heissan.
mua vähä askarruttaa yks kysymys, ku millee te nuoret jaksatte olla uskomassa, ja korjata syntejä?
oon itte vl kans, mut mulla ei oo ketään kaverii piireissä ja mä en pääse muitten nuorien mukaan. aina puhutaan et matkaystävien tuella jaksaa mut jos ei oo sellasii?!
mulle uskominen on todella vaikeeta. en tiiä millee jaksan, ku ei oo ketää kelle kertoo ja purkaa asioita. äitille en uskalla/jaksa puhua. ei ne synnit sillä pelkästään korjaannu et pyytää vaan anteeks, vaan pitäs puhua niistä ja pitäs tulla sellanen halu ettei enää tee.
eli onko ketään sellasta toista vl-ihmistä/nuorta jolla olis yhtä vaikeeta?jos on, ni kertokaa miten te ootte tehny..
mua vähä askarruttaa yks kysymys, ku millee te nuoret jaksatte olla uskomassa, ja korjata syntejä?
oon itte vl kans, mut mulla ei oo ketään kaverii piireissä ja mä en pääse muitten nuorien mukaan. aina puhutaan et matkaystävien tuella jaksaa mut jos ei oo sellasii?!
mulle uskominen on todella vaikeeta. en tiiä millee jaksan, ku ei oo ketää kelle kertoo ja purkaa asioita. äitille en uskalla/jaksa puhua. ei ne synnit sillä pelkästään korjaannu et pyytää vaan anteeks, vaan pitäs puhua niistä ja pitäs tulla sellanen halu ettei enää tee.
eli onko ketään sellasta toista vl-ihmistä/nuorta jolla olis yhtä vaikeeta?jos on, ni kertokaa miten te ootte tehny..
Vastaukset 9
Vanhimmat
Toi oli kyllä surullista kuulla... Mulla on kyllä itellä ystäviä ja sellasiakin, joille voi puhua asioita... Ei se silti oo aina niin helppoo!!! Sun pitää pyytää Jumalalta itelles sellasta ystävää jolle voisit jutella murheista ja mieltä painavista asioista. Jumala pystyy sulle sellasen ystävän antamaan.. En silti epäile, ettetkö jo olis pyytänyt sellasta ystävää, mutta älä väsy rukoilla. jumala on luvannut kuulla omiensa rukoukset!! Mä rukoilen sun puolesta, että saisit uskovaisen ystävän itelles!!!! Voit myös, esim.suvareissa pyytää esirukouspyyntöä. Välillä saattaa tuntua, ettei se Jumala kuule niitä rukouksia, mutta kyllä hän kuulee. Hän kerää ne kultaiseen maljaan taivaassa ja Jumala pystyy kuitenkin tekemään kaikki parhain päin!!! Yritä jaksaa... Palkka on suuri sitten kun pääsee täältä vaivan maasta taivaaseen, kunhan vaan jaksaa kilvoitella...
mutta tapauskossa ollaan oltu jo pitemmän aikaa.
Mul ei oo oikeestaan ainuttakaan ystävää.
Seuroissa käyn yleensä yksin, olen hiljainen ja ujo.
Vain yksi kaveri on, mutta sekin asuu Helsingissä.
Ei me sen kans yleensä mistään uskosta puhuta, näenkin sitä hyvin harvoin.
Ennen oltiin samassa koulussa.
Aion itekki vielä muuttaa helsinkiin ja jättää uskoni.
Koskaan luovu toivosta. Luovu siitä tapauskosta ennemminkin. Ja vaikka siitä paikasta, missä tuota uskoa toteutat. Lue Raamattu. Jos et ole juuri ennen lukenut sitä, on se tosi iso elämys. Kun itse lukee joka sanan mitä siellä on kerrottu, silmät aukenevat näkemään asiat aivan eritavalla ja paremmin. Siinä on hyvä alku.
Elämä on paljon helpompaa ja ongelmia on vähemmän kun ei kuulu mihinkään uskonlahkoon. Tee itsellesi palvelus ja liity sinäkin meidän tavallisten ja onnellisten uskovaisten joukkoon ja ala nauttia elämästä. Herra on elämän meille lahjoittanut ja toivoo, että jokaisesta hetkestä nautitaan täysin. Otamme sinut lämpöisin sydämin vastaan sellaisena kuin olet, emmekä ole niin pipo kireällä kuin vl:t.
aattelin et paras on usko, etten sitä jätä. mut joskus tulee vähän toisenlaisiakin ajatuksia. kun ei aina jaksais olla yksin, mennä yksin seuroihin, tulla kotiin sieltä yksin...
mullon yks hyvä esimerkki; oli keskusteluilta, aiheesta yksinäisyys/porukoituminen. menin sinne yksin ja pidättelin itkua nurkkapöydässä. ajattelin kun monet kävivät pitämässä niin hyvä puheenvuoroja siitä miten KAIKKI pitää ottaa mukaan. mutta kun k.ilta loppui huomasin et oon taas yksin, seison pihalla ja katon ku kaikki muut lähtee johonkin autoilla. vettä sato kaatamalla, mut eipä auttanu taas kerran tehdä muuta ku lähteä bussipysäkille ja kämpille viettämään iltaa. yksin.
kyllä mä oon rukoillu et saisin ees yhden ystävän, kaverin jolle kertoo kaikkee. no, toivottavasti ees joskus tulevaisuudessa.
tehdä tuttavuutta jonkun kans
jos sää meet "nurkkapöytään" yksinäisyyteen, etkä puhu kellekään, luulevat ettei sua kiinnosta muut
kenen tehtävä olisi raahata sinut mukaan....?
ole aktiivinen
voi oommä joskus ollukki aktiivinen, kyselly kyytiä, pääsiskö mukaan yms.
mut ei oteta, ei huolita ketään uutta messiin.
jotenki oon vaa väsyny kyseleen ja ruinaamiseen.
en ees tiiä mikä on niinku vikana, en ole ruma enkä mielestäni muutenkaan epämiellyttävä.
oon niin vanaha, meijän jengiin "pääsisit" kyllä; me ollaan hyvin hauskoja, Oulusta
minä olen ainaski onnellinen, että olen uskovaisen perheen lapsi. meidät jo kotona kasvatettiin elämään siivosti. kävimme seuroissa säännöllisesti ja sinne oli mukava mennä, koska siel oli aina kavereit... ja siin samalla sai kuunnella jumalan sanaa ja laulaa siionin lauluja. sinulle kaveri tahdon sanoa, vaikka olet ujo ja hiljainen, nii hae vaikka jonnekkin srk.n leirille, jos ei kotisiionissa ole kavereita. mulla on ainaski paljon kavereita ja niiden kans on mukava keskustella joskus jopa uskostaki.. olen itsekkin kokenut syrjähyppyjä, mut onnek jumala on antanut voimaa palata oikeelle tielle. rukoilen puolestasi ! jumalan rauhaan