Bombasta ympärivuotinen Karjalaisuuden keskus

Lopultakin Bomba alkaa saada ansaitsemaansa huomiota! Kyllä Bombantalo ja Sotkan-kylpylä ovat Nurmeksen matkailuvaltteja.
Toivottavasti alkavat tarjota Trattoriassa myös tämän brändin mukaista ruokaa! En ole voinut käsittää nykyisen ravintolan tarjontaa! Onhan kysymys sentään Bombasta !
Tämä näin ulkopaikkakuntalaisen silmin.

Ja Bepopista kaljalaisuuden keskus.

Nurmeksen Bimbon talo ja mainitun tönön ympärille rakennettu kurjalaishökkelikylä, hakee vertaansa suomalaisessa homerakennusperinteessä. Bimbon talo rakennettiin Kurjalanliiton, Suomen valtion ja Nurmeksen kaupungin tukiaisten tuloksena vuonna 1978. Kuten kehitysalueilla olevilla rakennushankkeilla yleensä, Bimbon talon rakentamiseen liittyviä epäselvyyksiä ei ole vieläkään selvitetty – eikä tulla selvittämään. Alkujaan koko talohanke osoittautui suureksi flopiksi, sillä 1970-luvun Nurmeksessa ei ollut mitään kurjalaisperinnettä, vaan kurjalaisperinne piti sinne synnyttää.

Kyllähän näitä komeita Nurmeksen maisemia pitää hyödyntää matkailullisesti, koska teollisuus välttää kumminkin näitä sivummalla olevia paikkakuntia. Joitakin onnistaa, kuten hyvänä esimerkkinä on kaksi kohtalaisen suurta leipomoa, sahasta ei taas tiedä, koska ovet loksahtaa kiinni.

Bomban lähellä oleva Hyvärilän Matkailukeskus on myös hyvässä vedossa ruvennut vetämään matkailijoita. Karavaanarit ovat myös löytämässä kauniissa ympäristössä olevan monipuolisen matkailukeskuksen, joten tähän porukkaan kannattaisi ruveta panostamaan lisää.

PKO laittaa isosti lisää rahaa Bomballe:
https://www.ylakarjala.fi/uutiset/item/2400-bomban-hotellia-laajennetaan-ja-vanhoja-huoneita-uudistetaan-16-miljoonan-euron-investointi

Nyt olisi hyvä aika miettiä lähialueen vaarojen pientä parturointia maisemia varten ja levähdyspaikat lähelle. Monta näköalaa menee hukkaan kun on muutamia mäntyjä ja kuusia edessä. Henkilökohtaisesti en tajua, miksi kaikki on annettu kasvaa umpeen.

Aikomukseni on kaivella näkyviin komea vaaramaisema, jos havupuulle saisi hyvän hinnan, koska sehän on ympäristöteko.

Hienoa.
PKO panee rahaa likoon
ja asiakkaat lihaa rakoon.
Ja tyytyväisyys valtaa mielen
kun olut voitaa kielen.

Kannattaisikohan laittaa joku kymppitonni kylpylälle menevän tien kunnostukseen, koska sehän on kuin kynnöspeltoa, matkailuautoissa/vaunuissa lentelee tavarat sekaisin, ellei kulje hiipimällä.

Hyvää pohjatyötä kaupungilta. PKO on vahva kumppani.

Jukolan meininkihän oli sitä, että muista ei mitään väliä, kunhan itsellä omaisuus karttuu keinolla millä hyvänsä. Se aika on onneksi ohi, joten Nurmeksessa ehkä tasapuolisuuden aikaa voi paremmin ennustella. Joku sanontahan on olemassa, että ahneella on p----nen loppu.

Jääpiköhän Bompalla oleva kesäteatteri hotellilaajennuksen alle, uusi paikkahan voisi olla kesäteatterille vaikka Kannaslahdella käytöstä poistettu pudotuslaiturin alue. Siellä kaupungin maalla aluetta riittää ja on komeat Pielisen maisemat taustalla.

Nurmeksen Bimbon talo ja mainitun tönön ympärille rakennettu kurjalaishökkelikylä, hakee vertaansa suomalaisessa homerakennusperinteessä. Bimbon talo rakennettiin Kurjalanliiton, Suomen valtion ja Nurmeksen kaupungin tukiaisten tuloksena vuonna 1978. Kuten kehitysalueilla olevilla rakennushankkeilla yleensä, Bimbon talon rakentamiseen liittyviä epäselvyyksiä ei ole vieläkään selvitetty – eikä tulla selvittämään. Alkujaan koko talohanke osoittautui suureksi flopiksi, sillä 1970-luvun Nurmeksessa ei ollut mitään kurjalaisperinnettä, vaan kurjalaisperinne piti sinne synnyttää.

Suojärvi Pitäjäseuralaiset olivat aiemmin vaatineet Kurjalaa takaisin pullo kerrallaan, mutta pullojen juomiselle ei ollut idyllistä atmosfääriä, jolloin virisi ajatus oman juottolan rakentamisesta. Sopiva kurjalaispaikka löytyi yllättäen Venjälle menetetystä Kurjalasta, Suojärveltä, josta kopioitiin Bimbon talon kuva arkkitietien avustuksella. Alkuperäisessä Bimbon talon navetan juottoautomaatit päätettiin korvata ravintolalla. Kurjalan liitolta, Suomen valtiolta ja tietenkin Pohjois-Karjalan kaikilta kunnilta anottiin ensin avustukset, jotka nautittiin useaan otteeseen alueen lomakeitaissa ja ravintoloissa 70-luvun puolivälissä. Sijoituskilpailun talon paikasta voittivat nurmeslaiset kunnan isät, joiden viinapää oli naapureitaan parempi. Talo päätettiin rakentaa keskelle ei-mitään, Nurmekseen. Talon valmistuminen myöhästyi useaan otteeseen, sillä pahoin alkoholisoituneilla rakennusmestareilla, kirvesmiehillä ja timpureilla hirtti ryyppy pahoin päälle. Kuin ihmeen kaupalla, talo vihittiin käyttöön uudenvuoden ryyppäjäispäivänä vuonna 1978.

Bimbon talo osoittautui heti alkuunsa väärin tehdyksi, rakennusvirheitä täynnä olevaksi kyhäelmäksi, jota paikalliset nurmeslaiset vieroksuivat. Se ei kuitenkaan estänyt kunnan virkamiehiä ideoimasta lisää, ja hanke laajeni kun ympärille rakennettiin oma Kurjalaiskylä: pieniä, homeen harmaita mökkejä, joissa omat viinat voi nauttia itse ennakkoon, eikä tarvitse ostaa baaritiskiltä kalliita drinkkejä. Idea oli hyvä, kunnes havaittiin, että pihit nurmeslaiset, valtimolaiset, lieksalaiset, juukalaiset ja joensuulaiset ryyppäävät pohjat jo tulomatkalla, eivätkä majoitukaan alueen homemökkeihin. Suuruudenhulluuus ei loppunut Kurjalaiskylään, vaan alueelle rakennettiin oma kirkko, tsisouna, jonka ilmaisen ehtoollisviinatarjoilun toivottiin houkuttelevan paikalle kirkkoviinin ystäviä. Rakennettiin teatteri, jonka lasikuituinen kallio hakee vertaansa Rovaniemen joulupukin maasta ja Naantalin muumimaailmasta. Kun Pieliseen kuseminen ei ollut enää muodikasta, vähän matkan päähän Bimbon talosta rakennettiin oma pissipaikka – Nurmeksen kylpylä, sillä kaupungissa ei ollut ennestään uima-hallia, jossa olisi voinut tutustua naapurin emännän uimapukumallistoon. Kun kyse oli kylpylästä, piti kylpylään saada myös lorisevaa, juoksevaa vettä. Kylpylän lippujen hinnat mitoitettiin suuren maailman malliin seurauksella, että kylpylä meni konkurssiin ja sen osti Sutki-yhtiö. Rakennettiin reikäpallokenttä, jonka toivottiin houkuttelevan paikalle golf-kärryjä vetäviä, isoilla Audeilla ajavia raharikkaita juppeja – toisin kävi. Myös Sutki-yhtiö meni konkurssiin ja apuun tuli paikallinen Osulanbaari, Osuuskauppa Jukola, joka osti konkurssikypsän yhtiön.

Juttusi jäi kesken, koska PKO osti konkurssikypsältä ahneelta Jukolalta Bompan alueen kylpylöineen, jonka se oli junaillut pouli ilmaiseksi itselleen kaupungilta. Amen.

PKO rakentaa kylpylän jatkeeksi lähes 100 hotelli huoneistoa, kaikissa on Pielisen puoleinen seinä lasista, joten näkymät on upeat.

Bomba ❤

Sairautta

Siellä on vain homojen kokoontumispaikka

Bomban talon menut · Menu "Peura" 59 € · Menu "Kuha" 58,50 € · Menu "mangalitza" 58,50 € · Menu "Vegan" 46,50 € · Bomban Valamo Menu 88,50 €.

Onko ahneutta? Sairasta?

Varmaan säästöt tulee, kun pärjätään pienellä henkilökunnalla asiakkaiden vähyyden vuoksi. Ei Nurmeksessa ruoka mene kaupaksi noilla hinnoilla kuin kabinettiasiakkaille ja niitä on vähän.

Kansainväliset matkailijat palaavat Nurmekseen palvelujen korjaannuttua katovuosien jälkeen, kun on ammattilaiset asialla.

Onhan kunta valtuuston valtuuttamana takaamassa??

Kaupunki menetti paljon rahaa ja matkailutuloja kun lähes lahjoitti Bomban kylpylöineen silloiselle Jukolalle. Kaupunki vielä auttoi Jukolaa maksamalla Sotkan aiheuttamia kuluja Jukolalle pitkän aikaa, se on varsinaista tuttavan kauppaa.

Siitä opittuna nyt maksetaan ja kunnolla miljoona tappioita ja lisää tulee.