Navigointi yöllä, sumussa.

Anonyymi

Miten ennen gps:ää navigoitiin vaikeissa olosuhteissa kuten yöllä, sumussa ja jne?

30

1524

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Paperikartta, kompassi, kello, merkintälasku. Sitten 1940-luvulla tutka vielä apuna ja vähän myöhemmin radiosuuntimalaite esim. decca.

    • Anonyymi

      Tuohon voisi myös lisätä, että nopeus määriteltiin säännöllisin väliajoin lokiliinalla. Laskettiin veteen kelluva naru rullakelasta ja katsottiin paljonko narua meni mereen tietyssä ajassa. Kun tiedettiin veteen menneen narun pituus ja aika pystyttiin laskemaan nopeus alukselle.

      • Anonyymi

        Kiitos vastauksista. Eräs tapaamani konemestari sanoi että kovassa aallokossa laiva liukuu taaksepäin. On ollut kuulemma "outo"tunne. Merenkulussa tunnetaan "piissä" kulkemisena. Paikanmääritys voi olla tosi vaikeaa.

        Mitä tuota maritime karttaa katsoo niin jonossa laivat kulkevat merireittejä myöten. Ottaa suuntaa muista laivoista. Tämä on oletukseni, olen merenkulun harrastaja.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kiitos vastauksista. Eräs tapaamani konemestari sanoi että kovassa aallokossa laiva liukuu taaksepäin. On ollut kuulemma "outo"tunne. Merenkulussa tunnetaan "piissä" kulkemisena. Paikanmääritys voi olla tosi vaikeaa.

        Mitä tuota maritime karttaa katsoo niin jonossa laivat kulkevat merireittejä myöten. Ottaa suuntaa muista laivoista. Tämä on oletukseni, olen merenkulun harrastaja.

        No jonkin verran kannattaa vielä perehtyä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        No jonkin verran kannattaa vielä perehtyä.

        Wikipedia:suuntimo. Tietoa navigoinista merellä. Mm.decca on esitelty.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Wikipedia:suuntimo. Tietoa navigoinista merellä. Mm.decca on esitelty.

        Kun Estonia upposi niin Silja Europa kysyi: Voitko antaa sun position? Estonialla on ollut siis gps laite varavirralla vaikka black out. Laivoissa on tietysti tutkat.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kun Estonia upposi niin Silja Europa kysyi: Voitko antaa sun position? Estonialla on ollut siis gps laite varavirralla vaikka black out. Laivoissa on tietysti tutkat.

        Wikipediasta tietty:Laivatutka.

        Navigointia on varmasti paljon merenkulun koulutuksessa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kiitos vastauksista. Eräs tapaamani konemestari sanoi että kovassa aallokossa laiva liukuu taaksepäin. On ollut kuulemma "outo"tunne. Merenkulussa tunnetaan "piissä" kulkemisena. Paikanmääritys voi olla tosi vaikeaa.

        Mitä tuota maritime karttaa katsoo niin jonossa laivat kulkevat merireittejä myöten. Ottaa suuntaa muista laivoista. Tämä on oletukseni, olen merenkulun harrastaja.

        ". Eräs tapaamani konemestari sanoi että kovassa aallokossa laiva liukuu taaksepäi"

        No, jos vaikka Doverin kanavassa olaan ja laiva kulkee vain 6 solmua, niin voihan vuorovesivirtauksessa käydä niin, että vastavirta on suurempi kuin kuin eteenpäin menevä nopeus. Mutta eikö kaikki laivat ole aina kulkeneet konevoilla ainakin sen 8-10 solmua?

        Aallokko ei ole koskaan ollut koenvoimin kulkeneelle laivalle ongelma.

        "

        Harrastukset
        Veneily
        Laivat ja merenkulku

        Navigointi yöllä, sumussa.
        Anonyymi
        Tänään 21:35

        Miten ennen gps:ää navigoitiin vaikeissa olosuhteissa kuten yöllä, sumussa ja jne?

        7

        <50
        Äänestä

        Vastaukset

        Anonyymi
        Tänään 21:48
        UUSI

        Paperikartta, kompassi, kello, merkintälasku. Sitten 1940-luvulla tutka vielä apuna ja vähän myöhemmin radiosuuntimalaite esim. decca.
        Äänestä
        Anonyymi
        Tänään 22:00
        UUSI

        Tuohon voisi myös lisätä, että nopeus määriteltiin säännöllisin väliajoin lokiliinalla. Laskettiin veteen kelluva naru rullakelasta ja katsottiin paljonko narua meni mereen tietyssä ajassa. Kun tiedettiin veteen menneen narun pituus ja aika pystyttiin laskemaan nopeus alukselle. Purjelaivakaudella toki.


        " Merenkulussa tunnetaan "piissä" kulkemisena."

        Piissä ei kuljeta. Silloin seistään tai oikeastaan pakitetaan vastoin myrskyä. Purjealus laitetaan purjeiden avulla piihin ajelehtimaa. Sluupissa keulapurje pakittaa, iso ajaa eteenpäin, jolloin keula on tuuleen / aaltoihin ja alus ei juurikaan kulje. Käytetään myrskyissä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        ". Eräs tapaamani konemestari sanoi että kovassa aallokossa laiva liukuu taaksepäi"

        No, jos vaikka Doverin kanavassa olaan ja laiva kulkee vain 6 solmua, niin voihan vuorovesivirtauksessa käydä niin, että vastavirta on suurempi kuin kuin eteenpäin menevä nopeus. Mutta eikö kaikki laivat ole aina kulkeneet konevoilla ainakin sen 8-10 solmua?

        Aallokko ei ole koskaan ollut koenvoimin kulkeneelle laivalle ongelma.

        "

        Harrastukset
        Veneily
        Laivat ja merenkulku

        Navigointi yöllä, sumussa.
        Anonyymi
        Tänään 21:35

        Miten ennen gps:ää navigoitiin vaikeissa olosuhteissa kuten yöllä, sumussa ja jne?

        7

        <50
        Äänestä

        Vastaukset

        Anonyymi
        Tänään 21:48
        UUSI

        Paperikartta, kompassi, kello, merkintälasku. Sitten 1940-luvulla tutka vielä apuna ja vähän myöhemmin radiosuuntimalaite esim. decca.
        Äänestä
        Anonyymi
        Tänään 22:00
        UUSI

        Tuohon voisi myös lisätä, että nopeus määriteltiin säännöllisin väliajoin lokiliinalla. Laskettiin veteen kelluva naru rullakelasta ja katsottiin paljonko narua meni mereen tietyssä ajassa. Kun tiedettiin veteen menneen narun pituus ja aika pystyttiin laskemaan nopeus alukselle. Purjelaivakaudella toki.


        " Merenkulussa tunnetaan "piissä" kulkemisena."

        Piissä ei kuljeta. Silloin seistään tai oikeastaan pakitetaan vastoin myrskyä. Purjealus laitetaan purjeiden avulla piihin ajelehtimaa. Sluupissa keulapurje pakittaa, iso ajaa eteenpäin, jolloin keula on tuuleen / aaltoihin ja alus ei juurikaan kulje. Käytetään myrskyissä.

        Sekstantti, hyvissä olosuhteissa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        ". Eräs tapaamani konemestari sanoi että kovassa aallokossa laiva liukuu taaksepäi"

        No, jos vaikka Doverin kanavassa olaan ja laiva kulkee vain 6 solmua, niin voihan vuorovesivirtauksessa käydä niin, että vastavirta on suurempi kuin kuin eteenpäin menevä nopeus. Mutta eikö kaikki laivat ole aina kulkeneet konevoilla ainakin sen 8-10 solmua?

        Aallokko ei ole koskaan ollut koenvoimin kulkeneelle laivalle ongelma.

        "

        Harrastukset
        Veneily
        Laivat ja merenkulku

        Navigointi yöllä, sumussa.
        Anonyymi
        Tänään 21:35

        Miten ennen gps:ää navigoitiin vaikeissa olosuhteissa kuten yöllä, sumussa ja jne?

        7

        <50
        Äänestä

        Vastaukset

        Anonyymi
        Tänään 21:48
        UUSI

        Paperikartta, kompassi, kello, merkintälasku. Sitten 1940-luvulla tutka vielä apuna ja vähän myöhemmin radiosuuntimalaite esim. decca.
        Äänestä
        Anonyymi
        Tänään 22:00
        UUSI

        Tuohon voisi myös lisätä, että nopeus määriteltiin säännöllisin väliajoin lokiliinalla. Laskettiin veteen kelluva naru rullakelasta ja katsottiin paljonko narua meni mereen tietyssä ajassa. Kun tiedettiin veteen menneen narun pituus ja aika pystyttiin laskemaan nopeus alukselle. Purjelaivakaudella toki.


        " Merenkulussa tunnetaan "piissä" kulkemisena."

        Piissä ei kuljeta. Silloin seistään tai oikeastaan pakitetaan vastoin myrskyä. Purjealus laitetaan purjeiden avulla piihin ajelehtimaa. Sluupissa keulapurje pakittaa, iso ajaa eteenpäin, jolloin keula on tuuleen / aaltoihin ja alus ei juurikaan kulje. Käytetään myrskyissä.

        Aallokko on monesti ollut konevoimalla kulkevalle laivalle ongelma!


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Aallokko on monesti ollut konevoimalla kulkevalle laivalle ongelma!

        Mutta ei se aallokko saa laivaa kulkemaan taaksepäin kun allossa vesimassa kulkee loppupleissä vain edestakaisin ja ylös sekä alas.


    • Anonyymi

      Tuurilla

    • Anonyymi

      Riippuu missä laiva liikkuu, avomerellä vai saaristoväylällä. Esim laivaväylä Utöstä Turkuun on maailman haastavimpia, aikana kun ei ollut tutkaa niin laivat pysähtyivät odottamaan parempia olosuteita. En tiedä koska valaistut väylätä tulivat mutta ne helpottivat jo huomattavasti navigointia pimeässä. Tiedättekö muuten että kaikista maailman merimerkeistä Suomen aluevesillä on merkittävä osa.

      • Anonyymi

        Tämä väite on tullut vastaan useampaan kertaan. En sinällään väitä vastaan, mutta onko kenelläkään mitään lukuja tai lähdettä. Olisi kiva päästä taas briljeeraamaan hyödyttömällä nippelitiedolla.


    • Anonyymi

      Aikoina ennen GPS:ää on ollut mahdollista odottaa näkyvyyden paranemista merellä tai ankkurissa. Ihan samalla tavalla kuin tänäänkin, silloinkaan ei tarvinnut väkisin ottaa hulluja riskejä.

      Mikä asiassa on niin vaikeaa, ettei se ole tullut mieleen?

      • Anonyymi

        Kelin mukaan sitä on oltava, teknologia on tuonut oman hyötynsä merenkulkuun unohtamatta perinteisiä taitoja.

        Karttaan voi merkitä gps:n antamat koordinaatit sijainnista.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kelin mukaan sitä on oltava, teknologia on tuonut oman hyötynsä merenkulkuun unohtamatta perinteisiä taitoja.

        Karttaan voi merkitä gps:n antamat koordinaatit sijainnista.

        Merenkulku on todella vaativa ammatti, ei ihme että koulutus on pitkä. Monista asioista muodostuu kokonaisuus jolla merenkulkijat suorittavat työnsä.


      • Anonyymi

        "Aikoina ennen GPS:ää on ollut mahdollista odottaa näkyvyyden paranemista merellä tai ankkurissa"

        Näin GPS aikaankin on syytä odottaa ankkurissa näkyvyyden parantumista. Ei se näkyvyys brygalta ulos ole lainkaan parantunut GPS aikaan (jatkuva tähystys).

        Kun tutka alkoi yleistymään, niin sen jälkeen ei ole tarvinnut jäädä ankkuriin odottamaan sumun hälventymistä.


    • Anonyymi

      Kello ja kompassi. Nykyään tutka. Gps ei kuulu ammattimerenkulun repertuaariin muuten kuin luokan määräämänä apuvälineenä.

      • Anonyymi

        Varmaan kohta väität että sekstantilla ja merkintälaskulla paikanmääritys tehdään...


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Varmaan kohta väität että sekstantilla ja merkintälaskulla paikanmääritys tehdään...

        Tutkalla paikan määritys tehdään lähiliikenteessä. Rapakon ylityksessäkään gps ei ole muuta kuin apuväline.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tutkalla paikan määritys tehdään lähiliikenteessä. Rapakon ylityksessäkään gps ei ole muuta kuin apuväline.

        Eikö ne kaikki ole apuvälineitä? Jos ei olis mitään niin pitäis hakuammunnalla mennä?. Onneks on apuvälineitä!


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Eikö ne kaikki ole apuvälineitä? Jos ei olis mitään niin pitäis hakuammunnalla mennä?. Onneks on apuvälineitä!

        Jep, monesta apuvälineestä asiat muodostuvat.


      • Anonyymi

        Ja paskan marjat. ECDIS-näytöltä se positio katsotaan, tuttavallisemmin karttaplotterista. Tähystämällä (joko silmämääräisesti tai tutkalla) sitten vahvistetaan tämä positio.


    • Anonyymi

      Tutkalla kuten nykyäänkin, tai sitten ei navigoitu vaan odotettiin. No periaatteessa kartalla ja kompassilla sekä merkintälaskulla, mutta siten saattoi löytää itsensä aivan yllättävistä paikoista tai tilanteista.

      • Anonyymi

        Avomerellä missä ei ole mitään kiintopistettä on tosiaan eksynyt. Siihen päälle sumu ja pimeys ym.

        Teknologia nykyään on ok. Taitolaji on navigointi.


    • Anonyymi

      Mihin kaikuluotaimen käyttö on unohtunut. Paikallisten matalikkojen, syvyyskäyrien jne. syvyyden muutoston avulla paikan pysyy varmentamaan ja korjaamaan merkitälaskun poikkeamat.

      • Anonyymi

        No ei todellakaan pysty, jos nyt ei sattumoisin johonkin aivan uniikkiin pohjamuotoon satu osumaan. Avomerellä voit tietysti summittaisesti määrittää yleensä longitudin siitä kun saavutaan mannerjalustalle mutta muuten kaiku on hyödytön navigoinnissa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        No ei todellakaan pysty, jos nyt ei sattumoisin johonkin aivan uniikkiin pohjamuotoon satu osumaan. Avomerellä voit tietysti summittaisesti määrittää yleensä longitudin siitä kun saavutaan mannerjalustalle mutta muuten kaiku on hyödytön navigoinnissa.

        Kuinka pitkälle rahtilaivan kaiku toimii?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kuinka pitkälle rahtilaivan kaiku toimii?

        En tiedä tarkempaa mutta veikkaan että pohjaan ja takaisin.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Oulaisen vaalitulos: Vahva alku, mutta lisää toimia tarvitaan

      Hallituksen toimet rikollisuutta vastaan alkavat tuottaa tulosta. Puolueväriin katsomatta demokratian valtaa ja perustus
      Oulainen
      16
      6313
    2. Pääsiäisen terveiset kaivatullesi

      kaivatullesi tähän alas 💕💕
      Ikävä
      197
      2490
    3. Yh:n pihalla aina eri auto

      Ompa jännä seurata ohiajaessa, että millainen auto on nyt erään yksinhuoltajan pihassa. Näyttääpä siellä taaskin olevan
      Suomussalmi
      97
      1894
    4. En vittujakaan enää välitä sinusta nainen

      Toivottavasti en näe sinua enää koskaan. Jos näen, niin en ole näkevinäni. Et merkitse minulle enää mitään.
      Ikävä
      76
      1497
    5. Exän käytös hämmentää (taas)

      Osaisivatko palstan herrat kenties helpottaa tulkitsemista? Toki naispuolisetkit saavat antaa tulkinta-apua, mutta nyt k
      Sinkut
      191
      1049
    6. Milloin se sitten

      On? Se oikea hetki kun kerrot sille naiselle mitä tunnet häntä kohtaan?
      Ikävä
      41
      980
    7. Olet minua

      vanhempi, mutta se ei vaikuta tunteisiini. Tunnen enemmän kuin ystävyyttä. Olo on avuton. Ikävöin koko ajan. Yhtäkkiä va
      Ikävä
      46
      929
    8. Miksi sä olet jatkanut tätä näin pitkään?

      Kerro tai vaikene iäksi
      Ikävä
      77
      843
    9. Sä tiedät rakas

      Mitä toivon. Olisit vain rohkea ❤️
      Ikävä
      45
      719
    10. Susanna Laine paljastaa - Tästä farmilaiset yllättyvät joka kaudella: "Ettei olekaan niin paljon..."

      Farmi Suomi vie Pieksämäelle maaseudulle ja suosikkirealityn juontajan puikoissa on Susanna Laine. Uudella kaudella muka
      Tv-sarjat
      7
      708
    Aihe