Tolannekuvaa koronasta, jossa myöhemmin oli kaikki puolueet mumana tavaalla et toisella

Myös keskusta oli mukana, kun sivuillaan ollaan, niin aloitetaan näin.
Marin oli nimitetty pääministeriksi joulukuun alkupuolella. Postin työehtosopimuksista ja valtion omistajaohjauksesta alkunsa saanut tapahtumasarja oli päättynyt edellisen pääministerin Antti Rinteen (sd.) eroon.
Seurasi täysin poikkeuksellinen kevät. Hallitus päätyi rajoittamaan ihmisten perusoikeuksia tavalla, jota ei ollut aikaisemmin Suomessa nähty. JA MIELESTÄNI OIKEIN TEHTY, joka yhä jatkuu, mutta jokaisen muistaa että vapaassa maassa on itsestään huolehdittävä, mm kasvosuojat jos liikutaan siellä jossa se tarpeen.


Marinin hallitus oli vasta ehtinyt ilmoittaa nostavansa Suomen työllisyysasteen 75 prosenttiin, kun Kiinasta alkoi kuulua kummia.
Julkisuuteen annetut lausunnot olivat olleet vielä tammikuussa ja helmikuussa melko huolettomia. Mieleen oli jäänyt pääviesti: tauti tuskin leviäisi Suomeen.
Sitten helmikuun lopussa SE oli täällä. Suomalaisnaisella todettiin koronavirustartunta. Siitä huolimatta jälkikäteen tarkasteltuna näyttää, ettei hallituksen tilannekuva ollut täysin ajan tasalla. Marinin rinnastus kausiinfluenssaan tuntuu oudolta.

Virkakunnalla nimittäin oli jo pääministerin ilmoituksen aikaan helmikuun lopussa paha aavistus. Suomi ei tulisi selviämään koronaviruksesta vähin vaurioin.

Poliitikot ja viranomaiset olivat antaneet lausuntoja niiden tietojen perusteella, jotka siinä vaiheessa olivat käytettävissä. Mieleen oli jäänyt pääviesti: tauti tuskin leviäisi Suomeen.
Helmikuun 27. päivänä pääministeri Sanna Marin vertasi uutta koronavirusta eduskunnassa kausi-influenssaan. Se oli vain muutama päivä ennen maaliskuun alkua, jolloin koronavirusepidemian katsotaan alkaneen Suomessa.
Vuodenvaihteessa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) oli alkanut saada Maailman terveysjärjestön WHO:n ja Euroopan tartuntatautiviraston ECDC:n kautta huolestuttavia tietoja. Kiinan Wuhanissa levisi hengitystieinfektio, joka aiheutti keuhkokuumetta.

Maaliskuun ensimmäisen puolikkaan aikana koronavirustartuntoja havaittiin Suomessa kiihtyvällä tahdilla. Viranomaiset olivat onnistuneet jäljittämään kaikkien Suomessa havaittujen tartuntojen tautiketjut.
Selvisi, että koronavirus saapui Suomeen hiihtolomalaisten mukana pääosin Itävallasta ja osin myös Italiasta ja Espanjasta – ei taudin alkulähteiltä Kiinasta.
Suomalaismatkailijoita määrättiin koronakaranteeniin Teneriffalla. Koulu suljettiin Pirkanmaalla. Jalkapallojoukkue joutui kotieristykseen koronavirusaltistuksen vuoksi.
Ja sitten 11. maaliskuuta presidentti Donald Trump kielsi lennot Euroopasta Yhdysvaltoihin. Silloin kaikki muuttui.
Hallitus alkoi viestiä koronaviruksesta entistä huolestuneempaan sävyyn. Se vaati THL:ltä selkeitä ohjeita päätöksenteon tueksi.
Hallitus otti tietoisesti kriisin alkuvaiheessa sen linjan, että se pohjaa ratkaisunsa asiantuntijoiden näkemyksiin.
Osa THL:n edustajista koki etenkin epidemian alkuvaiheessa, että hallitus yritti piiloutua heidän selkänsä taakse perustellessaan ratkaisujaan.

THL:n asiantuntemus keskittyy tartuntatauteihin. Laitos tuotti epidemiologisia arvioita terveydenhuollon näkökulmasta. Mutta maailma ei ole yksioikoinen. Pelkkä epidemiologinen tilannekuva ei riitä. Kulkutaudeilla on vaikutuksia talouteen, turvallisuuteen, ihmisten hyvinvointiin.
Välillä THL:ssä tuntui, että hallitus kuunteli liikaa heitä.
Tämä näkyi myös joissakin pääministerin alkuvuodesta julkisuuteen antamissa lausunnoissa. Hallitus nojasi täysin asiantuntijoihin.
Myöhemmin Marin muutti tyyliä. Pääministeri sanoi hallituksen käyttävän asiantuntijatietoa, mutta tekevänsä ratkaisut itse.

Tartuntaketjut katkeavat
Maaliskuun puolivälissä Uudellamaalla terveydenhuoltoon alkoi hakeutua ensimmäistä kertaa koronavirustapauksia, joiden tartuntaketjut eivät olleet enää selvillä.
Tilanne oli vaarassa hajota käsiin.
Toisin kuin ensin luultiin, suojavarusteita oli liian vähän. Tehohoitopaikkoja oli liian vähän. Koulutettua työvoimaa oli liian vähän.
Jos terveydenhuollon kantokyky ylittyisi, ihmisiä alkaisi kuolla koronaan ja muihin tauteihin, kun he eivät pääsisi hoitoon.

Samaan aikaan Mäntyniemessä
Tietämättä hallituksen aikeista presidentti murehti koronaa.
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö oli ottanut koronan puheeksi tavatessaan puolueiden puheenjohtajat pari päivää ennen kuin hallitus ilmoitti ensimmäisistä rajoituksista. Niinistö kysyi puheenjohtajilta, ovatko puolueet valmiita koviin toimiin koronan takia. Mielessään presidentti mietti valmiuslakeja, mutta ääneen hän ei sitä sanonut.
Presidentin ja hallituksen ladut kohtasivat päivä sen jälkeen, kun hallitus oli ilmoittanut ensimmäisistä rajoituksista. Presidentti otti esiin koronan ja totesi, että Suomi on poikkeusoloissa. Hallitukselle presidentin ilmoitus tuli yllätyksenä. Se oli kuitenkin merkki siitä, että myös presidentti oli valmis ottamaan kovat toimet käyttöön.