Sanoisinko vai olisinko hiljaa?

Kannattaako kertoa toiselle jos tuntee hämmentäviä tunteita tämän seurassa? Välillä tekisi mieli ottaa syliin ja suudella, mutta välillä toinen käy hiukan jopa hermoille. Pidän hänestä, ja välillä tuntuu jopa enemmältä, mutta tämä kaksijakoinen fiilis on erikoinen juttu. Tunnettu jo vuosia, eikä nämä fiilikset uusia ole. Joskus seestyvät, kunnes taas vellovat ylös ja alas aaltojen lailla

Onko päivystävällä filosofilla tähän mielipidettä? Pidänkö kaikki sisälläni, kerronko kauniita vai koko totuuden? Otanko riskin välien menosta?

m> n
1101326
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 110

Vanhimmat

Mikäs siinä jos sinkku olet. Varattuna vastaanotto voi olla kuivahko :)

Äänestä
  • En ole sinkku, joten oletettavasti kuivakka vastaanotto? Sikamies luultavasti?

    Äänestä

voit kehua välillä ja taas haukkua jos mielesi tekee, en kupsahda jos sitä mietit,

olet pitänyt minut hengissä jo pidemmän aikaa, ja olisin mielelläni sinun oma henkilökohtainen orjasi, jota komentaisit.

Äänestä
  • Rakkaus!!! voidaanko viettää yö yhdessä!!!!!

    Äänestä

  • Oma orja olisi kätevä. Nainen, ja simpsakan näköinen vielä. Kumia, nahkaa, kahleita ja paljasta pintaa... hmmm....Voisin kokeilla.

    Äänestä

  • Miten hän on sinun henkesi pelastanut?

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Miten hän on sinun henkesi pelastanut?

    Mietin samaa. Kerro pois.
    Ihan sivusta.
    -ap

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Mietin samaa. Kerro pois.
    Ihan sivusta.
    -ap

    Kaikkeen roskatäkyyn ihmiset sitten tarttuukin. Kannattaisi melkein hävetä jo, jos tämmöinen tarinanpätkä alkaa jotenkin resonoida. Siis yhtään millään tavalla.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Kaikkeen roskatäkyyn ihmiset sitten tarttuukin. Kannattaisi melkein hävetä jo, jos tämmöinen tarinanpätkä alkaa jotenkin resonoida. Siis yhtään millään tavalla.

    Roskatäkyjä on koko palsta täynnä. Pienellä kyselyllä selviää onko kirjoittaja vain sekaisin vai trollaaja.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Oma orja olisi kätevä. Nainen, ja simpsakan näköinen vielä. Kumia, nahkaa, kahleita ja paljasta pintaa... hmmm....Voisin kokeilla.

    Onko psykopaatti asialla? Olikos niin hänellä, että hyvät tunteet, hellyys ym. eivät tunnu miltään, mutta pahat tunteet tuntuu?

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Onko psykopaatti asialla? Olikos niin hänellä, että hyvät tunteet, hellyys ym. eivät tunnu miltään, mutta pahat tunteet tuntuu?

    Ei, vaan lievästi pervo mies. Et taida ymmärtää mikä noissa kiehtoo?

    Äänestä

  • En mä luultavasti haukkuis kuin kerran kuussa....

    Jos silloinkaan kun jos elää oikeanlaisessa ympäristössä niin sinne on sitten luotu elämään

    Mä vuan en oikein tiedä mikä ois paras asuinpaikka /talo/maaseutu

    Mutta savo

    Mökki on kuitenkin kymmenen vuoden päästä viimeistään (tai paljon aikasemmin) keskustassa

    Joku vois ajatella että mikä mökki se on jos keskustassa mutta ainakin pois kaupungista se on

    Äänestä

pankaa. sittenhän sen näkkee.

Äänestä
  • Koeajo on aina kiva, mutta entäpä jos siihen jääkin kerrasta koukkuun?

    Äänestä

  • Voihan se seksi olla hyvää vaikka toinen muuten aivan vittumainen

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Voihan se seksi olla hyvää vaikka toinen muuten aivan vittumainen

    Voi, mutta kylmäksi panemiseksi se silloin jäisi.
    Pelkkää panemista voi ostaa rahalla( en tosin ole kokeillut), mutta minä haluan seksiltä muutakin kuin pelkkää reiän takomista laukeamiseen asti. Se jääköön ammattilaisten hommaksi...
    -ap

    Äänestä

varattuna? okei, no, toivottavasti olet se jonka kanssa olen varattu. =)

Äänestä

olisihan se uskomaton sinun kanssasi, vain olla, voisit nuolla minua kauttaaltaan joskus jos sopisi. =)

Äänestä
  • Mä lupaan että teen mitä tahansa sinun kanssasi!!! rakkaus!! voidaanko rakastella tänään???

    Äänestä

  • Aika mielenkiintoinen näkökanta 😁Voisin hänelle tehdä sen kyllä, kielimiehiä kun olen...

    Äänestä

Voi sinua rakkaus!!!! meidän välit eivät johda eroon ikinä!!!!!!!!!sinä olet minun rakas aina!!!!!!!!!!!

Äänestä

No en kehoittais koko totuutta kertomaan, jos oikeasti haluat, että jotain tapahtuu. Suhde ei ehkä ihan alussa kestä sitä, että sanotaan:" Tykkään susta, mutta välillä sä ärsytät mua." Sitä paitsi kaikki käyvät välillä toistensa hermoille, varsinkin jos oikeasti tuntee toisen.

Äänestä
  • No noin sen itsekin ajattelen. Silti kiinnostaisi kokeilla miten reagoi, tai mihin se voisi johtaa. Välejä en halua rikkoa, se on selvä.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    No noin sen itsekin ajattelen. Silti kiinnostaisi kokeilla miten reagoi, tai mihin se voisi johtaa. Välejä en halua rikkoa, se on selvä.

    Voi kokeilla tietysti. Voi se tietysti olla ihan ok:kin, jos teillä on tarpeeksi hyvä välit. Onhan se myös aika söpöä, että tykkää toisesta, vaikka hän välillä käy hermoille.

    Minua naisena ärsyttää useinkin miehissä jokin juttu. Siis ihan kaikissa, niissäkin, joihin olen ollut tosi ihastunut tai rakastunut. Ajattelen, että se on ihan normaalia kahden läheisen ihmisen välisessä vuorovaikutuksessa.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Voi kokeilla tietysti. Voi se tietysti olla ihan ok:kin, jos teillä on tarpeeksi hyvä välit. Onhan se myös aika söpöä, että tykkää toisesta, vaikka hän välillä käy hermoille.

    Minua naisena ärsyttää useinkin miehissä jokin juttu. Siis ihan kaikissa, niissäkin, joihin olen ollut tosi ihastunut tai rakastunut. Ajattelen, että se on ihan normaalia kahden läheisen ihmisen välisessä vuorovaikutuksessa.

    Kerro rakkauteni mikä on se juttu joka sinua ärsyttää!!???sä tiedät että en missään nimessä halua ärsyttää sinua!! haluan olla sulle hellä ja rakastella sinua paljon ja otan suihin! mutta rakkaus kerro minulle mikä tahansa asia mikä ärsyttää niin lupaan että en tee sitä mikä sinua ärsyttää!!!!!

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    No noin sen itsekin ajattelen. Silti kiinnostaisi kokeilla miten reagoi, tai mihin se voisi johtaa. Välejä en halua rikkoa, se on selvä.

    Riippuu siitäkin miksi käy hermoon välillä. Jos on jokin toisen persoonallisuuteen liittyvä asia, sitten hankalampi tilanne.

    Äänestä

  • Minua ei kyllä yhtään haittaisi, vaikka mies sanoisi minulle tykkäävänsä, mutta että välillä ärsytän häntä. Voisin sanoa samat sanat takaisin. Ei kukaan ole täydellinen.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Voi kokeilla tietysti. Voi se tietysti olla ihan ok:kin, jos teillä on tarpeeksi hyvä välit. Onhan se myös aika söpöä, että tykkää toisesta, vaikka hän välillä käy hermoille.

    Minua naisena ärsyttää useinkin miehissä jokin juttu. Siis ihan kaikissa, niissäkin, joihin olen ollut tosi ihastunut tai rakastunut. Ajattelen, että se on ihan normaalia kahden läheisen ihmisen välisessä vuorovaikutuksessa.

    Meillä ollut vuorovaikutusta monella tasolla, joten jokseenkin hyvin uskallan kokeilla. Enemmän mietin sitä vaihtoehtoa, jos heitänkin kokeilemalla bensaa pieneen liekkiin? Olenko valmis seurauksiin ja miten ratkaistaan tilanne sen jälkeen?

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Riippuu siitäkin miksi käy hermoon välillä. Jos on jokin toisen persoonallisuuteen liittyvä asia, sitten hankalampi tilanne.

    Ehkä se ärsyttävyys on hänen tarkoituksellinen juttunsa. Tehdä itsestään mielenkiintoisempi, mene ja tiedä sitä sitten. Ei se niinkään luonteenpiirre ole, koen hänet päinvastoin varsin sympaattisena ja puoleensavetävänä luonteena.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Voi kokeilla tietysti. Voi se tietysti olla ihan ok:kin, jos teillä on tarpeeksi hyvä välit. Onhan se myös aika söpöä, että tykkää toisesta, vaikka hän välillä käy hermoille.

    Minua naisena ärsyttää useinkin miehissä jokin juttu. Siis ihan kaikissa, niissäkin, joihin olen ollut tosi ihastunut tai rakastunut. Ajattelen, että se on ihan normaalia kahden läheisen ihmisen välisessä vuorovaikutuksessa.

    Minua naisena ei ole koskaan ärsyttänyt ihastuneena. Ärsyyntymiset tulee paljon paljon myöhemmin. Eri asia on turhautuminen, sitä kyllä tapahtuu.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Minua naisena ei ole koskaan ärsyttänyt ihastuneena. Ärsyyntymiset tulee paljon paljon myöhemmin. Eri asia on turhautuminen, sitä kyllä tapahtuu.

    Itse koen hänen kevyen ärsyttävyytensä vain lisänä, en suurempana haittana. Toki ihastuneena ei edes näe toisen ärsyttäviä piirteitä, ne suodattuvat pois pinkkien lasien läpi katsoessa. Vain ne vetävät, ihanat ja hurmaavat piirteet huomaa silloin. Tiedän sen kokemuksesta.
    -ap

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Meillä ollut vuorovaikutusta monella tasolla, joten jokseenkin hyvin uskallan kokeilla. Enemmän mietin sitä vaihtoehtoa, jos heitänkin kokeilemalla bensaa pieneen liekkiin? Olenko valmis seurauksiin ja miten ratkaistaan tilanne sen jälkeen?

    Eroot vaan puolisostasi.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Meillä ollut vuorovaikutusta monella tasolla, joten jokseenkin hyvin uskallan kokeilla. Enemmän mietin sitä vaihtoehtoa, jos heitänkin kokeilemalla bensaa pieneen liekkiin? Olenko valmis seurauksiin ja miten ratkaistaan tilanne sen jälkeen?

    Kehäs nähdään!!

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Itse koen hänen kevyen ärsyttävyytensä vain lisänä, en suurempana haittana. Toki ihastuneena ei edes näe toisen ärsyttäviä piirteitä, ne suodattuvat pois pinkkien lasien läpi katsoessa. Vain ne vetävät, ihanat ja hurmaavat piirteet huomaa silloin. Tiedän sen kokemuksesta.
    -ap

    Onko ap nainen vai mies vaiko jotain siltä väliltä?

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Onko ap nainen vai mies vaiko jotain siltä väliltä?

    Ihan aito mies olen. Uskallan käyttää myös pinkkejä laseja, jos siltä tuntuu. Ei se kenestäkään naista tai "epä- heteroa" tee.
    -ap

    Äänestä

Sama juttu miehen kanssa, jonka työkamu ollut jo parikyt vuotta. Joskus tekee mieli kaataa kylmä vesisanko niskaan, että "herää pahvi" ja toisinaan ottaa korvista kii ja pussata. Ja joo pystytään kyllä asiallisiin väleihin, kun on pakko. Välillä on näkemättä kuukausia, kun ei halua lietsoa bensaa liekkeihin ja välillä tekee tikusta asiaa millon minnekin, että näkis ees vilaukselta. Siksi se on ehkä kestänytkin, kun ei niitä tunteitaan oo itselkeenkään saanu selväks. Aina päätän, että nyt tää selvitetään ja sit tulee joku, joka saa epäilemään, että on kuvitellut kaiken. Ehkä tänä kesänä. Älä sinä odota kahtakyt vuotta!

Äänestä
  • Minusta kannattaa oottaa seuraavaa elämää, se on varminta

    Äänestä

  • älä nyt, olin kävelyllä ja eräs vanhus katsoi minua pidempään hymyillen rollaattorin kanssa,
    ehkä se vanhainkoti on se paikka jolloin seksielämä vasta alkaakin!

    =)

    Äänestä

  • Aika lailla sama tilanne tässäkin. Vasta puolen kymmentä vuotta mennyt, enkä vieläkään ota hänestä selvää, miksi tunnen välillämme aina tiettyä kipinää? Ja ihan aikuinen mies olen, en myöhäisteini enää😆

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Aika lailla sama tilanne tässäkin. Vasta puolen kymmentä vuotta mennyt, enkä vieläkään ota hänestä selvää, miksi tunnen välillämme aina tiettyä kipinää? Ja ihan aikuinen mies olen, en myöhäisteini enää😆

    Ei kannata, oota seuraavaa elämää.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Ei kannata, oota seuraavaa elämää.

    Voi olla järkevintä, mutta kuka haluaa olla aina se järkevä? Se tasaisen varma harmaa suorittaja, joka ei yllätä koskaan?

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Voi olla järkevintä, mutta kuka haluaa olla aina se järkevä? Se tasaisen varma harmaa suorittaja, joka ei yllätä koskaan?

    Itse olen miettinyt tätä. Ja lausetta, jonka joku kirjoitti minulle kauan sitten:" Ota riski, se kannattaa."

    Äänestä

  • onhan seuraavat 20 vuotta edessä saman kaavan mukaan, onneksi.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Itse olen miettinyt tätä. Ja lausetta, jonka joku kirjoitti minulle kauan sitten:" Ota riski, se kannattaa."

    Ota riski ja kärsi seuraukset on kanssa vanha sanonta. Usein siinä käy niin

    Äänestä

Niin. Jos hän on fiksu niin ymmärtää eikä välit mene.

Äänestä
  • On fiksu kyllä. Olen sen myös hänelle kertonut...

    Äänestä

Jos mies kertoo naiselle tämän olevan mielenkiintoinen, hyvällä tavalla erilainen sekä pitävänsä hänestä paljon, miten käsitätte sen? Riippuuko tulkinta tilanteesta ja henkilösuhteista, vai onko suora vihje tunteista häntä kohtaan? Entäpä jos taustalla on aiempaa tunteiden ilmaisua? Menikö jo suoraksi flirttailuksi?

Äänestä
  • No, miksi sinä sen haluat tuomittavan?

    Äänestä

  • Jos toinen on epävarma itsestään tai tilanteesta, ei hän välttämättä ymmärrä tuota romanttiseksi aloitukseksi yksinään. Sinun pitää joko kertoa tuon lisäksi romanttisista tunteistasi tai vaihtoehtoisesti sitten kysyä treffeille/kylään.

    Yleisesti mitä selkeämmin ja suoremmin tunteensa ilmaisee, sitä parempi todennäköisyys on onnistumiselle. Silti tietysti vähän kerralla ja toisen reaktiot huomioiden on paras strategia.

    Äänestä

  • On ihan suora lähestymisyritys tuollainen, miksi tuollaista nyt muuten vain kenellekään menisi sanomaan?

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    On ihan suora lähestymisyritys tuollainen, miksi tuollaista nyt muuten vain kenellekään menisi sanomaan?

    Voi olla että alitajuisesti hain sitä, vaikka tarkoitus oli kertoa muuta. Ehkä halusin sanoa jotain enemmän?
    -ap

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Voi olla että alitajuisesti hain sitä, vaikka tarkoitus oli kertoa muuta. Ehkä halusin sanoa jotain enemmän?
    -ap

    Mitä enemmän? Siis että rakastat? Kuinka hyvin tunnette?

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Mitä enemmän? Siis että rakastat? Kuinka hyvin tunnette?

    En käyttäisi sanaa rakkaus, se on liian vahva näille yksipuolisille tunteille. Jotain miedompaa, mutta silti pitkään kestänyttä ja sitovaa.
    Tunnettu jo vuosia, mutta aika pintapuolisesti.
    -ap

    Äänestä

Kerro tunnisteit?
Ihastukseni jota ennedes nykyinen näe ärsyttää mutta hyvällä tavalla vahaa kun edes kuulen tai näen hänestä

Äänestä
  • Pohjois- Pohjanmaalle menee.

    Äänestä

Jotain rajaa pitäisi kertomisissa olla, eli edettävä vähän tilanteen mukaan. Oma vaaransa jatkossa on että kohteesi empii jatkoa kanssasi. Sun fiiliksetkään eivät ole toiselle ihan simppelejä, eli varmaan vaistoo sun epävarmuudesta itseensä.
Koko totuutta en päästäisi tässä vaiheessa, ellet ole suunnittelemassa seuraavaa askelta yhteisellä tiellä.

Onko kaivattusi osoittanut vastaavia sanallisia ilmaisuja? Niissä yhteyksissä sun olisi helpompi kertoa vahvoista tunteista toiseen.
Kauniiden sanojen tulee olla aitoja totuuksia, ei mitään pelimiesten maailmassa olevia tempauksia.
Fiksu nainen on fiksu, pidä se mielessä:)

Äänestä
  • Aikalailla yksipuoleisia ovat ilmaisut olleet, paria selvää vihjettä lukuunottamatta. Eivät suoria sanoja, mutta riittävän selviä, jotta mieskin tajuaa ne.

    En ole avaamassa hänelle pääni sekatavarakauppaa, siksi pitäydyn pienen kioskin linjassa näiden ajatusteni kanssa. Ettei asia huku rompetulvaan. Ymmärrät varmaan vertauksen?
    -ap

    Äänestä

Vihjaolujen varaan harva rakentaa mitään ja kovin moni itseni mukaan lukien ei edes ymmärrä niitä.

Äänestä
  • No ei niiden varaan voi mitään rakentaa, ne ovat vain viestejä asiasta. En ole mitään olkihimmeliä rakentamassa, ihan tutkimusretkellä tutkimattomalla alueella. Mitä sieltä voisi löytyä, ja mihin tuo polku vie?

    Äänestä

Voisiko siitä ärsyttävästä jutusta kertoo jotenki hyväntahtosen vitsikkäästi, aatelin vaa, et jos itses nyt olisi/varmaan onki tuommost ärsyttävyyttä niin hyvähän siitä nyt elämän aikana ees joskus ois saaha palautetta, et pystys ittee kehittään parhaaksi maholliseks versioks?

Äänestä

Miksi varattuna sotkea jonkun elämää epämääräisillä tunteilla? Anna hänen löytää joku joka rakastaa ja uskaltaa sen näyttää ja kertoa. Ellet sitten eroa ja kerro tunteistasi.

Äänestä
  • No tämä on se järkevä tie. Se oikea, harmaa ja tylsä: Erota, voimaantua yksin ja vasta sitten etsiä uusi rakkaus kun omat siivet taas kantaa... ei elämä mitään Me Naiset- lehden kirjoituksia ole. Se on raakaa peliä, jossa joko uskaltaa tai sitten nyhjää ja happanee vuosien saatossa. Vaikka näin ajattelen, en silti halua loukata ketään. Vaikea yhtälö ratkaistavaksi.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    No tämä on se järkevä tie. Se oikea, harmaa ja tylsä: Erota, voimaantua yksin ja vasta sitten etsiä uusi rakkaus kun omat siivet taas kantaa... ei elämä mitään Me Naiset- lehden kirjoituksia ole. Se on raakaa peliä, jossa joko uskaltaa tai sitten nyhjää ja happanee vuosien saatossa. Vaikka näin ajattelen, en silti halua loukata ketään. Vaikea yhtälö ratkaistavaksi.

    Ei löydy etsimällä, tulee jos on tullakseen.

    Äänestä

Istuessani saunan lauteilla mietin elämääni kuin tv- sarjan Lost saarena. Siellä ollaan porukalla jumissa, päivisin käydään hortoilemassa metsässä(työ), jossa kaikenlaiset vastukset verottavat voimia. Illat istutaan nuotiolla pohtien miten tästä päästään eteenpäin ja pois saarelta. Porukassa on vain pari joihin luotat oikeasti, muille vain näytellään ystävää. Ja vain yhden kanssa voisit suunnitella pakoa saarelta, keräten muilta vain avun siihen.
Vain hänen kanssaan uskaltaisin lähteä lautalla saarelta, vain hänen päänsä kestoon voisin luottaa, ja vain hän täydentäisi minua tukalassa paikassa. Näin hänet sinne saarelle ajattelin, ja näin hänet koen, vuosien kokemuksella.

Äänestä
  • Ja kun olisimme päässeet pois saarelta, tietäisin että keskinäinen dynamiikkamme veisi meitä yhdessä meloen, lauttaa parsien ja aalloissa taistelen kohti pelastavaa rahtilaivaa. Matka olisi haastava, mutta se lujittaisi yhteyttämme valtavasti. Jälkeenpäin olisimme joko pari tai ystäviä, riippuen siitä miten maailma suo. Kaikkea ei voi kukaan itse päättää, siihen on vain taivuttava. Tässäpä tällainen klassinen lautta- vertaus.
    -ap

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Ja kun olisimme päässeet pois saarelta, tietäisin että keskinäinen dynamiikkamme veisi meitä yhdessä meloen, lauttaa parsien ja aalloissa taistelen kohti pelastavaa rahtilaivaa. Matka olisi haastava, mutta se lujittaisi yhteyttämme valtavasti. Jälkeenpäin olisimme joko pari tai ystäviä, riippuen siitä miten maailma suo. Kaikkea ei voi kukaan itse päättää, siihen on vain taivuttava. Tässäpä tällainen klassinen lautta- vertaus.
    -ap

    Oli hieno ajatus. Toukat paikat, osin valitettavastikin, ovat ihmissuhteissa niitä, jotka näyttävät toimivuuden ja kestävyyden. Ite oon huomannut ja mietin, että jos olis tommonen kuvaamasi kaltainen tilanne niin silloin sen toisenkin reaktiot olis äärimmäisen tärkeitä eli hyvin ja järkevästi ajatellen pystyis toimimaan, jos toinenkin pysyis rauhallisena ja pystyi mollemminpuolin toista tukemaan.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Oli hieno ajatus. Toukat paikat, osin valitettavastikin, ovat ihmissuhteissa niitä, jotka näyttävät toimivuuden ja kestävyyden. Ite oon huomannut ja mietin, että jos olis tommonen kuvaamasi kaltainen tilanne niin silloin sen toisenkin reaktiot olis äärimmäisen tärkeitä eli hyvin ja järkevästi ajatellen pystyis toimimaan, jos toinenkin pysyis rauhallisena ja pystyi mollemminpuolin toista tukemaan.

    Siis tiukat paikat.... korjaus edelliseen tekstiin.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Ja kun olisimme päässeet pois saarelta, tietäisin että keskinäinen dynamiikkamme veisi meitä yhdessä meloen, lauttaa parsien ja aalloissa taistelen kohti pelastavaa rahtilaivaa. Matka olisi haastava, mutta se lujittaisi yhteyttämme valtavasti. Jälkeenpäin olisimme joko pari tai ystäviä, riippuen siitä miten maailma suo. Kaikkea ei voi kukaan itse päättää, siihen on vain taivuttava. Tässäpä tällainen klassinen lautta- vertaus.
    -ap

    Pitäisikö sen lautan kestävyys ns edellisen purren kanssa testata ensin kuitenkin.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Pitäisikö sen lautan kestävyys ns edellisen purren kanssa testata ensin kuitenkin.

    Viittaat tällä "edellisellä purrella" ilmeisesti puolisooni?
    Hänen kanssaan saisin yksin kerätä materiaalit saarelta, valmistaa lautan, testata sen kantavuuden ja lopuksi yksin meloa sen merelle. Ja yksin koettaa korjata sitä, jos se alkaa hajota myrskyn keskellä. Ei juurikaan apua saati kykyä tehdä jotain asian eteen. Matkustajana hän osaisi kyllä olla...
    Inhorealimismia ehkä, mutta totta.

    Mutta tämä on sivujuonne tässä ketjussa, jääköön se tähän.
    -ap

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Viittaat tällä "edellisellä purrella" ilmeisesti puolisooni?
    Hänen kanssaan saisin yksin kerätä materiaalit saarelta, valmistaa lautan, testata sen kantavuuden ja lopuksi yksin meloa sen merelle. Ja yksin koettaa korjata sitä, jos se alkaa hajota myrskyn keskellä. Ei juurikaan apua saati kykyä tehdä jotain asian eteen. Matkustajana hän osaisi kyllä olla...
    Inhorealimismia ehkä, mutta totta.

    Mutta tämä on sivujuonne tässä ketjussa, jääköön se tähän.
    -ap

    Miksi vielä yhdessä, jos tuolta tuntuu? Minä ainakin olisin mieluummin vaikka yksin.

    Äänestä

Kerro hänelle. Sitten saat selvyyden asiaan. Muuten voit loppuikäsi harmitella mikset puhunut kun sen aika oli.

Äänestä
  • Kerron pehmeästi, kun saan siihen sopivan tilaisuuden. Pehmeästi, jotta hänelle jää tarpeeksi tilaa miettiä miten vastata. En odota mitään suuria, mutta haluan lopultakin selvyyden olenko vain kuvitellut kaiken yksin omassa päässäni?
    -ap

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Kerron pehmeästi, kun saan siihen sopivan tilaisuuden. Pehmeästi, jotta hänelle jää tarpeeksi tilaa miettiä miten vastata. En odota mitään suuria, mutta haluan lopultakin selvyyden olenko vain kuvitellut kaiken yksin omassa päässäni?
    -ap

    Tämä kuulostaa järkevältä. Näin minäkin toivoisin asioiden käyvän. Kaikessa rauhassa omia tunteita ja ajatuksia tunnustellen. Puolin ja toisin.
    Sivusta vastaan, eikä varmaan mulle, vaikka jotkut tunnisteet sopii.

    Äänestä

Tämän viikonlopun Havukka- ahon ajattelija päätyi ratkaisuun, ettei sano mitään. Miksi pitäisi, jos valmiiksi suurella varmuudella tiedän olevani yksin näiden kummallisen vaihtelevien fiilisten kanssa?

Hän on kaikkea sitä mitä olen ketjussa kuvaillut, sen pitäisi riittää minulle ihan vierestäkin seuraten. Ei minun ole pakko yrittää tunkea toisen alueelle väkisin, jos en pysty kuitenkaan lupaamaan mitään, omista fiiliksistä huolimatta. Parempi pitää vain suu kiinni. Kysyköön hän jos aistii minusta jotain, josta haluaa tietää lisää.

Jatkan tätä kylmässä vedessä seisomista. Ainakin tiedän miltä se tuntuu.

-ap

Äänestä
  • Jotain tuttua en tiedä.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Jotain tuttua en tiedä.

    Olet tainnut lukea kirjoituksiani ennenkin,
    erii allekirjoituksilla tosin. Tuskinpa nämä osuvilta tuntui?

    Mies Pohjoisesta

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Olet tainnut lukea kirjoituksiani ennenkin,
    erii allekirjoituksilla tosin. Tuskinpa nämä osuvilta tuntui?

    Mies Pohjoisesta

    Niin..

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Niin..

    Vai luulitko tunnistaneesi jotain?
    Kun noin lyhyen kaihoisasti vastasit?
    -ap

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Vai luulitko tunnistaneesi jotain?
    Kun noin lyhyen kaihoisasti vastasit?
    -ap

    Ehkä...

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Ehkä...

    Kerro lisää. Herätit uteliaisuuden...

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Kerro lisää. Herätit uteliaisuuden...

    En voi kertoa enempää kun kirjoittamastasi ei paljon selviä.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    En voi kertoa enempää kun kirjoittamastasi ei paljon selviä.

    Okei. No kerropa vaikka minkä luulet olevan kirjoittajan etunimen toinen kirjain? Entä mikä on autonsa väri? Jos tiedät ne, olet oikeilla jäljillä. Kerron kohteesta jonkun tuntomerkin sen jälkeen.

    Arvuutusleikkiä anonyyminä?

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Kerro lisää. Herätit uteliaisuuden...

    Sen voin sanoa että Pohjois-Pohjanmaa alueelta minäkin olen.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Okei. No kerropa vaikka minkä luulet olevan kirjoittajan etunimen toinen kirjain? Entä mikä on autonsa väri? Jos tiedät ne, olet oikeilla jäljillä. Kerron kohteesta jonkun tuntomerkin sen jälkeen.

    Arvuutusleikkiä anonyyminä?

    Musta auton väri.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Sen voin sanoa että Pohjois-Pohjanmaa alueelta minäkin olen.

    Et uskalla yhtään tarkemmin avata? Meitä on täällä reilut 410k, joten lisätunnisteita kaivataan.
    Kerro vaikka toisen etunimesi alkukirjain, niin katsotaan lähestyykö. Sitä nimeä en monelta nimittäin tiedäkään...
    -ap

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Musta auton väri.

    Ohi.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Et uskalla yhtään tarkemmin avata? Meitä on täällä reilut 410k, joten lisätunnisteita kaivataan.
    Kerro vaikka toisen etunimesi alkukirjain, niin katsotaan lähestyykö. Sitä nimeä en monelta nimittäin tiedäkään...
    -ap

    Tavallinen nimi minulla on joten en ole oikea henkilö.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Tavallinen nimi minulla on joten en ole oikea henkilö.

    Siis tarkoitin ettei toinen etunimi ole kovin usein toisten tiedossa. Itsellänikin on kovin tavalliset nimet, jopa ylitavalliset.
    Autoni väri on muuten kesäinen väri, ei yön musta.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Siis tarkoitin ettei toinen etunimi ole kovin usein toisten tiedossa. Itsellänikin on kovin tavalliset nimet, jopa ylitavalliset.
    Autoni väri on muuten kesäinen väri, ei yön musta.

    Oletko vähän yli 30?

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Siis tarkoitin ettei toinen etunimi ole kovin usein toisten tiedossa. Itsellänikin on kovin tavalliset nimet, jopa ylitavalliset.
    Autoni väri on muuten kesäinen väri, ei yön musta.

    Minun toinen nimeni alkaa m:lla.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Oletko vähän yli 30?

    Ylikin, nelosella alkaa jo...

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Minun toinen nimeni alkaa m:lla.

    Sama kuin hänellä, jos en väärin muista?
    Sama kuin oman ensimmäisen etunimeni alkukirjain. Kerro lisää, arvuutellaan illan ratoksi...

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Sama kuin hänellä, jos en väärin muista?
    Sama kuin oman ensimmäisen etunimeni alkukirjain. Kerro lisää, arvuutellaan illan ratoksi...

    Oletko paljonkin jutellut hänen kanssaan?

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Oletko paljonkin jutellut hänen kanssaan?

    Melkeinpä joka päivä edes vähän, arkisin.
    Liian usein kuivasta asiasta, liian harvoin muusta mukavammasta, vaikka elämästä.
    Aika ja ympäristö ollut väärä, se kai syynä.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Melkeinpä joka päivä edes vähän, arkisin.
    Liian usein kuivasta asiasta, liian harvoin muusta mukavammasta, vaikka elämästä.
    Aika ja ympäristö ollut väärä, se kai syynä.

    Et ole hän.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Et ole hän.

    Se ei ollut yllätys.

    Äänestä

Himmelihommia

Äänestä

Ai löysä kakka :( ikävää. Ei huolta sinä olet selviytyjä*

Äänestä

Kerro koko totuus...

Sen mä tiedän että lihon kesän tullen lämpimässä


Mutta jos nyt ois vaikka vuoden kylmemmässä niin en tiedä miten kävis?

Lähtiskö siellä kilot pois ....??

Jois vaan rommiä ja söis jotakin jos on nälkä

Pakkasessa ei aina oo

Äänestä
  • Tiedän erään kiinnostavan naisen, joka myös turpoaa kesäisin jonkin verran. En tiedä onko syynä ruoka vai juoma. Ihan silleen hienovaraisesti tullut asia huomattua. Vaikka ei se sopiva pyöreys pyllyssä haitaksi ole. Hän kiinnittää siihen itsekin aika ajoin huomiota, on kai huomannut katseeni seikkailevan välillä😉.
    -ap

    Äänestä

No näke3hän sen jos on hämmentynyt

Mutta jos kertoisit miksi oot niin auttais asiaa

Äänestä
  • Sitähän koko tämä ketjun aloitus tarkoitti: Pitäisikö kertoa hämmentävistä tunteista vai ei, jos ei pysty heti lupaamaan paljoa? Näitä moni muukin miettii, palstan lukemattomat kaipausviestit paljastaa sen. Jos et pystykään heti "vihreän valon syttyessä" syöksymään suhteeseen, pitääkö vain olla kertomatta mitään ja antaa ajan tappaa tunteet pois? Kylmää, mutta järkevää?
    -ap

    Äänestä

Melkein viestittelin hänelle halustani puhua "asiasta ja saappaasta". Mutta sitten pyyhin viestin pois lähettämättä sitä. On parempi nähdä naamatusten, mutta suostuuko hän siihen? Epäileekö minun hautovan jotain koukkuja hänen suhteensa, eikä siksi halua nähdä liian intiimisti?

Minä voisin vaikka vain istua hänen kanssaan laiturilla ja katsella iltaauringossa kimaltavaa pohjoista merta. Sanat tulevat silloin itsestään ilman pakottamista. Sanat mietteistä, fiiliksistä ja tuntemuksista siinä hetkessä. Puhtaalta sydämeltä sellaisenaan kuin ne tuntuvat. Niihin saa myös reagoida samoin, ihan miltä just silloin tuntuu. Se olisi aitoa, ilman naamioita, vain minä ja hän. Lähdetkö mukaan, Sally?
-ap

Äänestä
  • Sally= muokattu akronyymi nimikirjaimista. Tunnistat kyllä jo itsesi, ja tiedät että olen myös irl pyytänyt sinua seuraksi.
    Ilmoita jos haluat tavata. Pistän tämän ketjun omalta osaltani pakettiin. Tiedät miten tavoittaa minut.

    -ap

    Äänestä

  • Laituritarjous on vielä voimassa. Voidaan vaihtaa sateen sattuessa myös sisätiloihin, ihan toiveidesi mukaan. Raikas lempeä kesäilma on vaan niin mieltä avaava, siksi sitä suosin. Ja ulkona on helpompi paeta, jos seurani alkaa häiritä😂.

    -arska- pekka

    Äänestä

Koska nuorena katselin usein Columboa, teen columbomaisen paluun jo suljetun oven takaa. Yksi juttu vielä: Olen jo kaivannut hänen yhteydenottojaan. Vaikka itse asia olisikin ehkä kuivaa, ei se hänen kertomanaan saa minua happamaksi. Odottelen, jotta saan taas höpötellä hänen kanssaan. Siitä on aina jäänyt virkeä ja lämmin fiilis, aidosti. Otapa yhteyttä jos/kun tämän luet. 😊

-ap

Äänestä
  • Alkaako kaipaamaasi naisen nimi M kirjaimella?

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Alkaako kaipaamaasi naisen nimi M kirjaimella?

    Ei ala, vaan S- kirjaimella. Ei tosin se palstan päivystävä S...

    Äänestä

Kerro totuus. Se on reiluinta. Kaikista huonointa on, jos puhut vaan kauniita.

Äänestä
  • Sen aion kertoa, sekä kauniita että niitä ärsyttäviä asioita. Niiden kautta pitäisi aueta parempi ja suorempi yhteys meidän välille. Kunhan saan hänet ensin sinne "laiturin nokalle" istumaan.

    Äänestä

Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.

Kommentoi aloitusta


Anonyymi kirjoitti:

Kannattaako kertoa toiselle jos tuntee hämmentäviä tunteita tämän seurassa? Välillä tekisi mieli ottaa syliin ja suudella, mutta välillä toinen käy hiukan jopa hermoille. Pidän hänestä, ja välillä tuntuu jopa enemmältä, mutta tämä kaksijakoinen fiilis on erikoinen juttu. Tunnettu jo vuosia, eikä nämä fiilikset uusia ole. Joskus seestyvät, kunnes taas vellovat ylös ja alas aaltojen lailla

Onko päivystävällä filosofilla tähän mielipidettä? Pidänkö kaikki sisälläni, kerronko kauniita vai koko totuuden? Otanko riskin välien menosta?

m> n

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu