Millä alkuun

Kemiallisen potanhan saa myös h-veneeseen. Jos siihen vain pikkutarpeita tekee, niin eipä se kai niin kovin kuvottava ole tyhjentääkään. Ja ämpärihän on aina toimiva ratkaisu.

Veneen valinta toki riippuu paljon siitä mitä haluaa. H-vene on todella hyvä purjehtia, ja itse päädyin siihen, mutta sisätilat ovat monissa saman hintaluokan veneissä isommat. Meille on hoonkin tilat hyvin riittäneet.

Hoon perämoottorin käyttö on aika hankalaa, koska kone on kaukana perässä. Itse olen juuri virittelemässä kauko-ohjausta omaani.

honkkeli kirjoitti:

Kemiallisen potanhan saa myös h-veneeseen. Jos siihen vain pikkutarpeita tekee, niin eipä se kai niin kovin kuvottava ole tyhjentääkään. Ja ämpärihän on aina toimiva ratkaisu.

Veneen valinta toki riippuu paljon siitä mitä haluaa. H-vene on todella hyvä purjehtia, ja itse päädyin siihen, mutta sisätilat ovat monissa saman hintaluokan veneissä isommat. Meille on hoonkin tilat hyvin riittäneet.

Hoon perämoottorin käyttö on aika hankalaa, koska kone on kaukana perässä. Itse olen juuri virittelemässä kauko-ohjausta omaani.

Lue lisää

Sanoisin kyllä, että keski-ikäiselle ei kannata turhaan tarjota H-venettä. Mukavampaan purjehdukseen pääsee paremmin, kun suosii sisätiloja purjehdusominaisuuksien kustannuksella. Esimerkiksi Becker 27 tai Sunwind 26 ovat todella tilavia matkaveneitä. Niillä ehtii hyvin perille ja sisälläkin on vielä mukavaa ruokaa laittaessa. Itse olen kisannut melko paljon H-veneelläkin kolmioratoja ja sen purjehdusominaisuudet ovat ikäisekseen ihan OK, mutta kyllä sisätilat ovat melko ankeat retkeilyyn. H-veneen paras ominaisuus on se, että niitä on paljon ja varaosia saa helposti, mutta kompromissistahan siinä on kysymys. Purjehdusominaisuudet eivät ole kummoiset uusiin yksityyppisiin kilpaveneisiin verrattuna ja sisätilat ovat surkeat nykyisiin samankokoisiin matkapurjehtijoihin verrattuna. H-vene on mielestäni erinomainen aloitusvene rakastuneelle pariskunnalle, mutta iän karttuessa oppii arvostamaan hieman mukavuuttakin.

Venettä kirjoitti:

Sanoisin kyllä, että keski-ikäiselle ei kannata turhaan tarjota H-venettä. Mukavampaan purjehdukseen pääsee paremmin, kun suosii sisätiloja purjehdusominaisuuksien kustannuksella. Esimerkiksi Becker 27 tai Sunwind 26 ovat todella tilavia matkaveneitä. Niillä ehtii hyvin perille ja sisälläkin on vielä mukavaa ruokaa laittaessa. Itse olen kisannut melko paljon H-veneelläkin kolmioratoja ja sen purjehdusominaisuudet ovat ikäisekseen ihan OK, mutta kyllä sisätilat ovat melko ankeat retkeilyyn. H-veneen paras ominaisuus on se, että niitä on paljon ja varaosia saa helposti, mutta kompromissistahan siinä on kysymys. Purjehdusominaisuudet eivät ole kummoiset uusiin yksityyppisiin kilpaveneisiin verrattuna ja sisätilat ovat surkeat nykyisiin samankokoisiin matkapurjehtijoihin verrattuna. H-vene on mielestäni erinomainen aloitusvene rakastuneelle pariskunnalle, mutta iän karttuessa oppii arvostamaan hieman mukavuuttakin.

Lue lisää

Mutta ei se ikä välttämättä tarkoita suuria vaatimuksia sisätilojen suhteen. Olen nähnyt vanhoja ja hyvin tyytyväisen näköisiä pariskuntia nousevan hain kyydistä. En ole hain sisällä käynyt, mutta ei liene edes hoon tilojen veroiset tilat? On kuitenkin varmasti totta, että useimmille tilavampi vene on parempi vaihtoehto.

Eikös noiden Fe74 veneiden ongelmana ole tasainen pohja, joka ei anna hyviä ominaisuuksia. Vai miten näet asian?

lisää tietoa kirjoitti:

Eikös noiden Fe74 veneiden ongelmana ole tasainen pohja, joka ei anna hyviä ominaisuuksia. Vai miten näet asian?

Ron Holland suunnitteli FE74:n nopeaksi veneeksi.
(=mm. rungon muodot)
Eli Seuraava kysymys lieneekin mitkä ovat mielestäsi hyviä ominaisuuksia ?

on pitkäkölisissä? Folkkarilla olen jonkin verran purjehtinut, eikä se huonolta tuntunut. Puuveneessä on vaan liikaa hommaa, vaikka se muuten on kaunis.

noviisi kirjoitti:

on pitkäkölisissä? Folkkarilla olen jonkin verran purjehtinut, eikä se huonolta tuntunut. Puuveneessä on vaan liikaa hommaa, vaikka se muuten on kaunis.

Itselläni on pitkäkölinen venevanhus ja kokemusta on myös hieman uudemmasta eväkölisestä. Aina puhutaan, että pitkäkölinen olisi hidas ja vaikea käsitellä satamissa. Itse en ole mitään merkittävää eroa huomannut. Ei pitkäkölinen mikään juna ole, kyllä sekin pyörii itsensä ympäri kun peräsimen heittää linkkuun. Nopeudessa ero tulee lähinnä luovilla ja tässä puhutaan ehkä 0,1-0,5 solmun erosta keskimääräisessä päivävauhdissa. Mielestäni pieni hinta siitä, että ei mahdollisen karilleajon seurauksena tarvitse pulittaa tuhansia euroja pohjan korjauksesta. Paljon mukavampaa etsiä uusia reittejä ja luonnonsatamia. 1,2 ja 1,5 metrillä on välillä iso ero.

Totuuden nimissä tosin sanottakoon, että eivät nuo vanhemmat eväkölisetkään mitään hirmu herkkiä ole karilleajolle. Pitkäkölisistä kannattaisi valita sellainen malli, missä painolasti on ulkoisena rautamötikkänä, eikä lasikuidun sisään leivottuna - jälkimmäisessä joutuu tekemään pientä paikkaustöitä harva se kerta.

Sen vielä sanoisin, että aloittelijan ei ehkä kannata ostaa sisämoottorilla varustettua venettä, jos rahaa on niukasti tai ei ole valmis kykkimään veneen pohjalla puolta kesää kädet rasvassa. Uudella dieselillä varustetut paatit kun ovat aika kalliita. Perämoottori on sata kertaa helpompi vaihtaa jos se hajoaa.

Kun olen katsellut lähilaiturien aloittajia, niin Avance, Guy 22 ja Helmsman 23 ovat yleisimmät. Toki voi isommalla aloittaa. Vanhemmat 29-30:t menee kyllä aloittajallekin. Naapuriveneiden omistajilla voi kyllä tulla hiki sivutuulessa laituriin poijupaikalle tullessa.

noviisi kirjoitti:

on pitkäkölisissä? Folkkarilla olen jonkin verran purjehtinut, eikä se huonolta tuntunut. Puuveneessä on vaan liikaa hommaa, vaikka se muuten on kaunis.

Puuveneen työläydestä on puhuttu vuosikymmenet, ja aina niitä on enemmän tai vähemmän avoimesti verrattu uudehkoihin lasikuituveneisiin. Vielä parikymmentä vuotta sitten tämä oli kohtalaisen ymmärrettävää. Missään ei ollut vuosikymmenten ikäistä lujitemuovipaattia.

Nykyisellä kokemuksellani väittäisin kuitenkin, että vuosikymmenten ikäinen, kunnoltaan repsahtamaan päässyt kuttaperkkapaatti vasta kauhea on. Puupaattiin ammattimies vaihtaa osia, ja myrkyllisten aineiden käsittelyssä on edes jokin kohtuus. Vanhan lasikuituveneen korjaaminen on hyvin karkeasti ottaen yhtä työlästä, ja kaikki käytettävät aineet ovat äärettömän epämiellyttäviä käsitellä ja haitallisia terveydelle. Ja varmaa on, että jos siihen ikääntyneeseen kuttaperkka-ahkioon suhtautuu kuten uuteen lujitemuoviveneeseen, eli kuvittelee pesun ja vahauksen riittävän, käsissä on yllättävän äkkiä sadoin kiloin tai tonneittain jotain pahanhajuista pehkua, josta pistelee ammuvainaan aikaisia lasikuitukimppujen päitä imemässä lisää kosteutta.

noviisi kirjoitti:

on pitkäkölisissä? Folkkarilla olen jonkin verran purjehtinut, eikä se huonolta tuntunut. Puuveneessä on vaan liikaa hommaa, vaikka se muuten on kaunis.

nimenomaan kaikki lasikuidun sisään leivotut pitkäköliset tulee kiertää kaukaa - ihan vaan omakohtaisista kokemuksista neuvon ja toivon että uskoisit.
jokainen tehköön kuitenkin omat mokansa..

pääsääntöinen ongelma ei ole käsiteltävyydessä eikä nopeudessa vaan ihan muualla.

nuo vanhemmat eväköliset suomi/ruotsi -veneet kyllä kestää kiville ajon.. nykyaikaiset uudet tuskin - tai ainakin harva on suunniteltu niin että rakenteet kestäisivät tonnien painoisen kölin sisäänpyrkimisen.

opettelemalla navigoinnin ei kiville sitäpaitsi tarvitse edes ajaa! tiedän kyllä että useimmat käyvät ja itsellänikin se lienee edessä jossain vaiheessa mutta ei ole vielä osunut ja luovin kyllä reippaasti väylien ulkopuolella ja kuljen myös omia polkujani mutta korttia lukien..

silti pitäytyisin mainituissa ja jos jaksaa niin puuvene on hyvä vaihtoehto (folkkari siis!) - rock:n listaan voi lisätä se uupui mutta on samaten ymmärtääkseni luotettava valinta.

samasten oon samaa mieltä jonkun kommenteista hoosta ja ekaa kertaa purkkariin astuvasta siipasta - huono yhdistelmä mutta tuleepa testattua heti kunnolla suhde ja sen pitävyys, voi olla hyväkin asia!!

!!lycka till!!

jos löytää rehellisen myyjän johon voi uskoa ja luottaa on asia puolittain jo plakkarissa, se mikä vene on kyseessä on oikeastaan jo toisarvoinen juttu.

niin - mutta sisäkone siltikin!!
perämoottoreiden kanssa vasta saatkin taistella - ei käynnisty (sytytys/kosteusongelmia) teho ei riitä vastatuuleen kun potkuri surraa pintakuohussa, manööverit toivottomia, jarrutusteho olematon, kauhea meteli ja bensan käry.. bensakin vielä erittäin tulenarkaa mikä on ihan hirveä yhdistelmä veneessä ja merellä ja vaikka mitä muuta.
hoidettu vanha diiseli on luotettava peli joka starttaa silloin kun tarvitaan tai sitten heität sen veivillä käyntiin jos sähkö loppuisi.

ilu kirjoitti:

nimenomaan kaikki lasikuidun sisään leivotut pitkäköliset tulee kiertää kaukaa - ihan vaan omakohtaisista kokemuksista neuvon ja toivon että uskoisit.
jokainen tehköön kuitenkin omat mokansa..

pääsääntöinen ongelma ei ole käsiteltävyydessä eikä nopeudessa vaan ihan muualla.

nuo vanhemmat eväköliset suomi/ruotsi -veneet kyllä kestää kiville ajon.. nykyaikaiset uudet tuskin - tai ainakin harva on suunniteltu niin että rakenteet kestäisivät tonnien painoisen kölin sisäänpyrkimisen.

opettelemalla navigoinnin ei kiville sitäpaitsi tarvitse edes ajaa! tiedän kyllä että useimmat käyvät ja itsellänikin se lienee edessä jossain vaiheessa mutta ei ole vielä osunut ja luovin kyllä reippaasti väylien ulkopuolella ja kuljen myös omia polkujani mutta korttia lukien..

silti pitäytyisin mainituissa ja jos jaksaa niin puuvene on hyvä vaihtoehto (folkkari siis!) - rock:n listaan voi lisätä se uupui mutta on samaten ymmärtääkseni luotettava valinta.

samasten oon samaa mieltä jonkun kommenteista hoosta ja ekaa kertaa purkkariin astuvasta siipasta - huono yhdistelmä mutta tuleepa testattua heti kunnolla suhde ja sen pitävyys, voi olla hyväkin asia!!

!!lycka till!!

jos löytää rehellisen myyjän johon voi uskoa ja luottaa on asia puolittain jo plakkarissa, se mikä vene on kyseessä on oikeastaan jo toisarvoinen juttu.

niin - mutta sisäkone siltikin!!
perämoottoreiden kanssa vasta saatkin taistella - ei käynnisty (sytytys/kosteusongelmia) teho ei riitä vastatuuleen kun potkuri surraa pintakuohussa, manööverit toivottomia, jarrutusteho olematon, kauhea meteli ja bensan käry.. bensakin vielä erittäin tulenarkaa mikä on ihan hirveä yhdistelmä veneessä ja merellä ja vaikka mitä muuta.
hoidettu vanha diiseli on luotettava peli joka starttaa silloin kun tarvitaan tai sitten heität sen veivillä käyntiin jos sähkö loppuisi.

Lue lisää

Marieholm IF on erinomainen vene aloittelijalle. Hyvin rakennettu, purjehtii hyvin, tilavampi kuin Hoo, ei "kaadu" aloittelijan alta.

Maxi 77 on loistava vene, tiloiltaan aivan eri luokkaa, mutta kryssillä huomaa runkorakenteen tuoman haitan. Iffi menee heittämällä ohi monista moderneimmista pullukoista.

Mutta kysehän on loppujen lopuksi siitä, mitä arvostaa, tilaa vai purjehdusominaisuuksia. Ahdashan IF on.

IF:iä on valmistettu yli 2500 kappaletta, Ruotsin luokkaliitto on hyvin aktiivinen. Siinä on lasikuidun sisään rakennettu köli, mutta mistään kosteusongelmista en ole kuullut, vaikka kölejä saaristossa kolhitaan tuon tuosta. Ongelmia on ilmeisesti ollut sandwich ja "huonosti" tehdyissä leivotuissa kölirakenteissa.

IF-liiton nettisivuilla ifboat.com on paljon tietoa veneestä.

Siellä puhutaan avoimesti ongelmista ja korjauksista, ja ongelmia lasikuituun leivotun kölin kanssa ei kyllä ole esiintynyt.

Sen sijaan vanhoja alimitoitettuja sisempiä rusteja pitää varoa.

Ruotsissa sen sijaan kyllä Becker 27 on pahamaineinen vene, siksi niitä saa todella halvalla. Niissä köli tulee kirjaimellisesti kajuuttaan sisään kun vähän kolhaisee. Mutta jos ostat halvan Beckerin, teet kunnon kölituet ja hankit eteenpäin näyttävän kaiun...

Hanki muuten Curt Gelinin kirja 300 segelbåtar i test, siinä on paljon hyödyllistä tietoa 300 eri venemallista.

Iffaffaa kirjoitti:

Marieholm IF on erinomainen vene aloittelijalle. Hyvin rakennettu, purjehtii hyvin, tilavampi kuin Hoo, ei "kaadu" aloittelijan alta.

Maxi 77 on loistava vene, tiloiltaan aivan eri luokkaa, mutta kryssillä huomaa runkorakenteen tuoman haitan. Iffi menee heittämällä ohi monista moderneimmista pullukoista.

Mutta kysehän on loppujen lopuksi siitä, mitä arvostaa, tilaa vai purjehdusominaisuuksia. Ahdashan IF on.

IF:iä on valmistettu yli 2500 kappaletta, Ruotsin luokkaliitto on hyvin aktiivinen. Siinä on lasikuidun sisään rakennettu köli, mutta mistään kosteusongelmista en ole kuullut, vaikka kölejä saaristossa kolhitaan tuon tuosta. Ongelmia on ilmeisesti ollut sandwich ja "huonosti" tehdyissä leivotuissa kölirakenteissa.

IF-liiton nettisivuilla ifboat.com on paljon tietoa veneestä.

Siellä puhutaan avoimesti ongelmista ja korjauksista, ja ongelmia lasikuituun leivotun kölin kanssa ei kyllä ole esiintynyt.

Sen sijaan vanhoja alimitoitettuja sisempiä rusteja pitää varoa.

Ruotsissa sen sijaan kyllä Becker 27 on pahamaineinen vene, siksi niitä saa todella halvalla. Niissä köli tulee kirjaimellisesti kajuuttaan sisään kun vähän kolhaisee. Mutta jos ostat halvan Beckerin, teet kunnon kölituet ja hankit eteenpäin näyttävän kaiun...

Hanki muuten Curt Gelinin kirja 300 segelbåtar i test, siinä on paljon hyödyllistä tietoa 300 eri venemallista.

Lue lisää

Onhan esimerkiksi vanhoissa Hallberg-Rassyissa lasikuidun sisään leivottu köli, eikä niitä kukaan ole huonoiksi sanonut.

En pitäisi tuollaista kategorisesti kelvottomana ratkaisuna, venettä ostettaessa täytyy vain olla tarkkana, näkyykö suuria paikkauksen jälkiä, tihkuuko jostain ruostetta kuidun läpi. Sellaistakin on nähty. Ongelmanahan rakenteessa on, että jos kölin sisään on jäänyt tyhjää tilaa ja sinne syystä tai toisesta pääsee vettä, rauta ruostuu ja kuitu hapertuu kun vesi talvisin jäätyy. Kunnolla tehdyssä kölissä ei tällaisia onkaloita tietenkään pitäisi olla.

Ja voihan haperonkin kölin aina korjata, jos sen rakentaa kokonaan uusiksi. Jos miettii mitä kaikkea puuveneistä uusitaan, niin on lasikuidun korjauksessakin kaikki mahdollista. Tulevina vuosina varmaan nähdään yhtä sun toista kun vanhimmat veneet alkavat kaivata perusteellista remppaa... Eri asia sitten mitkä veneet ovat täyden korjauksen arvoisia.

Silti ostaisin mieluummin pitkäkölisen, jossa tuo ulkopuolinen painolasti - rantautuessa kun usein kolisee niin vähintään gelcoatin naarmuja joutuu vuosittain kuitukölistä korjaamaan.

Iffaffaa kirjoitti:

Marieholm IF on erinomainen vene aloittelijalle. Hyvin rakennettu, purjehtii hyvin, tilavampi kuin Hoo, ei "kaadu" aloittelijan alta.

Maxi 77 on loistava vene, tiloiltaan aivan eri luokkaa, mutta kryssillä huomaa runkorakenteen tuoman haitan. Iffi menee heittämällä ohi monista moderneimmista pullukoista.

Mutta kysehän on loppujen lopuksi siitä, mitä arvostaa, tilaa vai purjehdusominaisuuksia. Ahdashan IF on.

IF:iä on valmistettu yli 2500 kappaletta, Ruotsin luokkaliitto on hyvin aktiivinen. Siinä on lasikuidun sisään rakennettu köli, mutta mistään kosteusongelmista en ole kuullut, vaikka kölejä saaristossa kolhitaan tuon tuosta. Ongelmia on ilmeisesti ollut sandwich ja "huonosti" tehdyissä leivotuissa kölirakenteissa.

IF-liiton nettisivuilla ifboat.com on paljon tietoa veneestä.

Siellä puhutaan avoimesti ongelmista ja korjauksista, ja ongelmia lasikuituun leivotun kölin kanssa ei kyllä ole esiintynyt.

Sen sijaan vanhoja alimitoitettuja sisempiä rusteja pitää varoa.

Ruotsissa sen sijaan kyllä Becker 27 on pahamaineinen vene, siksi niitä saa todella halvalla. Niissä köli tulee kirjaimellisesti kajuuttaan sisään kun vähän kolhaisee. Mutta jos ostat halvan Beckerin, teet kunnon kölituet ja hankit eteenpäin näyttävän kaiun...

Hanki muuten Curt Gelinin kirja 300 segelbåtar i test, siinä on paljon hyödyllistä tietoa 300 eri venemallista.

Lue lisää

Miten paljon If eroaa Folkkarista. Mitat on suunnilleen saman ja suunnittelija sama. Onko If Folkkarin parannettu ja huononnettu painos? Veneenä se näyttää mukavalta.

Lohi 25 havaittu hyväksi myös Päijänteellä. Tosin
Päijännepurjehdukseen saatiin parhaimmillaan vain
1 kilpakumppani. Veneitä tehty kuulema kolmisen-
kymmentä.
t. L742 Timinkan gasti 1989 - 90.

...niin, itse pidin pari vuotta FE83:sta, ja myin vajaa kaksi tonnia kalliimmalla, kuin olin maksanut v. 03. Kaikki kulutkin huomioiden taisin jäädä plussan puolelle, mutta kukapa sitä nyt venettä ostaisi pelkkä rahankiilto silmissä! Silti sanoisin, että hyvä vene on myös hyvä sijoitus.

jatke kirjoitti:

...niin, itse pidin pari vuotta FE83:sta, ja myin vajaa kaksi tonnia kalliimmalla, kuin olin maksanut v. 03. Kaikki kulutkin huomioiden taisin jäädä plussan puolelle, mutta kukapa sitä nyt venettä ostaisi pelkkä rahankiilto silmissä! Silti sanoisin, että hyvä vene on myös hyvä sijoitus.

Lue lisää

Oliko kenties ensimmäinen veneesi vai monesko kierros oli menossa ja pääsitkö hyödyntämään sykliä eli

Mitenkä oli ostitko veneen syksyllä kaverilta ja myit parin purjehduskauden jälkeen keväällä purjehduksesta innostuneelle ostajalle.(ja ostit itsellesi uuden veneen jo edellisenä syksynä)

keväällä myyty kirjoitti:

Oliko kenties ensimmäinen veneesi vai monesko kierros oli menossa ja pääsitkö hyödyntämään sykliä eli

Mitenkä oli ostitko veneen syksyllä kaverilta ja myit parin purjehduskauden jälkeen keväällä purjehduksesta innostuneelle ostajalle.(ja ostit itsellesi uuden veneen jo edellisenä syksynä)

Lue lisää

Myin, koska löysin sellaisen "josta olen aina haaveillut". No, en ole yhtään venettä kaverilta ostanut, vaan vapailta markkinoilta jokaisen. Ehdin ilmoittaa myymääni venettä kerran paikallisessa sanomalehdessä. Viisi ostajaehdokasta kävi katsomassa, ja kaksi teki tarjouksen, joista korkeampi tietenkin voitti. Kauppa kävi tosi nopeasti. Yllätyin itsekin, ja olin varautunut myymään venettä vielä kevätmarkkinoillakin, kahden veneen loukussa ;-) Ensimmäistä venettäni (Rock 20) pidin niin ikään pari vuotta, mutta myymiseen menikin useampi kuukausi. Tosin rahallinen sijoituskin oli aika paljon pienempi...

Olen ajatellut sijoittavani 5000-10000€.

Noviisi kirjoitti:

Olen ajatellut sijoittavani 5000-10000€.

Yksi hyvä paikka aloittaa on vesille.fi ja sortata myytävät veneet hinnan mukaan.

http://www.marnet.fi/index.php?tmpl=3&page=0&field=sell&type=sail&order=price

Myös venelehden venepörssiin kannattaa rekisteröityä
http://www.venelehti.fi/

Pariskunta lienee nyt eläkkäälle ja purjeveneilystä toivottavasti 15 vuoden kokemus. Sopiiko Guy 22 heille edelleen?

Keski-ikäiselle pariskunnalle sopii nykystandardin mukaan alkaen 32 jalkaiset veneet.