Minusta oli tehty tutkintapyyntö eräässä asiassa. Sain kolmen vuoden päästä ilmoituksen tekemisestä syyttäjän virastosta kirjeen, että esitutkinta on lopetettu. Päätöksessä lukee "päätän lopettaa esitutkinnan tutkinnanjohtajan pyynnöstä , yleinen tärkeä etu ei vaadi asian tutkimista". Aluesyyttäjä xxxx. Kysymykseni kuuluukin mitä eroa on esitutkinnan lopettamisella ja esim. syyttämättäjättämis päätöksellä? Ihmetyttää koko asiassa miksi syyttäjä on tehnyt päätöksen, miksei tutkinnanjohtaja itse.
Mikä ero näillä on?
Anonyymi
874
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Syyttämättäjättämispäätös tarkoittaa sitä, että poliisi on rikoksen tutkinut ja selvittänyt syyllisen. Syyttäjä on samaa mieltä poliisin kanssa, mutta ei syyttämättäjättämispäätöksessä ilmoitetusta syystä nosta syytettä.
Syyttäjän päätös lopettaa tutkinta tutkinnanjohtajan pyynnöstä voi tarkoittaa monia asioita. Tutkinta saattaa kestää vuosia ja maksaa paljon. Ei ole mitään mieltä tutkia rikosta vuosia ja uhrata yhteiskunnan varoja miljoona, jos seuraus olisi 36 euron sakko.
Huom. koskee vain suomalaisia. Valtakunnansyyttäjä määräsi poliisin tutkimaan ruandalaisen pastori Francois Bazaramban syyllisyyttä Ruandassa sattuneeseen kansanmurhaan. Oikeus toteutui, mutta maksoi suomalaisille 5 miljoonaa euroa. Sen lisäksi vankipäivät vankilassa 1-2 miljoonaa euroa. Ruotsi selvisi lentolipun hinnalla, kun se luovutti vastaavanlaisen tapauksen Ruandaan tuomittavaksi.
Esitutkintalaki määrää, että poliisin ja syyttäjän on toimittava rikostutkinnassa yhteistyössä. Vaikka syyttäjä ei kuulu poliisin organisaatioon, niin hän on rikostutkinnassa poliisin esimies. Tällöin alainen voi aina siirtää tukalissa asioissa päätöksen tekemisen esimiehelleen.
Syyttämättäjättämispäätös tarkoittaa ettei henkilöä x syytetä rikoksesta josta on epäilty, yleensä koska asia on niin vähäpätöinen tai syyllisyydestä on niin suuri epävarmuus. Esimerkiksi lievä pahoinpitely on asianomistajarikos ja syyttäjä ei voi nostaa syytettä jos asianomistaja ei niin halua (tiettyjä poikkeuksia lukuunottamatta).
Esitutkinnan lopetus johtuu yleensä siitä ettei löydy todisteita, syyllistä ei pystytä selvittämään, jne. Omalla kohdalla sain esimerkiksi ilmoituksen esitutkinnan lopetuksesta kun lompakkoni hukkui ja tein asiasta ilmoituksen poliisille, ihan vaan ettei tule paskaa niskaan jos joku käyttää mun henkkareita. Esitutkinnan lopetuksessa luki jotain ettei ole selvinnyt mitään uutta joten tutkinta lopetetaan tuloksettomana, tms.
Vähän sinne päin. Asianomistajarikos ei edes etene syyttäjälle, ellei asianomistaja ole vaatinut rangaistusta ilmoitusta tehdessään, koska poliisi ei esitutkintalain perusteella saa aloittaa esitutkintaa ilman rangaistusvaatimusta. Esitutkinta kuitenkin voidaan aloittaa, jos asianomistaja ei vielä tiedä häntä kohdanneesta asianomistajarikoksesta, mutta lopetetaan heti, jos hän tiedon saatuaan ei vaadi rangaistusta, tai tutkinnan aikana peruuttaa sen.
Asianomistaja saattaa peruuttaa rangaistusvaatimuksensa myös siinä vaiheessa, kun asia on syyttäjällä, jolloin syyttäjä tekee syyttämättäjättämispäätöksen sen perusteella.
Lompakko esimerkki on vähän niin ja näin. Lompakon anastaminen on rikos, sen hukkuminen ei ole, ellei myöhemmin käy ilmi, että sen löytäjä ei ole toimittanut löytötavarana lompakkoa omistajalle, tai poliisille ja näin syyllistynyt kavallukseen.
Taitaa olla asia loppuun käsitelty.
Eli yhteiskuntaa ei kiinnosta oikeuden toteutuminen ja lain noudattaminen, vaan rahastus.
kerrataan vielä:
ESITUTKINTA on aloitettava esim. ilmiannon perusteella. Sen tekeminen on poliisin velvollisuus. Esitutkinnan takoitus on selvittää, onko syytä epäillä rikosta.
Esitutkinnan perusteella voidaan aloittaa TUTKINTA, joka perustuu alustavasti esitutkinnan määrittämään rikosnimikkeeseen. Tutkinnan tarkoitus on selvittää rikos, nimetä siihen vastuulliset ja kerätä todisteet.
Tutkinnan tulosten perusteella syyttäjä/syyttänvirasto päättää, onko aihetta nostaa SYYTE.Syytteen noston jälkeen tulee OIKEUSKÄSITTELY, jossa päätetään syyllisyydestä.
Prosessi voi keskeytyä joka vaiheessa useasta syystä. Esim. talousjutuissa esitutkinta saattaa olla laaja ja vaatia useita henkilötyövuosia. Toisaalta poliisi saattaa todeta nopeastikin "taas tuolata samalta valittajalta ilmeisen perätön ilmianto"
Esitutkintaa ei aloiteta, jos asianomistajarikoksessa asianomistaja ei vaadi tekijälle rangaistusta. ETL 3:4 §
...esitutkinta toimitetaan vain, jos asianomistaja on ilmoittanut esitutkintaviranomaiselle tai syyttäjälle vaativansa rikokseen syyllistyneelle rangaistusta. Jos asianomistaja peruuttaa rangaistusvaatimuksensa, tutkinta on lopetettava.
Tutkintapyynnön tekijä on pyytänyt selvittämään olenko syyllistynyt rikokseen. "Suoritetuilla esitutkintatoimilla ei ole saatu lisäselvyyttä asiaan" lukee tuolla lopussa. Eli sellainen tapaus.
-AP