Navigointi yöllä, sumussa.

Anonyymi

Miten ennen gps:ää navigoitiin vaikeissa olosuhteissa kuten yöllä, sumussa ja jne?

30

1288

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Paperikartta, kompassi, kello, merkintälasku. Sitten 1940-luvulla tutka vielä apuna ja vähän myöhemmin radiosuuntimalaite esim. decca.

    • Anonyymi

      Tuohon voisi myös lisätä, että nopeus määriteltiin säännöllisin väliajoin lokiliinalla. Laskettiin veteen kelluva naru rullakelasta ja katsottiin paljonko narua meni mereen tietyssä ajassa. Kun tiedettiin veteen menneen narun pituus ja aika pystyttiin laskemaan nopeus alukselle.

      • Anonyymi

        Kiitos vastauksista. Eräs tapaamani konemestari sanoi että kovassa aallokossa laiva liukuu taaksepäin. On ollut kuulemma "outo"tunne. Merenkulussa tunnetaan "piissä" kulkemisena. Paikanmääritys voi olla tosi vaikeaa.

        Mitä tuota maritime karttaa katsoo niin jonossa laivat kulkevat merireittejä myöten. Ottaa suuntaa muista laivoista. Tämä on oletukseni, olen merenkulun harrastaja.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kiitos vastauksista. Eräs tapaamani konemestari sanoi että kovassa aallokossa laiva liukuu taaksepäin. On ollut kuulemma "outo"tunne. Merenkulussa tunnetaan "piissä" kulkemisena. Paikanmääritys voi olla tosi vaikeaa.

        Mitä tuota maritime karttaa katsoo niin jonossa laivat kulkevat merireittejä myöten. Ottaa suuntaa muista laivoista. Tämä on oletukseni, olen merenkulun harrastaja.

        No jonkin verran kannattaa vielä perehtyä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        No jonkin verran kannattaa vielä perehtyä.

        Wikipedia:suuntimo. Tietoa navigoinista merellä. Mm.decca on esitelty.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Wikipedia:suuntimo. Tietoa navigoinista merellä. Mm.decca on esitelty.

        Kun Estonia upposi niin Silja Europa kysyi: Voitko antaa sun position? Estonialla on ollut siis gps laite varavirralla vaikka black out. Laivoissa on tietysti tutkat.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kun Estonia upposi niin Silja Europa kysyi: Voitko antaa sun position? Estonialla on ollut siis gps laite varavirralla vaikka black out. Laivoissa on tietysti tutkat.

        Wikipediasta tietty:Laivatutka.

        Navigointia on varmasti paljon merenkulun koulutuksessa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kiitos vastauksista. Eräs tapaamani konemestari sanoi että kovassa aallokossa laiva liukuu taaksepäin. On ollut kuulemma "outo"tunne. Merenkulussa tunnetaan "piissä" kulkemisena. Paikanmääritys voi olla tosi vaikeaa.

        Mitä tuota maritime karttaa katsoo niin jonossa laivat kulkevat merireittejä myöten. Ottaa suuntaa muista laivoista. Tämä on oletukseni, olen merenkulun harrastaja.

        ". Eräs tapaamani konemestari sanoi että kovassa aallokossa laiva liukuu taaksepäi"

        No, jos vaikka Doverin kanavassa olaan ja laiva kulkee vain 6 solmua, niin voihan vuorovesivirtauksessa käydä niin, että vastavirta on suurempi kuin kuin eteenpäin menevä nopeus. Mutta eikö kaikki laivat ole aina kulkeneet konevoilla ainakin sen 8-10 solmua?

        Aallokko ei ole koskaan ollut koenvoimin kulkeneelle laivalle ongelma.

        "

        Harrastukset
        Veneily
        Laivat ja merenkulku

        Navigointi yöllä, sumussa.
        Anonyymi
        Tänään 21:35

        Miten ennen gps:ää navigoitiin vaikeissa olosuhteissa kuten yöllä, sumussa ja jne?

        7

        <50
        Äänestä

        Vastaukset

        Anonyymi
        Tänään 21:48
        UUSI

        Paperikartta, kompassi, kello, merkintälasku. Sitten 1940-luvulla tutka vielä apuna ja vähän myöhemmin radiosuuntimalaite esim. decca.
        Äänestä
        Anonyymi
        Tänään 22:00
        UUSI

        Tuohon voisi myös lisätä, että nopeus määriteltiin säännöllisin väliajoin lokiliinalla. Laskettiin veteen kelluva naru rullakelasta ja katsottiin paljonko narua meni mereen tietyssä ajassa. Kun tiedettiin veteen menneen narun pituus ja aika pystyttiin laskemaan nopeus alukselle. Purjelaivakaudella toki.


        " Merenkulussa tunnetaan "piissä" kulkemisena."

        Piissä ei kuljeta. Silloin seistään tai oikeastaan pakitetaan vastoin myrskyä. Purjealus laitetaan purjeiden avulla piihin ajelehtimaa. Sluupissa keulapurje pakittaa, iso ajaa eteenpäin, jolloin keula on tuuleen / aaltoihin ja alus ei juurikaan kulje. Käytetään myrskyissä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        ". Eräs tapaamani konemestari sanoi että kovassa aallokossa laiva liukuu taaksepäi"

        No, jos vaikka Doverin kanavassa olaan ja laiva kulkee vain 6 solmua, niin voihan vuorovesivirtauksessa käydä niin, että vastavirta on suurempi kuin kuin eteenpäin menevä nopeus. Mutta eikö kaikki laivat ole aina kulkeneet konevoilla ainakin sen 8-10 solmua?

        Aallokko ei ole koskaan ollut koenvoimin kulkeneelle laivalle ongelma.

        "

        Harrastukset
        Veneily
        Laivat ja merenkulku

        Navigointi yöllä, sumussa.
        Anonyymi
        Tänään 21:35

        Miten ennen gps:ää navigoitiin vaikeissa olosuhteissa kuten yöllä, sumussa ja jne?

        7

        <50
        Äänestä

        Vastaukset

        Anonyymi
        Tänään 21:48
        UUSI

        Paperikartta, kompassi, kello, merkintälasku. Sitten 1940-luvulla tutka vielä apuna ja vähän myöhemmin radiosuuntimalaite esim. decca.
        Äänestä
        Anonyymi
        Tänään 22:00
        UUSI

        Tuohon voisi myös lisätä, että nopeus määriteltiin säännöllisin väliajoin lokiliinalla. Laskettiin veteen kelluva naru rullakelasta ja katsottiin paljonko narua meni mereen tietyssä ajassa. Kun tiedettiin veteen menneen narun pituus ja aika pystyttiin laskemaan nopeus alukselle. Purjelaivakaudella toki.


        " Merenkulussa tunnetaan "piissä" kulkemisena."

        Piissä ei kuljeta. Silloin seistään tai oikeastaan pakitetaan vastoin myrskyä. Purjealus laitetaan purjeiden avulla piihin ajelehtimaa. Sluupissa keulapurje pakittaa, iso ajaa eteenpäin, jolloin keula on tuuleen / aaltoihin ja alus ei juurikaan kulje. Käytetään myrskyissä.

        Sekstantti, hyvissä olosuhteissa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        ". Eräs tapaamani konemestari sanoi että kovassa aallokossa laiva liukuu taaksepäi"

        No, jos vaikka Doverin kanavassa olaan ja laiva kulkee vain 6 solmua, niin voihan vuorovesivirtauksessa käydä niin, että vastavirta on suurempi kuin kuin eteenpäin menevä nopeus. Mutta eikö kaikki laivat ole aina kulkeneet konevoilla ainakin sen 8-10 solmua?

        Aallokko ei ole koskaan ollut koenvoimin kulkeneelle laivalle ongelma.

        "

        Harrastukset
        Veneily
        Laivat ja merenkulku

        Navigointi yöllä, sumussa.
        Anonyymi
        Tänään 21:35

        Miten ennen gps:ää navigoitiin vaikeissa olosuhteissa kuten yöllä, sumussa ja jne?

        7

        <50
        Äänestä

        Vastaukset

        Anonyymi
        Tänään 21:48
        UUSI

        Paperikartta, kompassi, kello, merkintälasku. Sitten 1940-luvulla tutka vielä apuna ja vähän myöhemmin radiosuuntimalaite esim. decca.
        Äänestä
        Anonyymi
        Tänään 22:00
        UUSI

        Tuohon voisi myös lisätä, että nopeus määriteltiin säännöllisin väliajoin lokiliinalla. Laskettiin veteen kelluva naru rullakelasta ja katsottiin paljonko narua meni mereen tietyssä ajassa. Kun tiedettiin veteen menneen narun pituus ja aika pystyttiin laskemaan nopeus alukselle. Purjelaivakaudella toki.


        " Merenkulussa tunnetaan "piissä" kulkemisena."

        Piissä ei kuljeta. Silloin seistään tai oikeastaan pakitetaan vastoin myrskyä. Purjealus laitetaan purjeiden avulla piihin ajelehtimaa. Sluupissa keulapurje pakittaa, iso ajaa eteenpäin, jolloin keula on tuuleen / aaltoihin ja alus ei juurikaan kulje. Käytetään myrskyissä.

        Aallokko on monesti ollut konevoimalla kulkevalle laivalle ongelma!


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Aallokko on monesti ollut konevoimalla kulkevalle laivalle ongelma!

        Mutta ei se aallokko saa laivaa kulkemaan taaksepäin kun allossa vesimassa kulkee loppupleissä vain edestakaisin ja ylös sekä alas.


    • Anonyymi

      Tuurilla

    • Anonyymi

      Riippuu missä laiva liikkuu, avomerellä vai saaristoväylällä. Esim laivaväylä Utöstä Turkuun on maailman haastavimpia, aikana kun ei ollut tutkaa niin laivat pysähtyivät odottamaan parempia olosuteita. En tiedä koska valaistut väylätä tulivat mutta ne helpottivat jo huomattavasti navigointia pimeässä. Tiedättekö muuten että kaikista maailman merimerkeistä Suomen aluevesillä on merkittävä osa.

      • Anonyymi

        Tämä väite on tullut vastaan useampaan kertaan. En sinällään väitä vastaan, mutta onko kenelläkään mitään lukuja tai lähdettä. Olisi kiva päästä taas briljeeraamaan hyödyttömällä nippelitiedolla.


    • Anonyymi

      Aikoina ennen GPS:ää on ollut mahdollista odottaa näkyvyyden paranemista merellä tai ankkurissa. Ihan samalla tavalla kuin tänäänkin, silloinkaan ei tarvinnut väkisin ottaa hulluja riskejä.

      Mikä asiassa on niin vaikeaa, ettei se ole tullut mieleen?

      • Anonyymi

        Kelin mukaan sitä on oltava, teknologia on tuonut oman hyötynsä merenkulkuun unohtamatta perinteisiä taitoja.

        Karttaan voi merkitä gps:n antamat koordinaatit sijainnista.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kelin mukaan sitä on oltava, teknologia on tuonut oman hyötynsä merenkulkuun unohtamatta perinteisiä taitoja.

        Karttaan voi merkitä gps:n antamat koordinaatit sijainnista.

        Merenkulku on todella vaativa ammatti, ei ihme että koulutus on pitkä. Monista asioista muodostuu kokonaisuus jolla merenkulkijat suorittavat työnsä.


      • Anonyymi

        "Aikoina ennen GPS:ää on ollut mahdollista odottaa näkyvyyden paranemista merellä tai ankkurissa"

        Näin GPS aikaankin on syytä odottaa ankkurissa näkyvyyden parantumista. Ei se näkyvyys brygalta ulos ole lainkaan parantunut GPS aikaan (jatkuva tähystys).

        Kun tutka alkoi yleistymään, niin sen jälkeen ei ole tarvinnut jäädä ankkuriin odottamaan sumun hälventymistä.


    • Anonyymi

      Kello ja kompassi. Nykyään tutka. Gps ei kuulu ammattimerenkulun repertuaariin muuten kuin luokan määräämänä apuvälineenä.

      • Anonyymi

        Varmaan kohta väität että sekstantilla ja merkintälaskulla paikanmääritys tehdään...


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Varmaan kohta väität että sekstantilla ja merkintälaskulla paikanmääritys tehdään...

        Tutkalla paikan määritys tehdään lähiliikenteessä. Rapakon ylityksessäkään gps ei ole muuta kuin apuväline.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tutkalla paikan määritys tehdään lähiliikenteessä. Rapakon ylityksessäkään gps ei ole muuta kuin apuväline.

        Eikö ne kaikki ole apuvälineitä? Jos ei olis mitään niin pitäis hakuammunnalla mennä?. Onneks on apuvälineitä!


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Eikö ne kaikki ole apuvälineitä? Jos ei olis mitään niin pitäis hakuammunnalla mennä?. Onneks on apuvälineitä!

        Jep, monesta apuvälineestä asiat muodostuvat.


      • Anonyymi

        Ja paskan marjat. ECDIS-näytöltä se positio katsotaan, tuttavallisemmin karttaplotterista. Tähystämällä (joko silmämääräisesti tai tutkalla) sitten vahvistetaan tämä positio.


    • Anonyymi

      Tutkalla kuten nykyäänkin, tai sitten ei navigoitu vaan odotettiin. No periaatteessa kartalla ja kompassilla sekä merkintälaskulla, mutta siten saattoi löytää itsensä aivan yllättävistä paikoista tai tilanteista.

      • Anonyymi

        Avomerellä missä ei ole mitään kiintopistettä on tosiaan eksynyt. Siihen päälle sumu ja pimeys ym.

        Teknologia nykyään on ok. Taitolaji on navigointi.


    • Anonyymi

      Mihin kaikuluotaimen käyttö on unohtunut. Paikallisten matalikkojen, syvyyskäyrien jne. syvyyden muutoston avulla paikan pysyy varmentamaan ja korjaamaan merkitälaskun poikkeamat.

      • Anonyymi

        No ei todellakaan pysty, jos nyt ei sattumoisin johonkin aivan uniikkiin pohjamuotoon satu osumaan. Avomerellä voit tietysti summittaisesti määrittää yleensä longitudin siitä kun saavutaan mannerjalustalle mutta muuten kaiku on hyödytön navigoinnissa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        No ei todellakaan pysty, jos nyt ei sattumoisin johonkin aivan uniikkiin pohjamuotoon satu osumaan. Avomerellä voit tietysti summittaisesti määrittää yleensä longitudin siitä kun saavutaan mannerjalustalle mutta muuten kaiku on hyödytön navigoinnissa.

        Kuinka pitkälle rahtilaivan kaiku toimii?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kuinka pitkälle rahtilaivan kaiku toimii?

        En tiedä tarkempaa mutta veikkaan että pohjaan ja takaisin.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Naiset miltä kiihottuminen teissä tuntuu

      Kun miehellä tulee seisokki ja ja sellainen kihmelöinti sinne niin mitä naisessa köy? :)
      Sinkut
      64
      4406
    2. Haistoin ensin tuoksusi

      Käännyin katsomaan oletko se todellakin sinä , otin askeleen taakse ja jähmetyin. Moikattiin naamat peruslukemilla. Tu
      Ikävä
      14
      2219
    3. Olet sä kyllä

      ihme nainen. Mikä on tuo sun viehätysvoiman salaisuus?
      Ikävä
      25
      1734
    4. Hiljaiset hyvästit?

      Vai mikä on :( oonko sanonut jotain vai mitä?
      Ikävä
      12
      1478
    5. Teuvo Hakkaraisesta tulee eurovaalien ääniharava

      Persuissa harmitellaan omaa tyhmyyttä
      Maailman menoa
      25
      1411
    6. Miksi kohtelit minua kuin tyhmää koiraa?

      Rakastin sinua mutta kohtelit huonosti. Tuntuu ala-arvoiselta. Miksi kuvittelin että joku kohtelisi minua reilusti. Hais
      Särkynyt sydän
      5
      1278
    7. Turha mun on yrittää saada yhteyttä

      Oot mikä oot ja se siitä
      Suhteet
      10
      1207
    8. Näkymätöntä porukkaa vai ei

      Mon asuu yksin. Mitas mieltä ootte ?
      Ikävä
      13
      1126
    9. SOSIALI DEMOKRATIA

      AATE , JOKA ETENEE.
      22
      1076
    10. Martinasta kiva haastattelu Iltalehdessä

      Hyvän mielen haastattelu ja Martina kauniina ja raikkaan keväisenä kuvissa.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      291
      1004
    Aihe