Onko olemassa suurempaa siunausta ja onnea kun sielunkumppanin kohtaaminen? Painoarvo sillä, että tämä kohtaaminen johtaan yhteenpäätymiseen.
Mutta jos homma jää "roikkumaan", eikä mitään koskaan kehity ja tunteet jäävät kytemään, niin aika helvetillinen kokemus tämä on ollut, joka olisi saanut jäädä kokonaan kokematta. Niin paljon pahaa tästä on seurannut.
Mutta jos homma jää "roikkumaan", eikä mitään koskaan kehity ja tunteet jäävät kytemään, niin aika helvetillinen kokemus tämä on ollut, joka olisi saanut jäädä kokonaan kokematta. Niin paljon pahaa tästä on seurannut.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Olen samassa tilanteessa. Olen myös kärsinyt tunteesta, siitä ikävämmästä puolesta turhautumisesta ja ikävästä, En silti suhtaudu samalla lailla kuin sinä ap.
Näen, että olen tajunnut miltä rakkauden pitää tuntua ollakseen pysyvää ja kestävää. Hän on asettanut minulle uuden ”standardin”. Ihan kiva ja katsotaan, jos ajan kanssa tunteet syttyy, ei enää riitä.
Homma jää roikkumaan vain jos antaa sen ITSE jäädä roikkumaan. Tietysti kun on täydestä sydämestä rakastunut, ei irti pääästäminen ole helppoa. Tiedän. 😞 Mutta on itsestä ja VAIN itsestä kiinni, tekeekö aloitteen irl ja yrittääkö edes. Jos odottaa toisen ottavan vastuun asiassa, roikkuminen on itseaiheutettu ongelma. Jos on yrittänyt ja toista ei kiinnosta riittävästi, sitten on ainakin yrittänyt. Sillonkin elämä jatkuu, vaikka pettymys ottaa koville.
Pettymys ottaa koville. Mutta rakkaus on mikä pysyy, sitä ei kukaan vie. Voi olla, että aika haalistaa sitä. Kun ei mitään enää odota, asian kanssa oppii vielä elämäänkin.
Väitän, että kävin hänen kauttaan helvetin läpi. Mutta uskon siihen, että en pahempaa tuskaa asian johdosta voi enää kokea, kuin mitä olen kokenut.
Onko hän liekkiparini kuitenkin, en ole siitä enää varma. Sen tiedän, että hän on ollut todella ilkeä ja loukkaava, mutta mieluummin pysyn erossa, kuin lähden kostamaan. Yhteisymmärrystä en enää odota.
Unohdit mainita olevasi sivuvastaaja, et aloittaja.
Suo anteeksi, en ymmärtänyt sekoittavani. Olen tosiaan keskusteluun osallistuja, enkä ap. Tosin kyllä kirjoitin aika lailla eri kantiltakin. T. 22.08
Ei mitään standardeja sellaselle mitä tulevan kumppanin pitää olla kannata asettaa, ihan sen vuoksi, että ihmiset on erilaisia. Lisäksi, jos oot alkuunsa voimakkaasti tykästynyt ja ollut vahvat tunteet niin eikös jo se, että jutusta ei tullut mitään, kerro sen, että niin vahvoja tunteita ei kannata etsiä. Ei selkaisen asian vuoksi kannata yksin olla, jos parisuhteessa tykkää elää. Vahvoja tunteita ihminen ei välttämättä kohtaa montaa kertaa elämänsä aikana, jos lainkaan. Ei niistä kannata vertailukohtia ja liian suuria vaatimuksia uusille kumppaniehdokkaille asettaa. Jos tunteet ei oo molemminpuolisia niin silloinhan homma on siinä.
En minä ainakaan haluaisi elää missään laimeassa suhteessa. Tai suhteessa, jossa "saan" olla, mutta kumppani vertaa jatkuvasti minua johonkin menetettyyn rakkauteen. Kiitos ei. Elelen yksin ja tapailen ystäviä. Jos maitoa tarvitsen, en osta koko lehmää. Ja nainen olen.
Unohdin millaisia nämä ketjut ovat ja minkälaiseksi ne muodostuvat kun rikkinäinen puhelin alkaa. Parempi poistua.
-AP
No, hyvä älä sitten etsi laimeaa suhdetta. Aiemmin monet halus perheen ja lapsia ja voit olla sitten ilman niitä, jos vain etsit prinsessasatuja. Laimea suhde on kuitenkin eri asia kuin huono suhde. Sitäpaitsi voi olla, että kohtaat sen suuren rakkauden vasta kasikymppisenä ja silloin varmaan valitset hänet, jos se toinenkin samoin tuntee, mutta ehkä ei kannata suhteetta sinne kasikymppiseksi elää.
Elämässä on paljon muutakin, kuin parisuhde. En ole kompromissi-ihminen. Älä minusta huolta kanna, pärjään ihan näinkin. Ja lapset on jo tehty, eli kaikki kunnossa.
Älä välitä ap, kirjoita vain, vaikka anonyyminä siitä on tehty kyllä vaikeaa.