Hei,
Myöhässä tai ajoissa, kiva että kirjoitit.
Miten kauan siitä on, viikkoja? kuukausia? Ei väliä, hymyilin heti kun huomasin sinun tulleen selkäni taa.
Tämä palsta elää omaa outoa elämäänsä, osallistuimme siihen tai emme. Pitäisi pelottaa, eikä ainakaan koskaan katsoa vastaantulijaa suoraan silmiin. Minä katson aina ja jokaista. Kun kunnolla katsoo, huomaa yleensä että ihminen siinä vastassa seisoo, rikkonainen ja ehyt omalla tavallaan.
Tiedät minusta paljon, joku sanoisi että sinulla on valta loukata. Voi olla, mutta se että luottaa ihmiseen, muuttaa vallan joksikin muuksi, inhimillisyydeksi, välittämiseksi. Intiimi sana, välittää, sehän on melkein kuin rakastaa, eikä sillä kuitenkaan ole rakkauden kanssa tekemistä.
Muistatko kun paljastit ensimmäisen suuren valheesi, se ei ollut valkoinen, se oli tummanharmaa ja oli osaltaan saanut minut tuntemaan oloni huteraksi, ilman että tiesin mistä on kyse. Paljastit valheen vaikka pelkäsit reaktiotani, koit että velvollisuutesi oli kertoa.
Tuota minä sanoisin inhimillisyydeksi. Tämä kirje on inhimillisyyden ylistys, mutta tämä on myös kirje minulta sinulle, ilman heitä. Vastaus varovaiseen tunnusteluusi, olen pahoillani siitä mitä se olikin, mikä sai meidät kulkemaan toistemme ohi. Luultavasti aika oli silloin väärä, haavat syviä ja vereslihalla. Aika on armollinen ja kuluu, aurinko muuttaa maisemaa. Kokeillaanko uudelleen? Aloitetaan alusta, puolestavälistä tai lopusta, miten vain :) Tervetuloa takaisin mustien unien maasta.
minä
ps. Luotan sinuun. :)
Myöhässä tai ajoissa, kiva että kirjoitit.
Miten kauan siitä on, viikkoja? kuukausia? Ei väliä, hymyilin heti kun huomasin sinun tulleen selkäni taa.
Tämä palsta elää omaa outoa elämäänsä, osallistuimme siihen tai emme. Pitäisi pelottaa, eikä ainakaan koskaan katsoa vastaantulijaa suoraan silmiin. Minä katson aina ja jokaista. Kun kunnolla katsoo, huomaa yleensä että ihminen siinä vastassa seisoo, rikkonainen ja ehyt omalla tavallaan.
Tiedät minusta paljon, joku sanoisi että sinulla on valta loukata. Voi olla, mutta se että luottaa ihmiseen, muuttaa vallan joksikin muuksi, inhimillisyydeksi, välittämiseksi. Intiimi sana, välittää, sehän on melkein kuin rakastaa, eikä sillä kuitenkaan ole rakkauden kanssa tekemistä.
Muistatko kun paljastit ensimmäisen suuren valheesi, se ei ollut valkoinen, se oli tummanharmaa ja oli osaltaan saanut minut tuntemaan oloni huteraksi, ilman että tiesin mistä on kyse. Paljastit valheen vaikka pelkäsit reaktiotani, koit että velvollisuutesi oli kertoa.
Tuota minä sanoisin inhimillisyydeksi. Tämä kirje on inhimillisyyden ylistys, mutta tämä on myös kirje minulta sinulle, ilman heitä. Vastaus varovaiseen tunnusteluusi, olen pahoillani siitä mitä se olikin, mikä sai meidät kulkemaan toistemme ohi. Luultavasti aika oli silloin väärä, haavat syviä ja vereslihalla. Aika on armollinen ja kuluu, aurinko muuttaa maisemaa. Kokeillaanko uudelleen? Aloitetaan alusta, puolestavälistä tai lopusta, miten vain :) Tervetuloa takaisin mustien unien maasta.
minä
ps. Luotan sinuun. :)
Vastaukset 4
Vanhimmat
Teksti imartelee minua. Varmaan huomenna kömmin talvipesästäni. Pahimmat haavat ovat saaneet ohuen arven, vaikka eivät parane koskaan.
Kiitos kun kirjoitit.
Niin minäkin sinusta:)
Ja kunnioitan pyrkimystäsi tehdä tavoiteestasi täydellinen..
Ja niin monia muita asioita sinussa.
Tässäpä monille pähkinää!
Inhimillisyyden ylistys?
Haavoittunut täydellisyyden tavoittelija
Tyyntynyt entinen ikävöivä eksyjä
Lapsellisuudesta ulos kasvava vastuullisuuteen pyrkivä tuulihattu
Ilakoiva vakavamielinen ajattelija, haihattelijako
Maassa kulkeva pilviin katselija kompastuu omaan kengännauhaansa
Ihmisistä tykkäävä yksinäinen erakko
Herkistyvä kovapäinen sinnikko
Herkkämielinen ja masentunut iloinen itkijä
Sinulle, jos tunnistat minut
Tunnistin, kompastuttuani kengännauhaani.
Nenääni sattui, mutta jatkan itkien matkaani, pilviin tuijotellen, yksinäisen surullisena kulkien...
SF-Filmi 1948
kuin konekivääri:)