Katsoin elokuvan juoksuhaudantie ja nyt minua rupesi pelottamaan ostaa rintamamiestalo vaikka olin suunnitellut sellaista... onko totta että rintamamiestalot ovat niin huonoja ja niissä asuu mummonmökin löyhkä??
Rintamamiestalot pommeja??
Juoksuhaudantie
163182
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Rintamamamiestalot ovat mätiä pommeja. 60-70 -lukujen elementtitalot ne vasta surkeita homepesiä ovatkin. Puhumattakaan näistä uudemmista, jotka ovat halvalla ja törkeän heikosti rakennettuja. Ja seinät tietty pahvia. Ja entä Stadin keskustan talot ? Seinät kanakopin pohjaa ja putket uusiksi. Ja kaikki Suomen pientalot just räjähtämässä käsiin. Ja rannikon pientalot rakennettu vesirajan alapuolelle. Ja Sisä-Suomen taloissa maasäteilyä. Ja kohta tippuu meteoriitti juuri ostamasi talon päälle. Ja ...
70-80 luvulla on mielumminkin noita huonoja taloja kun on tehty niin tiiviiksi.
Rintamamies taloissa rossipohja joka hengittää, mutta muita ongelmia on tietysti. Meillä aianakin talo hengitti niin hyvin et varpaita paleli talvisaikaan :)
70-luvulla rakennetut talot ovat hyviä,
ne on ihan toista luokkaa kuin nykypäivän
huolimattomasti rakennetut.
Meillä on 70-luvulla rakennettu tiilitalo
ja on vahva kuin mikä. Pientä pintaremonttia on tietysti sisällä pitänyt tehdä, mutta muuten on
hyvää laatutyötä alusta saakka.
Kun vertaa nykypäivän taloihin, onhan ne hienoja, mutta niitä joudutaan mekein heti jo korjailemaan. Rakennusmoraali on on ihan toista kuin n. 30v. sitten.
1980-luvulla rakennetut elementtitalot on sensijaan liian tiiviitä, ilma ei kulje ja olo on kuin muovipussissa.
Hömm... Öljykriisi oli v. 1974, joka heijastui melko nopeasti asumiseen. 70-luvulla öljylämmitys oli iso pop. Ei silloin välttämättä tehty sutta mutta tehtiin tiivistä. Lisäksi 70-l taloissa on olemattomat sokkelit (valesokkelit, matalia maan myötäisiä lättytaloja), tasakatot jne. Mutta juu, 70-l tuotteissa on varmaan helmiä muun paskan joukossa kuten 80-luvullakin. Poikkeukset vahvistavat säännön, sanotaan. Setänikin on rakentanut v. 1971 ilman höyrysulkua silloin muodikkaan pulpettilättytalon eikä se ole homeessa!
rakennemääräykset 70-luvulla pakotti rakentamaan talot väärin niin sanottu pullotalo,liikaeristys siirsi kastepisteen väärään kohtaan aiheuttaen laho,sieni ym,kosteusvaurioita myös kattotuuletukset erittäin huonoja varsinkin tasa,pulpettikatoissa tälläisiä kommentteja luin jostain kirjasta aikoinaan.
onneksi on tasakatot ,nykyään loppuneet mitä 70 luvulla tehtiin pakosta. setänikin rakensi silloin sellaisen ei olisi tietenkään tehnyt, kaavassa oli määritelty tasakatoksi, eikä muuta saanut tehdä. niitä on nykyään tuhansia tehty harjakatoiksi, koska ovat vuotaneet. muutos lupa anetaan nykyään ylensä aina. et yks isompia 70 luvun mokia oli tasakatot , et laatua?.
Ehkä sikäli voi 70-l rakentamista luonnehtia laaduksi, että pientalot tehtiin paljolti "pitkästä tavarasta" tai muurattiin paikallaan, ei mitään talopakettihelvettejä ja outoja materiaaleja, eikä sellaista kerroskakkua että yritys noin 50 alihankkijaa käy säätämässä tontilla ja tuloksena on "tiimityönä" tehty sekasikiö jossa kukin porras fuulaa sen minkä ehtii. 70-l materiaaleina oli vielä peruskamaa: betoni, tiili, puu, muovi teki tuloaan (valitettavasti). Arkkitehtonisia virheitä on tasakatto, jolle ei voi mitään paitsi muuttaa harjaksi sekä valesokkelisysteemit (rumia jo ulkonäöltään puhumattakaan kasvaneesta kosteusvaurioriskistä).
Poikkeuksia tosiaan on, meillä on harjakatto ja
talo on täystiilestä tehty.
Ei ole mitään kosteusongelmia, sokkelit kunnossa!
Eipä ole valittamista!
maan pinnan alapuolella varsinkin 70-luvulla .
talon. Se oli rakennettu tasakattoiseksi ja matalasokkeliseksi. Ostin talon -88. Tasakaton suurin ongelma ei ole vuotaminen, vaan ilman vaihtuminen välikatossa. Se aiheutti kondensoitumista ja keväällä tuli vettä laipiosta sisään. Muutin talon harjakattoiseksi -91. Omaa työtä paljon, hinta n. 45 tmk. Olen sitä mieltä, että jos löytäisin sen arkkitehdin, joka keksi Suomeen tasakatot, minua todennäköisesti syytettäisiin raa´asta veriteosta. Kirjoitit muovista "(valitettavasti)". Kuitenkin, jos silloin olisi käytetty putkituksessa muovia, olisi muutama vesivaurio jäänyt vähemmälle.
Tasakattoarkkitehtuuri tuli ilmeisesti keskisestä Euroopasta, sukulaisillani oli tämän arkkitehtuurin pioneerituontantoa, v. 1965 rakennettu tasakattotalo (siinä kyllä ymmärrettiin vielä tehdä kunnon sokkeli). Alueella oli sääntö, että harjakattoa ei saa tehdä v. 1980 asti, jonka jälkeen n. 50 talon pientaloalueesta 80-luvun alussa suurin osa teki harjakaton. Enää muutama talo on tasakattoinen.
Olet täysin oikeassa. Muoviputkitus ei ainakaan ruostu (jäätyessään sekin kyllä halkeaa samalla lailla). Muovilla viittasin rakennusten eristämiseen käytettyä, juuri oikeanlaisen tuuletuksen estävää ja talosta pullon tekevää muovia.
Kondenssivedestä vielä sen verran että nykytaloissa kun on pakko olla ilmanvaihtolaitteet, niin niihin tai niiden putkiin voi kondensoitua vettä josta homehtuminen lähtee liikkeelle. En osaa sanoa minkälaiset mallit tällaisen riskin aiheuttavat mutta näinkin on taloihin saatu homevaurio.
Alkuperäiskuntoinen rintamamiestalo ei yleensä ole pommi. Mitä enemmän taloa on vuosikymmenten varrella korjattu ammattitaidottomasti, sitä suurempi on pommiin osumisen vaara.
Kannattaa erityisesti varoa niin sanottuja myyntikunnostettuja taloja: on tehty pintaremontti juuri ennen myyntiä. Toisaalta nykyään myyjän vastuu talon virheistä on aika pitkä. Joka tapauksessa talo kuin talo kannattaisi tarkistuttaa ammattimiehellä ennen kaupantekoa.
eihän se tarkistuttaminen mitään takaa,on vaan tekijöidensä rahastus keino.myöskin jonkun takastajan on erittäin vaikea huomata jotain jos onkin, mitä ei itse huomaa ja myyjä ei sanoisi jos rehellinen on.nämä kosteusmittauksetkin ovat lähinnä vitsi.mikään vanhatalo ei ole korjaamatta ollut esim 50v, itse asun 50v vanhassa talossa asunut 37 v pintaremontteja aina, silloin tällöin käyttövesiputket,viime keväänä laitoin. kattila 30v sit vaihto nyt menee kakeen. et kyllä aika tekee tehtävänsä, nyt uusinakin myytäviin taloihin, paljon pahempaa jälkeä kuin ns. rintamamiestaloihin.
Kyllä vanhoissa taloissa on pakko uusia systeemejä ja kunnostaa pintoja. Tarkoitin sitä, että joissain tapauksissa remontilla aiheutetaan pitkällä aikavälillä enemmän haittaa kuin hyötyä.
Talojen myyntikuntoon laitot ovat usein tällaisia tapauksia: entiset ja huonosti tehdystä remontista mahdollisesti seuraavat ongelmat pistetään muhimaan koreaksi tehdyn kuoren alle. Remontoijan moraali saattaa häipyä, jos taloa ei jatkossa aiota omaan käyttöön.
Jotkut maksulliset kuntoarviot ovat melkoisen pinnallisia. Tavallinen harrastelijaremontoija saattaa tajuta rakennuksesta enemmän kuin talossa piipahtava kuntoarvioitsija. Asunnon ostajan kannattaakin etsiä omasta tuttapiiristä joku rakennuksista tietävä, ettei joutuisi luottamaan pelkästään myyjän ja kaupallisen arvioijan sanoihin.
Rintamamiestalot on sotien jälkeen omatoimisesti pula-ajan olemattomista materiaaleista rakennettu. Ei ollut terästä betonin sekaan eikä juuri betoniakaan, vaan kivillä on jatkettu. Eristeinä parhaimmillaan purua, pahimmillaan märkää sahanpurua. Alkuperäiskunnossa hyvin hengittäviä rakenteita, eli seinien läpi käy veto sisään ja savupiipusta ulos. Kellarisaunat vailla vesi- ja lämpöeristeitä. Myöhemmillä remonteilla usein pilattu lopullisesti. Ilman kunnon vesieristeitä tehdyt kylpyhuoneet lahottavat rakenteet. Alkuperäisen uunilämmityksen poistaminen poistaa myös ilmanvaihdon. Lisätyt lasivillaeristeet ilman höyrynsulkua imevät kosteuden itseensä jne.
Vaihtoehtona lähinnä on etsiä alkuperäiskuntoinen ja asua siinä kuin alunperin asuttiin (puulämmitys ja pesuvatihomma, sauna kerran viikossa) tai purkaa runkoa myöten ja rakentaa uuteen uskoon nykyajan vaatimusten mukaiseksi.
on 1951 rakennettu rintamamiestalo keskellä korpea. Maaseudulla oltiin vissiin järkevämpiä, sillä talot tehtiin hirsistä. Toisaalta voi olla, että kun oli rintamamiestila, niin hirret sahuutettiin omasta metsästä.
Talo on rakennettu pilareiden päälle ja luonnollisesti on rossipohjainen. Lattian eristeenä käytettiin kuivaa kutterinpurua (höyläyslastua) Vintillä on eristeenä kuiva sahanpuru. Seiniin ei laitettu muuta eristystä, kuin riiveet hirsien väliin. Hirsipinta laudoitettiin myöhemmin ja maali laudan päälle.
Iso kiviuuni "pirtiin" ja pienempi tiiliuuni kamariin. Nämä hirrestä asiallisesti rakennetut rintamamiestalot ovat erinomaisessa kunnossa ja niistä saa kohtuhintaan nykyaikaisempia, vaihtamalla eristeet lattiaan ja välikattoon.
Käytännössä niiden sijainti taitaa kuitenkin olla sellainen, että vakituisiksi asunnoiksi ne tuskin passaavat. Vapaa-ajan mummonmökkinä ne ovat suosittuja.