Aihe on triggeröivä!
Ei taida olla oikee aihealue :c mutta kuitenkinn
Olen viillelyt jo jonkusen vuotta. Saan apua. Asia ei liittynyt siihen vaan, kun ensimmäisen kerran viilsin partaterällä, iho repsahti helposti noin sentin auki rasvakudokseen asti eikä sattunut juuri paljoa. Nykyään partaterällä viillellessä, sattuu enemmän ja on hankala saada edes rasvakudosta näkyviin vaikka kuinka painais saati mihin kohtaan ei vaan onnistu. Vinkkejä syviin haavoihin?
Ei taida olla oikee aihealue :c mutta kuitenkinn
Olen viillelyt jo jonkusen vuotta. Saan apua. Asia ei liittynyt siihen vaan, kun ensimmäisen kerran viilsin partaterällä, iho repsahti helposti noin sentin auki rasvakudokseen asti eikä sattunut juuri paljoa. Nykyään partaterällä viillellessä, sattuu enemmän ja on hankala saada edes rasvakudosta näkyviin vaikka kuinka painais saati mihin kohtaan ei vaan onnistu. Vinkkejä syviin haavoihin?
Vastaukset 6
Vanhimmat
Kiitos jos vastaat <3
Yksi vinkki on sellainen että koita miettiä miksi viiltelet, mikä siinä on syynä että haluat satuttaa itseäsi?
Nuorempana itsekin viiltelin ja myöhemmin on selvinnyt syyt ja kaikki muu miksi silloin kaikki tuntui niin pahalta.
Muistona on enää ikävät arvet, valitettavasti ne eivät katoa.
Olen masentunut ja on muitakin mielenterveys ongelmia :( kaikki on tällö hetkellä huonommin kun koskaan ennen.
Voin kertoa sen että itsensä satuttaminen ei ainakaan paranna tilannetta millään tavalla. Päinvastoin tulee lisää ahdistusta kun katuu että on itselleen tehnyt jotain, esim. viillellyt.
Kannattaisi hakea apua mielenterveysongelmiin.
Mä olen just toi joka kirjoitin että itsekin nuorempana viiltelin ja tiedän kyllä osittain syyt siihen miksi itseään haluaa satuttaa.
Mulla johtui siitä kun halusin sen sisäisen tuskan saada ulos ja siksi satutin itseäni fyysisesti, mutta se ei auttanut kun sen pienen hetken eikä oikeasti muuttanut mitään paremmaksi.
Kaiken ymmärsin lopulta vasta siinä vaiheessa kun sain itseni henkisesti parempaan kuntoon.
Jep, kuulostaa tutulle. Oon tällä hetkellä osastolla ja yritän ottaa avun vastaan. Toivottavasti olet nykyään paljon onnellisempi. ❤️
Tsemppiä sulle!
Mä olen nyt onnellisempi kuin ennen mutta toki olisi kiva olla vielä vähän enemmänkin.
Mutta kaikki aikanaan, ei voi vaatia liikoja koska silloin tulee taas uusia pettymyksiä.
Kiva kun säkin jaksat yrittää ja se on hyvä että apukin kelpaa, kaikki eivät ajattele samalla tavalla.
Muista siellä osastolla että teet kaiken itsesi takia ja jos joku asia tuntuu pahalta niin sano se ääneen.
Sellaiseen ei tarvitse suostua mitä ei itse halua.
Pelkkä lääkitys ei riitä, täytyy saada puhuttua asioista jonkun kanssa joka oikeasti kuuntelee ja välittää.
Toivon että saat itsesi ja asiasi parempaan kuntoon, voimia siihen!