Ruotsinkielisiä vähemmän kuin Espoon väkiluku

Maailma muuttuu. Elinkeinoelämän rakenne ja tarpeet ovat muuttuneet.

Anonyymi kirjoitti:

Maailma muuttuu. Elinkeinoelämän rakenne ja tarpeet ovat muuttuneet.

20 suuryritykseltä kysyttiin onko ruotsi niille tarpeellinen.
Vastaus oli EI.
Kaikki totesivat, että ruotsinkieltä ei ole tarpeellinen, mutta englanti vaaditaan.
Monista muistakin kielistä voi olla hyötyä, kuten saksa, ranska, espanja, portugali, kiina, mutta niitä ei vaadita.
Pari vastaajista mainitsi, että käydessään Ruotsissa kokouksissa, muutama sana ruotsia kahvihuoneessa keventää ilmapiiriä. Myös ruotsalaiset saattavat sanoa muutaman sanan suomea.
Nämä olivat suuryritysten näkemykset.
Kulutustavaroiden kaupan kohdalla vastaukset saattaisivat hajaantua. Kulutustavaroita on vaikea myydä pelkällä englannilla esim. Keski- ja Etelä-Euroopan maihin. Tarvitaan lisää saksaa, ranskaa, espanjaa, portugalia.

Anonyymi kirjoitti:

20 suuryritykseltä kysyttiin onko ruotsi niille tarpeellinen.
Vastaus oli EI.
Kaikki totesivat, että ruotsinkieltä ei ole tarpeellinen, mutta englanti vaaditaan.
Monista muistakin kielistä voi olla hyötyä, kuten saksa, ranska, espanja, portugali, kiina, mutta niitä ei vaadita.
Pari vastaajista mainitsi, että käydessään Ruotsissa kokouksissa, muutama sana ruotsia kahvihuoneessa keventää ilmapiiriä. Myös ruotsalaiset saattavat sanoa muutaman sanan suomea.
Nämä olivat suuryritysten näkemykset.
Kulutustavaroiden kaupan kohdalla vastaukset saattaisivat hajaantua. Kulutustavaroita on vaikea myydä pelkällä englannilla esim. Keski- ja Etelä-Euroopan maihin. Tarvitaan lisää saksaa, ranskaa, espanjaa, portugalia.

Lue lisää

Myös maahanmuuttajataustaisten kaksikielisyys on piilevä voimavara. Suomessa ei rekisteröidä kaksikielisyyttä, joten tarkempaa tietoa ei ole olemassa.

Anonyymi kirjoitti:

20 suuryritykseltä kysyttiin onko ruotsi niille tarpeellinen.
Vastaus oli EI.
Kaikki totesivat, että ruotsinkieltä ei ole tarpeellinen, mutta englanti vaaditaan.
Monista muistakin kielistä voi olla hyötyä, kuten saksa, ranska, espanja, portugali, kiina, mutta niitä ei vaadita.
Pari vastaajista mainitsi, että käydessään Ruotsissa kokouksissa, muutama sana ruotsia kahvihuoneessa keventää ilmapiiriä. Myös ruotsalaiset saattavat sanoa muutaman sanan suomea.
Nämä olivat suuryritysten näkemykset.
Kulutustavaroiden kaupan kohdalla vastaukset saattaisivat hajaantua. Kulutustavaroita on vaikea myydä pelkällä englannilla esim. Keski- ja Etelä-Euroopan maihin. Tarvitaan lisää saksaa, ranskaa, espanjaa, portugalia.

Lue lisää

Laitatko linkin uutisesta, jossa suuryritykset toteavat: ”Ruotsi ei ole tarpeellinen”.

Anonyymi kirjoitti:

20 suuryritykseltä kysyttiin onko ruotsi niille tarpeellinen.
Vastaus oli EI.
Kaikki totesivat, että ruotsinkieltä ei ole tarpeellinen, mutta englanti vaaditaan.
Monista muistakin kielistä voi olla hyötyä, kuten saksa, ranska, espanja, portugali, kiina, mutta niitä ei vaadita.
Pari vastaajista mainitsi, että käydessään Ruotsissa kokouksissa, muutama sana ruotsia kahvihuoneessa keventää ilmapiiriä. Myös ruotsalaiset saattavat sanoa muutaman sanan suomea.
Nämä olivat suuryritysten näkemykset.
Kulutustavaroiden kaupan kohdalla vastaukset saattaisivat hajaantua. Kulutustavaroita on vaikea myydä pelkällä englannilla esim. Keski- ja Etelä-Euroopan maihin. Tarvitaan lisää saksaa, ranskaa, espanjaa, portugalia.

Lue lisää

EK:n jäsenyrityksissä taas ruotsi oli tarpeellien kieli:

SUOMEA, ENGLANTIA JA RUOTSIA käytetään eniten EK:n jäsenyrityksissä. Suomi on lähes kaikkien yritysten käytössä ja englantiakin puhutaan lähes 80 prosentissa yrityksistä. Puolet yrityksistä kertoi käyttävänsä ruotsia. Venäjän kieltä tarvitsee lähes kolmannes yrityksistä. Saksan osuus jää alle 15 prosenttiin yrityksistä.

Anonyymi kirjoitti:

EK:n jäsenyrityksissä taas ruotsi oli tarpeellien kieli:

SUOMEA, ENGLANTIA JA RUOTSIA käytetään eniten EK:n jäsenyrityksissä. Suomi on lähes kaikkien yritysten käytössä ja englantiakin puhutaan lähes 80 prosentissa yrityksistä. Puolet yrityksistä kertoi käyttävänsä ruotsia. Venäjän kieltä tarvitsee lähes kolmannes yrityksistä. Saksan osuus jää alle 15 prosenttiin yrityksistä.

Lue lisää

EK on esittänyt huolensa suomalaisten suppeasta kielivarannosta.
Suomen viennissä korostuvat pääomavaltaiset tuotteet - koneet, laitteet ja monenlaiset metsätaloustuotteet. Elintarvikkeita on viety merkittävästi vain Venäjälle, mutta kansainvälisten pakotteiden myötä sekin on vähentynyt.
Viennin monipuolistaminen ja PKT-sektorin viennin kasvu edellyttää lisää saksaa, ranskaa, espanjaa, venäjää, kiinaa. Nykyinen ruotsin osaaminen riittää, vähempikin.
- Ruotsi ja Suomi kilpailevat samanlaisilla ja samantyyppisillä tuotteilla maailmanmarkkinoilla. Ruotsi saa kilpailuetua siitä, että siellä englanti on kaikille pakollinen 1. vieras kieli ja esim. pakkosuomi puuttuu.
Varsinkin PKT-yritykset aloittivat usein tuotteidensa viennin ensimmäiseksi Ruotsiin, mutta sittemmin englannin avuin suoraan maailmanmarkkinoille.

Anonyymi kirjoitti:

EK on esittänyt huolensa suomalaisten suppeasta kielivarannosta.
Suomen viennissä korostuvat pääomavaltaiset tuotteet - koneet, laitteet ja monenlaiset metsätaloustuotteet. Elintarvikkeita on viety merkittävästi vain Venäjälle, mutta kansainvälisten pakotteiden myötä sekin on vähentynyt.
Viennin monipuolistaminen ja PKT-sektorin viennin kasvu edellyttää lisää saksaa, ranskaa, espanjaa, venäjää, kiinaa. Nykyinen ruotsin osaaminen riittää, vähempikin.
- Ruotsi ja Suomi kilpailevat samanlaisilla ja samantyyppisillä tuotteilla maailmanmarkkinoilla. Ruotsi saa kilpailuetua siitä, että siellä englanti on kaikille pakollinen 1. vieras kieli ja esim. pakkosuomi puuttuu.
Varsinkin PKT-yritykset aloittivat usein tuotteidensa viennin ensimmäiseksi Ruotsiin, mutta sittemmin englannin avuin suoraan maailmanmarkkinoille.

Lue lisää

Ruotsi on ollut pienemmille yrityksille perinteisesti koemarkkina, jossa on testattu tuotteen kilpailukykyä ja samalla on pienin askelin harjoiteltu vientiä. Näin on ollut esim. Etelä-Pohjanmaan huonekaluyrityksissä.

Anonyymi kirjoitti:

Ruotsi on ollut pienemmille yrityksille perinteisesti koemarkkina, jossa on testattu tuotteen kilpailukykyä ja samalla on pienin askelin harjoiteltu vientiä. Näin on ollut esim. Etelä-Pohjanmaan huonekaluyrityksissä.

Lue lisää

Elintarvikkeita ja kuluttajatuotteita on vaikea myydä pelkällä englannilla. Jopa Pohjois-Afrikassa on näkynyt tanskalaisia maataloustuotteita ainakin jo 1970-luvulta alkaen.
Pelkästään maitopulveri, äidinmaidon korvikkeet, lasten valmisruuat, jogurtti, kestomaidot, vaipat, terveyssiteet, terveys- ja hygieniatuotteet, vauvan vaatteet, ym. ovat iso potentiaalinen markkina kautta maailman.

Anonyymi kirjoitti:

Elintarvikkeita ja kuluttajatuotteita on vaikea myydä pelkällä englannilla. Jopa Pohjois-Afrikassa on näkynyt tanskalaisia maataloustuotteita ainakin jo 1970-luvulta alkaen.
Pelkästään maitopulveri, äidinmaidon korvikkeet, lasten valmisruuat, jogurtti, kestomaidot, vaipat, terveyssiteet, terveys- ja hygieniatuotteet, vauvan vaatteet, ym. ovat iso potentiaalinen markkina kautta maailman.

Lue lisää

Suomen osaamista ovat esim. runsas laktoosittomien maitotaloustuotteiden valikoima. Esim. juustoista ja maitosuklaasta kuuluisasta Sveitsistä niitä ei löydy.

Anonyymi kirjoitti:

Suomen osaamista ovat esim. runsas laktoosittomien maitotaloustuotteiden valikoima. Esim. juustoista ja maitosuklaasta kuuluisasta Sveitsistä niitä ei löydy.

Jopa EK on ehdottanut vapaata kielivalintaa, koska suomalaisten kielivaranto on liian suppea elinkeinoelämän tarpeisiin.

Anonyymi kirjoitti:

Myös maahanmuuttajataustaisten kaksikielisyys on piilevä voimavara. Suomessa ei rekisteröidä kaksikielisyyttä, joten tarkempaa tietoa ei ole olemassa.

Moni afrikkalaistaustainen osaa montaa kieltä.
Afrikassa on paljon pieniä kieliryhmiä, jotka asuvat lähekkäin.
Nämä osaavat usein myös naapuriheimojen kielet, oman äidinkielensä lisäksi.

Lisäksi ranskaa ja englantia osaavat melkein kaikki afrikkalaiset.

Anonyymi kirjoitti:

20 suuryritykseltä kysyttiin onko ruotsi niille tarpeellinen.
Vastaus oli EI.
Kaikki totesivat, että ruotsinkieltä ei ole tarpeellinen, mutta englanti vaaditaan.
Monista muistakin kielistä voi olla hyötyä, kuten saksa, ranska, espanja, portugali, kiina, mutta niitä ei vaadita.
Pari vastaajista mainitsi, että käydessään Ruotsissa kokouksissa, muutama sana ruotsia kahvihuoneessa keventää ilmapiiriä. Myös ruotsalaiset saattavat sanoa muutaman sanan suomea.
Nämä olivat suuryritysten näkemykset.
Kulutustavaroiden kaupan kohdalla vastaukset saattaisivat hajaantua. Kulutustavaroita on vaikea myydä pelkällä englannilla esim. Keski- ja Etelä-Euroopan maihin. Tarvitaan lisää saksaa, ranskaa, espanjaa, portugalia.

Lue lisää

kuuleppas muru, rkp:n ja vähän kokoomus ja vasemmisto ja sdp ja muutkin sekopääpuolueet halajaa näitä "veronmaksajia" itselleen kannattaja jäseniksi ja "ääniharaviksi! puoluetukihan (ja siten heille ilmaiset illalliset ja risteilyt ja matkat maailman ääriin) määräytyy jäsen ei "piip" mukaan? varmastikin mukana on joku presidentiksikin jossain hiekkaerämaalle haluava höynäitetty ja tuleva höynäyttäjä "höyhen" niin aivan. . .

Anonyymi kirjoitti:

Maailma muuttuu. Elinkeinoelämän rakenne ja tarpeet ovat muuttuneet.

Maailma muuttuu. Espoossakin muita kuin kotimaisia kieliä puhuu 17 % asukkaista. Ruotsinkielisiä on 7,1 %.

Anonyymi kirjoitti:

Maailma muuttuu. Espoossakin muita kuin kotimaisia kieliä puhuu 17 % asukkaista. Ruotsinkielisiä on 7,1 %.

Vieraskieliset oppivat suomen viimeistään kouluiässä, ruotsinkieliset eivät myönnä.

EK.lle kyllä löytyy lähdeviite. Epäilen kyllä että"ruotsia ei tarvita" lähdetieto on joku kielifennon "hevosmiesten uutistoimisto" koska linkkiä ei ole esitetty!

Anonyymi kirjoitti:

EK.lle kyllä löytyy lähdeviite. Epäilen kyllä että"ruotsia ei tarvita" lähdetieto on joku kielifennon "hevosmiesten uutistoimisto" koska linkkiä ei ole esitetty!

Esitetty jo kauan sitten, kuten hyvin tiedät. Ruotsispämmääjät hakkasivat sen monen sivun taakse ja moneen kertaan.

Anonyymi kirjoitti:

Esitetty jo kauan sitten, kuten hyvin tiedät. Ruotsispämmääjät hakkasivat sen monen sivun taakse ja moneen kertaan.

Yksi löytyi nopeasti googlaamalla jo vuodelta 2011 (YLE Uutiset 2.2.2011):
Ruotsia ei ole välttämätöntä osata suuriin suomalaisiin suuryrityksiin haettaessa.
Englannilla pärjää. Englanti on välttämätön, ruotsi EI.
Tuoreempiakin kyselyitä on, kuten tiedät.
Svekomaanien palkkatrolli voi hakea itse lisää, mutta todennäköisesti tämänkin hakkaavat pian piiloon.

Anonyymi kirjoitti:

Yksi löytyi nopeasti googlaamalla jo vuodelta 2011 (YLE Uutiset 2.2.2011):
Ruotsia ei ole välttämätöntä osata suuriin suomalaisiin suuryrityksiin haettaessa.
Englannilla pärjää. Englanti on välttämätön, ruotsi EI.
Tuoreempiakin kyselyitä on, kuten tiedät.
Svekomaanien palkkatrolli voi hakea itse lisää, mutta todennäköisesti tämänkin hakkaavat pian piiloon.

Lue lisää

Eli vastausksena oon siis, että kaikkiin suuryrityksiin ei välttämättä tarvita aina ruotsia. Mutta sinäpä toit ketjun alussa asian esiin siten, että suuryritykset ovat väittäneet: "Ruotsia ei tarvita".

Tässä on aika huima ero, miten asian tuot nyt esiin, ja toit ketjun alussa, huomaatko itse?

Anonyymi kirjoitti:

Eli vastausksena oon siis, että kaikkiin suuryrityksiin ei välttämättä tarvita aina ruotsia. Mutta sinäpä toit ketjun alussa asian esiin siten, että suuryritykset ovat väittäneet: "Ruotsia ei tarvita".

Tässä on aika huima ero, miten asian tuot nyt esiin, ja toit ketjun alussa, huomaatko itse?

Lue lisää

?????
Gummerus, Suomi-ruotsi- suomi sanakirja:
välttämätön - nödvändig
tarpeeton - onödig

Anonyymi kirjoitti:

?????
Gummerus, Suomi-ruotsi- suomi sanakirja:
välttämätön - nödvändig
tarpeeton - onödig

Synonyymeissä voi olla hiukan vivahde-eroja, mutta ne eivät muuta sanan merkitystä.

Anonyymi kirjoitti:

Yksi löytyi nopeasti googlaamalla jo vuodelta 2011 (YLE Uutiset 2.2.2011):
Ruotsia ei ole välttämätöntä osata suuriin suomalaisiin suuryrityksiin haettaessa.
Englannilla pärjää. Englanti on välttämätön, ruotsi EI.
Tuoreempiakin kyselyitä on, kuten tiedät.
Svekomaanien palkkatrolli voi hakea itse lisää, mutta todennäköisesti tämänkin hakkaavat pian piiloon.

Lue lisää

Etkö osaa linkittää uutista? En löydä mistään moista uutista, jossa todetaan, että suuryritykset väittävät, että "ruotsia ei tarvita"

Anonyymi kirjoitti:

Etkö osaa linkittää uutista? En löydä mistään moista uutista, jossa todetaan, että suuryritykset väittävät, että "ruotsia ei tarvita"

Osta silmälasit.

Anonyymi kirjoitti:

Yksi löytyi nopeasti googlaamalla jo vuodelta 2011 (YLE Uutiset 2.2.2011):
Ruotsia ei ole välttämätöntä osata suuriin suomalaisiin suuryrityksiin haettaessa.
Englannilla pärjää. Englanti on välttämätön, ruotsi EI.
Tuoreempiakin kyselyitä on, kuten tiedät.
Svekomaanien palkkatrolli voi hakea itse lisää, mutta todennäköisesti tämänkin hakkaavat pian piiloon.

Lue lisää

YLE Uutiset 2.2.2011: Minä kyllä löysin lyhyen artikkelin googlesta heti hakusanoilla "20 suuryritystä ruotsi ei välttämätön" ja "ruotsin kieli ei välttämätön suuryrityksissä". Ainakin yhdestä S24 keskusteluketjusta linkki ei enää auennut, poistettu?
- Kyllä asia on niin, että Suomen vienti pitää meitä pinnalla. Tarvitsemme kipeästi useampien maailmankielien osaamista. Pienen 4,78 %:n vähemmistön äidinkielen pakollinen opiskelu ei saa olla siinä esteenä.

Anonyymi kirjoitti:

YLE Uutiset 2.2.2011: Minä kyllä löysin lyhyen artikkelin googlesta heti hakusanoilla "20 suuryritystä ruotsi ei välttämätön" ja "ruotsin kieli ei välttämätön suuryrityksissä". Ainakin yhdestä S24 keskusteluketjusta linkki ei enää auennut, poistettu?
- Kyllä asia on niin, että Suomen vienti pitää meitä pinnalla. Tarvitsemme kipeästi useampien maailmankielien osaamista. Pienen 4,78 %:n vähemmistön äidinkielen pakollinen opiskelu ei saa olla siinä esteenä.

Lue lisää

"Ruotsia ei tarvita" / "Ruotsi ei ole välttämätön" ovat kaksi eri asiaa.

Kielten osaaminen on työnantajan silmissä aina merkittävä kilpailuetu. Vaikka ruotsia ei tarvittaisi, vaan se katsottaisiin esim. eduksi, työnantaja valitsee kahdesta tasaväkisestä hakijasta aina sen, jolla on laajempi ja parempi kielitaito.

Anonyymi kirjoitti:

"Ruotsia ei tarvita" / "Ruotsi ei ole välttämätön" ovat kaksi eri asiaa.

Kielten osaaminen on työnantajan silmissä aina merkittävä kilpailuetu. Vaikka ruotsia ei tarvittaisi, vaan se katsottaisiin esim. eduksi, työnantaja valitsee kahdesta tasaväkisestä hakijasta aina sen, jolla on laajempi ja parempi kielitaito.

Lue lisää

Tasaväkisiä hakijoita harvemmin on. Viime kädessä jopa henkilökemiat vaikuttavat. Niinkin voi käydä, että tehtävänkuvaa muutetaan ja räätälöidään kovatasoisen hakijan potentiaalin hyödyntämiseksi.
Vaaditun englannin ohelle hyödyllisiä voivat olla ranska, espanja, kiina, saksa, arabia, ym. ja ruotsikin, mutta sitä ei kyselyn mukaan siis vaadita. Ko. mainitut muut kielet todennäköisesti ohittavat suuryrityksissä ruotsin, tehtävistä riippuen. Artikkelissa oli kyse nimenomaan suuryrityksistä.
PKT-sektorilla yrityksen sijainnista ja tuotteista riippuen varmaankin ruotsin tarve vaihtelee? Monet kokemukset ovat kuitenkin osoittaneet, että pakkoruotsi tai suomenruotsi erilaisuudellaan aiheuttaa esim. messuilla lähinnä vaivautuneisuutta ja nopeasti ehdotetaan, että siirrytäänkö englantiin.

Pakkosuomi asettaa esteitä kansalaisten työllistymiselle myös pakollisten virkaruotsitutkintojen vaatimuksella. Suomessa ei saa yhtäkään ammattia ilman virkaruotsitutkintoa.

Anonyymi kirjoitti:

Pakkosuomi asettaa esteitä kansalaisten työllistymiselle myös pakollisten virkaruotsitutkintojen vaatimuksella. Suomessa ei saa yhtäkään ammattia ilman virkaruotsitutkintoa.

Lue lisää

Käsittämätön vääryys!

Anonyymi kirjoitti:

Pakkosuomi asettaa esteitä kansalaisten työllistymiselle myös pakollisten virkaruotsitutkintojen vaatimuksella. Suomessa ei saa yhtäkään ammattia ilman virkaruotsitutkintoa.

Lue lisää

Yritykset tarvitsevat ammattitaitoista henkilökuntaa. Pakkovirkaruotsitutkinto on käsittämätön. Millä hivutuksella sellainen on onnistunut?

Anonyymi kirjoitti:

Pakkosuomi asettaa esteitä kansalaisten työllistymiselle myös pakollisten virkaruotsitutkintojen vaatimuksella. Suomessa ei saa yhtäkään ammattia ilman virkaruotsitutkintoa.

Lue lisää

Suomi ja suomalaiset pärjäisi parhaiten pelkällä englannin kielellä.
Maailma muuttuu

Anonyymi kirjoitti:

Suomi ja suomalaiset pärjäisi parhaiten pelkällä englannin kielellä.
Maailma muuttuu

Taidat olla 60 vuotta ajastasi jäljessä: silloin englanti tuli tarpeeseen ykköskielenä, koska silloin sitä ei vielä niin yleisesti osattu. Nyt sitä osaavat kaikki.

Työmarkkinoilla on siksi vahvoilla ammattitaitoinen ja pätevä henkilö, jolla on englannin taidon lisäksi jonkin muunkin kielen taito, mielellään ruotsi tai saksa ( ja tietty suomi).

Anonyymi kirjoitti:

Taidat olla 60 vuotta ajastasi jäljessä: silloin englanti tuli tarpeeseen ykköskielenä, koska silloin sitä ei vielä niin yleisesti osattu. Nyt sitä osaavat kaikki.

Työmarkkinoilla on siksi vahvoilla ammattitaitoinen ja pätevä henkilö, jolla on englannin taidon lisäksi jonkin muunkin kielen taito, mielellään ruotsi tai saksa ( ja tietty suomi).

Lue lisää

Et ole nuorten kanssa tekemisissä - koululainen ei osaa englantia valmiiksi. Monelle tie sujuvaan englantiin vaatii todella paljon työtä, mutta on palkitsevaa.

Anonyymi kirjoitti:

Yritykset tarvitsevat ammattitaitoista henkilökuntaa. Pakkovirkaruotsitutkinto on käsittämätön. Millä hivutuksella sellainen on onnistunut?

Virkapakkoruotsitutkinto on käytännössä virkakielto.
V i r k a k i e l t o !

Ei todellakaan riitä kaksikielisyyteen. Miten joku voi edes kuvitella sellaista?

Anonyymi kirjoitti:

Ei todellakaan riitä kaksikielisyyteen. Miten joku voi edes kuvitella sellaista?

Sehän tiedetään, keille riittää.

Anonyymi kirjoitti:

Sehän tiedetään, keille riittää.

Unelmahöttö kielipolitiikan lähtökohtina.

Anonyymi kirjoitti:

Unelmahöttö kielipolitiikan lähtökohtina.

Ruotsinkielisten etuilu on oleellinen osa unelmahöttöä.

Näitä faktoja suomenruotsalaisuus ei halua nähdä eikä kuulla...

Anonyymi kirjoitti:

Näitä faktoja suomenruotsalaisuus ei halua nähdä eikä kuulla...

Suomenruotsalaiset ja todellisuus eivät mahdu samaan lauseeseen.

Eikä RKP ja demokratia.

Lukujen perusteella kyseessä on pieni vähemmistö.

Anonyymi kirjoitti:

Lukujen perusteella kyseessä on pieni vähemmistö.

Svekomaanit ovat aina olleet suurpiirteisiä numeroiden suhteen.

Anonyymi kirjoitti:

Svekomaanit ovat aina olleet suurpiirteisiä numeroiden suhteen.

Ruotsi on poissa matematiikan opinnoista?

Ruotsinkielisten on nyt suunniteltava, miten jatkossa palvelevat toisiaan.

Anonyymi kirjoitti:

Ruotsinkielisten on nyt suunniteltava, miten jatkossa palvelevat toisiaan.

Ruotsinkieliset haluavat hyvin palkattuihin suojatyöpaikkoihin. Palvelu halutaan jättää pakkoruotsitetuille suomenkielisille. Hiljattain ruotsinkielinen s24:llä totesikin, että suomenkielisiä on kuin Egyptin heinäsirkkoja.

Anonyymi kirjoitti:

Ruotsinkieliset haluavat hyvin palkattuihin suojatyöpaikkoihin. Palvelu halutaan jättää pakkoruotsitetuille suomenkielisille. Hiljattain ruotsinkielinen s24:llä totesikin, että suomenkielisiä on kuin Egyptin heinäsirkkoja.

Lue lisää

Kerrotko, mitkä virastot on ylimiehitetty ruotsinkielisillä? Tätä on kysytty tällä palstalla n. 100 kertaa, mutta vastausta ei ole koskaan saatu.

Anonyymi kirjoitti:

Kerrotko, mitkä virastot on ylimiehitetty ruotsinkielisillä? Tätä on kysytty tällä palstalla n. 100 kertaa, mutta vastausta ei ole koskaan saatu.

ja tuhat kertaa on kysytty, mihin virastoon pääsee ilman ruotsia - ei mihinkään eikä kukaan!

Anonyymi kirjoitti:

ja tuhat kertaa on kysytty, mihin virastoon pääsee ilman ruotsia - ei mihinkään eikä kukaan!

Suomen virastojen luettelo on pitkä.

Anonyymi kirjoitti:

Suomen virastojen luettelo on pitkä.

Valtion ja kuntien virastojen, valtion, kuntien ja kuntayhtymien liikelaitosten, sairaanhoitopiirien, aluehallintovirastojen, TE-keskusten, poliisilaitosten, oikeusistuimien, KELAn kuluttajavirastojen, lapsiasian valtuutetun ja tasa-arvovaltuutetun virastot - tuossa hieman alkuun. Lisättäköön vielä Suomen Pankki ja FIVA. Riittäisikö kattavaan luetteloon 10 kielipalstan sivua, paikkakunnat mukaan luettuna?

Anonyymi kirjoitti:

Valtion ja kuntien virastojen, valtion, kuntien ja kuntayhtymien liikelaitosten, sairaanhoitopiirien, aluehallintovirastojen, TE-keskusten, poliisilaitosten, oikeusistuimien, KELAn kuluttajavirastojen, lapsiasian valtuutetun ja tasa-arvovaltuutetun virastot - tuossa hieman alkuun. Lisättäköön vielä Suomen Pankki ja FIVA. Riittäisikö kattavaan luetteloon 10 kielipalstan sivua, paikkakunnat mukaan luettuna?

Lue lisää

Lääkelaitos, lääkehintalautakunta, tulli ja tulliasemat, yliopistojen ja korkeakoulujen hallintovirastot, valtakunnansovittelijan toimisto, elintarvikevirasto, kemikaalivirasto, THL, Valtion hankintavirasto, potilasvahinkolautakunta ja korvausasiat, Finnvera ......

Anonyymi kirjoitti:

Lääkelaitos, lääkehintalautakunta, tulli ja tulliasemat, yliopistojen ja korkeakoulujen hallintovirastot, valtakunnansovittelijan toimisto, elintarvikevirasto, kemikaalivirasto, THL, Valtion hankintavirasto, potilasvahinkolautakunta ja korvausasiat, Finnvera ......

Lue lisää

jatkuu..
Business Finland, Vakuutusoikeus, Rikosseuraamuslaitos, Oikeusrekisterikeskus, ulosottovirastot, Valvira, STUK, Suomen Akatemian hallintovirasto, Veikkaus, YLE, Tilastokeskus
Eurooppatiedotus, alueelliset EU-toimistot, Euroopan kuluttajakeskus Suomessa, Euroopan komission Suomen edustusto, Euroopan parlamentin Suomen tiedotustoimisto,
Maakunnan liitot (ent. Seutukaavaliitot ja maakuntaliitot), Kuntaliitto ....

Anonyymi kirjoitti:

jatkuu..
Business Finland, Vakuutusoikeus, Rikosseuraamuslaitos, Oikeusrekisterikeskus, ulosottovirastot, Valvira, STUK, Suomen Akatemian hallintovirasto, Veikkaus, YLE, Tilastokeskus
Eurooppatiedotus, alueelliset EU-toimistot, Euroopan kuluttajakeskus Suomessa, Euroopan komission Suomen edustusto, Euroopan parlamentin Suomen tiedotustoimisto,
Maakunnan liitot (ent. Seutukaavaliitot ja maakuntaliitot), Kuntaliitto ....

Lue lisää

jatkuu..
Lentoasemat, lentokentät -Finnavian ylläpitämät ja muut lentoasemat (siviili, siviili- ja sotilas, sotilas, muut lentopaikat),
Paikalliset satamalaitokset ja esim. Helsingin Satama Oy:n ylläpitämät (8)
Väylävirasto, vesiväylät ja kanavat, lossiliikenne, Pelastuslaitos (22 toimialuetta),
Valtion taidemuseot ja museot (Hki mm. Ateneum, Kiasma, Sinebrykoff), Jyväskylän yhdessä Keski-Suomen museon kanssa, Hämeenlinnan ym. sekä kuntien museot, maakuntamuseot, Kansallisarkisto .......

Anonyymi kirjoitti:

jatkuu..
Lentoasemat, lentokentät -Finnavian ylläpitämät ja muut lentoasemat (siviili, siviili- ja sotilas, sotilas, muut lentopaikat),
Paikalliset satamalaitokset ja esim. Helsingin Satama Oy:n ylläpitämät (8)
Väylävirasto, vesiväylät ja kanavat, lossiliikenne, Pelastuslaitos (22 toimialuetta),
Valtion taidemuseot ja museot (Hki mm. Ateneum, Kiasma, Sinebrykoff), Jyväskylän yhdessä Keski-Suomen museon kanssa, Hämeenlinnan ym. sekä kuntien museot, maakuntamuseot, Kansallisarkisto .......

Lue lisää

Raha-automaattiyhdistys, Senaattikiinteistöt, Traficom, Posti Group, Arctia, Vake, keskussairaaloiden ja muiden sairaaloiden hallinto ....

Anonyymi kirjoitti:

Raha-automaattiyhdistys, Senaattikiinteistöt, Traficom, Posti Group, Arctia, Vake, keskussairaaloiden ja muiden sairaaloiden hallinto ....

Siinä hiukan alkupaloiksi.
Lisäksi monet yhteisöt nauttivat huomattavista valtion avuista ja niillä on myös viranomaistehtäviä. Luettelo olisi pitkä.
Luonnonvarakeskuksen rahoituksesta 77,5 % tulee valtiolta.
Myös esim. Kansallisteatteri saa huomattavat valtion avut, joskin sen ylläpito on säätiön harteilla. Monia kulttuurilaitoksia ylläpitää yleishyödylliset yhdistykset, mutta talous lepää viime kädessä julkisen rahoituksen varassa, valtion tai kuntien, näin mm. Heureka.

Anonyymi kirjoitti:

Siinä hiukan alkupaloiksi.
Lisäksi monet yhteisöt nauttivat huomattavista valtion avuista ja niillä on myös viranomaistehtäviä. Luettelo olisi pitkä.
Luonnonvarakeskuksen rahoituksesta 77,5 % tulee valtiolta.
Myös esim. Kansallisteatteri saa huomattavat valtion avut, joskin sen ylläpito on säätiön harteilla. Monia kulttuurilaitoksia ylläpitää yleishyödylliset yhdistykset, mutta talous lepää viime kädessä julkisen rahoituksen varassa, valtion tai kuntien, näin mm. Heureka.

Lue lisää

Suomen pöhöttyneessä hallinnossa olisi paljon karsimisen varaa. Sen sijaan suorittavan henkilöstön määrää on leikelty.

Mitään pakkoruotsin kaltaista pientä vähemmistökieltä pakollisena kaikille alakoulusta yliopistoon ei ole muualla maailmassa.

Anonyymi kirjoitti:

Mitään pakkoruotsin kaltaista pientä vähemmistökieltä pakollisena kaikille alakoulusta yliopistoon ei ole muualla maailmassa.

Pakkoruotsi on käytännössä virkakielto, sillä yhtäkään ammattitutkintoa ei saa ilman virkaruotsitutkintoa ammattikouluista yliopistoon saakka.

Anonyymi kirjoitti:

Pakkoruotsi on käytännössä virkakielto, sillä yhtäkään ammattitutkintoa ei saa ilman virkaruotsitutkintoa ammattikouluista yliopistoon saakka.

VIRKAKIELTO !
Elinkeinovapaus ja itsensä työllistäminen ruotsifanaatikoille sivuseikka.

Niinpä ;)

Kiva vaatia palveluita suomenkielisiltä ruotsiksi. Sillä ei ole merkitystä, että moni ruotsinkielinen puhuu suomea paremmin kuin ruotsiaan. Mutta kun on oikeus vaatia.

Kaksikielisten määrää ei rekisteröidä, joten todellinen määrä ei ole varmuudella tiedossa. Arviioidaan, että kaksikielisiä ruotsinkielisiksi rekisteröityjä on ainakin puolet. Maahanmuuttajataustaisia vieraskielisiä on yli 100.000 enemmän kuin ruotsinkielisiä. Heistä varsinkin jo toinen sukupolvi puhuu suomea kuin äidinkieltä, mutta äidinkieleksi on rekisteröity arabia, turkki, vietnam, somali, jne.

Anonyymi kirjoitti:

Kaksikielisten määrää ei rekisteröidä, joten todellinen määrä ei ole varmuudella tiedossa. Arviioidaan, että kaksikielisiä ruotsinkielisiksi rekisteröityjä on ainakin puolet. Maahanmuuttajataustaisia vieraskielisiä on yli 100.000 enemmän kuin ruotsinkielisiä. Heistä varsinkin jo toinen sukupolvi puhuu suomea kuin äidinkieltä, mutta äidinkieleksi on rekisteröity arabia, turkki, vietnam, somali, jne.

Lue lisää

Että ruotsinkieliset ovat onnistuneet estämään jopa kielten rekisteröinnin...

Anonyymi kirjoitti:

Että ruotsinkieliset ovat onnistuneet estämään jopa kielten rekisteröinnin...

"Kaksikielisyys on rikkaus". Näin ruotsinkieliset itse sanovat.
Olisiko kuitenkin niin, että he näkevät kaksikielisyyden rikkautena vain, jos se toinen kieli on ruotsi?

Anonyymi kirjoitti:

"Kaksikielisyys on rikkaus". Näin ruotsinkieliset itse sanovat.
Olisiko kuitenkin niin, että he näkevät kaksikielisyyden rikkautena vain, jos se toinen kieli on ruotsi?

Lue lisää

"Ruotsinkielisiä on vähemmän kuin Espoon väkiluku".
Muita kuin kaksikielisiä ruotsinkielisiä, siis täysin yksikielisiä ruotsinkielisiä ummikkoja, on arviolta 1 - 1,5 %. Heistä iso osa ikäihmisiä ja sellaisia etupäässä länsirannikon asukkaita, jotka eivät ole oppineet suomea eivätkä mitään muutakaan vierasta kieltä. Lukumäärä on todennäköisesti vähemmän kuin Kouvolan kaupungin asukasmäärä.

Anonyymi kirjoitti:

"Ruotsinkielisiä on vähemmän kuin Espoon väkiluku".
Muita kuin kaksikielisiä ruotsinkielisiä, siis täysin yksikielisiä ruotsinkielisiä ummikkoja, on arviolta 1 - 1,5 %. Heistä iso osa ikäihmisiä ja sellaisia etupäässä länsirannikon asukkaita, jotka eivät ole oppineet suomea eivätkä mitään muutakaan vierasta kieltä. Lukumäärä on todennäköisesti vähemmän kuin Kouvolan kaupungin asukasmäärä.

Lue lisää

Numerot ovat numeroita, mutta myös symboleja.

Anonyymi kirjoitti:

Numerot ovat numeroita, mutta myös symboleja.

Svekomaanit ovat tosiaan varsin suurpiirteisiä numeroiden suhteen.

Anonyymi kirjoitti:

Svekomaanit ovat tosiaan varsin suurpiirteisiä numeroiden suhteen.

Numeroita voisi silti joskus hieman miettiä.

Anonyymi kirjoitti:

Numeroita voisi silti joskus hieman miettiä.

RKP:n tuorein kannatuslukema on 3,9 %. - Ei varmaan mietitytä?

Niinpä tietysti

4,78% - todellisuudessa vähemmän!

Anonyymi kirjoitti:

4,78% - todellisuudessa vähemmän!

4,78% kertoo, ettei mitään kaksikielisyyttä ole.

Anonyymi kirjoitti:

4,78% kertoo, ettei mitään kaksikielisyyttä ole.

Mutta silti pikkuvähemmistön edustajat yrittävät omia kielipolitiikan ja täyttää tämänkin palstan vain omilla äänillään.

Anonyymi kirjoitti:

Mutta silti pikkuvähemmistön edustajat yrittävät omia kielipolitiikan ja täyttää tämänkin palstan vain omilla äänillään.

Suuruusharha vai kiusanteko?

Anonyymi kirjoitti:

Suuruusharha vai kiusanteko?

Molempia.

Pakkoruotsi on järjetöntä.

Anonyymi kirjoitti:

Pakkoruotsi on järjetöntä.

Katukyltit, metrokuulutukset, aikataulut - kaikki on suomeksi ja ruotsiksi. Ruotsia ei muualla juurikaan kuule. Suomeen on luotu kafkamainen, hämmentävä todellisuus.

Anonyymi kirjoitti:

Katukyltit, metrokuulutukset, aikataulut - kaikki on suomeksi ja ruotsiksi. Ruotsia ei muualla juurikaan kuule. Suomeen on luotu kafkamainen, hämmentävä todellisuus.

Pieni kielellinen väestön osa keskittää kaikki poliittiset resurssit yhteen asiaan. Pakkokielipuolue on yhden asian puolue.

Anonyymi kirjoitti:

Pieni kielellinen väestön osa keskittää kaikki poliittiset resurssit yhteen asiaan. Pakkokielipuolue on yhden asian puolue.

Koska kielipuolue on yhden asian puolue, se on saanut tavoitteitaan läpi lehmänkaupoilla ja vähittäisellä hivuttamisella.

Anonyymi kirjoitti:

Katukyltit, metrokuulutukset, aikataulut - kaikki on suomeksi ja ruotsiksi. Ruotsia ei muualla juurikaan kuule. Suomeen on luotu kafkamainen, hämmentävä todellisuus.

Ruotsifanaatikot syytävät voimalla yksituumaista vääristelevää propagandaa. Toivotaanko sillä, että kansalaiset ja päättäjät eivät kiinnittäisi huomiota realiteetteihin?

Aika tarkastella kielipolitiikkaa realistisesti!

Anonyymi kirjoitti:

Aika tarkastella kielipolitiikkaa realistisesti!

Ruotsifanaatikot käyvät viivytystaistelua. Hävitetyn maan taktiikkakin sopii?

Oleelliset luvut!

Anonyymi kirjoitti:

Oleelliset luvut!

Prosentti tai kaksi

Anonyymi kirjoitti:

Prosentti tai kaksi

Ruotsinkielisiä on vähemmän kuin Espoon väkiluku. Silti koko valtakuntaa pyöritetään kahdella kielellä.

Anonyymi kirjoitti:

Ruotsinkielisiä on vähemmän kuin Espoon väkiluku. Silti koko valtakuntaa pyöritetään kahdella kielellä.

Vmp, mitään kaksikielisyyttä oikeasti ole!

Anonyymi kirjoitti:

Vmp, mitään kaksikielisyyttä oikeasti ole!

Ei ole koskaan ollut!

Anonyymi kirjoitti:

Ei ole koskaan ollut!

Moni suomenkielinen ei ole koskaan kuullut ruotsia kotimaassa.

Anonyymi kirjoitti:

Moni suomenkielinen ei ole koskaan kuullut ruotsia kotimaassa.

Mahdollisuudet kuullakaan heikkenevät koko ajan. Edes pääkaupunkiseudulla ruotsia ei juurikaan kuule, paitsi ehkä ruotsinkielisen koulun portilla, jos siitä sattuu kulkemaan ohi koulun alkaessa tai päättyessä.
Helsingissä ruotsinkielisiä on 6 % väestöstä, mutta käytännössä kaikki puhuvat myös suomea, jopa paremmin kuin ruotsia, ehkä joitaini kaikkein iäkkäimpiä lukuun ottamatta.

Haitaksi ja suomenkielisten kiusaksi se alunperin keksittiinkin - 51 vuotta Suomen itsenäistymisen jälkeen.

Kielipolitiikan ohjaksissa aina vaan Ruotsia Kaikille Pakolla.