisäistä perinnöllistä muuntelua, lajien runsautta sekä niiden elinympäristöjen monimuotoisuutta. Maapallon elinympäristöt ovat kehittyneet miljardien vuosien aikana ja mahdollistavat tällä hetkellä noin 1,75 miljoonan tunnetun eliölajin elämän.
Luonnon monimuotoisuutta on myös suojeltava, ennen kaikkea ihmisen toimien seurauksilta. Panostamalla kestävään kehitykseen varmistamme luonnon monimuotoisuuden säilymisen myös tulevaisuudessa.
Mitä ajatuksia tämä sinussa herättää ?
Luonnon monimuotoisuudella, eli biodiversiteetillä, tarkoitetaan elämän koko kirjoa; lajien sisäistä perinnöllistä muuntelua, lajien runsautta sekä niiden elinympäristöjen monimuotoisuutta. Maapallon elinympäristöt ovat kehittyneet miljardien vuosien aikana ja mahdollistavat tällä hetkellä noin 1,75 miljoonan tunnetun eliölajin elämän.
Luonnon monimuotoisuutta on myös suojeltava, ennen kaikkea ihmisen toimien seurauksilta. Panostamalla kestävään kehitykseen varmistamme luonnon monimuotoisuuden säilymisen myös tulevaisuudessa.
Mitä ajatuksia tämä sinussa herättää ?
Vastaukset 7
Vanhimmat
Hyvä kun tiedostetaan, uusien lajien syntyminen vie aikaa ennen ihmistä luonnossa toimi lajien tasapaino jollain tavoin, ilman ihmistä luonto selviytyisi hyvin.
Pölyttäjien vähäisyys on todella suuri ongelma. Ympäristömyrkyt tuhoavat pölyttäjiä, tosin niitä on alettu sanoa kasvinsuojeluaineiksi.
Juuri nyt kukkivat luumupuut ja olen tarkkaillut pölyttäjätilannetta. Kovat tuulet haittaavat hyönteisten työtä, mutta puutarhan oma mikroilmasto suojaavine puineen, muine kasvustoineen ja rakennuksineen auttaa asiaa. Mukavasti alkaa auringossa kuulua puista surinaa, ainakin kukkakärpäsiä liikkuu jo runsaasti, myös pulleita kimalaisia ja pikkuperhosia. Paatsamasinisiipi on Suomen kansallisperhonen, heleän sininen väri kuin pilvetön sinitaivas, niitä on lehahdellut ilahduttavasti, voivat ne olla muitakin sinisiipilajeja.
Huomasin liljan alkujen lehdissä koloja...liljakukot asialla ! Ryhdyin heti torjuntaan luomukonstilla eli mäntysuopavedellä. Katsoin myös googlesta, olisiko jotain uutta vinkkiä , ja jäin ihastelemaan hyönteisten hauskoja ja kuvaavia nimiä. Hyönteisiä taitaa olla miljoonia lajeja, paljon jää ilman nimeäkin.
Liljakukko (Lilioceris lilii) on kirkkaanpunainen, 6–8 milliä pitkä kuoriainen. Jalat ja sahalaitaiset tuntosarvet ovat mustia.
Liljakukon sekoittaa helposti samannäköisiin hyönteisiin, kuten kielokukkoon, raitanälvikkääseen tai haavanlehtikuoriaiseen. Myös rusokukkajäärä muistuttaa liljakukkoa.
Suloinen kesän merkki on leppäkertun luottavainen laskeutuminen kämmenselälle. Miten täydellinen sekin on punaisine pyöreine muotoineen , pilkkuineen, siipineen ja miten hyödyllinen ihmisen apulainen kirvoja syödessään. Hämähäkkejäkään en inhoa, hyötyeläimiä nekin ja jos sisätiloihin eksyvät, ohjaan varovasti paperinpalan päällä ulos.
Koronaviruksesta on löydetty uusi tuntematon tyyppi Koillis-Kiinassa.
Metsissä liikkuneena ja metsänkasvattajana olen ollut tietoinen jo vuosikymmeniä luonnon monimuotoisuudesta siltä osin.
Suomessa on metsänomistajat hoitaneet hyvin osansa, ja jokamiehenoikeus takaa tasapuolisen hyödyn jaonkin Suomessa.
Mutta kirppuje ja liito-oravien kyttääminen on ollut vihreiden hössötystä joka on maksanut yhteiskunnalle miljoonia.
Nyt on mielenkiintoista nähdä kuinka Emma Kari hoitaa hanhensa, etteivät sotke maanviljelijöiden peltoja, varmaan hoitaa sen liikennemerkein,
maanomistajan pyssy olisi aika hyvä liikennemerkki hanhille, valkoposkihanhipaistit vain pöytään...
Luonnonsuojelukaan ei saa mennä överiksi, susien ja hanhien suojelua pitäisi rajoittaa. Joutseniakin alkaa olla jo liikaa.
Luonnolla on omat mekanisminsa huolehtia liikakasvusta,
se nähdään nyt koronan kanssa, liika on liikaa ihmisissäkin.
"maissii"
Kommenttisi saa minulta vihreän numeron.
H
Ne monet miljoonat Valkoposkihanhet pysähtyivät suomeen odottamaan kevään edistymistä arktisilla alueilla, kesän tulo oli siellä myöhässä.
Ne valkoposkihanhet jotka menettäneet muutto vaistonsa ihmisen takia voitaisiin vähentää syksyisellä metsästyksellä.
Kyllä ihminen tuhoaa ekosysteemiä ilman vihreitä, Huippuvuorten rannoilta löytyy läjäpäin muovijätettä jotka kulkeutuvat päiväntasajalta merivirtojen mukana ja tämä on tapahtunut meidän elinaikanamme, tämä on vain pieni osa ihmisen tekemisistä.