kappas mokomaa - aikoinaan siellä käytävässä kilvoitellessani tein "kieltäytymistyötä" turhan takia. Luulin olevani kuuliainen seurakunnan neuvoille mutta olinkin sitä siis korkeintaan ko tienoolla asuville tiukkapipisten pykälille. Hukkaan meni siis kilvoitus siinä kohtaa, oikeastaan itsekin suostuin ja lukeduin käyttäytymiselläni tiukkapipoisiin.
Noiniin mitä tästä opimme
Sen että yhtenäisiä koko seurakuntaa hangosta petsamoon ulottuvia elämänohjeita ei ole olemassakaan. Edes päivämiehen jonkun asian rummutus ei ole mitään jumalansanaa. PM:n aikoinaan lanseeraama kirkkokuorokieltohan on kumoutunut jo aikaa sitten hölmönä sääntövirityksenäö.
Meidän tulee jokaisen omassa itsessämme miettiä kutakin "sääntöä" onko se kohtuullinen minulle, onko se tarpeellinen minun noudattaa ja millä tarkkuudella sitä haluan noudattaa.
Näin se oli siis koulutv kiellon suhteen 70 luyulla ja näin se on kaikkien sääntöjen suhteen tänäkin päivänä. Koko joukkoa samanlailla koskevia sääntöjä ei ole olemassa.
On liian tiukkoja on liian sallivia ja on kohtuudessa eläviä meikäläisiä
Itse aion täst´edes haistattaa tiukkapipoisille pitkät.
Katson tämän koskevan IHAN KAIKKIA itsetekemiämme elämänohjeistuksia.
Noiniin mitä tästä opimme
Sen että yhtenäisiä koko seurakuntaa hangosta petsamoon ulottuvia elämänohjeita ei ole olemassakaan. Edes päivämiehen jonkun asian rummutus ei ole mitään jumalansanaa. PM:n aikoinaan lanseeraama kirkkokuorokieltohan on kumoutunut jo aikaa sitten hölmönä sääntövirityksenäö.
Meidän tulee jokaisen omassa itsessämme miettiä kutakin "sääntöä" onko se kohtuullinen minulle, onko se tarpeellinen minun noudattaa ja millä tarkkuudella sitä haluan noudattaa.
Näin se oli siis koulutv kiellon suhteen 70 luyulla ja näin se on kaikkien sääntöjen suhteen tänäkin päivänä. Koko joukkoa samanlailla koskevia sääntöjä ei ole olemassa.
On liian tiukkoja on liian sallivia ja on kohtuudessa eläviä meikäläisiä
Itse aion täst´edes haistattaa tiukkapipoisille pitkät.
Katson tämän koskevan IHAN KAIKKIA itsetekemiämme elämänohjeistuksia.
Vastaukset 79
Vanhimmat
saanut ilokseni huomata ettei vl-uskovilla ole tavallaan yhteistä kantaa asioihin. On nyt paljon helpompi täällä kotonakin alkaa asioista puhumaan kun tietää ettei vastapuoli pidä omaa uskoaan ainoana oikeana, tai vaikka pitäisi niin heidän näkemyksensä on nyt helpompi kumota.
Meilläkin on täällä vl-uskovaisia jotka pitävät omaa uskoaan ainoana oikeana, ja noudattavat tunnollisesti "sääntöjä", sitten on vielä todellisia "tiukkiksia" joiden käytös menee kyllä yliymmärryksen.
Tuolla eräässä käydyssä keskustelussa tuli myös hienosti se esille etteivät vl-uskovat yleisesti ajattele Jumalan Valtakunnan koostuvan vain vl-uskovista, meilläkin täällä kotona vl-ihmiset niin luulevat, ja pelkäävät läheistensä joutuvan kadotukseen kun eivät ole vl-uskovaisia. Mutta kuitenkin mekin Jumalaan uskomme, ja on hienoa että meidätkin ajatellaan kuuluvaksi Jumalan Valtakuntaan sillä oma sydänmenusko on se tärkein, ja Jumala vain on näkevä totuuden sydänmentilasta.
Nyt voi hieman alkaa asioista jopa heidän kanssaan "väittelemään" kun voi näyttää käytyjä keskusteluja omien ajatusten tueksi. Hekin ovat vielä ihmisiä jotka eivät netistä mitään ymmärrä.
Olisi hienoa jos jokainen vl-ihminen saisi tehdä omat ratkaisunsa hyvällä omallatunnolla. Silti he voisivat elää onnellisina ja uskoa Jumalaan, pelkäämättä että muut heitä alkaisivat karttelemaan ja pitäisivät "uskottomina".
Kerrankin kun joku tajuaa ettei ole säätöjä niin toinen omavanhurskas menee pilamaan kaiken väittämällä ettei ole mitään eroa vanhurskaan ja jumalattoman välillä. Toinen älytön äärilaita.
ehkei se enimmäinenkään tajunnut ettei ole sääntöjä kun edelleen kirjoittaa vieraaseen tyyliin "päivämiehen lanseeerama sääntö".
pääasia kuitenkin että jotain hogannu.
sekö joka sokeasti tottelee jotain ihme neuvoa vaikka oma järki ja -tunto sanoo ihan toista vai sellainen joka aina ihmisneuvon saatuaan ajattelee omilla aivoillaankin että hetkinen, missäs nyt mennään ja mitä tällaisella kiellolla nyt tavoitellaan ja saadaan.
ps
olisi kannattanut ajatella omilla aivoilla jo silloin 70 luvulla luonto-ohjelmaa käytävällä pakoillessani....hukkaan meni sekin kilvoittelu.
Hukkaanhan se menee kun vääriä neuvoja kuuntelee.
Siksi kannattaa kuunnella oikeita neuvoja ja väärät neuvojat hoidetaan ja kaikilla on taas hyvä mieli.
Heh heh. Mitä luulet pienen lapsen tekevän, kun opettaja lapsen vanhempien pyynnöstä ohjaa lapsen käytävään opetusohjelmien ajaksi? Tottakai lapsi menee käytävälle!
Ja jokuhan vanhempien ajatteluakin ohjasi, ympäri Suomen toimittiin näin. Ei siis ollut kyse mistään yksittäisestä "harhaoppisten hurahduksesta" kuten sinä täällä yrität sanoa.
Nimimerkki Johanneksen eräästä kirjoituksesta käy ihan selvästi ilmi, että Pudasjärjen suviseuroissa 1979 on tehty päätös, jossa koulutelevisio kiellettiin. Missä tämä päätös on kumottu, annatko tähän vastauksen?
onko tarkoituksen hakuista vai miksi.
Väitteessäsi on väärin vuodenaika paikka ja vuosi.
pientä faktapohjaa, kiitos.
Johanneksen kirjoituksesta:
"Vuonna 1979 joulukuun lopussa pidetystä puhujien ja seurakuntavanhinten kokouksessa päätettiin pitkän ja hyvin monipolvisen keskustelun jälkeen ettei video-ohjelmia eikä televisiota ole uskomassa olevan lupa käyttää edes opetus- eikä työkäytössä. Keskustelu oli pitkä siitä syystä että ensi alkuun mm. lääkäri Seppo Sutinen koetti puolustaa tv:n hyväksikäyttöä lääkärien koulutuksessa, perusteluna että se on tehokas esimerkiksi kirurgisten toimenpiteiden havainnollistamisessa. Jotkut opetusalalla toimivat myös käyttivät alkuun samantapaisia hyväksyvän suuntaisia puheenvuoroja. Keskustelussa kuitenkin todettiin nämä hempeän hengen osoituksiksi, ja asianomaiset tekivät mielipiteistään välittömästi parannuksen samassa tilaisuudessa.
Kokouksen yksimielinen päätös oli että televisioita ja videoita ei ole uskovaisen lupa käyttää opetuksessa eikä muissa ammattitehtävissä, eikä myöskään uskovaisten lasten sovi turmella omaatuntoaan niiden välittämiä ohjelmia katselemalla. Vanhempia ohjattiin käymään keskusteluja kunkin lapsensa opettajien kanssa niin että uskovaisten lapsille järjestetään muuta ohjelmaa televisio- ja videotuntien ajaksi. Sikäli kuin tiedän näin myös tapahtui hyvässä hengessä koululaitoksen kanssa. "
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=4500000000000490&posting=22000000007016477
Kerrotko Hynde, missä nämä päätökset ON KUMOTTU?
jos tällainen päätös on totta, kyseessä on mielisairaiden ihmisten touhu
näistä neuvoista olen nyt oppinut sen että ne eivät ole mitään ehdottomia jumalantotuuksia, vaan pelkkiä ihmisneuvoja.
Syntiä ne eivät missään tapauksessa ole eikä sitä määrittele koska synti on sama kaikille ja aina ajasta aikaan samana pysyy
on vain yhden ja toisen paikkakunnan uskovaisten kulloinkin minulle antamia minulle sopivampia ja vähemmän sopivia neuvoja
on myös vain minulle enemmän tai vähemmän oikealta tuntuvia neuvoja
absoluuttista jumalansanaa neuvot eivät siis ole vaan minulla on vastuu mitä kuuntelen ja mitä noudataan ja mitä itse toisille neuvon
yksi hyvksyy saunakaljan toinen kirkkokuoron kolmas ei mitään neljäs meikit jne.
kaiken ratkaisee minun kohdallani "musta tuntuu" asenne
tilaisuus oli nähtävästi puhujien, seurakuntavanhinten ja opettajien kokous, koskapa itsekin olin siellä paikalla.
Tilaisuuteen oli laadittu alustus, jonka SRK:n johtokunta oli "vaikean" keskustelun jälkeen hyväksynyt. Toisin sanoen johtokunnassa olevat lakihenkiset eivät olisi hyväksyneet alustusta.
Alustus noudatteli jo vuonna 1963 tehtyä kannanottoa, että TV:tä ole syytä omaan kotiin hankkia; tuolloinhan (-63) ei opetus-TV:n toimintaa tainnut ollakaan. Alustuksessa tuotiin lisäksi esille, että ko laite on erinomainen opetuksessa, valvonnassa ja monessa muussa "työssä".
(-Monin paikoinhan kristillisyydessämme oli käytännön tilanteissa menty liialliseen jyrkyyteen audiovisuaalisten välineiden suhteen ja aiheutettu vaikeita tilanteita ennenkaikkea lapsille. Kokous oli kutsuttu koolle juuri vaikean tilanteen laukaisemiseksi)
Yleiskeskustelussa kävi kuitenkin niin, että johtavat lakihenkiset jyräsivät kokouksen julkilausuman äärimmäistiukalle linjalle. Samat henkilöt olivat johtokunnassakin vastustaneet alustuksen hyväksymistä.
Tällainen keikaus siinä tapahtui. Nähdäkseni tuo kokous oli kuitenkin v 1978 joulukuussa.
Seuraava vuosi muodosti kulminaatiopisteen yleensäkin vl-kristillisyyden opillisten taistelujen ajassa. Kajaanin suviseurojen (kesällä -79) aikaisista johtokunnan kokouksista kerrotaan jääneen ilmaan "ankeutta".
- Patsaaksi kohottautunut johtokunnan jäsen "vapautettiin" tehtävästään joulukuussa -79.
- Aloitettiin avoimen tiedottamisen aika. Pidettiin tiedotustilaisuuksia lehdistölle.
Kirjailija Jorma Kurvinen haastatteli laajasti yksityishenkilöitä ja viran tai luottamustoimen puolesta lestadiolaisuuden kanssa kosketuksiin joutuneita. Autenttiset haastattelut julkaistiin kirjana.
[Vuosi oli 1978 ja päätös ei ollut yksimielinen.]
Kireät saivat pöytäkirjaan päätöksen jotka eivät vastanneet alustusta eikä edes keskustelun kulkua. Ei voi olla yksimielinen päätös jos alustus on täysin vastakkainen.
Päätöksiä ei tarvitse juhlallisesti kumota koska nämä oli hengellisesti laittomia eivätkä vastaa aiempia eikä jälkeempiä päätöksiä. Sellaisen väärän päätöksen voi sinne laittaa mikäli kirjurina ja tarkastajana toimii.
Päivämieskin korjasi heti jälkeen asiaa. Asiasta voi olla myöhemmin ihan pöytäkirjalla.
ja 1990 vuosikirjoissa se päätös selvästi on tuomittu vääräksi ja väärän hengen aikaansaamaksi.
että myös muut saavat tiedon väljemmistä säännöistä, kaikki eivät surffaile intternetissä.
sairas uskonto jossa kolmekymmentä vuotta vanhat pölyiset kokouspäätökset määrittelevät tämän päivän uskovaisten omantunnon - sen sijaan Raamattu ei sitä tee (esim alkoholikysymys)
Herttilei.
_MISTÄ_
sitten tietää onko tämän ajan ihmeelliset syntikäsitykset (hiusten sävyttäminen tai värjääminen, meikkaaminen, viinin maistelu, korvikset, maailmallinen musiikki lastenmusiikista alkaen, konsertit, elokuvissa käynti jne ) myös jotain väärän hengen tulkintoja asiasta, kun ei näitä asioita ainakaan Raamatussa mainita.
_MIHIN_ sitä uskoo ja miten käyttäytyy, kun ei vl:ien keskuudessa sovi meikattuna ja hiukset raidoilla kulkea, vaikka oma omatunto ei meikkaamista tai raitoja synniksi lukisikaan. Meikkaajaa ja hiusten sävyttäjää ei pidetä uskovaisena, eikä tämmöinen kuulu joukkoon.
mitäs jännää sitten teille olisi kun haluatte nähdä ne kireimmät :)
Jokaisella on vapaus uskoa valhepropagandan ja oikean välillä. minkäs sille mahtaa kun propagandan ääni on kovempi. Jumalan sana on julkisesti kaikunut jo 25 vuotta sen jälkeen, radiossa ja seuroissa ja haastatteluissa, mutta ei näytä sekään riittävän.
Mihin sitä nyt sitten pitäisi uskoa? Jotenkin tuntuu hassulta, että vain koulutelevisio-asia olisi jäänyt lakihenkisten jyräämäksi. Miten tulisi suhtautua siis muihin säännöksiin?
Eikös se ole hieno asia, että vl-ihmiset huomaavat ettei tavallaan ole sääntöjä. He voivat omantunnon mukaan toimia, pelkäämättä sitä, että joku toinen vl-ihminen nyt pitääkin häntä syntisenä ja kenties uskottomana. Saisi miettiä ihan itse sitä, että onko se nyt oikeasti syntiä jos näin teen, ja voisivat Raamattua apuna käyttäen pohtia asiaa ja kysellä niitä vaikka sitten joltain mitä mieltä toiset ovat. Synti on syntinä otettava, mutta kaikki rajoitukset vl-uskossa eivät kuitenkaan ole oikeasti syntiä.
Varmasti monella vl-ihmisellä on juuri se pelko, että jos joku "lavertelee" asioista joita pitää syntinä ja sitten ei itse pidäkkään, niin joutuu pian erotetuksi vl-seurakunnasta, tämä voi olla monelle suuri järkytys jos joutuu erotetuksi, ja vanhakansa koittaa tunnollisesti noudattaa niitä "sääntöjä" joita heille on aikoinaan annettu, heillekin voisi hyvin kertoa ettei tarvitse elää enään niin tiukasti, ja pelätä turhanpäiten.
Ja se on myös mielestäni hieno asia, että vl-uskovaisetkin tietäisivät heidän ulkopuolellaankin olevan uskovaisia, että muutkin voivat olla Jumalalle kelpaavia,ei vain vl-uskovaiset. Heillehän se olisi suunnaton helpotus ettei tarvitsi enään pelätä kaikkien eronneiden joutuvan sinne tulimereen, vaan voisivat toivoa että tällä eronneellakin on sydänmenusko tallella ja mahdollisuus taivaaseen pääsyyn.
En oikein ymmärtänyt tuota kommenttiasi, kuka on väittänyt ettei ole eroa vanhurskaan ja jumalattoman välillä? Itselläni ei ainakaan tarkoitus ollut väittää mitään...????
Olen oppinut ainakin seuraavia asioita:
1) isien perinnäissäännöistä johdettuja käyttäytymismalleja / kieltoja ei pitäisi sekoittaa syntiin, koska ensin mainitut ovat ajallisia, mutta synti on peräisin jo aikojen alusta. Tämä sama asia tulee koskemaan jo lähiaikoina mm. televisiota, kun tv-lähetykset siirtyvät internettiin, kännykkään yms.
2) Opetus muuttuu jo yhden ihmisiän aikana huomattavasti. Joku näkee tässä ongelma, joku toinen taas ei.
3) Mitään yhteistä mielipidettä ajallisista asioista (joihin tv-kiellonkin luen) ei todellisuudessa ole. Ns. yhteiset (lue: viralliset) mielipiteet muuttuvat, kun ajat muuttuvat.
4) Painostus yhteisten käyttäytymissääntöjen noudattamiseen on ollut kovaa, joskus jopa raakaa. Raamatulla on lyöty tosi lujaa, ja moni isien perinnäissääntö on aikojen saatossa saarnattu synniksi (myös koulu-tv). Ihmiset ovat näihin "synteihin" vakavasti uskoneet, ja niistä parannusta tehneet. Samalla synnin käsite on jotenkin muuttunut halvemmaksi, ikään kuin syntiä voisi loputtomiin välttää joitain pukeutumis tms. sääntöjä noudattamalla
5) Ankaran ryhmäkurin (johon mekin 70-luvun koullaisina alistuimme) negatiivisena piirteenä voi olla oman alakulttuurin muodostaminen, rivien sulkeminen ulkopuolisilta tms. On helppo leimata muut heppoisin perustein epäuskoisiksi, syntisiksi tms. vain siksi, että heidän perinnäissääntönsä ovat erilaisia.
6) Sen olen vielä oppinut, että ankarasta ryhmäkurista hyötyi joku, ja se joku en ollut minä.
Joo. Eihän tämä koulutv juttu nyt ensimmäinen sallituksi muuttunut synti ole. Hiusten kihartaminen joko permanentilla tai kihartimella oli 70 luvulla kovasti syntiä. Sitten 80 luvulla eräillä talvipäivillä tulikin kumoava päätös. Toki vielä jätettiin hiusten sävyttäminen synniksi.
Uskovainen, alaikäinen siskoni sai hakea kiharat heti talvipäivien jälkeen, vaikkei vl isämme sitä edelleenkään hyvällä katsonut, muttei voinut synniksikään enää sanoa. Isosiskon kiharat joku vuosi aikaisemmin olivat merkkinä synnilliselle tielle hairahtumisesta. Joku joskus sanoi, ettei permanentti joka puolella Suomea vl keskuudessa ollut synti, mutta suviseuroissa en milloinkaan nähnyt kenelläkään permanentattuja tai kiharrettuja hiuksia. Laiska pitkä poninhäntä oli kaikilla naisilla.
Hiusten sävyttäminen, ripsiväri, huulipuna, peitevärit ja puuterit sun muut valokynät jne., lävistetyt korvakorut, muut lävistykset, rytmillinen=maailmallinen musiikki(lastenmusiikista alkaen), alkoholi, edelleen TV:n hankkiminen kotiin...Entä poikien pitkät hiukset...ELI asiat jotka tänä päivänä jostain kumman syystä kolkuttaa jokaisen vl omaatuntoa ovat varmasti jonain päivänä normaalia touhua vanhoillisten keskuudessa.
Systeemi muuttuu ja sitä muutetaan vähitellen. Ja kun asia on muutettu, niin vl:hän ei enää muista, että toisin olikaan. EI ainakaan sovi puhua mitään, kun se on heti kaivelua ja jonkin sortin kiusaamista.
aion haistattaa pitkät. Minä päätän täst edes itse mikä neuvo minulle milläkin tarkkuudella hyvältä tuntuu enkä alistu tiukkapipojen vallan alle niinkuin kävi 70 luvulla koulun siivousvarastossa "kilvoitellessani".
TV asiaa on käsitelty 4ssä SRK:n vuosikokouksessa. 63, 66, 71, 76. Ylivieskan 63 vuosikokous ratkaisi periaatteelisesti televisiota koskevan kysymyksen. Televisio opetus- ja työskentelylaitteena käsiteltiin 66.
--
kososlaisuus---osittain tämän henkivallan vaikutuksesta ja joidenkin henkilöiden kireydestä johtui, että ote, käsitykset, ja käytäntö opetustv nähden muuttuivat tvasian hoitamisessa oli monia vaikeuksia. Yksi niistä oli siinä, että samanaikaisesti, kun opetuksessa kiinnitettiin tarkasti huomio Jumalan valtakunnan päätösten loukkaamattomuuteen , kuitenkin ote kiristyi mm. opetustelevision osalta ohi vuosien 63 ja 66 yhteisten päätösten.
---
tilanne rauhottui kun palattiin - siihenkin taistellen - yhteisesti hyväksyttyyn käsitykseen ja käytäntöön. Samalla rauhottuivat laajasti kouluelämään tulleet muutkin vaikeudet.
SRK:n vuosikirjasta 1989
Hynde. Kun olet noista vuosikokouksista sun muista niin tarkasti perillä, niin kerrotko mitä on päätetty hiusten permanenttaamisesta ja sävyttämisestä ja milloin?
jos siis sen ajan pykälänikkarit olivat väärässä hengessä , heitä on aika monta mennyt jo helvettiin ja pitäisikö loppujen tehdä kiireesti parannus vääristä valvomisista ja neuvoistaan koulutv:n suhteen?
väärään henkeen syyllistyivät pohjoispohjanmaalla kaikki silloiset vanhemmat nyt ainakin....
että edes ikipäivinä olisi saarnattu mitään tuollaisista hiusasioista, koruista, meikeistä tai sellaisesta. Nämä taitaa kuulua sarjaan "luulotellut säännöt".- Eikä edes tavallisista keskusteluista uskovaisten kesken tule mieleen tapausta, että olisi edes sivuttu noita kysymyksiä.
Nämä ovat sellaisia omasta tunnosta säteileviä itsestäänselvyyksiä, joita taitaa olla turha selvittää ulkopuoliselle.
Minä muistan hyvin sen "puhuttelun" jonka saarnaaja veli minulle piti. The Beatles oli syy ja
"tukan pituus tuli maailmasta."
2
olikin paikallaan ja merkki siitä että sinusta kannettiin huolta
Ei ollut tarpeellista, minä sen tiedän. Aika näyttää muuttavan silloiset luvattomat asiat luvallisiksi. HEH..HEH... Rauha Paavon mullille.
kuin kysymykset meikkaamisesta, napapaidoista, parrasta ja mopon virittämisestä? Hyviä kysymyksiä ja niistä on paljonkin puhuttu ja puhutaan, silloin kun on sopiva joukko koolla esim. 15 v. nuorisoa.
Olen ollut joskus mukana näissä keskusteluissa, vaikka en ole mikään asiantuntija em. asioissa olekaan. Se on jäänyt näistä keskusteluista mieleen, että ne liittyvät nimenomaan itsetuntoon nämä ”saako ja jos ei saa, niin miksi ei saa ja miksi sitten tuota toista saa ja kaveri kuitenkin tekee niin” –kysymykset. Vähän niin kuin minun ikäiseni mies kysyy vaimoltaan, että saisinko ostaa uuden hienon auton (, jotta herättäisin huomiota kadulla kulkiessani ja että kaveritkin olisivat vähän kateellisia).
Suosittelisin lämpimästi, että käsittelisit pahaa oloasi jonkun henkilön kanssa, joka sinua on mielestäsi pettänyt. Jos se tuntuu mahdottomalta, käänny ihmeessä asiantuntijan puoleen. Olen huolissani ahdistuksestasi.
Ihmettelen, miksi hoet ja uhoat tekeväsi tästä lähin niinkuin näet itse parhaaksi. Tee niin. Niin minäkin teen ja silti en meikkaa, en omista tv:tä, en käy tansseissa jne. Puhtaasti omasta tahdostani, en kenenkään käskystä.
P u h t a a s t i omasta tahdosta????
Valehteleminen. Se on syntiä. Siitä kannattaa tehdä parannusta.
tosiasiassa sinä et meikkaa koska "sellainen on syntiä" - päätös on tehty joskus jossain noin neljäkymmentä vuotta sitten etkä voi rikkoa sitä sääntöä vastaan puhtaalla omalla tunnolla
sinulta eikä sinun käsitystäsi asian suhteen ole koskaan kysytty yhtään mitään
ole hiljaa , aivot narikkaan, ja tottele, tai muuten sinut erotetaan liikkeestä synnissäeläjänä
Opimme ainakin sen, että hauskoja huumoriveijareita ovat nämä tyypit: huijattu vee ällä, Lari, Johannes, 70-luvun koululainen… siis kuinka monta tyyppiä näiden nimimerkkien taakse kätkeytyykään.
Koulutelevisioita tuli ja meni ja ei niistä mitään kenellekään kaverillenikaan varmasti ole jäänyt hampaankoloon, vaikka niihin suhtauduttiin samalla tavalla kuin Huijatun vee ällän tapauksessa. Siis yhdessä sovittiin, miten toimitaan ja toimittiin kaikki sen mukaan. Vähän ehkä näin erotuttiin valtaväestöstä ja sehän pisti joskus pienen pojan pään mietteliääksi. Nykyisin en ollenkaan pahalla muistele noita aikoja. Olisihan se hauska välillä olla maailman murheista tietämätön pikkupoika, josta äiti ja isä ja kaikki kaverit ja heidän vanhempansa pitivät huolta.
Myönnettäköön nyt, että olihan niitä sääntöjä. Aina niihin emme suhtautuneet niin ”tiukkapipoisesti” kuin nämä vanhoista koulutelevision katsomattomuuden linjalla kilvoittelusta antaumuksella kirjoittavat kaverit. Yksi sääntö oli mm. että alaikäisenä emme olisi saaneet ajaa autolla yleisellä tiellä. Se sääntö joskus piti ja joskus ei. Mökkiauton kanssa emme olleet niin tarkkoja tämän säännön suhteen. Kerrankin ollessani 16 vuotias lähdin ajelemaan vähän sallittua kauemmaksi ja kun pääsin naapurin, niin kokemattomuuttani pamautin naapurin auton perään. Siinä tuli heti mieleen, että oli tähän alaikäisenä ajamiseen olemassa ihan hyvä sääntö.
Ehkä on joku, joka ottaa nämä ”sääntökirjoittelut” tosissaan. Minulla on sellainen käsitys, että näistä säännöistä ovat päättäneet 70-lukulaisten puolesta em. nimimerkit lähinnä vain tällä palstalla näinä päivinä ja kuukausina tai kuinka pitkään täällä niistä on jaksettu jauhaa. Joku kysyy, että onko nämä säännöt sitten kumottu. Kait niitä on samaan tahtiin sitten kumottu… ja uudestaan säädetty jne. Tämä palsta kun elää niin omaa elämäänsä ja kaikista kirjoittajista ei voi olla aivan varma, että ovatko he sittenkin tosissaan. Huijattu vee ällä kuulostaa kyllä aika vahvasti kuuluvan siihen veijareitten ryhmään. Niin hauskoilta kuulostivat nuo ”70–luvulla siivouskomeroissa kilvoittelut”… heh. Vieläkö olemme niitä samoja 70-luvun pikkupoikia, jotka osaavat rehvakkaasti haistatella pitkiä kaikille vanhemmille… siis vain aikuisten selän takana? Kovia poikia kuitenkin olimme. Voi niitä aikoja…
Toisaalta muistelen noista ajoista, että tuntui tosi mukavalta, kun paikkakunnallani isät ja äidit kyselivät, että miltä tuntui, mitä opettajat ja toiset oppilaat sanoivat, kun olimme olleet mielestämme kiperässä tilanteessa. Jotkut opettajat olivat erittäin innokkaita houkuttelemaan meitä kaikkeen, mihin minä ja kaverini emme olisi välttämättä halunneet mennä mukaan. Vanhemmilla oli joskus ihan täysi työ vääntää rautalangasta opettajalle esimerkiksi se, että emme jää mistään paitsi, emmekä halua loukata opettajaa, vaikka emme niin mielellämme olisi osallistuneet esimerkiksi tanssitunnille.
Se on varma asia, että ollessani koululainen 70- ja 80-luvulla, näistä kouluun liittyvistä asioista keskusteltiin koululaisten vanhempien keskuudessa paljon. Ei siis ihme, että niistä on puhuttu myös suuremmalla joukolla kokoonnuttaessa. Muistan eräänkin keskusteluillan, vaikka olin silloin juuri sellainen pojankoltiainen. Siellä keskusteltiin sellaisista käytännön asioista, joita tulee eteen koulussa, töissä jne. Eräs puhuja, jota jossakin palstan kirjoituksissa on aiemmin haukuttu ”hoitajaksi” osasi selittää monia asioita niin, että pojatkin niistä vähän pääsimme jyvälle. Oli kysymys sellaisista tilanteista, että esimerkiksi näemme ja koemme yllättäen asioita, joissa pitemmän päälle alkaa tuntua, että sielunvihollinen on hyvin lähellä vetämässä mukaansa. Meitä rohkaistiin olemaan kauheasti säikkymättä, jouduimmepa sitten yllättäen myrskyn silmiin tai kuvaannollisesti halusimmepa mennä huijatun vee ällän tavoin ”kilvoittelemaan siivouskomeroon”. Jonkun asian näkeminen tai kuuleminen ei vie vielä meiltä uskoa. Mutta jos meillä on jostakin kiperästä asiasta kokemusta ja moni samalla työpaikalla tai koulussa joutuu siihen ottamaan kantaa, niin miksi emme siitä etukäteen puhuisi. Toinen asia, joka jäi erityisesti mieleen, että eri asioiden tekemisten ja tekemättä jättämisten takia emme saa laittaa veljiemme ja sisartemme uskoa liian kovalle koetukselle. Esimerkiksi emme saa kiusata toisia vaikkapa julkisella uskon tunnustamisen vaatimuksella, vaikka se uskon tunnustaminen joskus paikallaan onkin, kun sitä vilpittömästi kysellään.
Muitakin tarinoita olisi, ja päällimmäisenä noilta ajoilta ovat hyvät muistot. Joku on ehkä jyrkästi kanssani eri mieltä ja omatkin muistoni ovat kauniisti muuttuneet kultaisemmiksi. Nimittäin silloin sentään ihmiset puhuivat enemmän keskenään. Ja meilläpäin osattiin keskustella asiallisesti isolla ja pienellä porukalla. Vanhemmat osasivat mielestäni arvostaa lapsia ja nuoria ja ottaa heidät oikealla tavalla huomioon. Ja uskallettiin mennä kysymään, jos oli kysyttävää. Nykyisin vain uskalletaan paukutella nimimerkin takaa, kaivella vanhoja.
Niistä keskusteluista on tälläkin palstalla ansiokkaasti kirjoitelleet mm. n-n. Lukekaa vaikka vaihteeksi niitä kirjoituksia, muualtakin kuin tästä ketjusta. Ja lukekaa SRK:n vuosikirja 1990 ”Taistelusta rauhaan”. Siinä oli muistaakseni kirjoitettu alustuskin jostakin kouluun liittyvistä asioista tai ainakin selostus niistä keskusteluista.
kirjoituksesta! Tosin se oli vähän liian pitkä ;)
lisäksi se tuli vähän väärään väliin.
Mutta se on tämä vanhuus. Kun vanhoja rupeaa muistelemaan, niistä tarinoista ei meinaa loppua tulla, vaikka ketään ei kiinnosta kuunnellakaan...
Kiitos vaan.
Enpä ollut huumoriveijari 70-luvulla mielipiteineni. Ei ole kyllä tarvinnut muuttaakaan mielipiteitäni.Kovasti on vl-liike muuttunut kanssani samanmieliseksi näköjään aivan viime vuosina. Vielä kun vähän muututte,niin voimme ehkä tavata Suviseuroissakin.
Ekaks mua alkoi suututtaa asenteesi. Mutta sitten huomasin, että kirjoitit toisaalta avoimesti ja rehellisesti mikä on hyvä asia. Kirjoituksesi tuntuu minusta ylimieliseltä ja halveksivalta niitä kohtaan, joiden tapa kohdata maailma on erilainen kuin sinun.
"Olisihan se hauska välillä olla maailman murheista tietämätön pikkupoika, josta äiti ja isä ja kaikki kaverit ja heidän vanhempansa pitivät huolta."
- Tiedätkö, että moni poika tai tyttö on jo pienenä eri tavalla tiedostava ja itsenäinen kuin sinä näyt olleen? Sellaiselle ihmiselle nuo suositukset eivät ehkä näyttäytyneet huolenpitona, vaan ne olivat osa "seurakunnan armoneuvoja" jotka PITI uskoa. Ja kun opetettiin, että seurakunta on muuttumaton, on vaikea ajatella, että jo muutaman vuoden päästä ohjeet muuttuvat. Ja on vaikea ajatella, että ne jotka neuvoja antoivat, eivät ehkä itsekään olleet niin varmoja. Jos ohjeet eivät kerta olleet lopullisia, miksi sitä ei sanottu ääneen?
"Myönnettäköön nyt, että olihan niitä sääntöjä. Aina niihin emme suhtautuneet niin ”tiukkapipoisesti” kuin nämä vanhoista koulutelevision katsomattomuuden linjalla kilvoittelusta antaumuksella kirjoittavat kaverit. Yksi sääntö oli mm. että alaikäisenä emme olisi saaneet ajaa autolla yleisellä tiellä. Se sääntö joskus piti ja joskus ei. Mökkiauton kanssa emme olleet niin tarkkoja tämän säännön suhteen. Kerrankin ollessani 16 vuotias lähdin ajelemaan vähän sallittua kauemmaksi ja kun pääsin naapurin, niin kokemattomuuttani pamautin naapurin auton perään. Siinä tuli heti mieleen, että oli tähän alaikäisenä ajamiseen olemassa ihan hyvä sääntö."
- Tämä tekstisi on valaiseva. Kerrot siinä, että suhteesi yhteiskunnan lakeihinkin oli noin leväperäinen. Sitten kyllä kokemuksen kautta huomasit virheesi. Ymmärrätkö, että joku sinua tunnollisempi on käsittänyt ne 70-luvun puheet aivan eri tavalla kuin sinä? Siis hän on käsittänyt ne paljon vakavammin ja jotenkin sydämellisemmin ja vaativammin. Hänellä ei ole koskaan ollut mahdollisuutta edes ajatuksissaan kysyä, olivatko kaikki neuvot oikein. Hän on ehkä kärsinyt siitä tähän asti. Ja nyt kun hän on pääsemässä orjuudesta vapaaksi, sinä naureskelet ja ivaat häntä, ja meitä kaikkia.
Tsemppiä, huijattu vee ällä!
Jos sellaiseksi haluan, niin sekö kuulostaa ylimieliseltä ja halveksittavalta? Jos näin on, niin en sitten halua ;)
Pikkupojalla oli silloin pienen pojan murheet, ehkä ne olivat niitä maailmaa suurempia murheita. Nykyisin ne murheet ovat niin paljon tähän arkeen liittyviä. Elatuksen murheita yms. Silloinkin joskus elämä meni sellaiseksi, että pääsi itku, mutta oli aikuisia, jotka tiesivät millaisia pikkupojan murheet saattoivat olla. Elämä paljolti oli kuitenkin eteenpäin katsovaa, lapsena pieniä onnen hetkiä oli paljon vaatimattomista lähtökohdista huolimatta. Mitäs me aikuiset? Pengomme vanhoja katkeruutta aiheuttavia vastoinkäymisiä, revimme auki anteeksiannetut erehdykset ja maustamme soppaa sopivilla negatiivisilla huhupuheilla.
Koulutelevision katsominen oli silloin aika mitätön asia elämässä ja tänä päivänä se tuntuu vielä pienemmältä. Maailma on muuttunut kovasti niistä päivistä, mutta luulen melkein, että sinun ja minun maailmat olivat jo silloin 70-luvulla todella kaukana toisistaan. Kun kouluasioita ensi kertaa vanhemmat ovat opettajieni kanssa käyneet läpi, olin silloin 7 v. Sinä siis olit jo silloin tiedostava ja itsenäinen, lähes aikuinen ja minä tiedostamaton ja epäitsenäinen pikkupoika? Eivätkö pätevät aikuiset osaa myös ajatella niin, että melkein kaikki lapset tuossa iässä kaipaavat jonkinlaista huolenpitoa vanhempien ihmisten taholta? Iän karttuessa huolenpidon tarve ehkä vähän vähentyi. Tai ennemminkin vanhempien asemaa huolenpidossa ottivat samaa ikäluokkaa olevat kaverit.
Juttu siitä autolla ajosta tuli tuohon puolivahingossa ja oli muutenkin typerä, myönnän sen. Sitä paitsi siinä oli liioittelua. Mutta ei se mitään, olkoon se esimerkki siitä, että olen niin säälittävä tapaus, että olen joitakin asioita joutunut opettelemaan kantapään kautta. Sinä et ole tietysti koskaan rikkonut ensimmäistäkään liikennesääntöä? Silloin sinulla on toki vara piikitellä meitä heikompia.
"Jos sellaiseksi haluan, niin sekö kuulostaa ylimieliseltä ja halveksittavalta? Jos näin on, niin en sitten halua ;)"
- Itse asiassa en väittänyt mitään sanomaasi halveksittavaksi, mutta minusta on sen sijaan halveksivaa leimata noista asioista kirjoittavat huumoriveijareiksi.
"Pikkupojalla oli silloin pienen pojan murheet, ehkä ne olivat niitä maailmaa suurempia murheita. Nykyisin ne murheet ovat niin paljon tähän arkeen liittyviä. Elatuksen murheita yms. Silloinkin joskus elämä meni sellaiseksi, että pääsi itku, mutta oli aikuisia, jotka tiesivät millaisia pikkupojan murheet saattoivat olla. Elämä paljolti oli kuitenkin eteenpäin katsovaa, lapsena pieniä onnen hetkiä oli paljon vaatimattomista lähtökohdista huolimatta. Mitäs me aikuiset? Pengomme vanhoja katkeruutta aiheuttavia vastoinkäymisiä, revimme auki anteeksiannetut erehdykset ja maustamme soppaa sopivilla negatiivisilla huhupuheilla."
- Kuulostaa, että sulla on ollut melko lailla onnellinen lapsuus. Se on hieno asia. Sun suhteesi aikuisiin ja erilaisiin sääntöihin on ollut myös siinä mielessä terve, että olet alun alkaen suhtautunut niihin terveellä käytännöllisyydellä. Olen tavallaan kateellinen sulle.
"Koulutelevision katsominen oli silloin aika mitätön asia elämässä ja tänä päivänä se tuntuu vielä pienemmältä."
- Olen samaa mieltä, mutta se on kuitenkin esimerkki asioista, josta jotkut ovat ymmärrettävästi saaneet sieluunsa vammoja ja joista he vasta nyt uskaltavat puhua.
"Maailma on muuttunut kovasti niistä päivistä, mutta luulen melkein, että sinun ja minun maailmat olivat jo silloin 70-luvulla todella kaukana toisistaan."
- Lienee totta tämäkin.
"Kun kouluasioita ensi kertaa vanhemmat ovat opettajieni kanssa käyneet läpi, olin silloin 7 v. Sinä siis olit jo silloin tiedostava ja itsenäinen, lähes aikuinen ja minä tiedostamaton ja epäitsenäinen pikkupoika?"
- Okei, omat 70-luvun muistoni liittyvät enemmän aikaan, jolloin olin 10-15 v. Tämäkin selittää hiukan erilaisia kokemuksiani. En minäkään ehkä vielä 7-vuotiaana ollut niin tiedostava. Muuten: minusta lasten kuuluukin olla tiedostamattomia; joidenkin lapsuus vain päättyy liian aikaisin.
"Eivätkö pätevät aikuiset osaa myös ajatella niin, että melkein kaikki lapset tuossa iässä kaipaavat jonkinlaista huolenpitoa vanhempien ihmisten taholta? Iän karttuessa huolenpidon tarve ehkä vähän vähentyi. Tai ennemminkin vanhempien asemaa huolenpidossa ottivat samaa ikäluokkaa olevat kaverit."
- Varmaan pätevät aikuiset osaavat. Mutta kaikilla ei ole päteviä aikuisia lähellään. Tai he ovat niin omien ongelmiensa vankeja, etteivät jouda ajattelemaan, miltä lapsesta näyttää. Luulen, että 70-luvulla monet vl-aikuiset olivat juuri siinä tilanteessa. 70-luvulla oli myös ristiriitaisia viestejä: Esimerkiksi omat vanhemmat saattoivat sanoa yhtä, jotkut muut aikuiset toista. Ja jos omia vanhempia esimerkiksi syytettiin väärästä hengestä, niin lapsen piti päättää, ketä uskoa.
"Juttu siitä autolla ajosta tuli tuohon puolivahingossa ja oli muutenkin typerä, myönnän sen. Sitä paitsi siinä oli liioittelua. Mutta ei se mitään, olkoon se esimerkki siitä, että olen niin säälittävä tapaus, että olen joitakin asioita joutunut opettelemaan kantapään kautta. Sinä et ole tietysti koskaan rikkonut ensimmäistäkään liikennesääntöä? Silloin sinulla on toki vara piikitellä meitä heikompia."
- Minusta se oli valaiseva esimerkki. Kiitos, että kerroit avoimesti asiasta, vaikka olisit voinut jättää kertomattakin. Itse oon tosiaan ollut liikennesääntöjen suhteen lainkuuliainen, mikä ei ole sama asia kuin olla synnitön; syntiä kun voi tehdä niin monella tavalla. Toivottavasti ymmärrät, että olen jälleen hieman kateellinen sulle: Olet itse (vaistomaisesti) opetellut asioita kantapään kautta. Jotkut muut eivät ole uskaltaneet sitä tehdä lapsen ja nuorena. Yhtenä syynä heidän pelkoonsa on ollut se opetus, jota he ovat saaneet ja jossa ei ole otettu huomioon heidän luonnettaan ja lähtökohtiaan. Lähtökohdilla tarkoitan sentapaisia asioita kuin 1) luottamusta siihen, että aikuiset puhuvat totta ja seisovat sanojensa takana varsinkin kun on kyse uskon asioista, 2) uskomusta, että Jumalan lapsen tulee olla tunnontarkka, 3) tietämättömyyttä siitä, että jotkut muut suhtautuvat asioihin toisella tavalla, 4) uskomusta, että se miltä itsestä tuntuu, ei ole uskon asioissa merkityksellistä, jne. Toivoisin, että ymmärtäisit meitä heikompia.
vanhempia on helppo ymmärtää. He eivät tienneet, mitä koulu-TV:stä milloinkin tulee ja milloin sitä koulussa mahdollisesti katsellaan. Mahdoton oli ennakkoon tietää, olisiko ohjelmassa kenties jotakin sopimatonta. He halusivat suojella lapsiaan.
Helpointa oli käydä koulussa pyytämässä lapselle vapautus kokonaan tällaisista opetustuokioista.
- Ei sekään aina niin helppoa ollut. Kun tuohon aikaan olin opettajana ala-asteen koulussa, tuntui, että uskovaiset vanhemmat ajattelivat, että minä pystyn suojelemaan kaikkien vl-perheiden lapset turmelevalta opetukselta, muultakin kuin koulu-TV:n vaikutuksilta.
Kun itse myöhemmin lasteni puolesta kävin pyytelemässä, saisivatko he olla poissa tanssinopetuksesta, sain kyllä tuntea, missä se vaikeus oli.
- On ihmiskunnialle raskasta leimautua tyhmän ja ymmärtämättömän osaan.
mitähän tällä tarkoitetaan kun puhutaan koulusta tänään tai eilen?
tuohon "turmeleva opetus"-nimikkeeseen....
Vaikkapa tanssinopetus, teatteri-ja elokuvareissut. Myös musiikinopetus saa joskus lasta ja nuorta pahentavia muotoja. Opettajana tiedän kyllä, mitä kouluissa tapahtuu.
Joskus oppilaat tuovat kotoaan myös videoita kysyen, voitaisko katsoa; tämä on älyttömän hyvä....
Kai vanhemmat tiedätte että esim lapsille tarkoitetut "piirretyt" videot on täynnä väkivaltaa; ehdottomasti turmelevia.
Ja tiedättekö, millainen muutos esim koululasten piirroksiin on tullut kun telkkari on muodostunut lastenvahdiksi nykyaikana?
-Lasten mielikuvitus on turmeltu, saastutettu ja manipuloitu.
Olen x-vl. Tuo kirjoituksesi selittää sen, mitä olet minulta yrittänyt kysellä. Ymmärrän, mistä se johtuu. Olen sen verran vähän seurannut palstaa, joten en ole tiennyt muista ajatuksistasi enkä asenteitasi.
Mutta ei minulla ole sinulle siltikään selvempää vastausta annettavana. Tajuan vain keskustelumme turhuuden entistä selvemmin. Valitettavasti.
Elokuvissa käynti, teatteri ja tanssi ovat siis turmellusta. Raamatussa ei puhuta näiden turmiollisuudesta mitään, voisitko ystävällisesti selittää, mihin perustat tuon turmeltumisen. Esim. onko lastenteatteriesitys Viiru ja Pesonen vain sen takia turmellusta, että se on teatteria. Ihka sama käy kirjana, vai käykö? Mutta sitten taas piirrettynä elokuvana turmellusta?
Ja kerro n-n miten Jumalan lahja, musiikki, lapsia voi pahentaa? Etetnkin kun on kysymys koulun musiikin tunneista, jotka perustuvat yleiseen opetussuunnitelmaan?
Turmeltuminen tanssimisen kautta on allekirjoittaneelle myös ihmetyksen aihe, sillä Raamatussa monessa kohtaa puhutaan tanssista ja viinistäkin.
tanssii, niin ihmettelen mitä turmelusta siitä voisi syntyä? Aiheuttaa vain traumoja lapselle, jos häneltä kielletään tanssiminen ja iloisen musiikin kuuntelu.
Asenteet muodostuvat aika paljon kokemustenkin kautta.
Viihteellisestä mediasta olen saanut havaintoja oppilaitteni kautta. Ekaluokkalaisena lukemisen taitoa opetteleva lapsi saattaa kavereidensa kanssa keskustella asiantuntevasti ´salkkareiden´ seksisuhteista ja syrjähypyistä. Toinen samanikäinen pistää eriävän mielipiteen...." ei, mutta sehän on homo.."
- Jotakin on vialla. Opettajana ja rehtorina joutuu joskus selvittelemään jupakoita, joista ei tiedä, itkisikö vai nauraisi. Yläluokkalaisen pojan äiti soittaa kouluun ja valittaa, että tokaluokkalainen tyttö piirittää hänen poikaansa, käskee opettajan valvoa että vikittely loppuu. Kun poika ei just siitä tytöstä tykkäis...
Seksuaalisuuden ylikorostus on vienyt lapsilta lapsuuden ja nähtävästi aikuisilta arvopohjan ja moraalin.
Koulussamme opettajat ruokailevat oppilaiden kanssa samoissa pöydissä. Monet oppilaat puhuvat alinomaa telkkariohjelmista, mitä kauhuja ovat illalla myöhäänkin nähneet; tuntuu että se on ahdistuksen purkamista.
Samoin on paljon peli-addikteja; heidän tarinoissaan toistuu; iskin, tuhosin, räjäytin, poltin, tapoin,, jne. 7-vuotiaan tai kenen tahansa suusta kamalaa puhetta. Jotain on vialla.
Koulu-TV:n tarjonnasta minulla on kokemuksia vain alkuopetuksen suhteen. Voin todeta, että ohjelmat ovat laadukkaita, ikäkauteen sopivia ja korkealla etiikalla tehtyjä. Mainitsen tämän, ettei jäisi väärää käsitystä.
Minä olen vähän isompien ope eli murkkuikäisten. Arvopohjastani ja moraalistani en ole huolissani. Se on tukenani työssäni. Oli sitä vähän tai vielä vähemmän. ;(
En tiedä millaisia alaluokilla oppilaat ovat, mutta täällä on tällaista! Kyllä nokka nirpallaan saisi kulkea ja silmänsä sulkea, jos nuorten kehitystä ja aikuistumista ei hyväksyisi, siinä muodossa kuin se tänään ilmenee. Viat ovat eri asia, eikä niiden korjaamiseen ja puuttumiseen koulun keinot aina auta eikä riitä. Tiedän.
Olen monen lapsen äiti, enkä tunnista omia lapsiani tuosta, vaikka he salkkareita seuraavatkin kavereidensa kanssa. Ja joskus itse katson mukana ja kommentoin.
Mutta antaa olla, ei kannata jauhaa. Katsomme tätäkin asiaa niin eri kulmilta!
täällä julkisella keskustelu palstalla puidaan miten huonon kasvatuksen saavat kotonaan koulun ei vl-uskovaiset oppilaat! Toivottavasti koulussasi on kuitenkin oppilaiden välillä tasa-arvo, ettet ryntää aina puolustelemaan omiasia.
Kirjoituksesi on kaukana todellisesta elämästä jota et voi yleistää kaikkiin jotka eivät kuulu uskoonne.
Asumme nyt alueella jos on aiemmin ollut vl-uskovaisten enemmistö. Täällä on koulutkin toiminut heidän tapojensa mukaan koska vl-lapsia on kouluissa ollut enemmistö.
Nyt täällä on tilanne muuttunut koska asutusta on tullut huimasti lisää, ja ei-vl ihmiset ovat ennemmistönä.
Kommentissasi kiinnostuin siitä, kun täällä on nyt alkanut koulussa tulemaan perheille ongelmia, lapsia koitetaan syyllistää milloin mistäkin ja vanhemmista koitetaan tehdä syntipukkeja, vaikka lapsessa ei mitään vikaa oikeasti olekkaan, mieletöntä juksuttamista psykologeille ja vaikka minne perheneuvoloihin.
Eräskin tuttava perhe on teettänyt lapsillaan kalliit testit monilla eri lääkäreillä, ja lapset ovat todettu terveiksi ja vielä oppilaiksi jotka ovat älyllisesti opetuksentasoa edellä, lapset ovat vain malttamattomia kun eivät jaksaisi kuunnella sitä minkä osaavat jo hyvin, tätä ei ope ymmärrä, vaan pitää lasta "viallisena".
Koulun rehtori ja kyseinen opettaja vähät välittää näistä lääkäreitten lausunnoista ja pitävät niitä väärinä. Nyt sitten koulu saa varmasti valituksen jo korkeammalta taholta koska vanhemmat ovat vienneeet lapset jo niin suuriin tutkimuksiin todistaakseen koulun väitkökset vääriksi, koulu ei vielä tästä kyllä tiedä.
Omat lapseni eivät tässä koulussa vielä ole, mutta kommentistasi tuli mieleen, kun täällä monet perheet ihmettelevät koulun käyttäytymistä ja ovat miettineet syitä siihen käytökseen. Voisikohan tässäkin koulussa olla jotain uskontoa edustava rehtori ja ope?
En sitten tarkoita tätä sinulle henkilökohtaisesti ja väitä sinun niin toimivan, kommenttisi vain herätti mielenkiinnon.
"Voisikohan tässäkin koulussa olla jotain uskontoa edustava rehtori ja ope?"
Veikkaan että löytyy ainakin yksi luterilainen ope. Mitä muut veikkaavat?
Siirryttiin jälleen keskustelussa asialinjalle. Hyvä niin. Jatketaan samaa rataa.
eli pakko kuulua kirkkoon? Kun veikkaat että on.
Voisihan kyseinen ope olla vaikka kirkkoon kuulumatonkin.
Se oli vain minun veikkaukseni. Sinä laitoit omasi nyt kehiin. Odotellaan muitakin. Pointtini oli, että päästiin keskusteluissa asialinjalle.
tiedä kyseisestä opesta. Tuli vain tuosta kommentista tuo ope juttu mieleeni.
"Ongelmat" joihin puututaan eivät oikeasti ole mikään ongelma, siis kaikki asiat ovat perheessä kunnossa, mutta niistä koitetaan väkisinkin tehdä ongelma, ja keksitään syitä ongelmiin mitä ihmiset eivät tosiaankaan ymmärrä.
Mutta jos kysymyksessä olisi uskontoa edustava ope, niin sitten kyllä ymmärtää miksi niihin puututaan, jos oma ajattelu on niitä asioita vastaan.
Olisi hyvä vanhempienkin tietää jos niin on, että ope on "eriuskovainen", niin ei tarvitsi sitten välittää niistä moitteista kun voisi ajatella, että hänellä on vain asioihin niin kriittinen näkemys. Koska sehän on niin, että se mitä ope sanoo niin hän pitää sitä juuri oikeana, ja sitten taas toinen joka ei näe asiassa mitään pahaa niin ei ymmärrä open näkemystä. Kertomisella vältyttäisiin turhilta riidoilta, kertoohan esim. vl-lapsenkin vanhemmat opelle jos lapsi on joitain "eriuskoa" edustava juuri esim. tämän tv-kiellonkin vuoksi, jumppatanssin kielto.
Siksi varmasti olisi openkin hyvä kertoa koululaisten vanhemmille jos hän edustaa jotain "jyrkkälinjaista uskontoa", ymmärrys olisi parempi puolin ja toisin.
Mutta kyllähän vl-ope varmasti tajuaisi kertoa lasten vanhemmille kuluuvansa kyseiseen uskoon, jos kerran hekin pitävät toisinpäin tiedottamista tärkeänä ei-vl opelle.
Mitäkähän tähän kommentoisi. Toisaalta pikkasen hymyilyttääkin, kun pohtii näitä asenteita.
Hyvä äiti, minusta tuntuu nyt siltä, että sekoitat tässä kaksi ihan eri asiaa: lapsen vaikeudet ja opettajan mahdollisen vakaumuksen. Ei opettaja "edusta" koulussa mitään uskontoa, vaan tekee työtään hyvinkin erilaisten lasten parissa, joiden jokaisen kohdalla on oltava puolueeton. Toisaalta opettajallakin on oikeus omaan vakaumukseen.
Puhuit "eriuskovaisesta opettajasta". Tämän päivän Suomessa on niin monia uskonnollisia suuntia edustavia opettajia ja oppilaita, että väistämättä kaikki ovat "eriuskovaisia". Siinäpä se toisen ihmisen kunnioittaminen ja erilaisuuden sietokyky mitataankin, pystytäänkö toimimaan yhdessä rakentavasti ja puhaltamaan yhteiseen hiileen.
Mitä tulee vanhoillislestadiolaisen opettajan omaan vakaumukseen, hän toimii työssään ensisijaisesti kasvattajana ja opettajana. Ei hän ole missään lähetystyössä hoitaessaan työtään parhaansa mukaan. Vl-opettaja on luterilaisen kirkon jäsen ja omalla persoonallaan on esimerkkinä kristitystä ihmisestä. Opettajan on kyettävä kuuntelemaan, opastamaan ja kasvattamaan hyvinkin erilaisista kasvuolosuhteista tulevia lapsia.
Kun vain me kaikki muistaisimme tässä yhä moniarvoisemmassa yhteiskunnassa sen, että toinen ihminen on aina kunnioittamisen ja asiallisen kohtelun arvoinen. Minusta siihen antavat hyvät eväät esimerkiksi oma "vanhoillislestadiolainen" vakaumukseni: kaikki ihmiset ovat samanarvoisia ja saman Taivaan Isän luomia olentoja.
Tuolla kouluelämässä me opettajat teemme sovussa rinnakkain työtä lasten ja nuorten hyväksi - huolimatta erilaisista uskonkäsityksistä. Olen itse toiminut opettajana jo 17 vuotta enkä ole kertaakaan oman urani aikana törmännyt siihen, että vakaumukseni takia kykyäni toimia opettajana aliarvioitaisiin. Mieluummin päinvastoin.
Kun opettaja on itse saanut lapsena kokea erilaisuuden ja silmätikkuna olemisen "ihanuutta", pystyy ymmärtämään esimerkiksi juuri koulukiusattuja tai erilaisista kulttuureista tulevia lapsia, jotka ovat "outolintuina" tavislasten joukossa
opettajan tarkoitus neuvoissaan ole kuitenkaan hakea lapsesta ongelmia joita ei todellisuudessa ole? Ja sitten niihin keksittyihin ongelmiin aletaan hakea syytä perheestä jossa ei oikeasti ole ongelmaa, vaan siitä halutaan tehdä sellainen.
Kun nyt tuli tuosta kommentista mieleen tuo ope juttu, niin siinä on ihan oikeasti käynnyt niin, että ihmiset eivät ymmärrä open tarkoituksia, se eu kuitenkaan tarkoita että ope olisi joku tietyn ryhmän uskovainen. Kunhan opekin vain muistaa että jos edustaa jotain uskonryhmää, niin ei ota koulussa mukaan omaa vakaumustaa vaan ymmärtää toisten ajattelevan ja toimivan eritavalla.
Lukutaidon mittari on ´luetun ymmärtäminen´. Sinulle ei kovin hyvää arvosanaa sillä mittarilla heruisi.
En väittänyt mitään lasten ´viallisuudesta´, syyttävä sormeni osoitteli viihteellisiä TV-ohjelmia ja lapsille ostettavia tietokonepelejä kohti.
Jotain on vialla silloin kun lapsen täytyy olla perillä seksiasioista jopa alle kouluikäisenä.
Ja jotain on vialla silloinkin, kun pikkulapsen leikkeihin tulevat sisällöksi tuhoaminen ja väkivalta, vaikkapa vain virtuaalipelien muodossa.
itsellesi? Ei sinunkaan lukemisen ymmärrys kehuttavaa ole ja olet sentään ope.
Lue kirjoitukset kunnolla, sillä lopussa mainitsen, etten tarkoita sinua henkilökohtaisesti ja väitä sinun niin toimineen. Kommentistasi vain tuli mieleen eräs toinen ope.
"Jotain on vialla silloin kun lapsen täytyy olla perillä seksiasioista jopa alle kouluikäisenä."
Olen tavallaan samaa mieltä. Mutta ei kai siinä ole mitään vialla, kun lapsi kysyy mistä lapset tulevat? Pitäisikö lasta varjella hyvin huolellisesti sellaiselta tiedolta? Voisiko asiassa mielestäsi olla aste-eroja?
"Ja jotain on vialla silloinkin, kun pikkulapsen leikkeihin tulevat sisällöksi tuhoaminen ja väkivalta, vaikkapa vain virtuaalipelien muodossa."
Väkivaltaiset tietokonepelit ovat muuten kiellettyjä alle 18-vuotiailta, vika on silloin vanhemmissa jos lapset niitä pelaavat. "Tuhoaminen ja väkivalta" ei kuitenkaan sinänsä ole kovin kummallista lapsilla, suurin osa pojista leikkii kaikenlaisia sota- ja pyssyleikkejä, ovatko nekin mielestäsi merkki siitä, että jokin on pahasti vialla?
...sinulle äiti-kulta noista loistavista aasinsilloistasi. Vaikka en sinua henkilökohtaisesti tunnekaan, olen niin monia hyviä hetkiä viettänyt kirjoituksiasi lukiessani, että muistan nyt iltarukouksessa sinua, miestäsi, lapsiasi ja lastesi tulevia opettajia. Tsemppiä!
Lue nuo aiemmat kommettini ylempää, niistä kyllä selviää mitä tarkoitin. Luetun ymmärtämistä tässä tarvitaan.
Nimittäin jos lapselle ei selitetä mistä lapset tulevat juttuja niin se voi myöhemmin kostautua kun joku perverssi vanha setä/täti pääsee iskemään ja selvittämään näitä elämän ihmeellisyyksiään omalta kannaltaan. Sitten taas jos äiti ja isä selvittelee naama punaisena että mistä ne lapset tulevat joskus kun lapsi on jo nuori tai murrosiän kynnyksellä niin kyllä on vaarassa saada höhlän maineen kun kaikki informaation on jo saatu kaveripiirin kautta. Kun itse pääsee selittämään näitä asioita ensimmäisenä, niin pystyy vaikuttamaan lapseen kaikkein eniten myönteisessä mielessä.
Jos nyt kumminkin hetken miettisit kysymyksiäni, etkä vain sanoisi etten ymmärrä kirjoituksiasi.
kolmatta kertaa samasta asiasta, mutta ei auta....siihenhän kyllä työssäkin on tottunut.
Lapsilleni olen vastannut monestikin kysymykseen, mistä minä olen tullut. Ihan rehellisesti olen vastannut ilman mitään haikarajuttuja. Ja koulussa opetusohjelman mukaan ihmisen lisääntymisbiologiaa on tullut opetetuksi.
Varsinainen huoleni ja paheksumiseni koski kuitenkin viihteellisen median antamaa kotiopetusta. Minusta on tyrmistyttävää se, että jo alaluokkalaiset asiantuntevasti keskustelevat, kuka kenenkin kanssa oli ´sängyssä´ tai kenen kanssa kullakin tv-sankarilla nyt on suhde.
( Voihan olla että monet lapset oppivat tämäntyyppiset asiat jo käytännön elämässä, kun nykyisin isiä ja äitejä perheissä niin kovasti kierrätetään.)
Kyllähän sotaleikkejä on aina leikitty. Jo vaikkapa meidänkin kansan vaiheet ovat tuottaneet lapsillekin traumoja, joita leikin muodossa on purettu.
Nykyisentasoinen väkivaltaviihde on eri teholuokkaa kuin vaikkapa takavuosien koululaisten ´puks-sota´, jossa itsekin olin mukana.
Virtuaalipeleissä voidaan melko todentuntuisesti visualisoida, kuinka veri lentää, pää liiskautuu, ihminen palaa, tai rakennus romahtaa pommin voimasta. Näköaisti piirtää näkymän lähtemättömästi ymmärtämättömän lapsen muistiin.- Tämäkin leikissä saatu trauma hakee purkautumistietä.
No niin, tämä on kolmas ja viimeinen kerta kun tätä asiaa selitän. Kiitoksia kärsivällisyydestänne.
että virtuaalipelit, myös väkivalta- ja sotapelit, ovat todellisuutta myös vl-kodeissa. Että ethän vain yleistä tätä ilmiötä koskemaan vain ei-vl perheitä.
vl-open kanssa. Itsekikin olen opettaja. Olen ohjannut lapsia perheneuvolaan, lopullisen ratkaisun tutkimuksiin viennistähän tekevät aina vanhemmat. Syy, miksi olen heitä sinne ohjannut on ollut erilaiset oppimisvaikeudet, käytöshäiriöt tai huolestumiseni lapsen psyykkisestä tasapainosta.
Se miksi olen suositellut esim. perheneuvolaa, on että koen, että velvollisuuteni opettajana on puuttua lapsen ongelmiin. Tiedän, että koen suurta syyllisyyttä, jos en tee parastani ja myöhemmin kuulen, että välinpitämättömyyteni takia lapsi on jäänyt hoitamatta.
Ongelmien taustalla ei ole useinkaan ongelmakoti. Jokaisessa perheessä on omat ongelmat, näytti se ulospäin kuin hyvältä tahansa. Nykyäänhän asiantuntijat korostavat juuri sitä, että esim. huumeongelmat eivät ole mitenkään sidoksissa yhteiskuntaluokkaan. Oppimisongelmat voivat olla esim. perinnöllisiä, joten niitä ilmenee mitä parhaimpien kasvattajienkin perheissä.
Vanhemmat aina toivovat lapsilleen parasta. Siksi ongelmat usein halutaan torjua eikä niitä ensin hyväksytä. Joskus opettajan esittämää avun hakemista on ensin vaikea hyväksyä. Tutkimusten tarkoitus on selvittää asia, ei syyllistää kenekään perhettä.
Olen samaa mieltä ja kahdesta ensimmäisestä kirjoituksestasi ymmärsi kyllä, mistä puhut.
Asia, johon olen itse kiinnittänyt huomiota on hieman asian vierestä, mutta kerronpa kuitenkin: televisio-ohjelmissa kuten muussakin nykymediassa kaikenlaiset kauheudet kuten abortti tuodaan ihmisten eteen kritiikittömästi hyvinä asioina. Osuinpa joitakin aikoja sitten katsomaan tv-ohjelmaa, jossa aborttipäätöstä miettivä nainen oli päähenkilönä ja jossa asian eettisiä ongelmia ei lainkaan noteerattu. Kyseessä oli fiktio, joten asian käsittelyn epätasapainoisuus oli varmaankin sitten perusteltua. Tuli kuitenkin mieleen, että kun tuollaista ohjelmaa lähetetään päiväsaikaan (siinähän EI ollut seksiä tai väkivaltaa!), niin katsojakunnassa on varmasti paljon yksinään katsovia lapsia. Tässä ollaan samanlaisen asian ääressä kuin esimerkkisi parisuhdesotkut. Kuin huomaamatta tv (ja muu viihde) tuo lapsille (ja aikuisille) vierasta elämänmallia.
Sen tästä opimme,että erehtymätön seurakuta voi sittenkin erehtyä,vaikka se on tulkitsevinaan Raamatun mukaan Pyhän Hengen avaamana ajan ilmiöitä.
Tämä on syytä muistaa tulevaisuudessakin ,kun joku julistaa "me vain"-oppia ja "vain meillä on Pyhä Henki" oppaanamme.
Minulle tekee pahaa kun täällä jotkut tuntuvat suhtautuvan pilkallisesti niihin jotka ovat noudattaneet Jumalanvaltakunnan neuvoja eivätkä ole sallineet lastensa osallistua synnilliseen menoon koulussa eli esimerkiksi televisio- ja video-ohjelmien seuraamiseen.
Asiasta on tehty puhujien ja seurakuntavanhinten kokouksessa selvä päätös. Paikalla oli paljon arvostettuja Jumalanvaltakunnan saarnaajia ja eri alojen pitkälle erikoistuneita asiantuntijoita: opettajia, yliopistoihmisiä, tutkijoita, lääkäreitä. Kaikki yhtyivät siihen päätökseen että emme minkään asteen opetuksessa ja koulutuksessa turvaudu synnilliseen televisioon emmekä videoihin. Vanhempia on aina kehottettu ottamaan yhteyttä lastensa opettajiin, ja Opetushallitus onkin antanut ohjeet kaikkiin kouluihin ja kehottanut kunnioittamaan tässäkin asiassa uskovaisten vahmepien ja oppilaiden uskonnollista vakaumusta. Tämä päätös on myös dokumentoitu Päivämiehessä ja lienee tänäkin päivänä kaikkien tiedossa.
Hallitse ironian aika hyvin.
Tuo taitaa olla vitsi. No aprillipäivä on huomenna.
Vaan oikeasti: Uskooko joku vielä ihan oikeasti, että srk:n neuvot ovat Jumalan valtakunnan neuvoja. Varmasti kaikki lestat uskovat yhtä hyvin juolupukkiin.
On se todella kummaa touhua. TV ja video ovat "synnillisiä" välineitä. Mutta tietokone, varustettuna tv monitorilla ja internet yhteydellä sekä emule elokuvien haku ja esittämisohjelmalla ei olekaan.!! No touhunne ei ole koskaan vaikuttanut täyspäisten hommalta. Totuushan on se, että internettiä suurempaa saastaa ette tämän maa päältä löydä. Mutta ette voi sitä kieltää, koska lapsenne jäisivät kuin eno veneestä koko yhteiskunnan alaluokaksi :):):).
Kyllä TV:n pitäminen pannassa on täysin käsittämätöntä touhua. Kehityskulkua ei voi VL:set pysäyttää, sen hekin ovat viimein tajunneet. Mutta vanhoja kulisseja pidetään yhä pystyssä pakkomielisesti.
Tänään kiellettiin internetin käyttö muualla kuin työpaikoilla.
Täällä lisää.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=4500000000000490&posting=22000000007612575
Käräytin Oulunsalossa koulussa kaksi lestapoikaa katsomassa "pakanan" kanssa biologista opetuselokuvaa lapsien tekemisestä. Ja oikein lähikuvin ja aidoin ääniefektein. DVD levy on pieni ja kätevä, elokuvavalikoima on suuri, ja toimii synninpäästön saamassa tietokoneessa!!! Ei teidän perusteluilla ole päätä eikä häntää. CD levyillä saa pornoa niin paljon kuin haluaa, ja eiku tietokoneeseen. Kyllä nyt kelepaa kattella..
Onko ihan tosikin, että vielä näin jyrkästi suhtaudutaan koulu TV.n katsomiseen.
Ainakin täällä meilläpäin lapset katsoo koulussa TV:tä ja ei siitä ole numeroa tehty.
Tosin he eivät osallistu esim. tanssiin liikuntatunneilla ja teatteriretkiin, eikä rock-konsertteihin.
Täällä meilläpäin on alkanut jo näkymään uskovaisissa kodeissa televisioitakin ja jos ei ole varsinaista televisiota, niin sitten katsotaan tietokoneen TV.kortilla.
Jo nyt on markkinoilla kännyköitä, joissa on television katselun ominaisuudet.
Itsekkin ajattelein joskus hankkia sellaisen, sekun olisi niin huomaamaton ja matkoilla eritoten kätevä seurata maailman menoa.
kun vain omistaa tietokoneen. Levyt on helppo piilottaa vaikka kolulukirjan väliin ja kaikissa ei edes lue mitä niissä on, niissä voi olla vaikka kielioppia tai sitten sitä "opetuelokuvaa". Jos ovelta sattuisi kuulumaan kop,kop tai vaikka ei koputtaisikaan, niin napista painallus vie kuvan pikaisesti piiloon ja kiinnijäämisen vaaraa ei juurikaan ole.
Onhan huomattavasti helpompi piilottaa pikkuinen levy kuin televisio. Ja ei niitä levyjä tarvitse välttämättä edes piilotella.
"Paikalla oli paljon arvostettuja Jumalanvaltakunnan saarnaajia ja eri alojen pitkälle erikoistuneita asiantuntijoita: opettajia, yliopistoihmisiä, tutkijoita, lääkäreitä. Kaikki yhtyivät siihen päätökseen että emme minkään asteen opetuksessa ja koulutuksessa turvaudu synnilliseen televisioon emmekä videoihin."
Lyhyt korjaus sinulle. Isäni oli ns. arvostamanasi ammatti-ihmisenä paikalla eikä suinkaan ollut "yksimielisen" päätöksen takana kun kokouksesta tuli. Muistan kuinka turhautunut hän oli kokouksesta kotiin tullessaan. Hän oli aidosti huolissaan mihin tämä liike on menossa, kun tälläisiä "yhteneväisiä" päätöksiä rukattiin. Hän piti päätöstä ennakkoluulojen pelossa väännettynä päätöksenä. Hyvin monet ihmiset, jotka asiasta olivat keskustelemassa eivät edes ymmärtäneet mistä oltiin puhumassa. Kokemusta videoista ja televisiosta ei tuolla kokoontuneella porukalla juurikaan ollut. Varmuuden vuoksi ilmeisesti oltiin sitten ko. mieltä.
Ihme ettei isääsi erotettu.
Avasiko hän suunsa tilaisuudessa ja puolusti kantaansa?
"TV ja video ovat "synnillisiä" välineitä. Mutta tietokone, varustettuna tv monitorilla ja internet yhteydellä sekä emule elokuvien haku ja esittämisohjelmalla ei olekaan.!!"
Mistä tällaista tietoa olet saanut? Sillä ei ole mitään tekemistä totuuden kanssa.