Moi vaan kaikille kalastajille.
Itse kalastan katiskalla, pitkäsiimalla ja vetouistelemalla. Virvelillä onkiminen on myös mieluista.
Itse kalastan katiskalla, pitkäsiimalla ja vetouistelemalla. Virvelillä onkiminen on myös mieluista.
Kalastus, miten harrastat?
Anonyymi
21<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 21
Vanhimmat
Pidin muutaman kesän verkkojakin, mutta niissä on oma hommansa. Kutuhaukea katiskalla ja muuten vetouistelua ja heittelyä. Lähinnä hauenpulikoita, mutta hyvällä tuurilla kuhaakin.
Torilta ja hallista saa kalaa ilman sen kummempia vehkeitä tai venettä.
Kutu hauet päästään vapaaksi. Kiva jytinä katiskassa on hieno kokemus!
Vetouistelu isoilla selillä, varsinkin syksyllä kun rauhallista ja kalakin on syönnillään.
Keväällä hauen kutu, ok.
Tällä järvellä ohjeistettiin kalastuskunnan taholta joskus jopa niin, että kaikki saadut hauet hengiltä, vaikka ei itse käyttäisikään. Järvessä on paljon haukea ja se ei tee hyvää kuhan ja siian istutuksille. Taitaa vaan olla nykyään jo nekin istutukset aika vähissä.
Narrailen Fixuksen kalapuikkoja kaupan pakaste kaapista. Harvakseltaan niitäkin. Silloin tällöin lohiruokakin käy sielun päälle. Mutta noin muuten, vaikka kalaisien vesien äärestöllä asustelenkin, en ole kalastuspuuhiin ryhtynyt sitten nuoruus vuosien. Ei vaan jaksa, ei vaan huvita, ei vaan kehtaa...
Osa luonnosta nauttimista, pikku perämoottorilla hiljalleen ajelee.
Metsälammilla toisinaan, ahventa tulee hyvin jos syönnillään.
Kalastuksessa yksi osa on järvellä oleilu ja rentoutuminen. Jos muuta saalista ei saa, niin ainakin raitista ilmaa ja soutuveneellä vähän liikuntaa.
Mies kalastaa verkoilla, muikkua tulee aika mukavasti. Katiskaa heittää myös järveen.
Miksi se katiska pitää heittää? Eikö sitä voi laskea varovasti ja suunnata? Onko sitä pakko riehua kuin heikkopäinen haulki?
Nykyään tulee "kalastettua" ainoastaan kaupan kalatiskiltä. Tai no, eihän meidän kaupassa mitään kalatiskiä edes ole, mutta lähinnä vakuumipakattua savukirjolohta tai raakaa lohta. Toisaalta kyllä väliin tekisi mielikin kalastamaan, mutta ajan puutekkin esteenä.
Viimeeksi olen käynyt kalalla kymmenisen vuotta sitten Vantaanjoen latvavesien koskialueilla pyytämässä istutettua kirjolohta perhovehkeillä. Suunnilleen joka toinen reissu ilman saalista kotiin ja joka toisen reissun jälkeen sai yhden tai kaksi kirjoa savustimeen. Vaan olihan niillä kalareissuilla paljon muutakin merkitystä kuin vain se saalis, eikä vähiten luonnon rauhassa olo. Talvella tuli käytyä pilkillä merellä Porkkalanniemen vesillä, sai vähän reilumman kokoista ahventa pannulle, mitä jostain sisäjärviltä.
Kyllä se maista pois oleminen on elämän muoto, kalastus kulkee siinä sivussa. Saaristotiloilla kalastettiin paljon aikanoinaan.
Jos syötävää haluan, niin verkoilla kalastan, jos vain aikaa tapan niin sitten vieheillä tai perinteisesti mato-ongella.
Yksin ei tule lähdettyä kalastamaan edes mato-ongella vaikka Päijänteen ranta onkin lähellä. Jöllin matalikolla kalat taas niin kalliita että vain tarjous merilohta ja muikkuja tulee haettua ja joskus nieriää
Kohta pääsisi jo ilmaiseksi virvelöimäänkin mutta pitäisi löytää se kalakaveri kun ei siellä rannassa ole kiva yksin oleskella
vn
Katiskalla, vetouistelua.
Jaa että kalakaveri. Meinaatko että virveliinkin tarttuu tupla kalat? Kyllä se mato-onkiminen ja virvelöinti on yksittäistä puuhaa. Ei siihen tarvitse kaveria siimoja sotkemaan.
Mutta tietysti kaveri siinä mielessä, että keittelee kahvia siinä ranta kivikossa ja paistaa makkaraa tikun nokassa sillä aikaa kun virveli viuhuu.
Vetouistelu on mukavaa, samoin onkiminen.
Onkiminen on kivaa, paitsi madon pujottelu. No, taikinallakin voi.
Kala-allas lähikaupassa on varmin ongintapaikka.
Entä, jos tulis vaikk' iguaani vedestä?
Beng
Katiskalla särkiä, saa hyvän syötin iskukoukkuun,pitkäsiimaan ym.
Pioneerionki olisi kiva.