Onko nollajohteen ja maajohteen väliltä jännitettä mitattaessa jännite aina pyöreä nolla? Jos tästä välistä mitataan ohmeja niin eikö lukeman pitäisi olla melkoisen pieni, mikäli liitokset on kunnossa?
Maan ja nollan välinen jännite-ero?
Anonyymi
293855
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 5 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 29
Vanhimmat
Ja aloituksen pointti oli....?
Ei kös nolla ole birtajohto joka on kytketty generaattorin käämien nolla pisyeeseen a piste on myös maadoitettu.
Maaja nolla ovat periaatteessa eri asia vaikka käytännössä sama. Oheinen linkki selvittänee tilannetta. https://stek.fi/sahkoasennuksen-suojausperiaatteet/sahkoasennusten-suojaus/
Pääsääntöisesti johtimien välille on mitattavissa pieni potentiaaliero.
Niin kun mietin, että jos nolla ja maadoitus ovat keskenään yhdessä keskuskselta niin eikö tällöin pitäisi aina olla sama potentiaali?
Sitten se vastus: lähinnä kiinnostaa, että kun mittaan pistorasiasta nollajohteen ja maadoitusliuskan välistä resistanssia niin mikä sen tulisi olla, että on normaali? Esim. yleismittarilla pienimmällä 200 ohmin asteikolla mitattuna yhdestä rasiasta tulos oli 0,2 jos siis nyt tulkititsin sitä oikein.
Nolla on virtajohto.
Nollaan jää jännitettä riippuen kuorman suuruudesta jos suuri kuormiyis niin jännitejaon mukaan johtimen ylimenevä jännitejasvaa .
Ripuen johtimen paksuudesta a pituudesta.
Esim . Jatkohotonn voi jäädä jopa kymmeniä voltteja käytettäessä tehokkaita laitteita.
Tällöin nolla n ja maan jännite eroksi saadaan kummeniä voltteja.
Sis generaattorin nolla piste on se oikee nolla siellä sähkölai y okseella .
No se nolapieteon madoitetu.
Maan ja nollapisteen välille nouseva k ännite tietenkin riippuu kuinka hyvin mitaamasi ns. Maa on maassa . Jos hunosyi madoitettu. Tai kudoitettu.
Hyvämaadoi y us suojaa talosi ja turvaa rahasi.
Maaditusta jo vuodesta 1980 hpy n kesäyöissä bempöölessä
0-johdon päässä on normaalitilanteessa maahan nähden virrasta ja johdon pituudesta (resistanssi) riippuva korkeintaan muutaman voltin jännite: U=RI.
Vaihe-nolla-oikosulussa 0-johdossa voi hetkellisesti olla noin puolen vaihejännitteen suuruinen jännite; ja johdon liitosvioissa täysi vaihejännite => eritys samoin kuin vaihejohtimet!
Nipsa
Generaattorin tähtipisteen maadoitustavat
Generaattorien maadoittaminen poikkeaa sähköverkkojen maadoittamisesta muun muassa siten, että generaattorit on vaikeampi suunnitella kestämään maasulkutilanteiden
aiheuttamaa ylikuormittumista ja mekaanisia rasituksia. Tämän vuoksi myös generaattorin tähtipisteen maadoitustavan suunnittelu on tehtävä huolella. Generaattorit toimivat
yleisesti maadoitettuina, jolloin generaattorin tähtipisteestä on muodostettu yhteys maapotentiaaliin. Maadoitus on toteutettavissa usealla eri tavalla. Käytetty maadoitustyyppi
määräytyy generaattorin tähtipisteen ja maan väliin kytketystä komponentista, sen suuruudesta sekä siitä, kuinka se on kytketty nollajohtimeen. Kaikkien maadoitusmenetelmien päätehtävänä on maasulkujen aiheuttamien ylijännitteiden tai transienttiylijännitteiden rajoittaminen siedettävälle tasolle. Generaattorin kokemat rasitukset ovat suhteessa vikavirran neliöön, jolloin pienikin muutos vikavirran suuruudessa vaikuttaa
merkittävästi generaattorin kokemaan rasitukseen vian aikana. Generaattori maadoitetaan myös siksi, että voidaan havaita koneen sisäiset maasulut maasulkusuojilla.
Jos generaattorin tähtipisteen ja maan välille ei muodosteta fyysistä yhteyttä, vikavirrat
pysyvät niin pieninä, että niistä ei aiheutuisi merkittävää huolta. Maasta erotetussa generaattorissa ylijännitteet kuitenkin nousisivat vaarallisen suuriksi ja voisivat näin aiheuttaa vaurioita. Tämän vuoksi generaattorit yleisesti maadoitetaan tähtipisteistä erilaisten
Generaattorin tähtipisteen maadoitustavat. Ovatseraavaaa
Generaattorien maadoittaminen poikkeaa sähköverkkojen maadoittamisesta muun muassa siten, että generaattorit on vaikeampi suunnitella kestämään maasulkutilanteiden
aiheuttamaa ylikuormittumista ja mekaanisia rasituksia. Tämän vuoksi myös generaattorin tähtipisteen maadoitustavan suunnittelu on tehtävä huolella. Generaattorit toimivat
yleisesti maadoitettuina, jolloin generaattorin tähtipisteestä on muodostettu yhteys maapotentiaaliin. Maadoitus on toteutettavissa usealla eri tavalla. Käytetty maadoitustyyppi
määräytyy generaattorin tähtipisteen ja maan väliin kytketystä komponentista, sen suuruudesta sekä siitä, kuinka se on kytketty nollajohtimeen. Kaikkien maadoitusmenetelmien päätehtävänä on maasulkujen aiheuttamien ylijännitteiden tai transienttiylijännitteiden rajoittaminen siedettävälle tasolle. Generaattorin kokemat rasitukset ovat suhteessa vikavirran neliöön, jolloin pienikin muutos vikavirran suuruudessa vaikuttaa
merkittävästi generaattorin kokemaan rasitukseen vian aikana. Generaattori maadoitetaan myös siksi, että voidaan havaita koneen sisäiset maasulut maasulkusuojilla.
Jos generaattorin tähtipisteen ja maan välille ei muodosteta fyysistä yhteyttä, vikavirrat
pysyvät niin pieninä, että niistä ei aiheutuisi merkittävää huolta. Maasta erotetussa generaattorissa ylijännitteet kuitenkin nousisivat vaarallisen suuriksi ja voisivat näin aiheuttaa vaurioita. Tämän vuoksi generaattorit yleisesti maadoitetaan tähtipisteistä erilaisten tastä lisä esviikolla
Minkähän takia tällä palstalla jatkuvasti höpistään generaattorien tähtipisteistä vaikka generaattorien tähtipisteiden sun muilla maadoituksilla ei ole oikeastaan mitään tekemistä normi sähköverkon maadoitusten kanssa.
Sinähän sen tiedät. Kunnoin fiksuoo.
Tiedätkö vielä muutakin.
Onkonsula. Jo alkanut amis
"poikkeaa sähköverkkojen maadoittamisesta muun muassa siten"
Miten ihmeessä olet saanut keskelle tekstiä merkin U FFFE, joka on ns. noncharacter, eli Unicode -standardin mukaan tuolla koodilla ei ole eikä koskaan tule olemaan merkkiä.
Sensijaan unicode BOM (Byte order mark) on koodiltaan U FEFF.
Jos tiedoston alussa esiintyy U FFFE, se on merkki siitä, että teksti on unicodea, mutta siinä on väärä endianness. Tässä tapauksessa hyvin tehty ohjelmisto lukee tiedoston 2 tavua kerrallaan, ja kussakin 2 tavun parissa vaihtaa ensimmäisen ja toisen tavun keskenään.
Mutta tosiaan U FFFE -merkkiä ei ole olemassa, eikä sitä pitäisi tekstissä esiintyä.
Omassa tekstissäsi se esiintyy useita kertoja?
2 vaihtoehtoa:
1) Teet tuon tahallaan kiusataksesi muita käyttäjiä.
TAI
2) käytät viallista tekstieditoria, joka on väärin ohjelmoitu, ja siksi lisää tuollaisia roskamerkkejä itsestään
TAI
3) olet jostain käsittämättömästä syystä saanut tuon U FFFE -roskamerkin yksinään leiketaulullesi (engl. clipboard) ja sitten olet kirjoittaessasi painanut lukuisia kertoja joko CTRL-V tai Shift-Insert.
"poikkeaa sähköverkkojen maadoittamisesta muun muassa siten"
Miten ihmeessä olet saanut keskelle tekstiä merkin U FFFE, joka on ns. noncharacter, eli Unicode -standardin mukaan tuolla koodilla ei ole eikä koskaan tule olemaan merkkiä.
Sensijaan unicode BOM (Byte order mark) on koodiltaan U FEFF.
Jos tiedoston alussa esiintyy U FFFE, se on merkki siitä, että teksti on unicodea, mutta siinä on väärä endianness. Tässä tapauksessa hyvin tehty ohjelmisto lukee tiedoston 2 tavua kerrallaan, ja kussakin 2 tavun parissa vaihtaa ensimmäisen ja toisen tavun keskenään.
Mutta tosiaan U FFFE -merkkiä ei ole olemassa, eikä sitä pitäisi tekstissä esiintyä.
Omassa tekstissäsi se esiintyy useita kertoja?
2 vaihtoehtoa:
1) Teet tuon tahallaan kiusataksesi muita käyttäjiä.
TAI
2) käytät viallista tekstieditoria, joka on väärin ohjelmoitu, ja siksi lisää tuollaisia roskamerkkejä itsestään
TAI
3) olet jostain käsittämättömästä syystä saanut tuon U FFFE -roskamerkin yksinään leiketaulullesi (engl. clipboard) ja sitten olet kirjoittaessasi painanut lukuisia kertoja joko CTRL-V tai Shift-Insert.
"poikkeaa sähköverkkojen maadoittamisesta muun mu?assa siten"
Miten ihmeessä olet saanut keskelle tekstiä merkin U FFFE, joka on ns. noncharacter, eli Unicode -standardin mukaan tuolla koodilla ei ole eikä koskaan tule olemaan merkkiä.
Sensijaan unicode BOM (Byte order mark) on koodiltaan U FEFF.
Jos tiedoston alussa esiintyy U FFFE, se on merkki siitä, että teksti on unicodea, mutta siinä on väärä endianness. Tässä tapauksessa hyvin tehty ohjelmisto lukee tiedoston 2 tavua kerrallaan, ja kussakin 2 tavun parissa vaihtaa ensimmäisen ja toisen tavun keskenään.
Mutta tosiaan U FFFE -merkkiä ei ole olemassa, eikä sitä pitäisi tekstissä esiintyä.
Omassa tekstissäsi se esiintyy useita kertoja?
2 vaihtoehtoa:
1) Teet tuon tahallaan kiusataksesi muita käyttäjiä.
TAI
2) käytät viallista tekstieditoria, joka on väärin ohjelmoitu, ja siksi lisää tuollaisia roskamerkkejä itsestään
TAI
3) olet jostain käsittämättömästä syystä saanut tuon U FFFE -roskamerkin yksinään leiketaulullesi (engl. clipboard) ja sitten olet kirjoittaessasi painanut lukuisia kertoja joko CTRL-V tai Shift-Insert.
ps.
Ensimmäinen yritys kirjoittaa tätä meni pieleen - ilmeisesti juuri tuon copy-pastettamani U FFFE -merkin takia. Kokeillaanpa uudestaan siten, että tallennan tekstini muistiolla ANSI (=Windows-1252) muodossa, ja lataan uudelleen tallentamani ja copy-pastetan tänne, tällä kertaa siis ILMAN tuota U FFFE -merkkiä.
Eihän sitä jostain höyryävän paskakasan vahdista muuntokouluttautunut sähkösuutari ymmärrä muutoin kuin mittaamalla ohmialueella kahden vaiheen välistä.
Onko sinulla paljon kuormaa päällä? Kokeile panna vaikka mikroaaltouuni päälle ja mittaa viereisestä pistorasiasta. Onhan mittari vaihtovirralla? Miten vanha talo, jos asennus on tehty ennen vuotta 1989 voi pistorasiat olla nollattu. Mittaa maan ja vaikka vesihanan väliltä.
Puhuvat ko aispojatnyt maazoituksesta elikkä generaattorin nollapisteestä elikkä nolla johdosta vai sujamaadoitusesta.
Amis openne
Mikä pointti on mennä mittaamaan pistorasiasta nollan ja suojamaadoituksen vastusta?
No antaahan sekin syyn aloituksen tekemiseen!
Joko mittari ja mittaaja kärysi kun ei ole enää kuulunut mittaustoloksista mitään
Mielemliinnollda odotsn
Sannukka savu sdp ins.
Joko mittari ja mittaaja kärysi kun ei ole enää kuulunut mittaustoloksista mitään
Mielen. Kliinnollda odotsn
Sannukka savu sdp ins.
Joko mittari ja mittaaja kärysi kun ei ole enää kuulunut mittaustoloksista mitään
Mielen. Kliinnollda odotsn
Sannukka savu sdp ins.
Joko mittari ja mittaaja kärysi kun ei ole enää kuulunut mittaustoloksista mitään
Mielen. Kliinnollda odotsn
Sannukka savu sdp ins.
Joko mittari ja mittaaja kärysi kun ei ole enää kuulunut mittaustoloksista mitään
Mielen. Kliinnollda odotsn
Sannukka savu sdp ins.
Joko mittari ja mittaaja kärysi kun ei ole enää kuulunut mittaustoloksista mitään
Mielen. Kliinnollda odotsn
Sannukka savu sdp ins.
Joko mittari ja mittaaja kärysi kun ei ole enää kuulunut mittaustoloksista mitään
Mielen. Kliinnollda odotsn
Sannukka savu sdp ins.
Joko mittari ja mittaaja kärysi kun ei ole enää kuulunut mittaustoloksista mitään
Mielen. Kliinnollda odotsn
Sannukka savu sdp ins.
Joko mittari ja mittaaja kärysi kun ei ole enää kuulunut mittaustoloksista mitään
Mielen. Kliinnollda odotsn
Sannukka savu sdp ins.
Siis ei nollan ja maan välissä mitään jännitettä kuulu olla, edes pientä!
Avaajalle: Jännite-ero pitäisi löytyä suojamaan ja nollan väliltä, kun asennus on tehty siten, että nolla ja maa kohtaavat vasta keskuksen yhdistyskiskossa SEKÄ kyseistä pistorasiaa kuormitetaan. Kuormittamattomassa tapauksessa eroa ei ole.
U = I x R
Eli jännite(-ero) on virta x johdinvastus. Koska myös nollajohtimessa syntyy jännitehäviö, kuormitetun pistorasiaryhmän maadoituskoskettimen ja nollan välillä tosiaan on jännitettä (=jännite-ero) joka on mitattavissa kyllä.
Vanhan tyylin nollatuissa pistorasioissa, joissa nollasta oli vedetty maadoitusliuskaan yhdistys, eroa ei pysty löytämään.
- - - - - -
Mahdoinko vastata kysymykseesi?