Tässä Johannes Alarannalle

Kyllä olisi poika Alarannan kuunneltava tuo Isänsä saarna, eikä tekisi pahaa muillekkaan, jotka ovat epäileväisiä. !
Uskon ei ole omissa töissä, vaan evankeljumin uskossa ja synti erottaa ihmisen Jumalan valtakunnasta !
Vaikka asuisi kirkon vieressä ja aina olisi se risti näkyvillä, sekään ei vie perille taivaan kotiin ! ( viittaus; Juhanin kertomus vainajasta )
Syntien anteeksi saaminen ja uskominen, vie perille !

Kyllähän sitä ehkä jokainen tai moni haluaisi saada sen rauhaisan olinpaikan kuolemansa jälkee. Uskovat ainakin uskovat, että se paikka on taivas. Se tuokin asia kun on uskon asia !!
Niille, jotka eivät perusta elämäänsä uskon varaan, se lienee ihan se ja sama missä se ruumis "mätänee", kuhan olla "möllöttävät", toisaalta aika surullista ja toivotonta.!?
Siis, "mihin ruumis kaatuu, siihen se maatuu" !?
Silti läheiset jäävät suremaan ja kaipaamaan ja siinä vaiheessa moni ajattelee omaa kohtaloaan, jos ei ole ihan "paatunut", vielä !
Usein, kumminkin ihminen vanhuudessa, viimeistään herää ajattelemaan oman elämänsä päättymisen hetkeä, varsinkin näinä koronan aikoina tuskin ketään niin "kylmää" ihmismieltä on, ettei nämä "ijäisyys asiat" tule mieleen. Olisiko aihetta ajatella loppuaan !? Niin, edes joskus ja että kerkiäisi sovittaa vaikka läheisten kanssa kaikki "väärin ymmärrykset", voisi keventää hiukan mieltä ja omaatuntoa.
Keveämmät "askeleet" loppu elämässä taivaltaessa. !?!?