Voin paljon paremmin silloin, kun olen pysytellyt täältä poissa. Ikävän tunteenikin voin kirjoittaa vaikka pöytälaatikkoon. En pysty käskyttämään tunteitani. Ja kun yritän tehdä niin, menen entistä pahemmin vaan sekaisin. Tunteet häntä kohtaan ovat totta.
Mutta se, että olen elätellyt toiveita siitä, että hän ottaisi minut vakavasti, on pysäyttänyt elämäni monella tapaa. Pettynyt omissa toiveissani ja odotukdissani liian monta kertaa. Yritän suostua siihen, että olen yksin ja rakastan häntä etäisyyden päästä. Hänen näkemisensä on se, mikä aloittaa aina koko homman alusta.
Täällä voisi olla mahdollisuus käsitellä omia tunteita. Mutta liikaa asiattomia kommentteja ja ilkeilyä, sekä kaikkea muuta kuin aiheeseen liittyvää, on pilannut täysin palstan alkuperäisen idean. Joskus tulee kannustavia viestejä ja ns vertaistukea, mutta erittäin harvoin.
Ja nyt oli viimeinen pisara ne suunnattomat vihan tunteet, jotka puskivat päälle, jonkun tuntemattoman trolli vuoksi. En häntä vihaa, mutta toki pettymykset livessä ovat saaneet niitäkin tunteita pintaan. Siitä tulee se kaikkein pahin mahdollinen olotila.
Mutta se, että olen elätellyt toiveita siitä, että hän ottaisi minut vakavasti, on pysäyttänyt elämäni monella tapaa. Pettynyt omissa toiveissani ja odotukdissani liian monta kertaa. Yritän suostua siihen, että olen yksin ja rakastan häntä etäisyyden päästä. Hänen näkemisensä on se, mikä aloittaa aina koko homman alusta.
Täällä voisi olla mahdollisuus käsitellä omia tunteita. Mutta liikaa asiattomia kommentteja ja ilkeilyä, sekä kaikkea muuta kuin aiheeseen liittyvää, on pilannut täysin palstan alkuperäisen idean. Joskus tulee kannustavia viestejä ja ns vertaistukea, mutta erittäin harvoin.
Ja nyt oli viimeinen pisara ne suunnattomat vihan tunteet, jotka puskivat päälle, jonkun tuntemattoman trolli vuoksi. En häntä vihaa, mutta toki pettymykset livessä ovat saaneet niitäkin tunteita pintaan. Siitä tulee se kaikkein pahin mahdollinen olotila.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Ja tiedän, että olen loukannut häntä taas. Olisin toivonut että olisimme saaneet oikeasti puhuttua asiat livessä. Satunnaiset tapaamiset, lupaus jatkosta. Jos en ota yhteyttä, ei yhteyttä ole. Ja vaikka otinkin, se jäi siihen. En ymmärrä häntä. Turha hänen on ihmetellä, miksi sekoilen. Se ei johdu siitä, että en saa haluamaani. Vaan siitä yliolkaisesta kohtelusta mitä saan osakseni, vaikka välitän täydestä sydämestäni.
Mitä pitäisi ajatella, kun antaa ymmärtää jotain ja kuitenkin kääntää selkänsä, aina. Mielestäni se on julmaa leikkiä tunteillani. No nyt olen avannut kaiken tänne. Toivottavasti ei enää tarvitsisi. Olen hyvin hämmentynyt ja pahastunut tilanteesta. Jos on itsekin herkkä, eikö osaa mennä toisen asemaan, miltä tuntuu?