Se on monelle yllätys, varsinkin sisämaassa asuville.
Ruotsinkielisiä asuu eniten neljällä pienellä rannikkokaistalla. Helsingin asukkaista 6 % on ruotsinkielisiä. Enin osa on kaksikielisiä, siis puhuu suomea yhtä hyvin, osa jopa paremmin kuin ruotsia.
Muutamassa pienessä kunnassa väestön enemmistö on ruotsinkielisiä.
Myös se on monelle yllätys, että vieraskielisten määrä on jo yli 400.000 ja se on yli 100.000 enemmän kuin ruotsinkielisiä. Useimmat vieraskieliset puhuvat suomea täydellisesti ainakin jo toisessa sukupolvessa. Useimmat ovat siis kaksikielisiä.
Kielipolitiikkaa pitää tarkastella uudesta näkökulmasta.
Ruotsinkielisiä asuu eniten neljällä pienellä rannikkokaistalla. Helsingin asukkaista 6 % on ruotsinkielisiä. Enin osa on kaksikielisiä, siis puhuu suomea yhtä hyvin, osa jopa paremmin kuin ruotsia.
Muutamassa pienessä kunnassa väestön enemmistö on ruotsinkielisiä.
Myös se on monelle yllätys, että vieraskielisten määrä on jo yli 400.000 ja se on yli 100.000 enemmän kuin ruotsinkielisiä. Useimmat vieraskieliset puhuvat suomea täydellisesti ainakin jo toisessa sukupolvessa. Useimmat ovat siis kaksikielisiä.
Kielipolitiikkaa pitää tarkastella uudesta näkökulmasta.
Vastaukset 108
Vanhimmat
Todelliset kielisuhteet eivät näy koulujen kielten opetuksessa. Pakkoruotsia pakkosyötetään kaikille, mikä estää yhden tärkeämmän ja mieluisamman kielen opiskelun. Todelliset kielisuhteet eivät näy myöskään Ylen ohjelmistossa.
Suomessa eletään ihmeellisessä, harhaisessa kuplassa.
Maailma muuttuu. Elinkeinoelämän rakenne ja tarpeet ovat muuttuneet.
20 suuryritykseltä kysyttiin onko ruotsi niille tarpeellinen.
Vastaus oli EI.
Kaikki totesivat, että ruotsinkieltä ei ole tarpeellinen, mutta englanti vaaditaan.
Monista muistakin kielistä voi olla hyötyä, kuten saksa, ranska, espanja, portugali, kiina, mutta niitä ei vaadita.
Pari vastaajista mainitsi, että käydessään Ruotsissa kokouksissa, muutama sana ruotsia kahvihuoneessa keventää ilmapiiriä. Myös ruotsalaiset saattavat sanoa muutaman sanan suomea.
Nämä olivat suuryritysten näkemykset.
Kulutustavaroiden kaupan kohdalla vastaukset saattaisivat hajaantua. Kulutustavaroita on vaikea myydä pelkällä englannilla esim. Keski- ja Etelä-Euroopan maihin. Tarvitaan lisää saksaa, ranskaa, espanjaa, portugalia.
Myös maahanmuuttajataustaisten kaksikielisyys on piilevä voimavara. Suomessa ei rekisteröidä kaksikielisyyttä, joten tarkempaa tietoa ei ole olemassa.
Laitatko linkin uutisesta, jossa suuryritykset toteavat: ”Ruotsi ei ole tarpeellinen”.
EK:n jäsenyrityksissä taas ruotsi oli tarpeellien kieli:
SUOMEA, ENGLANTIA JA RUOTSIA käytetään eniten EK:n jäsenyrityksissä. Suomi on lähes kaikkien yritysten käytössä ja englantiakin puhutaan lähes 80 prosentissa yrityksistä. Puolet yrityksistä kertoi käyttävänsä ruotsia. Venäjän kieltä tarvitsee lähes kolmannes yrityksistä. Saksan osuus jää alle 15 prosenttiin yrityksistä.
EK on esittänyt huolensa suomalaisten suppeasta kielivarannosta.
Suomen viennissä korostuvat pääomavaltaiset tuotteet - koneet, laitteet ja monenlaiset metsätaloustuotteet. Elintarvikkeita on viety merkittävästi vain Venäjälle, mutta kansainvälisten pakotteiden myötä sekin on vähentynyt.
Viennin monipuolistaminen ja PKT-sektorin viennin kasvu edellyttää lisää saksaa, ranskaa, espanjaa, venäjää, kiinaa. Nykyinen ruotsin osaaminen riittää, vähempikin.
- Ruotsi ja Suomi kilpailevat samanlaisilla ja samantyyppisillä tuotteilla maailmanmarkkinoilla. Ruotsi saa kilpailuetua siitä, että siellä englanti on kaikille pakollinen 1. vieras kieli ja esim. pakkosuomi puuttuu.
Varsinkin PKT-yritykset aloittivat usein tuotteidensa viennin ensimmäiseksi Ruotsiin, mutta sittemmin englannin avuin suoraan maailmanmarkkinoille.
Ruotsi on ollut pienemmille yrityksille perinteisesti koemarkkina, jossa on testattu tuotteen kilpailukykyä ja samalla on pienin askelin harjoiteltu vientiä. Näin on ollut esim. Etelä-Pohjanmaan huonekaluyrityksissä.
Elintarvikkeita ja kuluttajatuotteita on vaikea myydä pelkällä englannilla. Jopa Pohjois-Afrikassa on näkynyt tanskalaisia maataloustuotteita ainakin jo 1970-luvulta alkaen.
Pelkästään maitopulveri, äidinmaidon korvikkeet, lasten valmisruuat, jogurtti, kestomaidot, vaipat, terveyssiteet, terveys- ja hygieniatuotteet, vauvan vaatteet, ym. ovat iso potentiaalinen markkina kautta maailman.
Suomen osaamista ovat esim. runsas laktoosittomien maitotaloustuotteiden valikoima. Esim. juustoista ja maitosuklaasta kuuluisasta Sveitsistä niitä ei löydy.
Jopa EK on ehdottanut vapaata kielivalintaa, koska suomalaisten kielivaranto on liian suppea elinkeinoelämän tarpeisiin.
Moni afrikkalaistaustainen osaa montaa kieltä.
Afrikassa on paljon pieniä kieliryhmiä, jotka asuvat lähekkäin.
Nämä osaavat usein myös naapuriheimojen kielet, oman äidinkielensä lisäksi.
Lisäksi ranskaa ja englantia osaavat melkein kaikki afrikkalaiset.
kuuleppas muru, rkp:n ja vähän kokoomus ja vasemmisto ja sdp ja muutkin sekopääpuolueet halajaa näitä "veronmaksajia" itselleen kannattaja jäseniksi ja "ääniharaviksi! puoluetukihan (ja siten heille ilmaiset illalliset ja risteilyt ja matkat maailman ääriin) määräytyy jäsen ei "piip" mukaan? varmastikin mukana on joku presidentiksikin jossain hiekkaerämaalle haluava höynäitetty ja tuleva höynäyttäjä "höyhen" niin aivan. . .
Maailma+muuttuu.+Espoossakin+muita+kuin+kotimaisia+kieliä+puhuu+17+%+asukkaista.++Ruotsinkielisiä+on+7,1+%.
Vieraskieliset oppivat suomen viimeistään kouluiässä, ruotsinkieliset eivät myönnä.
Joku väittää tässä ketjussa suuryritysten todenneen:”Ruotsia ei tarvita”. Pyysin uutislinkkiä, ja sitä ei ole tullut. Voiko kys. henkilö postata sen, kiitos.
EK.lle kyllä löytyy lähdeviite. Epäilen kyllä että"ruotsia ei tarvita" lähdetieto on joku kielifennon "hevosmiesten uutistoimisto" koska linkkiä ei ole esitetty!
Esitetty jo kauan sitten, kuten hyvin tiedät. Ruotsispämmääjät hakkasivat sen monen sivun taakse ja moneen kertaan.
Yksi löytyi nopeasti googlaamalla jo vuodelta 2011 (YLE Uutiset 2.2.2011):
Ruotsia ei ole välttämätöntä osata suuriin suomalaisiin suuryrityksiin haettaessa.
Englannilla pärjää. Englanti on välttämätön, ruotsi EI.
Tuoreempiakin kyselyitä on, kuten tiedät.
Svekomaanien palkkatrolli voi hakea itse lisää, mutta todennäköisesti tämänkin hakkaavat pian piiloon.
Eli vastausksena oon siis, että kaikkiin suuryrityksiin ei välttämättä tarvita aina ruotsia. Mutta sinäpä toit ketjun alussa asian esiin siten, että suuryritykset ovat väittäneet: "Ruotsia ei tarvita".
Tässä on aika huima ero, miten asian tuot nyt esiin, ja toit ketjun alussa, huomaatko itse?
?????
Gummerus, Suomi-ruotsi- suomi sanakirja:
välttämätön - nödvändig
tarpeeton - onödig
Synonyymeissä voi olla hiukan vivahde-eroja, mutta ne eivät muuta sanan merkitystä.
Etkö osaa linkittää uutista? En löydä mistään moista uutista, jossa todetaan, että suuryritykset väittävät, että "ruotsia ei tarvita"
Osta silmälasit.
YLE+Uutiset+2.2.2011:+Minä+kyllä+löysin+lyhyen+artikkelin+googlesta+heti+hakusanoilla++"20+suuryritystä+ruotsi+ei+välttämätön"+ja+"ruotsin+kieli+ei+välttämätön+suuryrityksissä".++Ainakin+yhdestä+S24+keskusteluketjusta+linkki+ei+enää+auennut,+poistettu?
-+Kyllä+asia+on+niin,+että+Suomen+vienti+pitää+meitä+pinnalla.+Tarvitsemme+kipeästi+useampien+maailmankielien+osaamista.+Pienen+4,78+%:n+vähemmistön+äidinkielen+pakollinen+opiskelu+ei+saa+olla+siinä+esteenä.
"Ruotsia ei tarvita" / "Ruotsi ei ole välttämätön" ovat kaksi eri asiaa.
Kielten osaaminen on työnantajan silmissä aina merkittävä kilpailuetu. Vaikka ruotsia ei tarvittaisi, vaan se katsottaisiin esim. eduksi, työnantaja valitsee kahdesta tasaväkisestä hakijasta aina sen, jolla on laajempi ja parempi kielitaito.
Tasaväkisiä hakijoita harvemmin on. Viime kädessä jopa henkilökemiat vaikuttavat. Niinkin voi käydä, että tehtävänkuvaa muutetaan ja räätälöidään kovatasoisen hakijan potentiaalin hyödyntämiseksi.
Vaaditun englannin ohelle hyödyllisiä voivat olla ranska, espanja, kiina, saksa, arabia, ym. ja ruotsikin, mutta sitä ei kyselyn mukaan siis vaadita. Ko. mainitut muut kielet todennäköisesti ohittavat suuryrityksissä ruotsin, tehtävistä riippuen. Artikkelissa oli kyse nimenomaan suuryrityksistä.
PKT-sektorilla yrityksen sijainnista ja tuotteista riippuen varmaankin ruotsin tarve vaihtelee? Monet kokemukset ovat kuitenkin osoittaneet, että pakkoruotsi tai suomenruotsi erilaisuudellaan aiheuttaa esim. messuilla lähinnä vaivautuneisuutta ja nopeasti ehdotetaan, että siirrytäänkö englantiin.
Yritykset työllistävät, mutta kielipolitiikka asettaa niille esteitä.
Pakkosuomi asettaa esteitä kansalaisten työllistymiselle myös pakollisten virkaruotsitutkintojen vaatimuksella. Suomessa ei saa yhtäkään ammattia ilman virkaruotsitutkintoa.
Käsittämätön vääryys!
Yritykset tarvitsevat ammattitaitoista henkilökuntaa. Pakkovirkaruotsitutkinto on käsittämätön. Millä hivutuksella sellainen on onnistunut?
Suomi ja suomalaiset pärjäisi parhaiten pelkällä englannin kielellä.
Maailma muuttuu
Taidat olla 60 vuotta ajastasi jäljessä: silloin englanti tuli tarpeeseen ykköskielenä, koska silloin sitä ei vielä niin yleisesti osattu. Nyt sitä osaavat kaikki.
Työmarkkinoilla on siksi vahvoilla ammattitaitoinen ja pätevä henkilö, jolla on englannin taidon lisäksi jonkin muunkin kielen taito, mielellään ruotsi tai saksa ( ja tietty suomi).
Et ole nuorten kanssa tekemisissä - koululainen ei osaa englantia valmiiksi. Monelle tie sujuvaan englantiin vaatii todella paljon työtä, mutta on palkitsevaa.
Virkapakkoruotsitutkinto on käytännössä virkakielto.
V i r k a k i e l t o !
4,78%+ja+muka+kaksikielisyys!
Ei todellakaan riitä kaksikielisyyteen. Miten joku voi edes kuvitella sellaista?
Sehän tiedetään, keille riittää.
Unelmahöttö kielipolitiikan lähtökohtina.
Ruotsinkielisten etuilu on oleellinen osa unelmahöttöä.
Näitä+faktoja+on+pidettävä+esillä
4,78%
vähemmän+kuin+Espoossa
Näitä faktoja suomenruotsalaisuus ei halua nähdä eikä kuulla...
Suomenruotsalaiset ja todellisuus eivät mahdu samaan lauseeseen.
Eikä RKP ja demokratia.
Keistäköhän+puhutaan:
4,78%
vähemmän+väkeä+kuin+Espoossa
Lukujen perusteella kyseessä on pieni vähemmistö.
Svekomaanit ovat aina olleet suurpiirteisiä numeroiden suhteen.
Ruotsi on poissa matematiikan opinnoista?
Eivät suomalaiset ruotsin kieltä pidä turhana vaan pakkoruotsia.
Ruotsinkielisten on nyt suunniteltava, miten jatkossa palvelevat toisiaan.
Ruotsinkieliset haluavat hyvin palkattuihin suojatyöpaikkoihin. Palvelu halutaan jättää pakkoruotsitetuille suomenkielisille. Hiljattain ruotsinkielinen s24:llä totesikin, että suomenkielisiä on kuin Egyptin heinäsirkkoja.
Kerrotko, mitkä virastot on ylimiehitetty ruotsinkielisillä? Tätä on kysytty tällä palstalla n. 100 kertaa, mutta vastausta ei ole koskaan saatu.
ja tuhat kertaa on kysytty, mihin virastoon pääsee ilman ruotsia - ei mihinkään eikä kukaan!
Suomen virastojen luettelo on pitkä.
Valtion ja kuntien virastojen, valtion, kuntien ja kuntayhtymien liikelaitosten, sairaanhoitopiirien, aluehallintovirastojen, TE-keskusten, poliisilaitosten, oikeusistuimien, KELAn kuluttajavirastojen, lapsiasian valtuutetun ja tasa-arvovaltuutetun virastot - tuossa hieman alkuun. Lisättäköön vielä Suomen Pankki ja FIVA. Riittäisikö kattavaan luetteloon 10 kielipalstan sivua, paikkakunnat mukaan luettuna?
Lääkelaitos, lääkehintalautakunta, tulli ja tulliasemat, yliopistojen ja korkeakoulujen hallintovirastot, valtakunnansovittelijan toimisto, elintarvikevirasto, kemikaalivirasto, THL, Valtion hankintavirasto, potilasvahinkolautakunta ja korvausasiat, Finnvera ......
jatkuu..
Business Finland, Vakuutusoikeus, Rikosseuraamuslaitos, Oikeusrekisterikeskus, ulosottovirastot, Valvira, STUK, Suomen Akatemian hallintovirasto, Veikkaus, YLE, Tilastokeskus
Eurooppatiedotus, alueelliset EU-toimistot, Euroopan kuluttajakeskus Suomessa, Euroopan komission Suomen edustusto, Euroopan parlamentin Suomen tiedotustoimisto,
Maakunnan liitot (ent. Seutukaavaliitot ja maakuntaliitot), Kuntaliitto ....
jatkuu..
Lentoasemat, lentokentät -Finnavian ylläpitämät ja muut lentoasemat (siviili, siviili- ja sotilas, sotilas, muut lentopaikat),
Paikalliset satamalaitokset ja esim. Helsingin Satama Oy:n ylläpitämät (8)
Väylävirasto, vesiväylät ja kanavat, lossiliikenne, Pelastuslaitos (22 toimialuetta),
Valtion taidemuseot ja museot (Hki mm. Ateneum, Kiasma, Sinebrykoff), Jyväskylän yhdessä Keski-Suomen museon kanssa, Hämeenlinnan ym. sekä kuntien museot, maakuntamuseot, Kansallisarkisto .......
Raha-automaattiyhdistys, Senaattikiinteistöt, Traficom, Posti Group, Arctia, Vake, keskussairaaloiden ja muiden sairaaloiden hallinto ....
Siinä+hiukan+alkupaloiksi.
Lisäksi+monet+yhteisöt+nauttivat+huomattavista+valtion+avuista+ja+niillä+on+myös+viranomaistehtäviä.+Luettelo+olisi+pitkä.
Luonnonvarakeskuksen+rahoituksesta+77,5+%+tulee+valtiolta.
Myös++esim.+Kansallisteatteri+saa+huomattavat+valtion+avut,+joskin+sen+ylläpito+on+säätiön+harteilla.++Monia+kulttuurilaitoksia+ylläpitää++yleishyödylliset+yhdistykset,+mutta+talous+lepää+viime+kädessä+julkisen+rahoituksen+varassa,+valtion+tai+kuntien,+näin+mm.+Heureka.
Suomen pöhöttyneessä hallinnossa olisi paljon karsimisen varaa. Sen sijaan suorittavan henkilöstön määrää on leikelty.
Pakkoruotsi viimein kiellettävä rikoslailla!!
Ihan hullua käyttää 4 miljardia vuodessa pakkoruostin takia!
Mitään pakkoruotsin kaltaista pientä vähemmistökieltä pakollisena kaikille alakoulusta yliopistoon ei ole muualla maailmassa.
Pakkoruotsi on käytännössä virkakielto, sillä yhtäkään ammattitutkintoa ei saa ilman virkaruotsitutkintoa ammattikouluista yliopistoon saakka.
VIRKAKIELTO !
Elinkeinovapaus ja itsensä työllistäminen ruotsifanaatikoille sivuseikka.
Ruotsinkielisiä on paljon vähemmän kuin esim. Espoon väkiluku, mutta kielipalstalla saa vaikutelman kuin heitä olisi enemmistö koko maassa.
Niinpä ;)
Hyviä+havainnollistuksia
4,78%
vähemmän+väkeä+kuin+Espoossa
Tälle väkimäärälle tuleeTV-kanavilta ruotsinkielistä ohjelmaa tuutin täydeltä. Ylen budjetti on kansainvälisissä vertailuissa aivan omaa luokkaansa sekä absoluuttisesti että väestömäärään suhteutettuna.
Kiva vaatia palveluita suomenkielisiltä ruotsiksi. Sillä ei ole merkitystä, että moni ruotsinkielinen puhuu suomea paremmin kuin ruotsiaan. Mutta kun on oikeus vaatia.
Faktoja keskusteluun.
Kaksikielisten määrää ei rekisteröidä, joten todellinen määrä ei ole varmuudella tiedossa. Arviioidaan, että kaksikielisiä ruotsinkielisiksi rekisteröityjä on ainakin puolet. Maahanmuuttajataustaisia vieraskielisiä on yli 100.000 enemmän kuin ruotsinkielisiä. Heistä varsinkin jo toinen sukupolvi puhuu suomea kuin äidinkieltä, mutta äidinkieleksi on rekisteröity arabia, turkki, vietnam, somali, jne.
Että ruotsinkieliset ovat onnistuneet estämään jopa kielten rekisteröinnin...
"Kaksikielisyys on rikkaus". Näin ruotsinkieliset itse sanovat.
Olisiko kuitenkin niin, että he näkevät kaksikielisyyden rikkautena vain, jos se toinen kieli on ruotsi?
"Ruotsinkielisiä+on+vähemmän+kuin+Espoon+väkiluku".++
Muita+kuin+kaksikielisiä+ruotsinkielisiä,+siis+täysin+yksikielisiä+ruotsinkielisiä+ummikkoja,+on+arviolta+1+-+1,5+%.+Heistä+iso+osa+ikäihmisiä+ja+sellaisia+etupäässä+länsirannikon+asukkaita,+jotka+eivät+ole+oppineet+suomea+eivätkä+mitään+muutakaan+vierasta+kieltä.+Lukumäärä+on++todennäköisesti+vähemmän+kuin+Kouvolan+kaupungin+asukasmäärä.
Numerot ovat numeroita, mutta myös symboleja.
Svekomaanit ovat tosiaan varsin suurpiirteisiä numeroiden suhteen.
Numeroita voisi silti joskus hieman miettiä.
RKP:n+tuorein+kannatuslukema+on+3,9+%.++-+Ei+varmaan+mietitytä?
RKP:n vaatimuksesta hallitusohjelmaan kirjattiin, että pakkoruotsi palautetaan ylioppilaskirjoitusten pakolliseksi aineeksi kiireellisesti.
SAK/SDP-Rinteen väitetään luvanneen RKP:lle ministerin paikan, jos hänestä tulee pääministeri.
Niinpä tietysti
Tästäkin ollaan ihan hiljaa. Ikään kuin ryhmän koko ei olisi oleellinen.
4,78%+-+todellisuudessa+vähemmän!
4,78%+kertoo,+ettei+mitään+kaksikielisyyttä+ole.
Mutta silti pikkuvähemmistön edustajat yrittävät omia kielipolitiikan ja täyttää tämänkin palstan vain omilla äänillään.
Suuruusharha vai kiusanteko?
Molempia.
Ruotsinkielisiä+on+vähemmän+kuin+Espoon+väkiluku++ja+pakkokielipuolueen+viimeisimmät+kannatuslukemat++ovat++3,9+%.
Suomiko+siis+kaksikielinen+maa?
Pakkoruotsi on järjetöntä.
Katukyltit, metrokuulutukset, aikataulut - kaikki on suomeksi ja ruotsiksi. Ruotsia ei muualla juurikaan kuule. Suomeen on luotu kafkamainen, hämmentävä todellisuus.
Pieni kielellinen väestön osa keskittää kaikki poliittiset resurssit yhteen asiaan. Pakkokielipuolue on yhden asian puolue.
Koska kielipuolue on yhden asian puolue, se on saanut tavoitteitaan läpi lehmänkaupoilla ja vähittäisellä hivuttamisella.
Ruotsifanaatikot syytävät voimalla yksituumaista vääristelevää propagandaa. Toivotaanko sillä, että kansalaiset ja päättäjät eivät kiinnittäisi huomiota realiteetteihin?
4,5+%++-+>>++3,9+%
Aika tarkastella kielipolitiikkaa realistisesti!
Ruotsifanaatikot käyvät viivytystaistelua. Hävitetyn maan taktiikkakin sopii?
Oleelliset luvut!
Prosentti tai kaksi
Ruotsinkielisiä on vähemmän kuin Espoon väkiluku. Silti koko valtakuntaa pyöritetään kahdella kielellä.
Vmp, mitään kaksikielisyyttä oikeasti ole!
Ei ole koskaan ollut!
Moni suomenkielinen ei ole koskaan kuullut ruotsia kotimaassa.
Mahdollisuudet+kuullakaan+heikkenevät+koko+ajan.+Edes+pääkaupunkiseudulla+ruotsia+ei+juurikaan+kuule,+paitsi+ehkä+ruotsinkielisen+koulun+portilla,+jos+siitä+sattuu+kulkemaan+ohi+koulun+alkaessa+tai+päättyessä.
Helsingissä+ruotsinkielisiä+on+6+%+väestöstä,+mutta+käytännössä+kaikki+puhuvat+myös+suomea,+jopa+paremmin+kuin+ruotsia,+ehkä+joitaini+kaikkein+iäkkäimpiä+lukuun+ottamatta.
Suurin osa kaksikielisiä.
Niin turhaa tämä pakkoruotsitus
Haitaksi ja suomenkielisten kiusaksi se alunperin keksittiinkin - 51 vuotta Suomen itsenäistymisen jälkeen.
Ei+kaksikielisyyttä+-+4,7%+-+mutta
Ruotsia+Kaikille+Pakolla
Kielipolitiikan ohjaksissa aina vaan Ruotsia Kaikille Pakolla.
Koko maa pyörii espoolaisten ympärillä!
Kauanko tämä "kaikkien on omistettava elämänsä palvellakseen espoolaisia" jatkuu?