Mato Grosso do Sul

Tervetuloa takaisin! Minäkin vaihdoin nimimerkkiä, kun oli melko typerä tuo edellinen, kaipa minut tunnistat. (Otin nimimerkiksi ensimmäisen sanan mikä silmiin osui englanti-suomi-sanakirjasta, joten olen tästälähtien laskuvarjojääkäri)
Olet varsin kumma ihminen, hyvällä tapaa, ei ole tarkoitus loukata eikä imarrella. Ilmeisesti olet kovin älykäs ja luova, tuo runo oli koskettava, ei kuka tahansa saa puettua tunteita noin hyvin sanoiksi. Itku tuli taas, vaikka koko illan olen oikeastaan vain täällä vetistellyt, en tiedä miksi juuri tänään, eilinen ja toissapäivä meni ihan hyvin. Tänään tuli vaan yhtäkkiä kaikki mahdolliset muistot koirastani mieleen. Ihan kaikki, tuntuu, että koko se aika, joka koira elämässäni oli, pikakelautui mielessäni aivan siitä hetkestä asti, kun se takkuinen ja laiha otus ilmestyi näköpiiriini, ja loppui siihen, kun silittelin koiran päätä eläinlääkärin antaessa sitä viimeistä piikkiä. Paljon mahtuu niitä muistoja siihen väliin. Itsesyytökset ovat taas vallanneet mielen, vaikka tiedän, etteivät ne hyödytä mitään. Nyt olen sen hyväksynyt, että koira oli parantumattomasti sairas, ja eutanasia oli ainut järkevä vaihtoehto, mutta yhtä asiaa ei voi kieltää; Oli minun syyni, että taudit puhkesivat. Ympäristönmuutoksen aiheuttanut stressi laukaisivat nuo taudit, mitä ei olisi tapahtunut, ei ainakaan näin pian, jos en olisi koiraa lähtenyt tänne Suomeen kuljettamaan. Mutta tehty mikä tehty. Tulipa taas purettua sydäntä ja kulutettua noita nenäliinoja. Kuinka itse jakselet?

paratrooper kirjoitti:

Tervetuloa takaisin! Minäkin vaihdoin nimimerkkiä, kun oli melko typerä tuo edellinen, kaipa minut tunnistat. (Otin nimimerkiksi ensimmäisen sanan mikä silmiin osui englanti-suomi-sanakirjasta, joten olen tästälähtien laskuvarjojääkäri)
Olet varsin kumma ihminen, hyvällä tapaa, ei ole tarkoitus loukata eikä imarrella. Ilmeisesti olet kovin älykäs ja luova, tuo runo oli koskettava, ei kuka tahansa saa puettua tunteita noin hyvin sanoiksi. Itku tuli taas, vaikka koko illan olen oikeastaan vain täällä vetistellyt, en tiedä miksi juuri tänään, eilinen ja toissapäivä meni ihan hyvin. Tänään tuli vaan yhtäkkiä kaikki mahdolliset muistot koirastani mieleen. Ihan kaikki, tuntuu, että koko se aika, joka koira elämässäni oli, pikakelautui mielessäni aivan siitä hetkestä asti, kun se takkuinen ja laiha otus ilmestyi näköpiiriini, ja loppui siihen, kun silittelin koiran päätä eläinlääkärin antaessa sitä viimeistä piikkiä. Paljon mahtuu niitä muistoja siihen väliin. Itsesyytökset ovat taas vallanneet mielen, vaikka tiedän, etteivät ne hyödytä mitään. Nyt olen sen hyväksynyt, että koira oli parantumattomasti sairas, ja eutanasia oli ainut järkevä vaihtoehto, mutta yhtä asiaa ei voi kieltää; Oli minun syyni, että taudit puhkesivat. Ympäristönmuutoksen aiheuttanut stressi laukaisivat nuo taudit, mitä ei olisi tapahtunut, ei ainakaan näin pian, jos en olisi koiraa lähtenyt tänne Suomeen kuljettamaan. Mutta tehty mikä tehty. Tulipa taas purettua sydäntä ja kulutettua noita nenäliinoja. Kuinka itse jakselet?

Satuin lukemaan tuon näin työpäivän aluksi.
Laitoitko erehdyksessä sen minulle. Tarkoitit ilmeisesti tuota runon tekijää.
Minä nimittäin en ole sama henkilö.
Täytyy tunnustaa en oikein tiedä kuka olet sillä en ole lukenut tuon Gringon viestienvaihtoa.
Luin kyllä monia hänen viestejään. Talletinkin niitä joissa hän kertoi taudeista.
Hänen viimeisestä viestistään päättelen ettei ole vielä tulossa takaisin.
Olen kanssasi samaa mieltä hänestä.
On tainnut asua Brasiliassa ja näyttää suunittelevan paluuta sinne. Tämän kuvan sain.

Koiramainen kirjoitti:

Satuin lukemaan tuon näin työpäivän aluksi.
Laitoitko erehdyksessä sen minulle. Tarkoitit ilmeisesti tuota runon tekijää.
Minä nimittäin en ole sama henkilö.
Täytyy tunnustaa en oikein tiedä kuka olet sillä en ole lukenut tuon Gringon viestienvaihtoa.
Luin kyllä monia hänen viestejään. Talletinkin niitä joissa hän kertoi taudeista.
Hänen viimeisestä viestistään päättelen ettei ole vielä tulossa takaisin.
Olen kanssasi samaa mieltä hänestä.
On tainnut asua Brasiliassa ja näyttää suunittelevan paluuta sinne. Tämän kuvan sain.

Taisi mennä väärälle vahingossa väärälle henkilölle, Gringolle piti mennä (hän kai tuon runon kirjoitti?).

paratrooper kirjoitti:

Tervetuloa takaisin! Minäkin vaihdoin nimimerkkiä, kun oli melko typerä tuo edellinen, kaipa minut tunnistat. (Otin nimimerkiksi ensimmäisen sanan mikä silmiin osui englanti-suomi-sanakirjasta, joten olen tästälähtien laskuvarjojääkäri)
Olet varsin kumma ihminen, hyvällä tapaa, ei ole tarkoitus loukata eikä imarrella. Ilmeisesti olet kovin älykäs ja luova, tuo runo oli koskettava, ei kuka tahansa saa puettua tunteita noin hyvin sanoiksi. Itku tuli taas, vaikka koko illan olen oikeastaan vain täällä vetistellyt, en tiedä miksi juuri tänään, eilinen ja toissapäivä meni ihan hyvin. Tänään tuli vaan yhtäkkiä kaikki mahdolliset muistot koirastani mieleen. Ihan kaikki, tuntuu, että koko se aika, joka koira elämässäni oli, pikakelautui mielessäni aivan siitä hetkestä asti, kun se takkuinen ja laiha otus ilmestyi näköpiiriini, ja loppui siihen, kun silittelin koiran päätä eläinlääkärin antaessa sitä viimeistä piikkiä. Paljon mahtuu niitä muistoja siihen väliin. Itsesyytökset ovat taas vallanneet mielen, vaikka tiedän, etteivät ne hyödytä mitään. Nyt olen sen hyväksynyt, että koira oli parantumattomasti sairas, ja eutanasia oli ainut järkevä vaihtoehto, mutta yhtä asiaa ei voi kieltää; Oli minun syyni, että taudit puhkesivat. Ympäristönmuutoksen aiheuttanut stressi laukaisivat nuo taudit, mitä ei olisi tapahtunut, ei ainakaan näin pian, jos en olisi koiraa lähtenyt tänne Suomeen kuljettamaan. Mutta tehty mikä tehty. Tulipa taas purettua sydäntä ja kulutettua noita nenäliinoja. Kuinka itse jakselet?

Tunsin helposti.
Nytkin on nimesi hyvä. Kuvaava tilanteessasi. Tunnet olevasi putoamassa korkealta.
Maa tulee kuitenkin vastaan. Silloin taas kuljet kuin ennen vaikka muistoja on.
En ole palaamassa. Lähden kauas Amazonille, sinne jossa asuin kauan.
Kuitenkin vasta sitten kun Grosso on saatu ylös ja haudattu.
Kiitos kauniista sanoistasi. Olet nuori, hyvin syvällinen ja herkkä.
Sinulla on ystäviä jotka todella välittää Sinusta, huomaa heidät.
Ei poismennyt koiraystäväsikään olisi halunnut Sinun olevan surullinen ja masentunut.
Minun tilanteeni on henkisen ja ruumillisen välillä kääntäen verrannollinen.
Kun toinen paranee niin toinen huononee. Siksi lähden. Myös rokotukset on saatava kuntoon ennen lähtöä.
Koetan laittaa vielä jotain ennen lähtöä, ehkä runon ehkä laulun, mutta taas niin että sen tuntee minulta tulleeksi riippumatta käyttämästäni nimestä.

Ystävä kirjoitti:

Tunsin helposti.
Nytkin on nimesi hyvä. Kuvaava tilanteessasi. Tunnet olevasi putoamassa korkealta.
Maa tulee kuitenkin vastaan. Silloin taas kuljet kuin ennen vaikka muistoja on.
En ole palaamassa. Lähden kauas Amazonille, sinne jossa asuin kauan.
Kuitenkin vasta sitten kun Grosso on saatu ylös ja haudattu.
Kiitos kauniista sanoistasi. Olet nuori, hyvin syvällinen ja herkkä.
Sinulla on ystäviä jotka todella välittää Sinusta, huomaa heidät.
Ei poismennyt koiraystäväsikään olisi halunnut Sinun olevan surullinen ja masentunut.
Minun tilanteeni on henkisen ja ruumillisen välillä kääntäen verrannollinen.
Kun toinen paranee niin toinen huononee. Siksi lähden. Myös rokotukset on saatava kuntoon ennen lähtöä.
Koetan laittaa vielä jotain ennen lähtöä, ehkä runon ehkä laulun, mutta taas niin että sen tuntee minulta tulleeksi riippumatta käyttämästäni nimestä.

Tekisi itsekkin mieli lähteä, ja ehkäpä toteutan suunnitelmat tulevalla viikolla, jos saan asiat hoidettua kuntoon ennen sitä. Lontooseen ja sieltä sitten ehkäpä Skotlantiin. Reppuselkämatkalle. Muutamaksi viikoksi. Jos aikataulu pitää, niin torstaina lähden. Pitkään olen jo suunnitellut, mutta ei vaan ole saanut aikaiseksi. Pitää sitä ennen laittaa hakupaperit kouluihin, ja muutama muukin asia hoitaa. Ehkäpä se maisemanvaihdos auttaa.
Vai takaisin Brasiliaan lähdet. Nyt sitten tiedän mistä se Grosson nimi tulee. Toivotan jo etukäteen hyvää matkaa ja leppoisaa elämää Brasilian auringon alla. Ilmoittelehan itsestäsi kuitenkin jotain ennen lähtöä.