meidän rotikka

meillä ollutta seropi pentua, joka tosiaan murisi jo ihan pentuna ja puri ihan tosissaan ja hirmuisella innolla. Itse selvittiin siitä sillä, että otettiin siihen tiukka kieltävä linja ja pidettiin "puhuttelua" ei-sanan lisäksi kunnes alkoi mennä jakeluun. Mitään väkivaltaisia rangaistuksia en ole ikinä missään muodossa muutenkaan käyttänyt ja ainakin tuo sisupussi olisi vaan sellaisista yltynyt. Se vakava puhuttelu - korvien takaa kiinni ja katsekontakti - on meillä ainakin toiminut kaikkien kanssa. Tuokin vesseli siitä pikkuhiljaa rauhoittui. Ensin jätti minun puremisen ja pikkuhiljaa muidenkin ja se ei- sana alkoi mennä jakeluun. Huvittavaa oli se, että saattoi yrittää jyrsiä muita, kun olin esim. toisessa huoneessa ja jos tulin paikalle, niin istui välittömästi viattoman näköisenä suoranainen sädekehä päänsä päällä ja näytti siltä, että ei ole ikinä edes ajatellut ketään purra :)

Muita keinoja kait on ainakin se, että esim. leikki loppuu siihen, kun tyyppi puree tai jätetään huomiotta. Se on kyllä vaikeaa sellaisen pörriäisen kanssa, joka käy ihan vimmalla nilkkaan niillä neulahampaillaan :)Eli kyllä ne rajat täytyy määrätietoisesti asettaa. Ja koiratkin on jo pennusta kovin yksilöllisiä - toinen pehmeämpi, toinen kovapäisempi. Sen mukaan sitä kai täytyy aina omatkin reaktionsa asettaa.
Tsemppiä teille. Ai niin, tuosta meidän hirmusta kasvoi kiltti ja reipas koira.

Oma keinoni oli vastaavassa ongelmassa.Kun koira yrittää purra kättä tai puree jo.Anna koiralle hänen oma lelunsa. Kun koira ottaa lelun kiitä ja huomioi häntä siitä, että otti ja puree omaa leluaan. Toista tätä aina kun koira käy käteen kiinni.Toivottavasti tästä on apua ongelmaasi.Itselläni Belgianpaimenkoira