Alaraajojen laskimovajaatoiminta - kysymyksiä suonikohjuista

Haluaisin kuulla muiden kokemuksia suonikohjuista ja elämisestä niiden kanssa.

Ahdistaa tällä hetkellä suunnattomasti, sillä alaraajojen laskimovajaatoimintani on mennyt entistä paskempaan suuntaan ja olen kuitenkin vasta 29v. No en nyt enää sinänsä kovin nuori, mutta suonikohjuista pitäisi kai (ellei ole perinnöllistä alttiutta) kärsiä lähinnä vasta keski-iässä/sen jälkeen. Ensimmäinen pieni suonikohju tuli pohkeeseen jo 18-vuotiaana ja samoihin aikoihin sain ekan (pinnallisen) laskimotukoksen, jonka paraneminen oli yhtä tuskaa.

Pari vuotta sitten toiseen pohkeeseen alkoi muodostua kunnon suonikohjupatti, joka on vaan kasvanut ja muutenkin koko jalka turpoilee, kipuilee ja kuumottaa etenkin iltaa kohti. Vain jalan kohottaminen ylös auttaa hetken aikaa. Pienempiä suonikohjuja on useita. Tämä on itselläni vahvasti perinnöllistä: isälläni on kananmunan kokoisia suonikohjuja molemmat sääret täynnä ja se näky on järkyttävä. Suonikohjuja on myös isän siskolla ja jo edesmenneillä isän vanhemmilla. Myös äidillä on kohjuja, äidin sisaruksilla ja niiden lapsilla ja äidin vanhemmilla. Olen alipainoinen, vegaani ja liikun, joten esim. ylipaino ei ole tässä riskitekijänä.

Kävin juuri tänään lääkärissä ja kuulemma on erittäin paha juttu, että tää sairaus alkoi jo näin nuorena, kun pahenee kovaa vauhtia. Ja mun pitäisi kuulemma alkaa käyttää mittatilaustyönä tehtyjä tukisukkia, jotka jo ajatuksena ahdistaa. En saa istua kuin lyhyitä aikoja, joten lentomatkat ja pidemmät matkat autoilla, busseilla yms on myös kielletty. Samoin pitkäaikainen seisominen. Koska syvän laskimotukoksen (jonka mun sukulaisista on saanut ties kuinka moni) ja keuhkoembolian riski on erittäin korkea.

Tuo isoin suonikohjupatti on aristanut jo parin vuoden ajan, jos sitä painaa. Kuulemma suonikohjut eivät saisi yleensä aristaa, ellei kyseessä ole pinnallinen laskimotukos. Mutta vaikea uskoa, että samassa kohdassa olisi ollut laskimotulehdus näin kauan. Miten teillä on tuon aristuksen laita?