Minulla on ainakin onnistunut suhde turkkilaisen miehen kanssa. Olemme olleet kihloissa jo kaksi vuotta ja asumme saman katon alla.
Opiskelut eivät ole jääneet ja hänkin käy kouluja.
Meillä on paljon yhteisiä harrastuksia (tennis, kuntosali). Tykkäämme pitää huolta ulkonäöstä, matkustelemme ja kaikki on hyvin. Tietysti on mutkiakin ollut matkassa.
.
Tiedän myös sivistyneitä suomalaisia miehiä jotka ovat onnellisessa suhteessa venäläisen tai kauko Idästä tulevan naisen kanssa.
- Jos arvot on kunnossa ja yleensäkkin elämä niin suhde ei ole ongelma.
Ehtona poikaystävälleni oli tietysti se, että hän kouluttaa itsensä ja niinhän kävi.
Ikinä en "duunari" miestä katso!
Opiskelut eivät ole jääneet ja hänkin käy kouluja.
Meillä on paljon yhteisiä harrastuksia (tennis, kuntosali). Tykkäämme pitää huolta ulkonäöstä, matkustelemme ja kaikki on hyvin. Tietysti on mutkiakin ollut matkassa.
.
Tiedän myös sivistyneitä suomalaisia miehiä jotka ovat onnellisessa suhteessa venäläisen tai kauko Idästä tulevan naisen kanssa.
- Jos arvot on kunnossa ja yleensäkkin elämä niin suhde ei ole ongelma.
Ehtona poikaystävälleni oli tietysti se, että hän kouluttaa itsensä ja niinhän kävi.
Ikinä en "duunari" miestä katso!
Vastaukset 12
Vanhimmat
No entäs sitten kun miehesi koulutus on päättynyt. Onko varmasti papereita vastaavia töitä vai pitääkö alkaa "duunariksi". Tuleeko silloin miehen vaihto eteen? Saattaa rontilta ulkonäön hoitokin jäädä kun joutuu tekemään raskaita pitkiä päiviä...
Tuleehan hyvin koulutettu tiskari ravintolaan.
Eihän heistä muuhun ole kuin vuoteeseen jos siihenkään....
Jos et halua miehesi käyvän töissä, niin opintotuellako aiotte elää? Vai sinun palkallasi? Vai oletko vain yksinkertainen?
...tekisit niin aina oot tehnyt jotain väärin näiden kriittisten ihmisten mielestä. Vaikka olisit mennyt naimisiin rikkaan turkkilaisen miehen kanssa niin varmaan senkin jälkee tulee kommenttia että "kumminkin elätte naisen palkalla tai rahoilla". Antakaa nyt toisten elää omaa elämää koska ovat sellaisen hankkineet.
Ei todellakaan millään pahalla näille kriittisen ihanille ihmisille mutta nämä teidän sanomiset eivät auta asiaa yhtään. Siis olen itekkin hankkinut elämän joten tiedän kyllä mistä ketjun aloittaja puhuu ja tiedän myös sen että nämä täällä tavallaan "alistamis" yritykset eivät suomalaisnaisia alista ei sitten yhtään, valitan!!
Duunarimies on yhdyssana. Kävitkö itse peruskoulun loppuun?
Pyydän anteeksi kirjoitusvirheistä.
Niitä tekee varmasti jokainen ihminen. =)
Olemme onnellisia ja se on pääasia. Suhteemme toimii, vaikka on ongelmiakin. Olemme opettaneet toisillemme paljon ja elämä sujuu kaikin puolin hyvin. Meillä ei ole rahallisia ongelmia, eikä tule koskaan olemaan. Tulevaisuutta on suunniteltu pitkälle.
Hän opiskelee Turkissa ja meillä on siellä yhteinen asunto. Minä opiskelen Suomessa. Olen kaikki lomat siellä ja hän ravaa Suomessa 5-7 kertaa vuodessa ( en maksa hänen matkojaan vaan tietysti hän itse maksaa kaiken). Hullua, mutta joskus olen mennyt sinne vain muutamaksi päiväksi ja sitten lentänyt takaisin Suomeen ja kohta taas uudestaan. Hän myös maksaa puolet minun matkoista.
Elämä on "outoa", mutta kaikki on mahdollista ja varsinkin silloin kun jotain tosiaan haluaa=)
Olisiko huumerahaa millä näitä matkoja maksetaan?
Kuvauksesi miehestäsi saattaa sopia erääseen tuntemaani turkinpippuriin. Käyn siellä usein lomalla tyydyttämässä tarpeitani. Kertoisitko lisää miehestäsi, taidan tuntea tapauksen?
Jostain syystä itse pidän enemmän näistä duunareista. Jollain tavalla miehekkäämpiä minusta. Ei tietenkään voi yleistää...
en valitettavasti tullut kertomaan, mutta kai nyt ihmisillä voi olla rahaa.
Miksi luulet, että turkkilaisella ei olisi varaa maksaa matkoja Suomeen? =)
Totta on, että monella ei ole..mutta joillakin on.
Kyllä ravaaminen Turkki-Suomi väliä maksaa, mutta enhän sellaiseen suhteeseen rupeaisi jos rahaa ei olisi.
tosi kiva kuulla välillä jotain positiivista turkkilaisista..!! aina vaan jauhetaan täyttä paskaa heistä...
Itsellani ei ole kokemusta turkkilaisesta mutta olen ollut naimisissa mustan Atlantin takaa olevan miehen kanssa 5 vuotta ja hyvin menee. Meilla on pari hyvaa tuttava pariskuntaa joissa toisessa on mies ja toisessa nainen Turkista. Naillakin nayttaa menevan hyvin. Turkkilaisen muslimi miehen poika on jopa kastettu ev.lut. kirkkoon! Joten se niista umpimielisista muslimi turkkilaisista.
Itse en tietentahtoen etsinyt ulkomaista enka ole kuunaan uskonut mihinkaan lirkutuksiin. Loysin ihan tavallisen ihmisen jolla nyt vain sattui olemaan vahan enemman pigmenttia ihollaan. En usko tuon pigmentti maaran olevan suorassa suhteessa siihen toimiiko suhde vai ei tai tulenko saamaan mieheltani turpiin vai en. Suomalaiselta blondi miehelta olen kylla saanut aikanaan turpiin...
Tietysti kulttuuri eroihin aina tormataan silloin talloin ja katta vaanetaan mutta samalla 2 kulttuuria rikastuttaa elamaamme. Mieheni rakastaa Suomea ja saunaa, suomalaista kaljaa ja ruokaa, korvapuusteja ja salmiakkia - mina taas rakastan hanen kotimaataan ja elaman tapaa siella ja ruokaa ja kulttuuria. Ilman toisen kulttuurin kunnioittamista tama ei varmasti toimisikaan.
Emme asu kummankaan kotimaassa. Kumpikin maksaa omat menonsa ja yhteishankinnat (talo, auto yms) ovat molempien nimissa. Kumpikaan ei ole vaihtanut uskontoaan ja vietamme molempien kulttuurin juhlapaivia. Syomme sekaisin suomalaista ja hanen kotimaansa ruokaa. Kommunikoimme kahdella kielella.