Osa luterilaisista on kristittyjä fysikalisteja.
Aku Visalan Areiopagi-kirjoituksen mukaan fysikalismin perusajatus on seuraava. "Persoona ei koostu aineettomasta sielusta eikä sillä ole muitakaan aineettomia osia. Sen sijaan itse kukin meistä koostuu samoista osista kuin kaikki muukin luonnossa: atomeista, molekyyleistä, yhdisteistä, luista, lihaksista ja muista aineellisista osista."
- Aku Visala, Areiopagi.fi "Onko ihminen sielu vai ruumis? Persoonat ja kristillinen fysikalismi 2014."
Tuosta Visalan tekstistä herää ajatus, että eikö aineelliseen maailmaan kuulu myös energia ja sen eri ilmenemismuodot yllä esitettyjen osien lisäksi? Osat kuulostavat liian kappalemaisilta.
Ajatellaan, että todellisuus koostuu aineesta ja energiasta. Kun ihminen kokee jonkin tunnetilan, niin koska todellisuus koostuu aineesta ja energiasta, myös tunnetilalla on oma energiansa. Kun aivot generoivat tunnetilan, osa aivojen energiasta siirtyy tunnetilaan. Kun tunnetilalla on energiaa se pystyy vaikuttamaan takaisin aivoihin. Siten ihmisen tunnetila voi vaikuttaa asioihin ilman, että energian säilymisen lakia rikotaan. Ihminen saa enegiaa syömällä ja osa energiasta ohjautuu tunnetiloihin, jotka näin saavat vaikuttamiseen tarvitsemansa energian. Tunnetilan vastaanottama energia palautuu takaisin muihin prosesseihin tunnetilan vaikuttaessa niihin.
Olkoonpa mieli aineellinen tai ei-aineellinen, niin sillä on saatavilla energiaa kunhan vain ihminen syö riittävästi.
Aku Visalan Areiopagi-kirjoituksen mukaan fysikalismin perusajatus on seuraava. "Persoona ei koostu aineettomasta sielusta eikä sillä ole muitakaan aineettomia osia. Sen sijaan itse kukin meistä koostuu samoista osista kuin kaikki muukin luonnossa: atomeista, molekyyleistä, yhdisteistä, luista, lihaksista ja muista aineellisista osista."
- Aku Visala, Areiopagi.fi "Onko ihminen sielu vai ruumis? Persoonat ja kristillinen fysikalismi 2014."
Tuosta Visalan tekstistä herää ajatus, että eikö aineelliseen maailmaan kuulu myös energia ja sen eri ilmenemismuodot yllä esitettyjen osien lisäksi? Osat kuulostavat liian kappalemaisilta.
Ajatellaan, että todellisuus koostuu aineesta ja energiasta. Kun ihminen kokee jonkin tunnetilan, niin koska todellisuus koostuu aineesta ja energiasta, myös tunnetilalla on oma energiansa. Kun aivot generoivat tunnetilan, osa aivojen energiasta siirtyy tunnetilaan. Kun tunnetilalla on energiaa se pystyy vaikuttamaan takaisin aivoihin. Siten ihmisen tunnetila voi vaikuttaa asioihin ilman, että energian säilymisen lakia rikotaan. Ihminen saa enegiaa syömällä ja osa energiasta ohjautuu tunnetiloihin, jotka näin saavat vaikuttamiseen tarvitsemansa energian. Tunnetilan vastaanottama energia palautuu takaisin muihin prosesseihin tunnetilan vaikuttaessa niihin.
Olkoonpa mieli aineellinen tai ei-aineellinen, niin sillä on saatavilla energiaa kunhan vain ihminen syö riittävästi.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Sanotaan että räiskijän ilmestyessä tyhmänä möllöttää paikoillaan niin eloonjäämismahdollisuudet ovat melko vähäiset, se on evoluutiota se.
Tietynlaisesti toimivat karsiutuvat ympäristön paineessa.
Aine = energiaa.
Väitetty sielu ei ole ainetta eikä energiaa, vaan jotain muuta, aineetonta.
Aivotoiminta perustuu kemiallisiin prosesseihin. Mutta sen tuotteita, persoonallisuutta, tunteita, asenteita, ajatuksia ei voi "fysikalisoida".
Psykologisesti sielu viittaa ihmisen tietoisuuteen, joka jakaantuu kahteen osaan: ylempi Itse ja alempi Itse. Filosofisesti sielun alempi osa viittaa aineelliseen järkeen ja sielun ylempi osa viittaa henkiseen järkeen, eli moraaliin ja etiikkaan.
Teologiassa sielu muodostaa ihmisen ydinolemuksen. Sielun ylempi, henkinen osa heijastaa ihmisen tietoisuudessa jumalallisuutta ja sielun alempi osa heijastaa ihmisyyttä.
On sanottu että ruumis sielu ja henki ovat tavallaan eri ulottuvuudessa olevia asioita, tai että niillä on ainakin erilainen tehtävä. Ruumis on materiaa eli ainetta, se tuntee, sitä voidaan koskettaa ja se voidaan nähdä. Sielu(psyyke) on ruumiin ja hengen "välissä" oleva tila, joka sisältää mm. tunteet, ja joka on yhteydessä molempiin; fyysisiin aistimuksiin ja henkisiin aistimuksiin. Henki on lähtöisin tuonpuoleisesta, sisältäen esim.ihmisen moraalitajun(omantunnon//universaali moraali/hyvä ja paha)) ja persoonallisuuden.
Ihmisestä käytetään myös sanaa "elävä sielu" tai arkisemmin "henkilö".
Hebrealaisessa ajattelussa ihminen ei kuitenkaan ole kolme eri osaa, vaan yksi kokonaisuus. Lääketiede on osin harhautunut esim. hoitamaan ruumiin vaivoissa pelkästään ruumista, ottamatta huomioon juuri psyykeen ja hengen vaikutusta. Tässä lienee edystytty ja ihminen nähdään nykyään enemmän kokonaisuutena. Ihminen on tehty, fyysiseksi, sielulliseksi ja henkiseksi olennoksi tuonpuoleisen prototyypin mukaan.
”Osat kuulostavat liian kappalemaisilta.”
Vai onko niin, että sinä ymmärrät sen noin? Ainakin yksinkertaistat asioita siinä määrin.
”…koska todellisuus koostuu aineesta ja energiasta, myös tunnetilalla on oma energiansa. Kun aivot generoivat tunnetilan, osa aivojen energiasta siirtyy tunnetilaan.”
Mietitään nyt vähän noita tunnetiloja.
Tunteet ovat osa ihmisen neurobiologiaa. Aivoissa meillä on mm. limbinen järjestelmä”…joka koostuu isojen aivojen vanhimmista osista, talamuksesta, hypotalamuksesta, hippokampuksesta ja amygdalasta. Limbinen järjestelmä säätelee tunneaktivaatiota…”
Näistä jokaisella on oma tehtävänsä.
”Hypotalamus toimii välittäjänä kognitiivisten toimintojen (hahmotuksen, tarkkaavaisuuden, ongelmanratkaisun, muistin, ajattelun) ja autonomisen (ei-tahdonalaisen) hermoston välillä.”
”Amygdalassa (mantelitumake) tulkitaan aistien kautta tulevia vaikutteita tunteiden näkökulmasta. Amygdala analysoi tunteita ja säilyttää tunnemuistoja. Sinne varastoituvat myös eri tilanteiden käyttäytymismallit. Amygdala vastaa mm. pelkoreagoinnista ja taistele–pakene-reaktioista.”
”Ihminen saa enegiaa syömällä ja osa energiasta ohjautuu tunnetiloihin, jotka näin saavat vaikuttamiseen tarvitsemansa energian.”
Oikeastaan ravinto pitää aivoja toiminnassa. Mutta toki sillä, mitä syömme, saattaa olla vaikutusta myös tunteisiin. Ainakin silloin, kun ne muuttavat meidän aivojen kemiaa. Proteiinit, vitamiinit sekä eri hivenaineet ja etenkin niiden puute voivat vaikuttaa tunteisiin.
Ei siinä kaikki, myös meidän hormonitoimintamme vaikuttaa. Eli serotoniini, kortisoli, testosteroni, adrenaali, dopamiini, oksitosiini, estrogeenit jne. ovat melkoisessa osassa. Näiden eritykseen voimme hyvin vähän vaikuttaa tietoisella tasolla.
Samoin tulee huomioida eri lääkeaineiden vaikutus aivokemiaan ja sitä kautta tunteisiin.
”Tunteet tulevat ja menevät kuten ajatuksetkin. Tunteet sekä kuluttavat energiaa että antavat sitä – tukahdutettuina ne vievät energiaa merkittävästi.”
oph.fi/fi/oppimateriaali 1. Tunteet - mitä ne ovat?
Niin, myös ajattelun kautta vaikutamme tunnetiloihin. Vaikka tunteiden tunnistaminen on vaikeaa, eikä mitenkään helppoa tai yksiselitteistä, niin tunteet ovat olemassa meidän tietoisesta ajattelustamme huolimatta olemassa.
Pitää ottaa huomioon myös se elämyksellinen puoli. Fysikalismin mukaan myös sillä on oma energiansa ja siten tarvittavat välineet vaikuttaa aivokemiaan.
Elämyksellisyys on siis ihmisen ajattelusta ja tunteiden kokemisesta tulevaa. Totta kai ne vaikuttavat, mutta suurimmaksi osaksi juuri mm. hormonitoiminnan kautta.
Kunhan muistetaan, että fysikalismin mukaan itse elämyksessäkin on energiaa, koska kaikessa on energiaa.