Aina vaan mä kaipaan sua mies, vaikka tilanne muuttuu kerta kerralta vaan vaikeammaks. Miks olit niin samalla aaltopituudella? Miks en pääse yli enkä irti? Ootko jo pakkomielle vai oliko siinä oikeesti jotain? Sun ystävyys oli aina mulle tosi tärkeetä. Kun vaan voitaisiin vielä puhua.
Vuodesta toiseen sekaisin
Anonyymi
5<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Siinäpä pohdittavaa.
Mä hävisin niistä piireistä ja vaihdoin numeron salaiseksi ja muutin toiseen osoitteeseen.
No nyt ei kyl osunu.
Silti oikein yritit päästä musta eroon kaikin keinoin. Viimein onnistuitkin. Luulisi sinun olevan erittäin tyytyväinen nykyiseen tilanteeseen.
No tietysti olen tyytyväinen, että pääsin eroon, voin hyvin nyt