Mäntyharju 425

Muistomerkin ansaitsisi juhlavuoden kunniaksi kyllä seurakunnan ensimmäinen kirkkoherra Jaakko Pietarinpoika, jonka ansiosta Mäntyharjun seurakunta luotiin kolmen maakunnan osista.

Kts. https://mantyharjunverkkomuseo.com/rajaseutu/kolmen-maakunnan-rajalla/

Yllä olevasta kartasta ilmenee, että Mäntyharjun alue on tuolloin ollut varsin hämäläinen, karjalaista aluetta on ollut ehkä puolet hämäläisestä ja savolaista ehkä kuudesosa koko alueesta, siis vähiten.

Kunnan yleinen "savolaisuus"aina vaakunan värejä myöten on siten varsin kyseenalaista ja harhaanjohtavaa. Historia osoittaa joka tapauksessa, että ollaan pääosin hämäläisiä ja Hämettä.

Ollaan siis enemmänkin itäistä Hämettä kuin eteläistä Savoa.

Upeata on kun tänne virtaa ihmisiä nauttimaan Mäntyharjun antimista ympäri Suomenmaan. Mäntyharju on tunnettu siitä että vieraiden hyvä vointi on ykkösasia.

´Kuluva 425-vuosi on ainakin alkanut pahaenteisesti niin Mäntyharjun kuin monen muunkin kunnan ja kaupungin kohdalla.
Liike-elämä kokee takaiskuja, kunnan talous on lujilla, kuntalaisten veronmaksukyky heikkenee.
Muuttoliikkeen ja alhaisen syntyvyyden seurauksena kunnan asukasmäärä vähenee.
Jonkinlaisena oljenkortena vastaisuudessa voisi olla etätyön lisääntyminen maassa. Tuskin se kuitenkaan saa aikaan merkittävää siirtymistä pois suurten asutuskeskusten alueilta tai liepeiltä.
Eihän tässä kai juuri muuta voi tehdä kuin seistä tumput suorina ja odottaa, mitä tapahtuu.
Entä jos jokainen meistä miettisi, mitä voi tehdä oman kunnan ja kotiseudun parhaaksi ja miten voi edistää sen asukkaiden viihtyvyyttä täällä?

Kuten eräässä puheenvuorossa edellä todettiin, Mäntyharju on alkuperältään itäistä Hämettä. Sen yhdistäminen Savoon johtuu hallinnollisista seikoist: Se on pantu kuuluvaksi Mikkelin lääniin, jonka alueesta todella pääosa on Savoa, nimitettiinpä sitä joskus Suur-Savoksikin, mistä on todisteena S-kaupparyhmän nimi.
Mäntyharjun vedetkään eivät virtaa Saimaan vesistöön.

Historiansa perusteella se kuuluisi Päijät-Hämeeseen, jonka nimenä tosin pitäisi olla Itä-Häme.

Juhlavuodesta on kulunutvasta puolet . Vähitellen ruvetaan vapautumaan koronan aiheuttamista rajoituksista.

Juhlatilaisuuksia pystytään vielä järjestämään.

Jäädään odottelemaan ilmoitusta kaikelle kansalle järjestettävistä tansseista.

Marraskuun lopulla päästään juhlimaan kunnan 425-vuotiskautta juhlakonsertissa kirkossa.

Merkkivuodelle omistettuja tansseja monet kaipailivat. Niiden vetovoima tässä pitäjässä ei liene kuitenkaan kummoinen. Tällainen konserttikin voi saada enemmän väkeä kokoom. Riippuu pitkälti myös säästä juhlan ajankohtana.

Paljolti on veronmaksajien varoja käytetty Kisalankin ehostamiseen.
Miksei siellä voitaisi pitää kansanjuhlaa 425-juhlavuoden kunniaksi?

Taasko jotain tulta ja strippausta

Kaivataan pitäjän 425 -vuotisjuhlia ja niihin mm. tanssia.
Oli juuri Kisalan avajaisjuhla. Oli ohjelmaa.
Oli myös tanssia tunnetun yhtyeen säestyksellä.
Parketilla oli parhaillaankin vain vajaat 20 paria. Tilaa olisi ollut kymmenkertaiselle määrälle.
Tanssin harrastus ei kylällä liene arvossa. Ei osata iloitella. Tuskin innostaa toisen samanlaisen tilaisuuden järjestämiseen.

Mitäs täällä tosikot haluavat juhlia? Tuskin muuta kuin häitä ja hautajaisia.
Tosin on täällä viimeiseen 30 vuoteen koettu sentään pari mieleen jäävää 50-vuotisjuhlaa: yhteiskoulun/ lukion juhla vuonna 1996 ja Pitäjänuutisten ulkojuhla 2006.

Hyvä kun tuonkin verran juhlittiin 425-vuotista kautta.

Eihän täällä yleensäkään ole juuri muita juhlia kuin hautajaisia.