Yhäkin ylistän keskustaa saadaan hallitus pysymään kasassa ja toimivana

Ko­ro­na­pan­de­mia iski yl­lät­täen kuin kul­ku­tau­ti Moo­sek­sen ajan Egyp­tiin.
Monet juutalaiset ja kristityt pitävät Egyptin vitsauksia historiallisina. Ne mainitaan lyhyesti myös Koraanin 7. suurassa:
»Silloin Me lähetimme heidän päälleen myrskyn ja heinäsirkat ja täit ja sammakot ja veren – selviä merkkejä, mutta he käyttäytyivät ylpeästi ja olivat syntistä kansaa.»
Toisen Mooseksen kirjan mukaan Jumala ilmoitti kymmenenellä ja viimeisellä vitsauksella tuomitsevansa kaikki Egyptin jumalat:
» Sillä minä kuljen sinä yönä kautta Egyptin maan ja surmaan kaikki esikoiset Egyptin maassa, sekä ihmiset että eläimet, ja panen toimeen rangaistustuomion, jonka minä olen langettanut kaikista Egyptin jumalista. Minä olen Herra»


Moosesta ei yleisesti pidetä historiallisena henkilönä: Hänestä ei ole mainintoja ajankohtaa koskevissa lähteissä. Egyptiläisissä lähteissä ei ole viitettä Moosekseen tai Viidennessä Mooseksen kirjassa kuvattuun Exodukseen. Myöskään kertomusta tukevia arkeologisia löytöjä ei ole. Mooses-lapsen löytämistä koskevan tarinan motiivi on ollut tunnettu Lähi-Idän muinaisissa lähteissä. Ensimmäiset maininnat Mooseksesta ovat vasta Babylonian pakkosiirtolaisuuden ajalta.

Kielitieteilijöiden mukaan nimi Mooses on muinaisegyptiläinen sana ja merkitsee poikaa, sukulaisuus­suhteen merkityksessä. Heprean mšh tai maša puolestaan merkitsee nostaa vedestä. Raamatun mukaan faraon tytär, joka adoptoi tämän omaksi pojaksensa, antoi hänelle nimen Mooses, koska hän oli sanonut: "Minä olen vetänyt hänet ylös vedestä"
Mooses oli Vanhan testamentin mukaan israelilainen kansanjohtaja, lainlaatija, kymmenen käskyn ilmoittaja, profeetta ja yksi Vanhan testamentin päähenkilöistä.

Egyptiin tuli suuri määrä paarmoja, ei kuitenkaan Goosenin maakuntaan, jossa israelilaiset asuivat. Niitä tuli faaraon ja hänen palvelijoidensa taloihinkin. Faarao kutsui Mooseksen ja Aaronin luotaan pyytäen heitä uhraamaan Jumalalle, jotta paarmoista päästäisiin eroon. He kuitenkin kieltäytyivät tekemästä niin Egyptissä, koska se olisi ollut egyptiläisille kauhistus, ja pyysivät sen sijaan, että he pääsisivät autiomaahan uhraamaan. Faarao aluksi myöntyi tähän edellyttäen, että he eivät menisi kovin kauas. Kun Mooses rukoili, paarmat katosivat seuraavaan aamuun mennessä. Silloin faarao kuitenkin muutti mielensä eikä päästänyt israelilaisia lähtemään.

jne...jne...
Nykyaikaan tämäkin hupikirja voidaan yhdistää vaikka vihreisiin, heidän keksittyyn politiikkaansa. "ilmastojeKo­ro­na­pan­de­mia iski yl­lät­täen kuin kul­ku­tau­ti Moo­sek­sen ajan Egyp­tiin.
Monet juutalaiset ja kristityt pitävät Egyptin vitsauksia historiallisina. Ne mainitaan lyhyesti myös Koraanin 7. suurassa:
»Silloin Me lähetimme heidän päälleen myrskyn ja heinäsirkat ja täit ja sammakot ja veren – selviä merkkejä, mutta he käyttäytyivät ylpeästi ja olivat syntistä kansaa.»
Toisen Mooseksen kirjan mukaan Jumala ilmoitti kymmenenellä ja viimeisellä vitsauksella tuomitsevansa kaikki Egyptin jumalat:
» Sillä minä kuljen sinä yönä kautta Egyptin maan ja surmaan kaikki esikoiset Egyptin maassa, sekä ihmiset että eläimet, ja panen toimeen rangaistustuomion, jonka minä olen langettanut kaikista Egyptin jumalista. Minä olen Herra»


Moosesta ei yleisesti pidetä historiallisena henkilönä: Hänestä ei ole mainintoja ajankohtaa koskevissa lähteissä. Egyptiläisissä lähteissä ei ole viitettä Moosekseen tai Viidennessä Mooseksen kirjassa kuvattuun Exodukseen. Myöskään kertomusta tukevia arkeologisia löytöjä ei ole. Mooses-lapsen löytämistä koskevan tarinan motiivi on ollut tunnettu Lähi-Idän muinaisissa lähteissä. Ensimmäiset maininnat Mooseksesta ovat vasta Babylonian pakkosiirtolaisuuden ajalta.

Kielitieteilijöiden mukaan nimi Mooses on muinaisegyptiläinen sana ja merkitsee poikaa, sukulaisuus­suhteen merkityksessä. Heprean mšh tai maša puolestaan merkitsee nostaa vedestä. Raamatun mukaan faraon tytär, joka adoptoi tämän omaksi pojaksensa, antoi hänelle nimen Mooses, koska hän oli sanonut: "Minä olen vetänyt hänet ylös vedestä"
Mooses oli Vanhan testamentin mukaan israelilainen kansanjohtaja, lainlaatija, kymmenen käskyn ilmoittaja, profeetta ja yksi Vanhan testamentin päähenkilöistä.

Egyptiin tuli suuri määrä paarmoja, ei kuitenkaan Goosenin maakuntaan, jossa israelilaiset asuivat. Niitä tuli faaraon ja hänen palvelijoidensa taloihinkin. Faarao kutsui Mooseksen ja Aaronin luotaan pyytäen heitä uhraamaan Jumalalle, jotta paarmoista päästäisiin eroon. He kuitenkin kieltäytyivät tekemästä niin Egyptissä, koska se olisi ollut egyptiläisille kauhistus, ja pyysivn hallitsijaan" -juuri samaa humpuukia, kuin tuo isokirjakin. Kukaan tiedä mitään, miten vihreät sitten tietäisi. Eikö vihreät olisi Koijärveltä ponnistaen voineet tehdä vaikka toisen raamatun, siinä kertoen miten kulkivat muukaisten kanssa avaruudessa heidän valtakunnassaan...näitä lahkojahan on monia muitakin. Miten siellä opettivat ilmastosta...

Kello kohta puoliyö, ja tulee päivä kun monet asiat muuttuu.