hejsan!Oon 16 vuotias.. Sain tietää viikko sitten että olen raskaana.. Itkin ilosta ja surusta kun kuulin sen.. Tiedän että olen valmis saamaan tän lapsen ja antamaan hyvän elämän.. Oon toivonu tätä lasta jo kauan ja yrittäny saada myös.. MUT mul on ongelma.. Kun kerroin lapsen isälle tämän hän käski mun valita hänen ja lapsen välillä (emme seurustele mutta rakastan häntä yli kaiken)ELI HÄN TAI LAPSI??
Itken just nyt parhaillaan kun kirjoittelen tätä..Eihän ihminen voi olla niin kylmäsydämminen.. En pysty valitsemaan näin isoa juttua.. en pysty valitsemaan oman pienen lapsen ja oman rakkaan välillä.. Lapsen isällä (30v) on tyttöystävä ja hän sanoo et mä pilaisin hänen elämänsä jos synnytän tän lapsen.. Ja sit mul on toinenkin ongelma.. Mä en voi kertoo mun vanhemmille koska ne heittää mut ulos..Minne mä sit menisin.. En sais yhtää raha apuu.. En vois tarjota kotia mun pienokaiselle :( mä en tiedä mitä mä teen.. En pystyisi elää jos mennettäisin jomman kumman.. oon vaikean päätöksen edessä.. lapsen isä on kuitenkin auttanu mua niin paljon jaksamaa ja on ihana tyyppi ni en haluis pilata hänen elämäänsä.. kiitos niille jotka vastaa :)
Itken just nyt parhaillaan kun kirjoittelen tätä..Eihän ihminen voi olla niin kylmäsydämminen.. En pysty valitsemaan näin isoa juttua.. en pysty valitsemaan oman pienen lapsen ja oman rakkaan välillä.. Lapsen isällä (30v) on tyttöystävä ja hän sanoo et mä pilaisin hänen elämänsä jos synnytän tän lapsen.. Ja sit mul on toinenkin ongelma.. Mä en voi kertoo mun vanhemmille koska ne heittää mut ulos..Minne mä sit menisin.. En sais yhtää raha apuu.. En vois tarjota kotia mun pienokaiselle :( mä en tiedä mitä mä teen.. En pystyisi elää jos mennettäisin jomman kumman.. oon vaikean päätöksen edessä.. lapsen isä on kuitenkin auttanu mua niin paljon jaksamaa ja on ihana tyyppi ni en haluis pilata hänen elämäänsä.. kiitos niille jotka vastaa :)
Vastaukset 21
Vanhimmat
no huhhuh, pedofiili mikä pedofiili sun "rakkaas" halus vaan sulta jotain muuta, mutta ei lasta.. mieti nyt vähä.. kannatan ehkä et pidät lapsen ja jätät sen itsekeskeisen miehes..!
jättää pano väliin vai mitä luulet että 30v mies susta haluaa!? Kyllä aivan oikein vastaus on tiukkaa tavaraa..
en pysty jättämään häntä ja pilata hänen elämäänsä.. rakastan häntä liikaa.. oon ihan sekasin täst tuskast..:(
Tämä varmasti kuulostaa julmalle, mutt olet vasta niin nuori, ettet tiedä mitä rakkaus on. Sinulla ei ole siitä hajuakaan, mikäli kuvittelet rakkautta olevan sen, että joudut kärsimään, että joudut olemaan yksin kun toinen on parisuhteessaan. Rakkaus ei muutenkaan ole mitään hyväksikäyttöä, se ei ole mitään tuollaisia negatiivisia tunteita joita joudut kokemaan tuollaisessa suhteessa. Luovuta hyvä ihminen tuosta ja katsele ympärillesi, oikeata rakkautta on jokapuolella, kun annat sille mahdollisuuden.
ja jätä tunteet sivuun.
luuletko, että mies haluaa olla kanssasi missään tekemisissä abortin jälkeen, kun olet jo kerran hankkiutunut raskaaksi hänen tietämättään, ei hän ota sitä riskiä enää uudelleen.
rakastat miestä, mutta mitä hän ajattelee sinusta, jos hänellä on kerran tyttöystäväkin? hän haluaa vaihtelua ja sitä hänelle tarjoat, jonain päivänä menetät hänet jokatapauksessa. ja kun synnytät lapsen, saat sidottua miehen itseesi ainakin rahallisesti 18-vuodeksi elatusmaksujen muodossa.
jos vanhempasi heittävät sinut ulos, eikä lapsesi isä halua sinua luokseen, niin eipä sinulle juuri vaihtoehtoja jää.
ajattelpa nyt ihan tarkkaan mitä elämältäsi haluat. unohda se mies kokonaan laskuista hetkeksi. ja mieti miksi haluat lapsen? mitä sinulla on tarjota hänelle? ja mieti, mitä ihan oikeasti haluat itsellesi.
tyttöparka. haluat lapsen lapsena, vaikka tiedät etteivät vanhempasi sitä hyväksy. halusi on niin kova, että teet lapsen jo toiseen sitoutuneelle miehelle. täydellinen esimerkki teinityön romanttisista haaveista.
et kai omaa lasta vaihtais johonki 30v varattuun mieheen...mulla on kokemusta tosta ikä erosta ja lähti kuule ukko lätkimään kun sai ekaks vähän leikkiä,ei se sua rakasta sori vaan....hyväksi käyttöä ja viellä kehtaat ajatella noin..rahallisesti kyllä sua tuetaan et sen puolesta ei ole ongelmaa...
vain oo sun oma isäs...
Nyt ei kannata elätellä vaaleanpunaisia unelmia vaan varata aika lääkärille ja ottaa selvää monesko raskausviikko on menossa yli 12 vk ei tehdä aborttia kuin poikkeus tapauksissa.
Saat ainakin tietää paljonko sinulla on aikaa miettiä mitä teet raskautesi kanssa.
Suosittelen että kerrot rohkeasti asiasta vanhemmillesi samalla selviää heittävätkö he sinut oikeasti kotoasi pois jos päätät pitää lapsen. Silloin oletkin jo hankalammassa tilanteessa sillä saisit sossusta, kelalta vain juuri ja juuri elämisen riitävästi rahaa. Älä laske yhtään sen varaan että kultasi maksaa elatus apuja. (luulempa että ei maksa silloinhan hänen tyttö ystävänsä saisi tietää.) ja elatus apurahojen saamiseksi isän täytyy tunnustaa lapsensa. Kultasi ei varmaankan halua tunnustaa tehneensä rikosta eli ala ikäiseen sekaantumista.
Aivan oikein hän on tehnyt rikoksen, josta sinä ja vanhempasi voisitte nostaa syytteen.
Mieti millaista elämää sinä 16 vuotias teiniäiti voisit tarjota lapsellesi, ilman toista vanhempaa,isovanhempia,ilman koulutusta tai työtä. (pienen lapsen kasvatus, hoito ja opiskelu ovat todella todella rankka työtä)
Mieti millaista elämäsi olisi 2 vuoden päästä ja ajattelisitko silloin asiasta samoin kuin nyt? Missä kultasi on tyttöystävineen kahden vuoden päästä???
Valta ja vastuu lapsesta on sinulla. Älä käytä sitä väärin vaan lapsen parhaaksi ja muista olet itsekkin vielä lapsi!
vastuussa lapsesta olet seuraavat 18 vuotta halusit tai et. tai haluaa lapsesi vastuutasi tai ei.
joka tapåauksessa. ensikotiin pääset aina raskaana ja vastasynnyttäneenä jos sinut heitetään kodidtasi ulos. vaikka vanhempiesi kuuluukin vastata sinusta ne kaksi tulevaa vuotta täysi-ikäisyyteen asti.
Kerro vanhemmillesi tilanteestasi, varsinkin jos aioit pitää lapsen on sinun joskus pakko. Sinun ei tarvitse pelätä miehesi saavan syytettä, sillä olet yli kuusitoista vuotias, eli lain edessä kypsä sukupuolisuhteeseen (mikä ei todella tarkoita, että olisit ollut mitenkään fiksu). Jos miehesi ei aio olla mukana lapsen teossa ja itse haluat lapsen pitää, älä mieti hänen tunteitaan. Jos ei suostu vapaaehtoisesti isyystestiin, laita sosiaaliviranomaiset laittamaan hänet testiin, jonka jälkeen kantaa edes rahallisen vastuun lapsesta. Vanhempasi eivät voi heittää sinua ulos, tai jos heittävät ovat jokatapauksessa velvollisia elättämään sinut.
Helpoimmalla pääset jos päädyt aborttiin, silloinkin varmasti menetätä miehesi, mutta jos tilanne on tuo olet hänet jo jokatapauksessa menettänyt. Hän varmasti tällä hetkellä uskottelee, että juttunne jatkuu abortin jälkeen, koska haluaa sinut siihen. Kun toimenpide on tehty ei varmastikaan halua kanssasi olla tekemisissä, maailma on julmaa.
Mikäli päädyt lapsen pitämään, minä lähtisin liikkeelle sosiaalitoimistosta, lastensuojeluviranomaisista. Sieltä saat aikuista juttu seuraa ja voit toivoa, että soskuntäti on paikalla kun kerrot tilanteesta vanhemmille, eli vanhempasikin kutsutaan sosiaalitoimistoon palaveriin, tai tantta tulee mukanasi kotiin, mikä tietysti antaa vanhemmillesi kotikenttä edun, eikä ole ehkä siksi niin hyvä vaihtoehto. Sosiaalitoimi tietää myös muut asiaan liittyvät jutut (isyystestit, mahdollinen alaikäiseensekaantumissyyte jne.) ja varmasti saat luotettavaa ammatti apua jokaiseen asiaan. Varaa aika mahdollisimman pian, saat hommat etenemään!
mielestäni "poikaystäväsi" ei voi olla kovin ihana tyyppi, jos hänellä on jo tyttöystävä eikä halua sinun pitävän lastasi. Lapsi on maailman ihanin asia, mahdollisuutta saada sellainen ei kannata heittää hukkaan. Olen samanikäinen kuin sinä, ja viikkoja on 24 6. Sukulaisestani tiedän (tai ainakin luulen tietäväni) kuinka vaikeaa on,kun lasta ei vain kuulu.(tosin heilläkin rankkojen hoitojen jälkeen "luomuvauva")Jos vain yrittäisit selittää vanhemmillesi, kyllä he varmaan ymmärtävät?No, koita jaksaa!!
Hei, ymmärrän, että vanhemmille kertominen pelottaa, mutta enpä usko, että he noin vain heittäisivät sinut ulos, jos kerrot. Vanhempasi varmasti kuitenkin rakastavat sinua - enpä ole nähnyt vanhempia, jotka eivät rakastaisi lastaan. Varmasti kertomasi asia herättää voimakkaita tunteita heissäkin, mutta ei sitä kannata pelätä. Toivuttuaan ensishokista he varmasti alkavat ajatella asiaa sinun kannaltasi ja auttavat. Olisi tärkeää, ettet jäisi yksin tämän asian kanssa - teitpä minkä päätöksen tahansa.
Suosittelen, ettet tee päätöstä tämän keskustelupalstan avulla, vaan hankkiudut jonkun turvallisen aikuisen läheisyyteen. Olet lapsi vielä itsekin, vaikkei sinusta siltä tuntuisi, ja tarvitset nyt aikuisen viisaita neuvoja. Jos vanhemmille puhuminen on aivan ylitsepääsemätöntä, voit varmaan kääntyä kouluterveydenhuollon, neuvolan tai terveyskeskuksen pariin. Auttavia tahoja, josta saa keskusteluapua, on monia. Kannattaa toimia nopeasti, jotta et joutuisi kantamaan asiasta huolta yksin liian pitkään ja voisit myös pian päätyä vastuulliseen ratkaisuun - kumpi se sitten onkin. Lapsen isää en kehottaisi tässä tapauksessa ratkaisussa kuuntelemaan, koska hänen käytöksensä on ollut kertakaikkisen vastuutonta, vaikket itse sitä mieltä olisikaan. Päätös on sinun, mutta älä pohdi sitä yksin vaan jonkun turvallisen aikuisen kanssa. Kaikkea hyvää elämääsi, toivottaa kymmenisen vuotta vanhempi Noora
Unohtui äskeisessä viestissä sanoa: En ota kantaa minkään vaihtoehdon puolesta, sillä vaakakupissa on niin monia asioita. Toisaalta on sinun elämäsi, terveytesi ja mahdollisuutesi huolehtia vauvasta. Toisaalta taas vauvan oikeus elämään. Mutta on kolmaskin vaihtoehto, mikä on myös vastuullinen: eli jos synnytät lapsen mutta annat sen adoptoitavaksi. Tällöin annat lapselle oikeuden elämään, ja joku lapseton pariskunta saa lapsen. Adoptiojonoissahan odottaa lukuisia pariskuntia, ja koska suomalaisia vauvoja on adoptoitavaksi niin vähän, monet adoptoivat suoraan ulkomailta. Ei ole siis epäilystäkään, etteikö lapselle voisi löytyä hyvä koti. Minullakin oli lapsena ystävä, joka oli adoptoitu juuri vastaavassa tilanteessa, ja tämä poika sai hyvän kodin.
En kirjoittanut tätä sen vuoksi, että sanoisin, että sun pitää näin tehdä. Kirjoitin vain siksi, että ko keskustelussa ei mainittu tätä vaihtoehtoa ollenkaan. Päätös on sinun ja kuten edellisessä viestissä sanoin, kannattaa varmaan keskustella jonkun aikuisen kanssa.
tee abortti ja kerro vanhemillesi :/ toi mies ei voi olla muuta kuin pedofiili
jokatapauksessa monen ihmisen elämä tulee pilaantumaan: sinun, vanhempiesi, miehen, jonka lasta odotat, hänen tyttöystävänsä ja tietenkin se alkio. Mietti kuka merkitsee eniten tässä showssa. se on tietenkin sinä itse. 30v ukko sanoo sulle SUN pilaavan HÄNEN elämänsä, mikä mies se sellanen on? Vierittää vastuun lapsen (SINUN) hartioille. Pettää tyttöystäväänsä (sinun) kanssasi. Etkä edes seurustele hänen kanssaan, vaan SALAA olet seksiseurana. mene hyvä tyttö etsimään jotain isompaa apua itsellesi kuin nämä palstat ovat.
sairas se tyyppi on ja luuletko edes sen kantavan vastuutaan missään asiassa kun antaa SUN kärsiä nahoissaan...soita MLL lasten ja nuorten puhelimeen, ei maksa mitään ja saat sieltä kunnon neuvontaa ja tuet, teet mitä teetkin raskauden suhteen.
olin ite 16 kun tulin raskaaksi ja lapsukaisen isä oli silloin 28.. elättelin vaaleanpunaisia unelmia siitä, kuinka kasvatamme lastamme yhdessä ja menemme naimisiin ja blaa blaa. niin se vaan ihminen on tyhmä. kerroin äitille ja isälle ja voi mikä huuto siitä tuli. mutta ne leppy tosi nopeesti. äiti sano että päätös on minun ja että hän tukee minua jokatapauksessa.
mietin ja pohdiskelin ja pidin lapsen. äijä katto mua siihen asti kunnes raskaus alko näkyä ja sitte lähti. sano ettei ole valmis isäksi. voi sitä masennuksen määrää..
nyt oon 5-vuotiaan emmin väsynyt ja kouluttamaton yh-mamma. hiukka erilaista tulevaisuutta toivoin.. rakastan emmiä, mutta kyllä pistää miettimään kun rahat ei riitä ja missään ei tuu käytyä. joskus mietin, että millaista elämä olisi jos olisin tehnyt viisi vuotta sitten abortin.. mutta aina silloin mietin myös että mistä olisin jäänyt paitsi jos en olisi lasta saanut. välit omaan äitiini parani noin 300% raskauden myötä ja kuitenkin rakastan lastani enkä haluaisi hänestä luopua..
tee oma päätöksesi rauhassa. luulen että miestä et pysty millään pitämään ja ei se olisi edes järkevää.. älä pelkää kertoa vanhemmillesi raskaudesta!! heiltä saa apua ja tukea.
Millainen sika kehtaa pyytää valitsemaan lapsen tai itsensä välillä?!? (Anteeksi, jos puhun tiukasti, mutta minulta jäi suu auki, kun luin viestiäsi!)
Vaikka rakastaisit miestä ja tekisit abortin, tuskin hän tyttöystäväänsä jättää. Hän on itse pilannut elämänsä jo menettämällä sinut ja tekemällä tuollaisen järkyttävän uhkavaatimuksen.
Totuus tässä on nyt se, että mies ajattelee vain itseään eikä todellakaa sinua ja lasta, vaikka pitäisi. Hän yrittää suojella itseään eikä halua että tyttöystävä saa tietää, joten siksi hän painostaa sinua tekemään abortiin.
Jos haluat tämän lapsen, pidä se. Uskon, että pärjäätte ja selviätte oikein hyvin. Jos vanhempasi hylkäävät sinut tällaisella hetkellä kun todella tarvitsisit apua, voit vain ajatella ettet tarvitse heitä. Näytä kaikille että pystyt siihen!
Mutta sinun kannattaa miettiä myös, oletko varma että haluat tuollaisen petturimiehen lapsen? Hän kohtelee sinua juuri nyt todella huonosti, äläkä vain rupea säälimään häntä. Hänkään ei nimittäin sääli sinua.
Haluan sanoa vielä tähän loppuun, että minkä tahansa päätöksen teet, se on oikea. Ajattele kerrankin elämässäsi itseäsi ja tätä lasta!
Kuinka se on sun miehes jos ette kerran edes seurustele ja sillä on toinen muija? Mietippä vähän, eiköhän kannata tyystin unohtaa sellaset miehet! Pillua ne vaan haluaa eivätkä osaa käyttää aivojaan (ku on kerran 30v ja ollu alaikäsen kans...)
seurustelumme päättyi 1pv ennen ku sain tietää olevani raskaana..
hän käski valita ystävyydern ja lapsen väillä..
valitsin lapsen ja nyt oon 23 viikolla raskaana..
ja onnellinen päätöksestä..
tätäkin kirjottaessa tunnen kun vauva potkii masussa!
itsellä erilainen tilanne, kihloissa, seurustellut 2v ja saman katon alla mut vauvaa ei kuulu :( onnea sinulle valtavasti ja voimia :) :) :)
ja fiia, älä välitä siitä paskiaisesta. ymmärrän ettei asia ole niin yksioikoinen, mutta ajattele, jos nyt teet abortin, hän jatkaa seurusteluaan ja olet onneton ja yksin. älä tuhoa elämää, joka on sinun sisälläsi. se (abortti) ei ole sen arvoista. elämä on aina arvokas lahja!!
"rakkaasi" haluaa sinulta vain p.....a. anteeksi vain. niin se on, ja helvetin surullista onkin );
valitse vauva. et kadu päivääkään sen synnyttyä.
älä tee sitä aborttia..itse valitisin miehen ja lapsen välilä lapsen josta olen todella onnellinen..seurustelimmme 1,3vuoota :) lapset on ikuisia ja miehii tulee ja menee..et tiedä vaikka se mies lähtee kun olet abortin tehnyt..mikä se mies on jos naimisissa ja paneem uita..täys nolla..pidä hyväihminen lapsi..itse todella hyvin tullut toimeen :)