Kielletty hedelmä

Karmea rysähdys!

Se kuului koulun aulasta. Lähden juoksemaan nopeasti paikalle. Heti perille saavuttuani huomaan että yksi aulaan jonkinlaisena taiteellisen kasvatuksen yrityksenä sijoitetuista pienistä patsaista on sirpaleina lattialla. Kolme tyttöä katsoo patsaan jäänteitä järkyttyneinä.Tunnen heidät omilta tunneiltani: Sanna, Laura ja Kati. Aulassa ei ole montaakaan ihmistä, oppitunnit ovat parhaillaan käynnissä. Pikkuhiljaa väkeä tosin alkaa kerääntyä, kun hyppytunnilla olevat, tai muuten vain lintsailevat oppilaat tulevat katsomaan mikä aiheutti tämän metelin.
-Oletteko kunnossa?
Tytöt eivät vastaa järkytykseltään, mutta näen itsekin ettei heille ole sattunut mitään. Sanna tosin näyttää olevan lähes itkun partaalla.
-Se oli vahinko, se vain kaatui yhtäkkiä...
-No, patsas se vain oli. Rauhoitupas nyt. Minä soitan huoltomiehen paikalle, hän saa tulla siivoamaan tämän sotkun.
Soitan huoltomiehelle kännykälläni, sen jälkeen tyynnyttelen vielä tyttöjä.
-Ei tässä mitään hätää ole. Mitä oikein tapahtui?
Laura ja Kati ovat jo rauhoittuneet. He vilkaisevat vaivihkaa ystäväänsä Sannaan, joka on edelleen pelästyneen näköinen. Hän sopertaa hiljaa:
-En tiedä...nojasin siihen ihan kevyesti...sitten se vain yhtäkkiä kaatui. Se oli vahinko.
-Niin varmasti. Asia pitää kuitenkin selvittää.
Voisin hoitaa asian saman tien pois päiväjärjestyksestä, koska itsellänikin on parhaillaan vapaatunti. Samalla kuitenkin tajuan, että tässä on nyt tilaisuus...tilaisuus mihin? En ole vielä ihan varma itsekään. Mutta en halua viedä asiaa loppuun juuri nyt.
-Tule tänään tuonne opettajainhuoneen ovelle kun koulu on ohi, niin käydään vielä asia läpi.
Sanna nyökkää hiljaa surkean näköisenä.

Viimeinen oppitunti on ohi. Odottelen opettajainhuoneen ovella Sannaa saapuvaksi. Kollegat ovat jo lähdössä kotiinsa, samoin oppilaat. Katselen salaa silmäkulmastani koulun tyttöjä, tai nuoria naisia, heidän kävellessään käytävällä. Vartalot sorjina, rinnat pystyinä, kiinteät pyllyt itsevarmasti keinahdellen, ikäänkuin ne säilyisivät sellaisina ikuisesti. Kiellettyjä hedelmiä. Joskus minusta tuntuu kuin olisin töissä puutarhassa, jossa kasvaa herkullisen näköisiä hedelmiä, joihin en voi kuitenkaan kajota nälästäni huolimatta. Jälleen kerran tunnen jalkovälissäni hienoisesti heräilevää painetta, joudun vaihtamaan asentoa ja yritän ajatella jotain muuta. Kielletty hedelmä voi maistua herkulliselta, mutta se aiheuttaa kipeän vatsan, jos siihen kajoaminen tulee ilmi. Huomaan silti katseet, ne jotka kohdistuvat minuun. Tiedän että olen varsin suosittu koulun tyttöjen keskuudessa, ei siksi että olisin erityisen mukavan miehen maineessa, pikemminkin päinvastoin. Minut tunnetaan tiukkana kurinpitäjänä. Mutta tässä koulussa ei ole montaa nuorehkoa miesopettajaa, joten suosio on ymmärrettävää. Varsinkin kun ottaa huomioon, millä lempinimellä minut tunnetaan tyttöjen keskuudessa. Isokalu. Tietenkään kukaan ei rohkenisi sanoa sitä minulle ääneen. Mutta olen joskus illalla koulun ovien jo sulkeuduttua käynyt tyttöjen wc:ssä ja lukenut seinäkirjoituksia. Vaikka kyllähän sen huomaa muutenkin, että moni oppilas on minuun hieman ihastunut, niin myös

-Sanna. Siinähän sinä olet.
-Pääsin vasta nyt kun tunti kesti vähän pitkään, toivottavasti ope ei joutunut odottamaan kovin kauaa.
-Tulehan mukaan niin mennään selvittämään tämä patsasasia.
Sanna näyttää rauhoittuneen. Hän ei ole enää itkuun purskahtamaisillaan, ainoastaan hiukan hermostunut. En menekään opettajainhuoneeseen, vaan käytävän päähän ja portaita alas koulun kellariin. Sanna seuraa perässä. Tutkaileekohan se takapuoltani siinä kävellessämme? Haluaisin kääntyä yhtäkkiä ja yllättää hänet, saada kiinni perseeni katselemisesta. En kuitenkaan tee sitä. Pitää osata hillitä haluaan ja hallita kaluaan, kuten isoisävainaalla oli tapana joskus juovuspäissään sanoa. Tämä kellarissa sijaitseva vanha varastohuone on käytännössä minun yksityiskäytössäni. Huoneessa on vain vanhaa koulun ylijäämätavaraa jota kukaan ei näytä kaipaavan, muut opettajat eivät käy täällä eivätkä edes siivoojat tai huoltomies. Pidän paikan itse siistinä. Minä tapaan tulla tänne silloin kun haluan työskennellä rauhassa, tarkistaa kokeita tai vastaavaa. Tai kun kyllästyn opettajainhuoneen ainaiseen juoruiluun. Huoneen avainkin on omassa avainrenkaassani ihan kuin oman asuntoni ja autoni avaimet. Sannan astuttua sisään huoneeseen painan paksun vanhan ajan oven takanamme kiinni. Ja lukitsen sen.

Huoneessa on vanha jykevä toimistopöytä ja sen takana iso tuoli, jonkun entisen rehtorin jäämistöä kaiketi. Istahdan tuolille ja viittaan Sannaa istumaan vastapäätä pöydän toiselle puolelle tavalliselle oppilaan tuolille.
-No niin. Sinä siis nojailit patsaaseen niin että se rojahti lattialle ja hajosi. Mitä ensiksin teit aulassa keskellä koulupäivää?
-Minulla ei ollut oppituntia, olin kavereiden kanssa siinä juttelemassa, Lauran ja Katin kanssa ja ehkä nojasin vähän siihen patsaaseen, se oli vahinko.
-Se oli taiteilija B. Vokonan teos nimeltä l´italo. Hinta 2500 euroa.
Sannan silmät rävähtävät pelästyksestä suuremmiksi hänen kuullessaan summan. Rintakehä kohoaa kun hän haukkoo lisää happea keuhkoihinsa. Paidan kätköissä kohoavat nuoret rinnat piirtyvät hetkeksi paremmin näkyville. Kielletyt hedelmät.

Patsas on tietysti vakuutettu täydestä arvosta eikä Sannalla ole mitään pelättävää, mutta sillä asialla ei juuri nyt kannata enempää sekoittaa neidin ajatuksia.
-Mitä oikeastaan olit tekemässä, kun patsas kaatui? Ei sen pitäisi kevyestä nojailusta sentään keikahtaa.
-En tiedä, en minä ainakaan tahallani...
-Ettet vain sittenkin tehnyt jotain? Jospa kuitenkin liikuit siinä patsaan vierellä, tai keikuttelit. Sinä vaikutat sellaiselta tytöltä, joka keikuttelee mielellään pyllyään.
Sanna ei saa sanaa suustaan, katsoo vain minua hämmästyneenä. Jatkan tyynesti kuulustelua.
-Ehkä siinä meni juuri silloin poikia ohi, ja sinä ajattelit vähän esitellä peppuasi heille. Minä olen kuullut että sinunlaisesi tytöt pitävät sellaisesta. Pyllynsä pyörittämisestä.
-Ope, minä en...tämä ei ole oikein. Minä...
-Istu alas.
Komennan ankaralla äänensävyllä Sannaa, joka on nousemassa tuoliltaan. Hän istahtaa lamaantuneen oloisesti.
-Puhuttele minua oikein. Minä olen herra opettaja enkä mikään ope. Ymmärrätkö? Pyllyn keikuttelu ja muu pelehtiminen ei nyt auta. Vaikka et sinä varmasti sitä pelkästään siksi tee, että haluat hyötyä, vaan sinä pidät siitä.
-Mutta ope...
-Herra opettaja.
-Herra opettaja, en minä keikuttele, minä en oikein ymmärrä mitä tarkoitatte.
-Kyllä sinä keikuttelet. Yrität saada koulun pojat kiihtymään, ja miesopettajat myös. Sinä pidät sellaisesta. Minä olen katsonut kun sinä kävelet koulun käytävällä, miten sinä kävellessäsi keinutat takapuoltasi ja hymyilet pojille. Käytät joskus tiukkoja paitoja kuin haluaisit esitellä tissejäsi kaikille. Koska sinä haluat. Se on lutkan käytöstä. Mutta sinua se ei haittaa, eihän? Nyt nouset ylös siitä tuolilta.

Sanna on niin hämmentynyt että nousee vastustelematta käskystäni. Minäkin nousen ylös tuoliltani. Kullini seisoo kovana, mutta en halua Sannan huomaavan sitä. Kierrän hänen taakseen. Hän yrittää kääntyä minuun päin, mutta tartun hänen olkapäähänsä ja estän sen. Sannan seisoessa selin edessäni tunnen hänen parfyyminsä vienon tuoksun.
-En usko että patsasasiasta tulee sinulle ongelmia. Jos minä sanon rehtorille että se oli vahinko, hän uskoo minua kyllä. Mutta sinun täytyy olla rehellinen. Minä en voi auttaa sinua tässä asiassa jos jatkat kiertelyä. Pidätkö sinä poikien katselemisesta?
-No...kyllä. Hyvännäköisten ainakin.
-Pidätkö siitä kun pojat katselevat sinua?
-En minä tiedä. Joskus, kai.
-Sitähän minäkin. Kyllä minä tiedän mikä sinä olet. Ja tiedät itsekin. Sinullahan on tiukat farkut jalassa. Minä hieman tunnustelen niitä, älä nyt hermostu. Muista se kallis patsas.

Lasken toisen käteni Sannan pakaralle ja hivelen sitä kädelläni. Puristan. Sitten teen saman toiselle pakaralle samalla hiljaa puhuen, melkein kuiskaten.
-Miksi sinä käytät tällaisia tiukkoja housuja?
Kuulen tytön äänestä, että hän on itkun partaalla.
-Eivät ne ole tiukat, ihan tavalliset.
-Älä nyt viitsi. Haluat esitellä pikku lutkapeppuasi. Toivotko että miehet kiihottuvat kun keimailet näissä?
-En. En minä tiedä.
Sanna nyyhkäisee hiljaa.
-Kyllä vain. He kiihottuvat. Minäkin kiihotun. Tiedätkö mikä minun lempinimeni on koulun oppilaiden - tyttöjen - keskuudessa?
Tunnen kuinka hän jännittyy hieman.
-En.
-Minä luulen että sinä tiedät. Minähän sanoin, että sinun olisi nyt parempi olla rehellinen.
-Is...Iso. Isokalu.
-Niinpä. Sinähän pidät minusta, vai mitä. Olen nähnyt miten katsot minua. Olet kuvitellut, miltä tuntuisi olla Isokalun kanssa. Miltä minun kullini näyttäisi. Miltä se tuntuisi sinun sisälläsi. Pilluasi on tainnut kihelmöidä, kun olet ajatellut sitä.
Siirrän käteni hänen pakaroiltaan hänen etupuolelleen, paidan sisään. Alan nostaa niitä hiljaa ylöspäin.

Nostan hitaasti käsiäni ylöspäin hänen paitansa sisällä, sitten rintaliivien sisään, kunnes ne saavuttavat päämääränsä, kiinteät ja täyteläiset nuoret rinnat. Hieron niitä hitaasti, puristan varovaisesti, sitten hieman kovemmin. Painaudun samalla häntä vasten, niin että hän tuntee takapuoltaan vasten housuissani seisovan kivisen kovuuden. Sormenpääni tanssivat hänen nänneillään, jotka ovat kovettuneet kuin pieniksi kiviksi. Hän ei enää nyyhkytä, mutta hengittää hieman raskaammin.
-Taidat pitää tästä...
Hän ei vastaa, hänen ei tarvitse vastata. Lasken käteni uudelleen alas hänen vatsaansa pitkin ja tartun hänen paidanhelmaansa. Alan nostaa sitä ylöspäin, lopulta hänen päänsä ylitse. Heitän paidan pienen varastohuoneen nurkkaan. Rintaliivit lähes repäisen hänen yltään.

-Ope...
-Herra opettaja. Koetahan nyt narttu muistaa se.
-Miksi sanot minua nartuksi? En minä ole...sellainen.
-Kyllä olet, ainakin tässä ja nyt minun kanssani sinä olet. Koulutusta tarvitseva narttu. Pyllyään keikutteleva lunttu. Rietas pikkupillu. Etkös vain olekin? Sano mikä sinä olet.
Kouraisen häntä rinnasta ja painauduin entistä lujemmin kiinni häneen.
-Herra opettaja...minä olen rietas pikku narttu.

Alan taas hiljalleen siirtää kättäni alaspäin hänen alastomalla ylävartalollaan, juoksutan etusormeani alaspäin hänen rinnallaan, vatsallaan, kunnes ne tulevat hänen farkkujensa rajalle. Siirrän käteni hitaasti hänen farkkujensa sisään - ne eivät tietenkään ole erityisen tiukat - ja alushousuihinsa. Sormeni etsii, tunnustelee, painelee, löytää etsimänsä. Pieni kostea vako karvoituksen alla. Työnnän hitaasti sormeni sisään, hiukkasen vain, aivan vähän kerrallaan. Sanna voihkaisee hiljaa, mutta jätän hänen halunsa tyydyttämättä, työnnän sormeni vain hieman syvemmälle lämpimän tiukkaan lihaan. Sitten vedän sen armottomasti pois, pois lämmöstä, pois housuista, nostan ylös.
-Suu auki, täältä tulee namia.
Sanna aukaisee suunsa, työnnän kastuneen sormeni sinne. Tyttö nuolee kielellään sormea, imee sitä syvemmälle.
-Taidat pitää siitä että saat jotain kovaa suuhusi. Kyllähän minä sen tiesinkin, sinä kun olet tuollainen kiimainen jakorasia. Nyt riisut housusi pois, myös alushousut.

Sanna riisuu kainon häpeilevästi farkkunsa, sitten alushousunsa, joissa näkyy edessä kostea läikkä. Hän on alasti, minulla on edelleen vaatteet ylläni.
-Seiso paikoillasi, haluan arvioida sinua.
Kierrän hitaasti Sannan ympäri arvioiden ja tunnustellen häntä sormillani. Tutkin rintoja, vatsaa, selkää, peppua ja jalkoväliä.
-Ihan laadukasta tavaraa. Onneksi et kulu ahkerassakaan käytössä. Mene nyt tuohon pöydän ääreen ja nojaa pöytään käsilläsi, kyynärpäät pöydällä ja jalat harallaan maassa, pylly ylhäällä.
Sanna tottelee nöyrästi. Hän nojaa käsillään pöytään ylävartalo sen yllä, seinään katsoen ja pylly pystyssä odottaen.
-Noin juuri. Nyt pysyt siinä kunnes käsken toisin.
Läpsäisen häntä paljaalle pakaralle avokämmenellä.
-Kyllä herra opettaja.

En pidä mitään kiirettä. Riisuudun hitaasti, laitan vaatteeni siististi hyllyyn. Kerään myös Sannan vaatteet lattialta ja lukitsen ne pieneen kassakaappiin, joka on piilossa hyllyn alaosassa. Neitokainen ei näe tekosiani, selin kun on. Kaluni seisoo isona, jäykkänä, malttamattomana, mutta hidastelen silti tahallani. Lopulta olen alaston, valmis. Astelen Sannan taakse, hän on määräykseni mukaisesti odottanut koko ajan pöytään nojaten. Hieron häntä hetken aikaa kevyesti niskasta, sitten kuljetan kättäni hänen selkäänsä pitkin alaspäin, pyllyn kautta jalkoväliin asti. Tutkiskelen jälleen sormellani häntä.
-Täällähän on kovasti märkää. Sinä lutka taidat olla innoissasi jo pelkästä ajatuksesta että saat pian tarjota tavaraasi miehen käytettäväksi. Anele sitä minulta, niin harkitsen asiaa.
-H...Herra opettaja, voisitteko naida minua?
-Nöyremmin. Älä pyydä, vaan anele.
-Herra opettaja, olen tällainen kiimainen pikkuhuora, ja olisin kovin onnellinen jos suostuisitte ottamaan minut käyttöön. Haluaisin että minua nussitaan rajusti.
Olen hiljaa hetkisen aikaa ennenkuin vastaan.
-Olkoon menneeksi tällä kertaa.

Tartun nopeasti ja äkkiarvaamatta sormillani Sannan pakaroista ja levitän niitä auki, sitten työnnän kullini hänen peppureikäänsä yhdellä kovalla, rajulla työnnöllä. Sanna on ollut koko riisuutumiseni ajan selin minuun päin pöytään nojaten. Hän ei ole vielä edes nähnyt kaluani kertaakaan, kun se työntyy vastustamattoman väkevästi hänen sisäänsä. Sanna vinkaisee ällistyksen, tuskan ja mielihyvän sekaisen kiljaisun. Kun kullini on hänen sisällään, siirrän käteni pois pakaroilta ja painan tytön pöytää vasten niin että hän ei pääse nousemaan ylös. Työnnän kaluni muutaman kerran rajusti hänen sisäänsä. Pitkien valmistelujen aikana olen kiihottunut niin kovasti että minulta tulee nopeasti, lämmin sperma roiskuu Sannan sisään. Vetäydyn irti hänestä ja hengähdän pari kertaa syvään. Sanna makaa puoliksi pöydän päällä ja ynisee hiljaa.
-Sattuu hieman vai mitä, mutta pidit siitä silti. Sinähän olet narttu ja nartut pitävät kovasti siitä kun saavat takaapäin. Ei tämä taatusti ollut viimeinen kerta kun haluat peppuun.

Olen hiljaa hetken aikaa niin että tilanne rauhoittuu. Katselen Sannan kiihottavaa, alastonta nuorta vartaloa pöydän luona nöyränä odottamassa uusia käskyjä ja tunnen, kuinka kaluni alkaa heräillä uudelleen. Odottelen rauhallisesti, että se nousee täyteen mittaansa, ennen kuin alan puhua käskevällä äänensävyllä.
-Haluaisit varmasti lisää nannaa koska makaat siinä pöydällä odottamassa, mutta en usko että pelkkä peppupano riittää sinunlaisellesi. Nouse ylös sieltä ja tule tänne.
Sanna nousee hitaasti ja kääntyy ympäri. Hän näkee minut nyt ensimmäistä kertaa alastomana. Treenattu ylävartalo, tiukat vatsalihakset. Ja tietysti jalkovälissäni vaativana sojottava elin, joka on antanut minulle lempinimeni Isokalu. Sannan kasvoille nousee pelonsekaisen himokas ilme hänen katsellessaan kookasta kyrpää. Minä hymyilen irstaasti.
-Arvasinhan, että miehinen kalu kiinnostaa tuollaista kiimapillua. Asetu tuohon matolle selinmakuulle ja levitä jalkasi, nyt saat vihdoin tarjota minulle tavaraasi.

Sanna asettautuu tottelevaisesti makuulle varastohuoneen pienelle, mutta paksulle matolle ja levittää jalkansa. Minä polvistun niiden väliin. Laitan ensin pääni Sannan jalkoväliin ja nuoleskelen häntä hetken aikaa kielelläni varoen kuitenkin antamasta hänelle tyydytystä, sitten siirryn ylemmäs hänen vartalollaan, nuolen ja imen hänen kovina nöpöttäviä nännejään kielelläni leikitellen. Samalla kiusoittelen sormellani hänen jalkoväliään, työnnän sormeani varovasti kosteaan vakoon mutta edelleen vain härnätäkseni, en suostu antamaan hänelle enempää, tytön kädet hakeutuvat pakaroilleni ja hän yrittää työntää lantiotani lähemmäs saadakseen kaluni sisäänsä. Vastustelen ja pidän sen itsepintaisesti ulkona vaikka paine jalkojeni välissä on musertava, lähes kivulias, tuntuu kuin kullini paisuisi pian liikaa ja räjähtäisi riekaleiksi, mutta onnistun hillitsemään itseni työntymästä sinne missä se saisi täyttymyksen. Lopulta kuulen Sannan inahtavan, sitten hiljaa anelevan.
-Pane minua, laita se sisään, haluan sennnn...
Sanna kerjää, ei käskystä vaan omasta halustaan, kullinhimossaan, kuten puutteessa olevan nartun pitääkin. Odotan vielä pienen hetken, ennen kuin painan kovan sauvani syvälle hänen sisäänsä. Sanna on tiukka, mutta niin märkä että kookas, paksu elin työntyy häneen kivuttomasti, syvälle tiukkana sykkivään lihaan. Työntelen voimakkaasti, ulos ja taas sisään, raudanluja kalu painuu lämpimään syvyyteen. Samalla suutelen Sannan nännejä, kaulaa ja huulia, hän voihkii kullin työntöjen tahdissa. Lopulta Sanna laukeaa rajusti, huutaen kovaan ääneen, tunnen hänen vapisevan orgasmin kourissa.Työnnän vielä pari kertaa hurmiossa, voimaakkaammin kuin koskaan ja sitten minäkin laukean Sannan sisään eläimellisesti karjahtaen.

Makaamme matolla rinnakkain, katselen kattoon ja palaudun hiljalleen tähän maailmaan. Kuulen Sannan hengittävän rinnallani voipuneesti, silmäkulmastani näen rintakehän kohoilevan. Lopulta nousen hetkeksi istumaan, sitten ylös. Vaistoan Sannan katselevan minua, mutta en ole huomaavinanikaan. Käännyn selin häneen, tyttö luultavasti katselee taas takamustani jota tällä kertaa ei ole peitetty housuilla kuten astellessamme tänne käytävää pitkin, joskus sata vuotta sitten kuten nyt tuntuu. Mietin Sannaa ja jälleen kerran jalkojeni välissä roikkuva hassunkurinen pötkäle alkaa nytkähdellä ylösnousemusta enteillen, kuin ei olisi vieläkään saanut tarpeekseen. Takaani kuuluu kahinaa. Sanna on noussut polvilleen matolle ja aikoo ilmeisesti nousta ylös. Käännähdän salamannopeasti ympäri.
-Pysy siinä polvillasi.
Nuori nainen jää polvilleen matolle eteeni. Kaluni alkaa nopeasti vankistua, se kasvaa kokoa ja paksuutta sekunti sekunnilta Sannan silmien edessä.
-Sinä olet niin innokkaasti tarjonnut käyttööni peppuasi ja pilluasi, että en ihmettelisi vaikka haluaisit vielä tarjoutua ottamaan jotain suuhusikin.
Nopeaälyisenä tyttönä Sanna tietää jo miten hänen tulee vastata.
-Herra opettaja, haluaisin kovan kalunne suuhuni, olisin onnellinen jos saisin imeä sitä.

Astun Sannan eteen ja työnnän ison siittimen hänen suuhunsa. Tajuan että jos tyttö on tyytymätön asemaansa, hänellä on nyt valtit käsissään - tai suussaan, jos tarkkoja ollaan. Mutta minun ei tarvitse pelätä Sannan hampaita. Aluksi hänellä on hieman vaikeuksia kookkaan kalun täyttäessä suun, mutta pian hän jo nuolee halukkaasti sen kovaa vartta ja imee sitä peräti rajun oloisesti.
-Hyvä, juuri noin, kyllä sinä imeä osaat, olet tainnutkin jo pitkään haaveilla siitä että pääsisit lutkuttamaan jonkun miehen mulkkua.
Ääneni värisee hieman kannustaessani neitokaista, joka tyydyttää minun tarpeitani eteeni polvistuneena, pää jalkovälissäni. Sanna liikuttaa antaumuksellisesti päätään edestakaisin kullini suussaan, kunnes en pysty enää pidättelemään. Tyttö aavistaa että olen laukeamassa ja yrittää vetää päänsä pois, mutta tartun kiinni hänestä ja estän sen, kun lastini purkautuu hänen suuhunsa.
-Niele se, niele joka tippa.
Sanna nieleskelee lämmintä töhnää minkä ennättää. Lopulta tulva ehtyy ja vetäydyn irti Sannasta, joka nieleksii vielä viimeisiä jäänteitä.

-Mene takaisin pöydän ääreen nojaamaan samalla tavalla kuin edelliskerralla, kädet kyynärpäitä myöten pöydällä ja peppu pystyssä.
Sanna tottelee epävarman oloisesti ja asettautuu hitaanlaisesti pöydän luokse. Katson parhaaksi rauhoittaa häntä hieman.
-En aio enää suoda sinulle peppupanoa, vaikka epäilemättä sellaista toivot. Minä puen nyt vaatteet ylleni ja sinä saat odottaa siinä kiltisti vuoroasi. Levitä jalkasi leveämpään haara-asentoon, sinähän niin pidät jalkojesi levittelystä.
Sanna levittää jalkojaan ja jää nojaamaan pöytään haara-asennossa takapuoli pystyssä, katse taas seinään päin. Minä puen rauhallisesti vaatteet takaisin ylleni ja katselen samalla nuoren oppilaan pakaroita. Kun olen pukeutunut, annan hänelle luvan poistua pöydän luota. Sanna seisoo alastomana keskellä huonetta.
-Vielä pari asiaa. Ensiksikin, minä hoidan sen patsasasian kuntoon, sinun ei tarvitse enää huolehtia siitä. Toiseksi, tulet saamaan kiitettävät arvostelut minun oppiaineestani ja uskoisin että myös jotkut muut opettajat tulevat nostamaan arvosanojasi, minä kyllä osaan taivutella heitä.
Sanna nyökkää ilahtuneen näköisesti. Naurahdan kuivasti.
-Hyvä, että olet noinkin onnellinen jakaessasi jalkoväliäsi palkkiota vastaan.

Osoitan sormellani kohti kattoa. Sanna seuraa katseellaan ja näkee vasta nyt sinne asennetun huomaamattoman pienen valvontakameran.
-Näetkö tuon valvontakameran tuolla ylhäällä? Siellä on mielenkiintoista kuvamateriaalia jossa koulutyttö ottaa pilluun, peppuun ja suihin, kerjää vielä lisää ja myy tavaraansa maksua vastaan. Pystyn editoimaan kuvissa näkyvän mieshenkilön tunnistamattomaksi, mutta pikku lutka tulee olemaan kaikkien tunnistettavissa. Kuvanauha menee internetiin, koko koulun sisäiseen jakeluun ja kaikille sukulaisillesi, jos et noudata täsmälleen ohjeitani. Onko selvä?
Sanna nyökkää myöntymisen merkiksi, eihän hän muutakaan voi.
-Kyllä on, herra opettaja.
Avaan erään varastohuoneen kaapeista ja otan esiin joitakin vaatekappaleita, joita olen säilyttänyt sopivaa tilaisuutta varten.
-Voit nyt pukeutua. Et tarvitse niitä vaatteita jotka sinulla oli tänne tullessasi, koska laitat yllesi nämä uudet vaatteesi.
Ojennan vaatteet Sannalle, joka pukee ne ylleen. Olen hyvin tyytyväinen lopputulokseen. Tiukka ohut toppi joka pikemminkin korostaa kuin peittää liivittömiä rintoja, jopa nännit ovat selvästi nähtävillä ohuen kankaan läpi. Hädin tuskin vesirajaan yltävä todella lyhyt minihame. Hame on niin lyhyt että aina kun Sanna joutuu vähänkin kumartumaan, alta paljastuvat pelkät pienet tiukat stringit takapuolen ja häpykummun niukkana peittona. Kokonaisuuden kruunaavat varrelliset saappaat, joissa on niin korkeat korot että Sanna joutuu kävellessään keikuttelemaan peppuaan aika lailla, halusi hän tai ei.
-Käytät tästä lähtien pelkästään tällaisia vaatteita koulussa. Ne sopivat mainiosti sinunlaisellesi tytölle. Huomenna tulet kouluun pukeutuneena juuri näihin. Koulun päättyessä tulet tänne kellarihuoneen ovelle ja koputat kolme kertaa. Katsomme silloin, oletko todella niin kyltymätön narttu kuin annat ymmärtää.

Katselen kellarihuoneen ovella kun Sanna poistuu kohti portaita uusissa vaatteissaan. Kyllä, kielletyn hedelmän nauttimisesta voi seurata vatsanpuruja jos sen yrittää ottaa sellaisenaan. Mutta sopivasti käsiteltynä ja valmistettuna se voi olla maukasta herkkua.