Onko kukaan päässyt siitä eroon?
Itse kokoajan haen merkkejä siitä että oon vielä olemassa hänelle, että hän haluu pitää mut elämässään jossain muodossa. Hän tietää mun menettämisen pelosta ja tietää että siksi tarviin myös näyttöä. En oo riippuvainen tästä ihmisestä, en omistushaluinen tai muuta. Ainoastaan ajatus siitä että oltais vieraita toisillemme, saa mun sydämen särkymään ja sitä koitan kaikin tavoin välttää.
Itse kokoajan haen merkkejä siitä että oon vielä olemassa hänelle, että hän haluu pitää mut elämässään jossain muodossa. Hän tietää mun menettämisen pelosta ja tietää että siksi tarviin myös näyttöä. En oo riippuvainen tästä ihmisestä, en omistushaluinen tai muuta. Ainoastaan ajatus siitä että oltais vieraita toisillemme, saa mun sydämen särkymään ja sitä koitan kaikin tavoin välttää.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Tiedän tuon tunteen hylkäämisen pelosta. Se on raskasta.
Olen kokenut sen itsekin omissa ihmissuhteissani. Kyllä siitä voi toipua, mutta se vaatii kovaa psyykkistä työtä sinussa itsessäsi ja voi olla,että saatat tarvita siihen myös ammattilaisen apua. Tarvitset paljon luottamuksen rakentamista ja rakkautta,sellaista välittämistä, että uskallat luottaa toiseen. Toivottavasti pystyt puhumaan tämän ihmisen kanssa omasta pelostasi ja siitä,että toivot hänen säilyvän elämässäsi.
Hyvä kysymys. On päässyt. Tärkeintä on tunnistaa tämä tunne itsestään ja taistella sen läpi tilanteissa jossa näin koet. Itse tunne ei poistu, mutta voit kyllä sitä hallita. Ehkä tämä on meillä kaikilla, pelko hylkäämisestä, mutta toisilla se häiritsee elämää.
Ajattele, ettet voi ketään omistaa. Jos tulet jätetyksi, ymmärrä ettei toinen halunnut olla kanssasi, usko ettet jää yksin, elämässä on muitakin ihmisiä. Jos olet suhteessa, ole onnellinen että sulla on joku. Älä kahlitse häntä.
Jos joutuu hylätyksi, täytyy mennä peilin eteen. Sieltä se syy löytyy, se perimmäinen syy.
Ei se niin mene. Jotkut ihmiset vaan ottaa ensin elämään, sitten työntää pois. Ihmismieli on niin häilyväinen. Koskaan ei voi saada takuuta siitä, että ihmissuhde kestää. Itse jos vielä lähden parisuhteeseen, edeltää sitä lukemattomat keskustelut, ennen kuin mennään sen pidemmälle. Saa olla oikein todella kiinnostunut, että jaksaa tuon käydä kanssani läpi. En luota enää kehenkään.