On hyvä selvittää itselle mikä ero on tuilla ja korvauksilla. Ihan sama, onko kyse yksilöstä vai yrityksistä. Korvauksissa on joku korvausvelvollinen. Koronassa valtio ei ole korvausvelvollinen, koska ei ole virusta aiheuttanut ja poikkeustoimissakin on suojeltu koko yhteiskuntaa. Korvauksen peruste on menetetyt tulot tai omaisuus. Tuissa rahan jakamisen peruste on menot. Niin esimerkiksi asumistuissa.
Koronan aikaisissa rahanjaoissa on siis kyse tuista. Niiden suuruus pitäisi määräytyä menojen mukaan, joista ei myynnin alenemisen vuoksi alentuneiden tulojen mukaan selvitä. Kun näin on, ollaan oikeudellisesti selvillä vesillä. Yritysten on periaatteessa sopeuduttava kaikkiin ympäristömuutoksiin. Koronan aikana on myös jatkettava investointitukia toimilaoille ja yrityksille joilla tuotannon kehitys on ollut krtittisessä vaiheessa. Näin esimerkiksi akkuteollisuudessa.
Koronan perusteiksi ei kelpaa epämääräinen elvytyspolitiikka tai edellisen laman teoreettinen välttäminen. Talouden taantumat kuuluvat elämään. Korona on eri asiaa. Valtion verovaroilla ei voi spekuloida siten että pelkästään ilmaista rahaa jakamalla suhdanteet muuttuisvat toisenlaisiksi. Jos on tarkoitus maksaa valtion velkaa poiskin, on jaettu raha pois esimerkiksi sosiaaliturvasta ja julkisista investoinneista, mikä puolestaan vaikuttaa suhdanteisiin työllisyyteen päinvastaisesti. Työllisyyskään ei voi olla itsetarkoitus jos kokonaiskustannukset lasketaan.
Tuissa on kyse niukkuudesta. Koronatuissa tulee ns. pää vetävän käteen jos niukuuden ja menojen vastaavuus unohdetaan. Tiedossa voi olla myös oikeusprosesseja eri perusteilla.
Takavuosina puhuttiin työttömyyskorvauksista, mutta se on perua yhteiskunnna lupauksesta työllistää kaikki. Niin ei ole ollut vuosikymmenniin. Nykyään työttömyysturvankin olisi siten oltava tuki.
Koronan aikaisissa rahanjaoissa on siis kyse tuista. Niiden suuruus pitäisi määräytyä menojen mukaan, joista ei myynnin alenemisen vuoksi alentuneiden tulojen mukaan selvitä. Kun näin on, ollaan oikeudellisesti selvillä vesillä. Yritysten on periaatteessa sopeuduttava kaikkiin ympäristömuutoksiin. Koronan aikana on myös jatkettava investointitukia toimilaoille ja yrityksille joilla tuotannon kehitys on ollut krtittisessä vaiheessa. Näin esimerkiksi akkuteollisuudessa.
Koronan perusteiksi ei kelpaa epämääräinen elvytyspolitiikka tai edellisen laman teoreettinen välttäminen. Talouden taantumat kuuluvat elämään. Korona on eri asiaa. Valtion verovaroilla ei voi spekuloida siten että pelkästään ilmaista rahaa jakamalla suhdanteet muuttuisvat toisenlaisiksi. Jos on tarkoitus maksaa valtion velkaa poiskin, on jaettu raha pois esimerkiksi sosiaaliturvasta ja julkisista investoinneista, mikä puolestaan vaikuttaa suhdanteisiin työllisyyteen päinvastaisesti. Työllisyyskään ei voi olla itsetarkoitus jos kokonaiskustannukset lasketaan.
Tuissa on kyse niukkuudesta. Koronatuissa tulee ns. pää vetävän käteen jos niukuuden ja menojen vastaavuus unohdetaan. Tiedossa voi olla myös oikeusprosesseja eri perusteilla.
Takavuosina puhuttiin työttömyyskorvauksista, mutta se on perua yhteiskunnna lupauksesta työllistää kaikki. Niin ei ole ollut vuosikymmenniin. Nykyään työttömyysturvankin olisi siten oltava tuki.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.