Kaikilla Beatles-levyillä roskaa

Olen samaa mieltä kyllä klassinen on Beatlesia paljon parempaa musiikkia.

Muistakaa kuunnella Beatlesia, kyllä te opitte.

"Esim. REVOLVER sisältää kappaleen Yellow Submarine, joka ei missään tapauksessa ole hyvä sävellys."

Mutta missä on se mittari jolla jonkun sävellysten hyvyyttä voidaan absoluuttisella varmuudella mitata? Moni nimittäin pitää Yellow submarinesta paljonkin ja pitää sitä erinomaisena kappaleena sarjassa tarttuvat renkutukset. Ja sikäli kuin tiedän juuri siihen sarjaan sen säveltäjä P.McCartney kyseisen laulun tarkoittikin.

"...kuten Yesterday, Let It Be, Strawberry Fields Forever, She's Leaving Home ja Eleanor Rigby jäävät KAUAKSI esim. Mozartin Don Giovanni oopperan tai c-mollimessun aarioiden alapuolelle. "

Taasko olemme tilanteessa jossa vertaamme kahta eri asiaa kuten appelsiinia ja omenaa toisiinsa, ja sitten moitimme omenaa siitä että se ei näytä eikä tunnu eikä maistu appelsiinilta?

Mutta ottakaamme omena ja syväluodatkaamme sen sielun elämä aiheesta että mitä on tai pyrkii olemaan ja mitä tekee omena? Osuvin arvaus tuohon lienee että se yrittää olla niin omena kuin suinkin mahdollista eikä sitten paljon mitään muuta. Joten jos omena on omenaksi suorastaan saatanallisen hyvä omena niin miksi sitä muka pitäisi moittia siitä että se ei näytä eikä tunnu eikä maistu appelsiinilta?

Joten edelliseen viitaten mitä teki ja pyrki olemaan The Beatles? Se pyrki rock-bändinä olemaan oman aikansa pop/rock-bändeistä se "the Toppermost of the Poppermost". Mutta onnistuiko se siinä?

Kaikkien aikojen pop/rock-bändit listoja on pitkin ja poikin nettiä, ja käytännössä aina niissä listoissa on mukana kolmikko The Beatles, Led Zeppelin ja Pink Floyd, ja usein niissä vielä mainitaan Rolling Stones, ja Audience ja Kinks, ja REM ja toki muitakin, mikä siis tarkoittanee että kyllä The Beatles oli ja yhä on yksi kaikkien aikojen parhaista pop/rock-yhtyeistä ellei sitten että oli ja on se kaikkien aikojen paras niistä.

Siis on niin että The Beatles pyrki olemaan sen musiikin osa-alueen jossa se toimi the Toppermost of the Poppermost ja The Beatles myös onnistui siinä.

Kansakunta jo malttamattomana odottaa että taas pian käytäisiin kulissien takana jossain jäähallissa sen eräässä joukkueiden pukuhuoneista keskustelu joka kulkisi suurin piirtein tätä rataa:

"Ah, tätä onnen ja ilon päivää!": huudahti ottelun jälkeen joukkueen pukuhuoneessa Suomen jääkiekon miesten A-maajoukkueen kapteeni Mutisto, ja samantien jatkoi: "Olemme juuri voittaneet jääkiekon mailmanmestaruuden, joten miten ois jos yhdessä sen kunniaksi koko joukkueen voimin hoilaisimme "Suomi on jääkiekon mailmanmestari, mailmanmestari, mailmanmestari. ja hoilataan sitä yhä uudestaan ja uudestaan. Ja jospa käyttäisimme siinä melodiana Mozartin c-molli messusta Sen toista osaa nimeltään Gloria ja aivan sen osan lopussa olevaa uljasta Cum Sancto Spiritun melodiaa"

"Ei kai me sentään Mozartin c-molli messua aleta hoilata vaan vaan minusta tuntuu että paremmin melodiaksi sopisi Mozartin Don Giovanni oopperan iki-ihana duo Là ci darem la manon melodia.":sanoi pakistosta Polveila.

"Ei vaan minä haluaisin hoilata tuota Beatlesin Yellow submarinen kertosäkeen melodialla!" sanoi ottelussa lukuisia haamupelastuksia tehnyt maalivahti Becker- eller Kikkelström.

Ja kun jääkiekkoilijathan on kovia jätkiä niin taas käy että se mokoma Beatles-renkutus taas voittaa.