Hei, oletteko löytäneet kaksoisliekin? Kohdatessa aika katoaa ja tunne toista kohtaan on jotain aivan käsittämätöntä. Voin kertoa, että tämä on haastavaa. En olisi voinut koskaan uskoa mitä tunteita tässä voi herätä. Olen häkeltynyt ja voimaton tämän tunteen edessä, suorastaan järkyttynyt. N > M
Kaksoisliekki ja kohtaaminen
Anonyymi
21821945
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 9 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 218
Vanhimmat
Olen löytänyt. Harmi vaan että kummatkin ollaan tahoillamme varattuja ja noin 60km päässä toisistamme
Ette ole löytäneet, elätte vain haavekuvien varassa... eikö... tunnista hyvä ihminen tilanteesi... kestää aikaa ehkä useita elämiä ennenkuin saat sen kumppanin jota sielunkumppaniksi kutsutaan
Luulin löytäneeni. Enää en ole varma...
The story of life is quicker than the blink of an eye, the story of love is hello and goodbye...until we meet again
Jimi Hendrix
Minulla yhtä miestä kohtaan. En tiedä mitä hän minulle merkitsee, mutta en voinut olla huomaamatta häntä. Jokin magneetti veti puoleensa ja samoin hänet. Mitään ei kuitenkaan tapahtunut ja jäljelle jäi hiljaisuus.
Minä sain elää 49 vuotta ihmisen kanssa jonka koin omakseni... mun kuu on samassa hänen aurinkonsa kanssa; kaloissa... tarkoittaa että ymmärrän häntä tunnetasolla hyvinkin... mun seksuaalisuus on olematon, hänellä taas voimakas kun mars ja venus oinaassa... silti tulin vastaan ja opettelin esim käteenvedon... opettelin hyväksymään seksilehdet... ei helppo mut kun oppii niin sit sujuu... kumppani kuoli reilu vuosi sitten... suunnattoman suuri ikävä jäi...
Kaksoisliekki on lopullinen haaste. Tähän suhteeseen ei mennä rikkinäisinä. Molempien on pitänyt kehittyä tietylle tietoisuudentasolle, että tapaaminen on mahdollista. Tämä tunne toista kohtaan on jotain maallisen ulkopuolella. Yleensä tapaamisesta lopullinen matka itseen vasta alkaa. Olisi mielenkiiintoista tietää, että onko joku ollut kaksoisliekkinsä kanssa suhteessa? Yhteys ei välttämättä tarkoita suhdetta haastavuuden vuoksi. Rakkaus toista kohtaan on EHDOTONTA!
Pakkomielteistä siis
Oloonsa vaikka KUIN pakkomielteistä, mutta se on auttanut itseäni kehittymään. En rakasta häntä SEN takia että kuulin tästä kaksoisliekki asiasta vasta sen jälkeen, kun oli. Hänet jo tavannut. Se vain selvensi ja vahvensi sitä että oli hän millainen tahansa, me kuulumme yhteen, vaikka en pitäisi kaikesta hänen jutuistaan tai käyttäytymisestä, niin YMMÄRRÄN häntä paremmin kuin kukaan ja voin auttaa häntä kehittymään sillä saralla, ja hän on taas saanu mut haluamaan asioita, joita en koskaan ajatellut haluavani! Kaikki vanha kuoli mussa, tiesin hänen tulostaan, piirtelin kuvia, kirjoituksia joissa on samanlaiset vaatteet päällä, pitkät hiukset, musiikki jota kuuntelin jne. Tämä on täyttä totta. Enkä koskaan anna hänestä periksi. Todellakin oon pakkomielteinen 3 "pitkän" suhteen jälkeen. Ja elämähän on JUST sitä mihin itse uskoo, ei sitä mitä joku muu kertoo tai määrittelee. Pakkomielteistä on uskoa vaan tieteellisesti todistettuihin asioihin. Avartakaa maailmanne. Voitte kokea voimakkaat energiat kehoissanne vain kun ajattelette maailman kauneutta.
Joskus ollut sellainen tunne, että toinen olis voinut olla kaksoisliekki, mutta se on mennyt aika nopeasti ohi. Sen jälkeen se on tuntunut hömppäjutulta.
Minulla monta miestä on mennyt ohi. Kaikista luullut jotain enempää.
Niinkuin ei minulla sitten...
On tullut monta pettymystä, mutta vain yksi tällainen.
Tämä on jotain muuta.
❤️❤️❤️❤️❤️❤️
Minä löysin elämäni ensimmäistä kertaa muutama viikko sitten. Viihdyin tämän suloisen henkilön seurassa ja olisin voinut jutella vaikka vuorokausikaupalla. Harmi vain, että meidän tiemme erkanivat, mutta ikävää helpottaa se, että todennäköisesti tulemme tapaamaan vielä syksymmällä.
Voi miten surkeaa. Sinä ihastuit. Ei se heti tarkoita jotain liekkiä.
Se on rakkautta ensisilmäyksellä. Kaksoisliekin kohtaamista ei voi ikinä unohtaa. Tämä tunne tekee minusta paremman ihmisen. Nyt ymmärrän paremmin tämän suhteen tarkoituksen. Et voi tuntea ketään muuta kohtaan ikinä mitään vastaavaa. Silmistä sen yleensä tunnistaa ja voimakkaasta energiasta.
Ja korvien asennosta, juupa. Ei pahempaa hömppää jayleensä eukot näitä vouhottaa
Komppaan tätä 👍
Kaksoisleikkiteoria on ”vain” yksi selitys suurelle rakkaudelle. Rakkaudelle, joka on suuri jo ennen fyysistä yhteyttä. Rakkaus, joka muuttaa elämän, vaikka pitkää parisuhdetta ei syntyisi. Rakkaus, joka ei himmene eikä unohdu vaikka ei nähtäisi vuoteen. Rakkaus, joka on ehdoton ja eikä vaadi edes toisen vastarakkautta.
On paljon ihmisiä, jotka kokee vain ihastusta, tai vain fyysisestä yhteydestä rakkaudeksi muuttuvaa ihastusta. Jos on kokenut vain näitä, ei osaa ymmärtää, että on olemassa järisyttävämpi muoto samasta asiasta.
Luulen, että aika moni pelästyy kun kohta suuren rakkauden. Ensimmäinen poikaystäväni, suuri rakkaus yli 25v takaa, lopetti suhteen ilman syytä ja oli hyvin epävarma haluanko olla juuri hänen kanssa. Suhde oli kaukosuhde. Näimme kuitenkin koko ajan useampia kertoja vuodessa koulutuksissa, seminaareissa ja tapahtumissa. Yhden kerran hän tapahtuman illanvieton jälkeen avautui ja sanoi, että hän vaan pelästyi, koska pääsin niin lähelle, lähemmäksi kuin kukaan muu koskaan. Surullistakin se on, että lähelle pääseminen ja suuret tunteet saa perääntymään, mutta vain elämää.
Kaksoisliekistä ei ole hajuakaan, tuskin teillä kirjoittajilla sen enempää kuin itsellänikään... se on haavekuvaa koko kaksoisliekki... olemme niin niin niin vajavaisia vielä... eikö... on kyllä henkilöitä jotka ovat sielunveljiä, mut ehkä eivät vieraile tällä palstalla...
Mitähän sinäkin korvista tiedät... älä aliarvioi muita, ovat kyllä useinkin korkeammalla tasolla kuin arvaatkaan... itse olet kehittymätön sielu vielä kun suollat tuota pötyä...
Mä olen ihastunut... ihastunut ollut jo kauan... no nyt saattoi käydä niin että tämä kohteeni voi olla myös ihastunut minuun... upea kroppa tällä uroksella... ikää meillä on jo liki 70v mut mut...
Elämäni kaipaa seuraa, en pysty pitämään kotiani siistinä... juopottelen... ikävöin kaveria, kumppania... mulla on 7-huoneessa venus.. jospa nyt saisin seuralaisen jota olen katsellut... mulla on kaveri mut en halua häntä kun hänellä on naistuttava, en halua olla varaventtiili..
Ei ole suurta rakkautta kun on rakkautta rakkautta vain... rakastamme vanhempiamme - näin otaksun, samoin lapsiamme, yleensä ainakin, sisaruksiamme... eikö? Kumppani on jos on ollakseen rakas...
No se on hömppää niinkin pitkään, kun itse koet sen. Ja silti olet niin kiinnostunut tästä kaksoisliekki asiasta että tulit ihan keskustelua aiheesta lukemaan, olisikohan mahdollisesti tavannut nyt jo tähän mennessä sen oman leikkisi, jos se on johdatusta et oot lukemassa tällaisia asioita, vaikka et tuntisi niihin uskovan? Naura elämälle, niin se nauraa takaisin, rakasta, usko siihen rakkauteen, jos et usko, et mitään sellaista voi kokea!! Et voi kehittyä rakkaustasollakaan niin voimakkaaksi. Tosin kaikilla ei sitä halua ole, mut mun koko elämä muuttui miekin jälkeen, pystyin jättämää huumeet ITSE ILMAN Hoitoa, sain töitä ekaa kertaa elämässäni. Itse nämä tein, liekki i EI KÄSKENYT, EI PAINOSTANUT, Vaan ehdotti nätisti asioita, joista tajusin että siinä hän on, halusi mut kuitenkin minuna, pyrkimättä muuttamaan mua vaan nätisti ehdottamalla oman rakkautensa perustana. Ja elämäni ei ole koskaan ollut näin hyvää ja vaikeaa samaan aikaan mutta en MITÄÄN VAIHTAISI POIS!
Kaksoisliekkiyhteys on tunteena täysin käsittämätön. Se rakkauden tunne vain on. En vaadi toiselta mitään. Kohdatessa ei maailmassa ole muita olemassa. Ajantaju ja maailma ympäriltä katoaa. Tämän voi vain ymmärtää, jos tämän on kokenut. Muihin suhteisiin verrattuna, niin tämä tunne ei koskaan katoa. Mitä tämä sitten tarkoittaa, niin tulevaisuus sen näyttäköön. Kaikki on kuitenkin ihan hyvin, vaikka emme ole yhdessä. Olen kiitollinen, että sain tämän kokea. Tätä se Platon varmaan tarkoitti, kun puhui sielujen halkaisemisesta. Tästä aiheesta on vaikea puhua myös kaksoisliekkien välillä, koska tunne on pelottava ja kunnioitusta herättävä.
Ajattelet samalla tavalla kuin itse. t.12.08
Savuttaa tämä omakin.
Olen kohdannut kaksoisliekin. Tässä meinaa tuntua siltä ettei ole enää itsensä hallitavissa. Jokin korkeampi voima on kai kyseessä. Tekee itsestään kai naurettavan. Asiat vaan menee jotenkin vaistolla. Järjellä ei enää. Universumi kai tietää paremmin missä mennään. 🤔
Kuvailit juuri sitä, mitä on hyvin vaikeaa pukea sanoiksi enää tuon paremmin.
Samat sanat hieno kokemus. Suurempi kuin itse, ei ole tästä elämästä. Rauha siitä, että hän on olemassa ja, että energia on se kaiken ydin. Tietoisuus, että olemme olemassa ajasta ja paikasta erillään tai sen ulkopuollella, ikuisuudessa. En ole näin hienoja fiboja tai energiaa kokenut koskaan muiden kanssa. Menee myös minun käsityskyvyn tuuolle puolen. Eikä asiaa voi selittää järjellä Mutta yhdessäolo ei ole itsestäänselvää, yhteys on kuitenkin olemassa. Saan siitä voimaa. Tämä asia muuttaa minua ihmisenä. Se on niin hienoa.
Luulin kohdanneeni hänet viime syksyllä marraskuussa. Olimme kyllä tavanneet työpaikallani aiemminkin, mutta vasta käytyämme yhdessä kahvilassa kaksistaan, ymmärsin että olen ihastunut tuohon naiseen. Hänestä tuli facebook kaverini, mutta tämä tapahtui juuri pahimpaan koronaaikaan, joten juttumme ei kehittynyt eteenpäin. Itseasiassa kaikki tuntui muuttuneen välillämme. En osaa korjoittaa hänelle sellaisia viestejä, mitä haluaisin, hänellä tuntuu olevan usein kiire, joten en enää lähetä hänelle viestejä.
Haluaisin vain tavata ja jutella hänen kanssaan.
Tämä somemaailma ei ole samaa, mitä toisen kohtaaminen oikeasti. Pelkään, että emme enää tapaa. Ainoa mahdollisuus taitaa olla satunnainen kohtaaminen, jonka mahdollisuus on sekin pieni.
Harmittaa, että se mielikuva, jonka tuosta naisesta sain, ei ehkä sittenkään vastannut todellisuutta.
Tai sitten vain yliromantisoin kaiken.
=) jos arvat peruutetaan, suostun kotikäynteihin, niin nopeasti kuin mahdollista, en halua nähdä arvan arpaa. =)
ensi kerralla ehdotan kotikäyntejä, kysyn, sopiiko?
hän voi sitten vikitellä minua kotikäynneilä minkä kerkiää. =)
mutta, kysyn nyt suoraan ja haluan suoran vastauksen, sopiiko?
N
Mun rakkaus on aina tervetullutta mun kotiin ja sänkyyn me mennään ekana!!!
Hömpän pömppä.
Täällä kirjoittelee kaksi naista aivan samantyyppisesti tai sitten toisella on valeprofiili.
Joo pelleilyä riittää!
Minusta täällä lähinnä trollit larppailee naisten elämää ja ajatuksia ja valeprofiileita kun kerran mainitsit😉 niitäkin piisaa. Tämä aloituskin muuten on täyttä paskaa.
Täytyy tähän kommentoida, että aloitus on täyttä asiaa. Kokemusta on 'jalat alta vievistä' tunnemyrskyistä pariinkin kertaan ollut. Eivät kilpaile keskenään, kumpikin toistaan parempi, loppuelämän läsnä, sydämessä.
Mikä se kaksoisliekki on ja miten se muuttaa elämää jos sellaisen kohtaa. Jos joku osaa valottaa. Mitä koko asia tarkoittaa. Itsellä ihana kokemus joka voisi olla jotain tuollaista mutta entä sitten. Jos ei siitä synny mitään niin miksi kohdata kaksoisliekki. Olen sitä miettinyt kun ei kaikki tajua näitä hienoja energioita tai pysty tunnistamaan niitä. Ymmärrän vain, että on hienoja energioita ja jotain paljon korkeampaa värähtelyä ym kuin mitä ihminen normaalisti kokee. Mutta mitä sitten mihin se voi johtaa?
Ehdotonta rakkautta toista kohtaan. Tämä yhteys muuttaa koko elämän. Ne tietävät, jotka ovat tämän kokeneet.
Näin se on. Kaipauksen kyynel..
Johtaa ehkä siihen että kiinnostuu henkisistä asioista ja itsensä kehittämisestä. Alkaa nähdä ympäröivän todellisuuden eri tavalla.
En tunne termiä, mutta tavatessa henkilön tulee voimakas tunne siitä, että on tuntenut henkilön ”vuosisatojen” ajan. Kommunikointi on sujuvaa ja tunne harmoninen. Ehkä tälle on olemassa jokin psykologinen selitys, miksi tietyn henkilön kohtaaminen saa aikaan niin voimakkaan tunteen. Joskus jos ihastuu kaksoisliekkiinsä, voi vain ihmetellä, kuinka kauan hiillos jaksaa kyteä, jos henkilön tapaa kerran kymmenessä vuodessa....
Itseasiassa sanaton kommunikointi on se juttu tässä..
Moi.
Tuo tunne, että hänet on "tuntenut vuosisatojen ajan" ..
Tiedän mistä puhut. Itselläni se jostain syystä keskittyy vain yhteen aikaan, muutama sata vuotta taaksepäin. Enkä osaa sitä rationaalisena ihmisenä selittää.
Mistä hemmetistä on kyse? Kertokaa
Olen. En ihastu ihmisiin mutta tätä miestä en vaan voinnut vastustaa. Luemme toisiamme jostain syystä täysin ja tätä en ole ennen kokenut.
Taistelin siitä irti, ruminkin keinoin, mutta joka kerta kun kohtaa niin rakentamani muurit sortuu. Hän vaan on oma reflektaationi ja hänen läsnäolessa muu maailma katoaa ympäriltä ja kaikki on siinä hetkessä hyvin.
Elämäntilanne ei kummallakaan ollut oikea ja itse liian rikki kykenemään mihinkään näin vahvaan tunteeseen.
Hän taisi löytää kiinnostavamman joten ehkä tämä ei ollut se miksi tätä luulin. Monta asiaa mennyt välillämme väärin eikä sitä varmaan mikään korjaa, vaikka mies onkin ennakkoluuloton.
Jos tämä on totta emme vaan kykene olemaan erossa vaikka yritämme vastustaa tätä.
Seuraavaan elämään
Erossa ja yhdessä ei ruumiillista kosketusta ei sanoja tarvita.
Niin, kaksoisliekin kohtaamisesta alkaa matka oman itsensä tuntemiseen. Ja tuo matka voi joskus olla rankka.
Kunpa voisin joskus olla hyvä kaveri liekilleni.
Tais olla kaksoisleikki vaan.
Ehkä siihen suuntaan olevan naisen mutta aika näyttää.
Sen sijaan on ihan kaheleita tunteidensa kanssa kuten tämä uutisen nainen joka sai vainoamisesta vankeusrangaistuksen!
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/2bfbee26-50a0-44d9-b487-eb7480f6a933
Itselläkin on valitettavasti kokemuksia naisista jotka eivät suostu ymmärtämään että mikä on päättynyt on ohitse, ja jouduin vaihtamaan esimerkiksi puhelinnumeroni.
Vaikuttaa kaksoisliekittyneen monenkin aivot tällä palstalla... 🔥🆘️
Yksi kaksoisliekki ahdistelija/pakkomielteinen saikin tuomion just, iltasanomissa juttua. Täyttää keksittyä paskaa jolla oikeutetaan omat tekemiset
Tunne ei ole rikollista, ja ihminen voi tuntea voimalla ja silti kunnioittaa toista ja mahdollista ei-vastausta täydellisesti. Omista vahvoista tunteista huolimatta toisen voi antaa mennä, jos hän niin haluaa. Olen itse ollut tilanteessa nuorena, että annan rakkauteni mennä, vaikka tiedän että hän rakastaa
Ei tunne oikeuta pöllöilemään, ahdistelemaan, stalkkaamaan tms.
Olis kiva tietää, mitä tämä "kaksoisliekki" oikein tarkoittaa, kun sitä tunnutaan jatkuvasti kätettävän ? Mistä se on tullut kieleen ? Omituinen ja mitään sanomaton vertaus. Minulle ei ole koskaan avautunut.
Rajatietoa eli samaa sarjaa homeopatian, enkelihoitojen ja kivienergian kanssa. :D
En guuglannut, ankka-ankka-mene löysi: https://www.rajatieto.org/artikkelit/itsensa-kehittaminen/kaksoisliekki-tasta-tunnistat-kaksoisliekin/
Minä luulen löytäneeni. Kyseessä ei ole mitään romantiikkaa vaan ihan aito sielunyhteys ilman mitään muuta. Tämä ihminen voisi ikänsä puolesta olla lapseni.
Tämän ihmisen kanssa keskustelu on luontevaa niin kuin monen muunkin kanssa, mutta keskustellessa huomaan hänen ymmärtävän jo puolesta sanasta mitä aion sanoa ja mitä yarkoitan. Hän kertoo hyvin avoimesti myös elämänsä varjopuolista. Meillä on melko samantapainen lapsuus, josta omastaan hän on kertonut paljon, Päätin juuri, että kun ensi kerran tapaamme, niin kerron esimerkkinä hänelle omasta lapsuudestani ja myös sen mien niistä oloista ja vastoinkäymisitä voi ponnistaa menstykseen kuten minä olen tehnyt. Tiedän, että hän myös ilman tätä esimerkkiä pärjää, mutta koska hän on avautunut minulle, niin myös minä haluan sitä hänelle.
Ihan täyttä hömppää. On toki miehiä, joiden silmiin katsoessa ympäristö katoaa, muttei se mitään kaksoisliekkiä ole. Ihan turhaa keksiä hömppäteorioita, voi sanoa ihan rehellisesti , että himottaa
-inhorealisti The Lady
Milady
Viisauttasi arvostan
Kuitenkin sinulle joskus kertoa haluaisin tarinan, joka totta on
Sallinetko minun sen sinulle jakaa?
Miksi katsotte silmiin?
Minä en pysty katsomaan ketään silmiin, en edes äitiäni?
Mikä juttu?
Olen katsonut hänen silmiinsä. En nähnyt kaksoisliekkiä, näin tuhat liekkiä. Näin hänen sydämeensä hetken . Melkoisen pitkän hetken.
En usko kaksoisliekkihömppään, uskon ihmisen älyyn tunnistaa ja havaita itselleen oikea ihminen. Ei ole mitään yliluonnollista tai outoa siinä, että pelkästä katseesta tunnistaa ihmisen, jonka kanssa sujuu kommunikaatio ilman sanojakin.
-inhorealisti The Lady
(suksikaa kuuseen kaksoisliekkeinenne)
Silmät ovat sielun peili. Silmiin voi upota, katseen sanomaa voi lukea.
Älä pelkää, katso aina silmiin. Suoraan ja kauan
-inhorealisti The Lady
Se ei ole älyä vaan kemiaa mille ihminen ei tietoisesti voi mitään kun molkeyylitasot kohtaavat vastinparinsa. Älyllä ei ole mitään jakoa siinä. Joku akka kutsuu sitä kaksoisliekiksi ja joku muu ei edes ratinalisoi sitä tunnetta ja tunne vie älykkäimmänkin.
Kemiaa ja fysiikkaa, beibe. Ihminen on kokonaisuus molekyylejä ja niiden muodostamia soluja molekyylien välisine vuorovaikutuksineen ja ihmisen elimistö on sähköinen niiden vuorovaikutusten vuoksi. Kemiaa ja fysiikkaa, ei muuta.
Inhotöleidi voi palata sivistyskoulutuksen kautta takaisin. ;D
Jatkan vuosihoroskoopilla :D :D Tää on mä!
Sinkkuvesimiesten kannattaa vaihtaa ympyröitä, joissa pyörivät, niin mahdollisuudet tavata uusia ihmisiä kasvavat. Uusista ympyröistä voi löytyä useampikin kiinnostava tyyppi. Sinulle voikin tulla kiusaus alkaa tapailla heistä useampaa samaan aikaan. Pitkän päälle tasapainotteleminen monen suhteen välillä muuttuu kuitenkin turhan raskaaksi, joten tee valintasi.
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/vesimiehen-vuosihoroskooppi-2020/7665974
Typeriä akkoja mulla nyt joka puolella ja mä oon hukassa just nyt nii. Bacchus rokkaa. Ja horoskoopit lulz, huttua joista osa osuu osa ei juu mut toi osui just eikä melkein.
Sulla on siis käyny flaxi naisten suhteen. Tulipa hauska fiilis, kun luki sun tekstin 😁
Uskon kaksoisliekki ajatukseen. Siihen, että toisen voi välittömästi tuntea. Ja nimenomaan välittömästi. Tuntee siitä, kun ei kaipaa selityksiä eikä perusteluja. Se tuntuu aidolta. Ollaan yhtä, tiedän, kuulostaa ehkä popkornilta mutta nii se vain on. Näkisin, että se on ylellisyyttä pinnallisessa maailmassa. Vitut, en näkisi, vaan se on, ja koska se on harvinainen kokemus, eli ei mitään kiinasta halvalla tilattavaa juttua, kuten moni varmaan toivoisi, joten siihen liittyy olkienkohauttelua. Sen voi nähdä sattumana tai arjen lottovoittona, minkälainen sitten onkaan kokijan arvomaailma. Itse koen sen mittaamattomana yhteytenä. - cu, panimoiden sisäistäminä kemiallisia yhdisteinä-
Lisäys edellämainittuun, kaksoisliekki on..koen se murtumattomana. En näe, että sitä voi vaurioittaa mitenkään. Miten mielestäsi hajotat sellaista, mikä vain on? Siinähän se ero onkin? "normaalissa" rakkaussuhteessa voit särkeä toisen sisimmän. Kaksoisliekkinä sinä et hajoa? Koska se henkinen yhteys vain on(?) - cu-
Hyvin kiteytetty ja omakohtaista kokemusta, sanokoon muut mitä haluavat. Toiselle tunnetason nollataajuudelle on yleensä turha osoittaa kirjoittamalla aiheen omakohtaista tilaa, koska uskottavuus toisella on täys nolla.
Koen olevani erikoisen tunteen haltija ja käyttäjä.. on suuressa määrin koossa pitävä voimaannuttava näkymätön ominaisuus.
No se on tunne siitä, että tuossa on ihminen, joka tajuuaa asian sanoitta ja heti.
Ei se mikään kaksoisliekki ole eikä yliluonnollista. Se on omaa henkilökohtaista vaistoa ja tietoa
Ei mitään outoa, kummallista eikä tosiaankaan mitään yliluonnolliseksi luokiteltavaa. Elämän perusjuttuja. Joskus vaan tulee vastaan ihminen, joka on kaikella tavalla oma ihminen.
Yhteinen ajatus, ymmärrys sanoitta.
Älkää sotkeko mitään huuhaa-kaksoisliekkihömppiä tähän. Normijuttuja ei kannata dramatisoida, monimutkaistaa eikä yliluonnollistaa saatikka mihinkään hömppägeneraattoriin tunkea. Asia on ihan normaali ja tapahtuu jokaiselle joskus
Useilla kaksosilla on samansuuntaisia kokemuksia, vaikka ovat eri puolella maailmaa. Tunnetilat, raskaudet ja monet tietämättä toisen sen hetkisistä asioista, nivoutuvat samanlaisiin tekemisiin..ammattiin, puolison valintaan ulkonäöllisestikin.
On lukuisia todisteita ns mystisistä kahden ihmisen välisestä taajuudesta. Alempana taisit myös kirjoittaa, että se kestää kaiken ollessaan aidoimmillaan.
Oon niin kypsä kaikkeen hömppäjuttuun, tyyliin resonoinnit, kaksoisliekit ja kkk:t
Miksi pitää mennä kuin pässi lieassa jonkun markkinointitaitoisen hömppäsaarnaajan juttujen perään? Asiat ovat selkeitä ja yksinkertaisia, kun itse ihan omassa päässään miettii. Ei tarvita mitään kaksoisliekki- tai enkeliteorioita.
Käyttäkää aivojanne, älkää antako muiden käyttää niitä.
Voih.
Se sinunkin oma pääsi on samojen vuorovaikutusten piirissä kuin koko tää olevaisuus tässä kaikkien ympärillä koko kaikkeudessa. Mä ei oo uskonnollinen mutta, ylpeys käy lankeemuksen tiellä.
Tää yö menee tääl bacchuksen tiellä ja se ei ole musiikkia. Ötyi kaik'.
Joskus voi jonkin aikaa tuntea että olisi kohdannut, mutta jos mitään ei tapahdu tunteet loppuvat etkä koe enää toista kaksoisliekiksi. Et tunne enää mitään häntä kohtaan.
Kirjoitat, että jos mitään ei tapahdu, tunteet loppuvat. Sinun pitää laittaa tapahtumaan, et voi olla vain passiivinen, soita hänelle, kirjoita kirje, mene juttelemaan yms.
Jos kyse on oikeasti kaksoisliekistä, tunteet eivät lopu. Tapahtui mitä hyvänsä.
Itsellä oli työpaikalla mies, jonka voisin uskoa olleeni minun kaksoisliekkini. Hänen kanssaan oli helppo jutella, myös vaikeista asioista. Hänellä oli uskomattoman samanlaiset ajatukset kuin minulla. Olin silloin varattu nainen, joten asia ei edennyt mihinkään.
Olen lopettanut työt ko. firmassa, joten emme enään näe. En uskalla hänelle laittaa viestiä, etten olisi "häirikkö".
No, ehkä jossain törmätään ja voidaan jutella 😊
Luin ketjun ja tunnistan ilmiön. Vuosia sitten kohtasin ohimennen tyypin, joka kolahti kummallisella tavalla. Aika vaan pysähtyi ja kaikki hävisi ympäriltä. Tilanne meni ohi eikä koskaan selvinnyt, kuka hän oli.
Kohtaamisen jälkeen koko elämäni meni uusiksi, tajusin eläväni väärässä elämässä. Erosin huonosta suhteesta, vaihdoin työpaikkaa, aloitin opinnot.
Olen nykyään suhteessa, mutta edelleen hän käy mielessä säännöllisesti. En ollut silloin selvästikään valmis.
Hei! Olen viestiketjun aloittaja. Tänne oli tullutkin paljon viestejä. Ihminen kyseenalaistaa ja torjuu yleensä kaiken mistä itsellä ei ole kokemusta. Mielestäni tässä kaksoisliekissä on kysymys rakastamisesta ehdoitta. Haluankin kysyä, että kuinka moni rakastaisi omaa kumppania hänen olleen toisen kanssa suhteen aikana? Tässä mielestäni on se juttu, rakastaa EHDOITTA. Oikeasti tämä on vähän pelottavaa, koska tämä rakkaus ei koskaan katoa!
Olen kohdannut, mutta emme päätyneet koskaan yhteen. Olen sitoutunut silti häneen enkä halua muiden kanssa edes yrittää. Olen siis mieluummin yksin. Kukaan ei tunnu enää samalta kuin hän.
Voiko olla kaksoisliekkisuhde kahden naisen välillä? Koska oon ite lesbo ja oon kohdannut naisen jonka kanssa vedetään toisiamme puoleensa kuin magneetit. Lisäksi yhteys tuntuu siltä kuin olisi suorastaan telepaattinen.
No et ole kaksoisliekki kun et osaa edes omaa aloitusta tehdä, unohda koko homma. Energioita on liikkeellä johtuen transformaatiosta ja sinä olet nyt haksahtanut. Mieti sisimpääsi, mitä todella haluat, äläkä kysy muilta.
Voi olla liekki! Itsekin nainen ja liekkini on myös!
Näin minäkin uskon. Hän on se aktiivisemman energian puolikas..
Toki voi, voi olla myös sukulaisen tai perheenjäsenen kanssa. Se ei monestikaan ole romanttinen suhde,tai ei välttämättä ole romanttinen suhde. Magneettinen ja telepaattinen kuulostaa tutulta.
Ensimmäinen kohtaaminen oli sellainen, mitä ei unohda.
Vei jalat alta vai ei enään poistunut ajatuksista?
Molemmat ja nainen olen.
Olen viestiketjun aloittaja. Ei se kaksoisliekki häviä koskaan ajatuksista, vuosienkaan päästä. Kohtaamisesta unohdin mainita sen, että maailma pysähtyi oikeasti ja pyörrytti niin, että en muistanut kohtaamisesta mitään. Sydän hakkasi tajuttomasti. Ihme oli, että pysyin pystyssä. Ei kannata tuomita toisia asiasta, josta itse ei tiedä mitään. Ei tähän kyllä kaikki olisikaan valmiita. Kipu erossa olemisesta on jotain sietämätöntä... Monet miettii varmaan, että menisi vain liekkinsä luokse. Oikea rakkaus ei aiheuta muille ihmisille ongelmia. Ehkä tässä tarkoitus on oppia ehdottomasta rakkaudesta.
Tätä mietin. Että kuitenkin voisimme kohdata..
Ei kannata takertua tuohon teorian nimeen, se on vain yksi tapa kuvailla sitä poikkeukselllista tunnetta, kun joku onkin sellainen, että te olette kuin syntyneet toisianne varten.
Taikka, yhteensopivuus on niin suurta, että koko elimistö menee hälyytystilaan, ja koko sisin on kuin tulessa, jos ei näe häntä. On tunne, että te kuulutte yhteen.
Olen ollut ennenkin ihastunut, ja luullut toisista ihmisistä enemmän, mutta ikinä en ole kokenut toista tällaista.
Tämä on järkyttävää.
Enemmänkin sellaista, että mikään ei tunnu miltään ilman toista.
Kuinka kauan aikaa sinulla on kohtaamisesta? Minulla kohtaamisesta n. 4 vuotta. Tämä on vain hyväksyttävä, että tämä ei koskaan häviä. Hyvin sanottu, että elimistö menee hälytystilaan. Todellakin oli lähellä, että pyörryin. Tunne oli niin voimakas.. T. Viestiketjun aloittaja
Aivan kuin omia sanoja. Ei muuta lisättävää.
Olisi mielenkiintoista kuulla miehen näkemystä kohtaamiseen kaksoisliekin kanssa. Olisiko yhtään kokemusta? T. Viestiketjun aloittaja
Joo samaa mieltä kyllä, ettei lopulta hyödytä miettiä millään termillä, mut itseeni helpotti kun sain selvyyden. Nyt keskityn itseeni enemmän, vaikka mies on mielessä melkein 24/7.
Oudointa tässä on se että on vain se vahva halu et hän on onnellinen. Ettei mun ole ”pakko” ns. saada häntä suhteeseen.
Mut vetovoima on jotain järjetöntä silti.
22.40 lisää: Ja se että ei kiinnosta enää yksikään muu mies ja hyvin vaikeaa kuvitella, että tulisi sellaista miestä vastaan.
En kaipaa suhdetta muutenkaan.
Minäkin elän mieluummin yksin 💕
Kaksoisliekin kanssa seksi on kosmista, tunteja kestävää virtausta, korkeampien ulottuvuuksien tutkimista, valoenergiaa juurichakrasta, energian pyörimistä, aurinkotähden aktivoitumista, kaksoissäteen heijastumista kahteen eri oktaaviin, sydämestä syntyviä lapsia valoulottuvuuksista, kristallikehon mahdollistamia, orgastista iloa, kosmista ylösnousemusta.
Kanavoitu Metatron
Niin hullua kuin se onkin, niin siltä vaikuttaa. Ihminen jonka miellän kaksoisliekikseni aiheuttaa jo pelkkänä ajatuksena orgasmin, joka ei lopu ennen kuin päätän niin. Miten se voi vaan jatkua????? Ei vain kerran vaan lähes joka kerta. Koko keho on täysin sekaisin hänestä. Sivusta
Näin minullakin on. Se on aivan uskomaton energia, jonka hän saa aikaan, vaikka emme ole olleet fyysisesti yhdessä.. Valtava kaipaus häntä kohtaan. En tiedä, onko hän aktiivisempi meistä vai mikä hän on. Toinen puolikkaani joka tapauksessa. En halua epäonnistua tässä. Aion olla varovainen. En norsu kristallikaupassa enää. Anteeksi, yritän maltilla sinua lähestyä. Tai tehdä niin että lähestymisesi on mahdollista. Toisen viestin jonka laitoin voi jättää huomiotta, jos niin on parempi. Luotan että tapaamme vaivihkaisemmin, niin että sinä viet. Osaat sen minua niin paljon paremmin rakas. Kerrothan kuinka..
Kaksoisliekkikohtaamiset eivät suinkaan aina johda pysyvään suhteeseen, ne voivat olla oppitunteja, risteäviä polkuja elämäntiellä.
Yksi asia mikä kohtaamisesta jäi mieleen oli suunnaton halu halata. Puhumattakaan muusta.. Mitenkä siihen edes pystyisi, jos pelkkä kohtaaminen ilman kosketusta saa aikaan tunteen joka ei ole tästä maailmasta. En ole koskaan kokenut vastaavaa. Ja se maailman pysähtyminen ja oikeasti viime kohtaamisesta jäi hetki josta en muista jälkeenpäin mitään. Onkohan tämä tunne läsnä koko elämän? Ei tämä ole yhtään helpottanut. Tämä on järkyttävää..
Samoja tuntemuksia minulla naisella. Menee ihan sekaisin pelkästä nopeasta näkemisestä.
Kyllä 😔
Hmmm, eiköhän kaikessa syvässä ihastumisessa aika katoa ja olo kuin olis aina tunnettu, jne...
Missä ajassa ihastuminen häviää? Tämä tunne kaksoisliekin kanssa on jotain erilaista. Miten toisen voi saada pois ajatuksista? Onko kaksoisliekeillä joku yhteys toisiinsa?
1000 päivää noin joskus 1600
Yhteys ei katoa koskaan, ehkä lievenee jollette ole tekemisissä? En tiedä miten saa pois ajatuksista, mutta matka itseen tämä on ensisijaisesti tarkoitettu olevan. Itsensä rakastamisen ja hyväksymisen opettelun kautta voi romanttinen liekki suhde vasta onnistua.
Vaikea ja tuskainen suhde tai tämä vaihe kun kaipaa ihan hulluna ja toinen on unissakin melkein joka yö vaikkei halua ja ensimmäisenä melkein aamulla mielessä. 1-2kk oli tasaisempaa mutta nyt taas mielessä ja tunteissa usein. Ja jos meinaa itse unohtaa niin jostain bongahtaa ko ihmisen nimi tai hänen näköinen ihminen vastaan.
Sellaiselta se on tuntunut muutaman kerran että olisi kohdannut kaksoisliekin, mutta kun aikaa kuluu ei sellaiselta enää tunnukaan.
Kohtaaminen kaksoisliekin kanssa on jotakin erilaista. Siinä on järkyttynyt ja samalla aikaa maailma pyörii silmissä. Sydän hakkaa niin, että tuntuu tulevan rinnasta ulos. Mitenkä ihmeelliseltä se toinen vaikuttaa, niin sitä on vaikea ymmärtää. Sen vain tietää, rakkautta ensi kohtaamisella.
Tiedän tunteen, Mä olen liekkini kohdannut
Kirjoitan tämän tännekkin kun näytti olevan uudempia vastauksia.
Voisinkohan olla tavannut kaksoisliekkini vai onko kyseessä vain joku muu sielunkumppani tms?
Ihan ensimmäisellä näkemällä pidin häntä hieman nuivana (olen ykeensä todella hyvä ihmistuntija ja ensivaikutelma ei ole vielä kertaakaan kohdallani pettänyt, siis ennen tätä). Mutta toisella tapaamisella jo heti tykästyin tähän ihmiseen kun hänen kanssaan juttelin ja olin hetken samassa tilassa. Jotenkin hän vain jäi pyörimään päähäni enemmän ja enemmän. En enää saanut häntä päästäni pois. En enää edes pystynyt olemaan sängyssä kumppanini kanssa, sillä tämä toinen vain pyöri mielessäni. Kiistin ihastuksen itseltäni, enhän minä samaa sukupuolta olevaan ihastuisi. Aluksi halusin vain olla samankaltainen kuin hän, sillä näin hän tuntui ikäänkuin olevan lähelläni.
Mutta nyt alkaessani tutkia tunteitani enemmän, täytyy sanoa, että olen ihan korviani myöten rakastunut tähän ihmiseen. Odotan aina hänen näkemistään ja ne valloittavat hymyt. Hänessä on paljon samankaltaisuutta kuin itsessäni, mutta myös paljon erojakin. En kestä ajatusta, että en enää näkisi häntä.
En ole ennen tosiaan ollut kiinnostunut samasta sukupuolesta, mutta nyt haluan hänet joka solullani. En enää halua edes vastakkaista sukupuolta lainkaan. En kykene olemaan omankaan kumppanin kanssa, sillä tämä toinen vain tulee ajatuksiini. Hänestä en tiedä onko vielä naimissa vai ei. Luulen, että ei. Täyttä varmuutta ei silti asialle ole.
Sen vielä tiedän hänestä, että hän on halunnut tehdä samanlaista auttavaa työtä kuin itsekin. Se miten hänen luokseen päädyin, oli pelkästään intuitioni pohjalta.
Oletko sama joka kirjotti et tunnusti humalassa sulle tykkäävänsä susta?
Jos tarkoitat viimeisintä tekstiä, niin en ole sama. Tämä on ensimmäinen kerta kuin kirjoitan tästä ihmisestä missään.
Jos hänellä on noin voimakas vaikutus sinuun, niin pitäähän sinun ottaa hänestä tarkemmin selvää.
Haluaisinkin kovasti tehdä enemmän tuttavuutta, en vain tiedä miten. Enkä tiedä yhtään hänen tuntemuksestaan minua kohtaan. Ollaan muutenkin hankalassa asemassa, että jos ns "nolaan" itseni tekemällä liikaa tuttavuutta, niin yhteistyömme muuttuu ehkä hieman kiusalliseksi jatkossa.
Ja jotenkin jännä tunne siitäkin, että olen paljon etsinyt paikkaani. Olen halunnut muuttaa toiseen kaupunkiin, kaupunkiin jota rakastan, olen halunnut täyttää aukkoa elämässäni tavaroilla, ajattelin että vielä yksi lapsi olisi hyvä, se ehkä täyttäisi sen kolon, sillä edellisetkin ovat niin ihania ja rakkaita. Silti vain aina joku asia puuttui ja oli kolo, joka vaati täytettä. Nyt kun vihdoin uskalsin myöntää tunteeni, tajusin etten halua lisää lapsia, en halua tavaroita (pikemminkin tuntuu, että pitäisi siivota nämä vanhatkin vain pois), enkä myöskään halua toiseen kaupunkiin. Tämä on juuri nyt hyvä.
olen kohdannut ja kohta pitäisi tavata
Näin taisi käydä, se yhteys oli ja on. Kaikenlaista tapahtunut, yhteyskin katkennut mutta vihaksi se ei missään vaiheessa ole muuttunut eikä poistunut. Sellaisen asian äärellä mitä vastaan ei voi taistella, yritin ja niin varmaan hänkin, se tunne vaan on eikä sitä laivaa upota mikään tai kukaan. Se on vaan tiedostettava että näin se on.
Hän näkee mitä ajattelen vaikken sano sanaakaan ja myöskin toisinpäin (minkä yritän peittää ja selitellä pois vaikka tiedän että hän näkee senkin läpi). Hänen läsnäolon aistii ennenkuin näkee ja jo ensi kohtaamisella tuntui kun oltaisiin tunnettu aina. Mietin joskus että pitäisikö tämä kertoa mutta en tunne että minun tarvitsisi asiaa selitellä. Kaksoisliekit ei vaan aina ole tarkoitettu yhteen.. ainakaan heti.
Voimaton asian äärellä.
Samoin tunnen minäkin miehen kanssa.
Tunnistaako molemmat toisensa välittömästi vai vain toinen?
Ei välttämättä ole niin tosi voimakas jalat alta vievä heti? Itsellä ei ollut,olin tiennyt hänet vuosia ja kohdattiin muutama vuosi sitten katseissa etäältä.
Reilu vuosi sitten kohdattiin aika läheltä ja sillon hänessä alkoi tuntua olevan jotain tosi tuttua. Se jäi mieleen pyörimään se tuttuuden tunne. Olen aina pitänyt häntä komeana mutten aiemmin kuvitellut että hän voisi kiinnostua, mutta nyt kun ollaan törmätty joitain kertoja niin ajan kanssa yhteys on selvinnyt ja olen ollut kohta puoli vuotta umpirakastunut häneen.
Jatkan nyt vielä tämän verran pohdiskelua..
Voiko olla mahdollista, että minulla on ihan täysin yksipuoleiset tunteet? Tunne häneen on kuitenkin niin vahva. Ja hänen hymyillessään sisälleni tulee ihana ja lämmin tunne, syvä ja vahva ilo.
Hän myös välillisesti nosti minut pois masennuksesta ja sai taas tuntemaan elämän iloa. Hän ei tiedä tästä, mutta eräs hänen tekonsa (ei suoranaisesti minulle vaan välillisesti) sai oloni rakastetuksi.
T. tuo joka pohti hetki sitten onki tapaamani ihminen sielunkumppani, kaksoisliekki vai jotain muuta
Samantapaisten ajatusten kanssa minäkin painin. Mietin voiko tunne olla yksipuolinen ja omaa kuvitelmaani. En varmasti ikinä unohda hetkeä, kun katseemme kohtasivat, tuntui että aika pysähtyi ja krooan läpi meni kuin sähköä.
Kohtaamishetken tilanne oli sellainen, missä oli muitakin ihmisiä keskittyneenä minuun ja jälkeenpäin mietin, huomasivatko muut pitkän katseemme ja hämmennyksen, mitä oli molempien käytöksessä havaittavissa.
Kohtaamisemme oli minulle tajunnan räjäyttävä ja tuo tuttu tuntematon-tunne oli minulle ennenkokematon.
Nyt en saa kohtaamista mielestäni, vaikka kuinka kovasti koitan keskittyä muihin asioihin elämässäni. Asetelma on haastava monella tapaa, esim. toisen osapuolen ammatillinen asema on sellainen, ettei lähempi tutustuminen ole eettisesti hyväksyttävää.
Mietin itsekseni, että onko hänkin yhtä hämmentynyt kohtaamisestamme. Kaipaan saada tutustua häneen paremmin. Kaipaan häntä elämääni.
Oletko Anna?
En ole Anna. Ensimmäistä kertaa tänne kirjoitin, kun teutaroin suurten ja hämmentävien tunteideni kanssa ja koitin etsiä jostakin vertaistukea.
Puhut ihan kuin olisit ollut kanssani viimeisimmässä kohtaamisessamme, se oli juuri tuollainen. Olen nähnyt tämän ihmisen ennenkin, mutta vasta nyt hiljattain tajusin mitä hän merkitsee.
Ja meillä on aivan samanlainen asema!
Tuo kaipauskin on samanlaista. Kaipaan tutustua häneen paremmin ja haluaisin viettää aikaa ja saada osaksi elämääni.
Olisi kiva tutustua mieheen, sivusta tämä kun ei tunneta.
Mikset sitten vain tutustu? :)
Vaikeaa.
Voi kun olisinkin kohtaamasi ihminen, tai sinä minun kohtaamani.
Järjen ääni huutaa kovaa keskittymään kaikkeen siihen hyvään, mitä minulla on elämässäni, mutta tuo hämmentävän voimakas yhden ainoan päivän aikana tapahtunut kohtaaminen (olimme tekemisissä muutaman kerran tuon päivän aikana)palaa aina vain ajatuksiin vahvana.
Uskon kuitenkin että tiemme risteävät uudestaan, jos niin on tarkoitettu.
Kohtaamani ihminen on kaiken lisäksi samaan sukupuolta kanssani, sekin on suuri hämmennyksen aiheuttaja itselleni.
Minullakin tämä henkilö on samaa sukupuolta kanssani! Enkä ole ikinä tätä ennen tuntenut tällaista vetoa samaa sukupuolta olevaan.
Tiedätkö mitään enempää tästä ihmisestä, siis jutellut enempää tms?
Melkein tekisi mieli kysellä sinulta lisääkin asiasta.
Onko hän elämässäsi tiiviimmin vai onko teillä jokin yksittäinen merkittävä kohtaaminen?
En ole jutellut enempää, ikäeroa on yli 10 vuotta ja somen perusteella elämme täysin erilaista elämää keskenämme. Siksi onkin niin vaikea käsittää, mitä ihmettä minulle tuossa kohtaamisessamme tapahtui ja mielessä pyörii vain kysymys, tunsiko hän kohtaamisen sähkön samankaltaisesti. Olimme jälkeenpäin viestiyhteydessä kerran ja rivien välistä ilmaisin hämmennykseni tilanteesta, antaen samalla palautteen hänen osaavasta toimimisestaan kohtaamishetkellä, sain vastauksena kiitoksen palautteesta.
En oikein tiedä mikä tämä yhdestä ainoasta kohtaamisesta syntynyt tunne on, se vaan on niin valtavan vahva. Elän heterosuhteessa, missä meillä on lapsiakin ja olen elämässäni onnellinen.
Tämä kohtaaminen tuli eteen aivan yllättäen ja sai minut pökerryksiin sekä tutustumaan kaksoisliekki-asiaan.
Kohtaamisemme tapahtui tilanteessa, minkä jollakin aistilla vaistoni kautta tiesin vaikuttavan minuun vahvasti, mutta luulin ja pelkäsin sen tapahtuvan ihan toisella tavalla.
Mienhän tarkkaan uskaltaisin kertoa. Näen melkein viikoittain normaalina arkena.
Sitten emme ole samat, harmi. Itse olen useamminkin nähnyt hänet ja vasta hetki sitten kolahti kun myönsin itsellenikin tunteeni.
Mutta on kyllä todella samankaltaista, sillä itselläni ja tällä toisellakin on jotain 10-15vuotta ikäeroa, veikkaan lähemmäs 10. En ole hyvä arvioimaan tositen ikiä.
Tuntuu kyllä hassulle, jos niin vahva tunne voisi olla vain yksipuoleista!
Onko välinne erityiset, tai oletko huomannut hänen suhtautuvan sinuun jotenkin erityisesti? Toisin sanoen, tunteekohan hän samoin?
Usein kai kaksoisliekin kohtaaminen aiheuttaa hämmennystä, ja tilanne on vaikea. Esim juurikin samaa sukupuolta, aivan eri lähtökohdat, kulttuuri tms., ja ainakin toinen on varattu.
Kyse onkin toimia pelosta huolimatta, tai ettei voi olla toimimatta tilanteen mahdottomuudesta huolimatta.
Olemme tekemisissä vain töiden kautta. Mutta viime aikoina hän on alkanut hymyillä todella paljon, sen huomaa ihan jo silmistä, että se hymy on aitoa.
On hieman ujohko kuten itsekin olen, joten emme puhu paljoa muusta kuin töihin liittyvästä. Joten en tiedä yhtään hänen tunteistaan.
Suosittelen lähestymään häntä muissakin kuin työn merkeissä. Vaikka tuntuisi hullulta ehdottaa hänelle jotain työn ulkopuolista, niin tee se silti. Uskon että yllätyt ja rohkeutesi palkitaan. Et menetä siinä ainakaan yhtään mitään.
Olen ajatellut ja toivonut tunnemyrskyni menevän ohi, mutta kuukausia tämä on aina vain uudestaan mieleni täyttänyt.
Meillä molemmilla on perheet ja paljon on pelissä riskin ottamiseksi. Hän on eettistä toimintaa edellyttävässä julkisessa tehtävässä ja kohtaamisemme tapahtui hänen työtehtävässään, ja ymmärrän tilanteen haasteet siitä johtuen. Minä tapasin hänet oman työni ulkopuolisessa kuviossa, siksi uskalsin varovasti jälkikäteen viestillä lähestyä. Toki ilmaisin ymmärtäväni että lähestymiseni oli hieman epäsopiva, asetelmasta johtuen.
Tavallaan pallo on siis hänellä, olen kierrellen oman tuntemukseni kohtaamisestamme ilmaissut ja uskon että polkumme kohtaavat vielä, jos niin on tarkoitettu.
Tänne kirjoittaminen ja asian purkaminen sekä teidän kirjoitustenne lukeminen syö kärjen pahimmalta tuskalta.
Nyt tulee pitkä tauko näkemiseen kun kesälomat on.
Mietin vain, että tuleeko väleistä kiusalliset, jos hän ei haluakkaan tehdä kanssani mitään töiden ulkopuolella?
Olen vain niin hämmentynyt. Saatetaan vaan seistä lähekkäin ja hymyillä toisillemme. Noh, täytyy katsoa jatkuuko sama lomien jälkeen. Täytyy yrittää pitää mieli kiireisenä lomalla vaikka hän silti tulee mieleeni usein. Aina joku asia muistuttaa hänestä tai hänen nimi tulee esiin jossain tms.
Ota yhteyttä häneen. Voisit vaikka kertoa hänelle, että hän piristää päivääsi tai kysyä miten hänellä menee.
Milloin tuo ”viimeinen kohtaaminen” tapahtui? Tai missä päin Suomea?
Ei siitä kiusallista pitäisi tulla. Kysyt, jos jostain syystä ei ole halukas, niin jätät asian siihen ja jatkat aivan normaalisti. Se voi itseäsikin helpottaa, kun tiedät haluaako vapaa-aikanaan olla kanssasi tekemisissä.
Keski-Suomessa. Onko sinulla ollut vastaava kokemus jonkun kanssa?
Huh, miten paljon yhtäläisyyksiä näissä tapaamisissa onkaan.
Älä ita yhteyttä Jumaliin tai Seppoon
Kävikö sinulle niin kuin minulle, että rakastuit lääkäriisi? Ammattietiikka estää lääkärin kaksoisliekittelyt. Palomiehen soitan kohta sammutustyöhön, kun en kestä tätä rakkaushyrrää!
Minulla myös samanlaisia tunteita. Meillä samantapainen tilanne, ammattieettisesti suhteemme tai tunteiden näyttäminen ei ole mahdollista, enkä siis voi ottaa selvää tunteeko hän samoin minua kohtaan.
Olemme olleet tekemisissä jonkin verran töiden kautta. Ensimmäisen kerran tapasin hänet verkon välityksellä (tilaisuudessa oli monta muutakin ihmistä). En nähnyt hänen kasvojaan, mutta kuulin hänen äänensä. Hän ei sanonut mitään erityistä, jotain käsieltävään aiheeseen liittyvää. Tunnistin hänet heti omakseni ja tiesin, että haluan tutustua häneen paremmin. Kun sitten ensimmäisen kerran tapasin hänet kasvokkain hän vei jalat altani ja muu maailma hävisi hetkeksi ympäriltä. Tunne oli ja on edelleen aivan käsittämätön.
En ole koskaan ihastunut helposti kehenkään ja jos olen ihastunut, tunne on mennyt päivässä tai parissa ohi. Edes parisuhteessa ollessani en ole ikinä tuntenut näin voimakkaasti ketään kohtaan. Tunnetta on vaikea kuvailla, mutta se on jotain rakkauttakin voimakkaampaa. Ne, jotka ovat tämän tunteen kokenut tietää mitä tarkoitan.
En ole nyt tavannut tätä ihmistä moneen kuukauteen ja kaipaan häntä päivittäin. En tiedä tapaanko häntä enää koskaan. En kuitenkaan saa häntä mitenkään mielestäni. Ajoittain melkein unohdan hänet ja aina välillä kaipaus käy melkein ylivoimaiseksi, tekisi mieli laittaa hänelle viestiä, mutta en oikein voi ammatillisista syistä johtuen (vaikka emme ole olleet työn puolesta tekemisissä niin on mahdollista, että vielä olemme työn vuoksi tekemisissä. Olisi vähän turhan kiusallista, jos tunne onkin vain minun kuvittelemaani).
En tiedä haluanko romanttista suhdetta (tai minkäänlaista suhdetta) hänen kanssaan ikinä (jos siihen joskus tulisi mahdollisuus). Mutta toivon, että tapaan hänet joskus niin, että pystyn rauhassa hänen kanssaan juttelemaan edes hetken, jotta voin ottaa selvää tunteeko (tai tunsiko) hän samoin minua kohtaan. Ja niin, että keskustelu ei ole kiusallinen kummallekaan jos mitään tunteita ei ollut.
Salaa toivon, että jos joskus vielä kohtaamme, olemme valmiita toisillemme ja uskallamme kulkea yhtä matkaa edes hetken. Ja vilpittömästi uskon, että jos niin on tarkoitettu, niin me vielä kohtaamme.
Caesar's Comet?
Aka "Keisarin Komeet."
Muutaman kerran tuntunut siltä että olen kohdannut. Sellaisissa elämäntilanteissa ovat olleet tavallaan "mukana" kun on ollut vaikeaa. Mutta koskaan ei ole ollut tarvetta olla heidän kanssaan missään tekemisissä. Kaksoisliekkikokemuksen tunne loppuu tietyn ajan jälkeen ja sen jälkeen ne henkilät unohdetaan.
Oikea liekin ollessa kyseessä ihmistä ei voi unohtaa koskaan täysin koska yhteys on teidän välillä ”ilmassa” vaikkette koskaan näkisi enää. Se ei ole aina romanttinen rakkauskaan vaan voi olla ystävä,perheenjäsen tai muu sukulainen. Yhteys on intuitiivinen,jos olet auki intuitiolla,tunnet yhteyden.
Kaksoisliekki ei lopu koskaan. Yhteys on aina vaikka saattaa lieventyä.
Olen uskoakseni tavannut.
Siitä on jo parikymmentä vuotta aikaa. Se oli alusta saakka selvä peli: hän on se. Elämä kuitenkin vei eri suuntiin mutta aika tiiviisti olemme pitäneet yhteyttä kaikki nämä vuodet. Nyt se on alkanut hiipua, hiljalleen, kuluneen vuoden aikana.
Tapasin erään toisen, joka tuntui samalta. Mutta olin väärässä. En usko että toista samanlaista oikeasti enää koskaan tulee.
Omat maalit on salaiset https://www.hs.fi/urheilu/art-2000008059616.html
;>)
Olin kävelyllä, kävin viskimoukulla, istahdin pöytään jossa istui rouva 80v... itse olen 68v leskinainen... kylläpä riitti tarinaa... meni pari tuntia että hurahti... oli tosi kiva jutella... elämänkertaa siinä käytiin... traagisia juttuja... mut hienoa tämä kohtaaminen... en tunne häntä mut ehkä nyt muistan ja tunnistan myöhemmin...
Usein kun puhun/ajattelen tiettyä ihmistä, niin näen valkoisen höyhenen. Tätä on tapahtunut ihan nyt tämän kesän aikana.
Olen n. vuoden hänet tuntenut ja olen alusta asti kokenut vahvaa kiinnostusta häntä kohtaan. Keväällä ymmärsin, että olen häneen todella ihastunut.
Ja tätäkin kirjoittaessa sain hänestä hyvin vahvan merkin.
Onko hän mies? Veikkaan, että on.
Ei ole. Miksi kysyt ja mitä väliä on hänen sukupuolellaan?
Jotain tunnisteita, että kenelle kirjoittaa tai kenestä. Tunnetko hänet hyvinkin?
Jatkan.. Mikäli minä ja hän mies oltaisiin kaksoisliekkejä, se selittäisi paljon miksi ihastuin tässä tilanteessa ja miksi tunteeni saavat olla. Se jotenkin kävisi järkeen. En tiedä oletko hän mies, mutta aina on mahdollisuus. En ole hänestä mitään suurempia merkkejä saanut, mutta ajatukseni ovat hänessä usein ja en ole koskaan kohdannut yhtä mielenkiintoista ihmistä. Menin ihan sekaisin hänestä.
Haha, en ehkä halua tunnistautua liian hyvin.
Mutta olen siis nainen ja hänkin on nainen. En ole ikinä tuntenut näin naista kohtaan, enkä edes niin suurta vetovoimaa ketää kohtaan kun häntä.
Hänen tunteistaan en tiedä lainkaan. Emme ole sellaisissa väleissä, että voisin ottaa tunteet puheeksi. Mutta olemme kyllä jutelleet ja hän on alkanut ottamaan enemmän kontaktia (nyt tosin kesälomat kummallakin, niin emme niin näe) ja hymyilee minulle paljon jne.
Nyt viime aikoina häntä ajatellessa olen nähnyt paljon valkoisia höyheniä. Hän on heti tapaamisestamme lähtien pyörinyt mielessäni. Ja päädyin "hänen luokseen" kun piti valita kahdesta paikasta toinen ja valitsin vain tunnepohjalta juuri tämän. Toinen olisi ollut järkevämpi valinta, mutta tämä tuntui vain intuitiivisesti paremmalta vaihtoehdolta.
Toivottavasti löydätte toisenne. Kuten näet itse kaipailen miestä vieläkin :)
Kiitos, näen onneksi hänet vielä, sen tiedän.
Mietin vain, että onko hänellä ja minulla jokin suurempi tarkoitus vai onko kaikki vain jotain sattumaa..
Onko sinulla jokin tietty mielessä?
Tuonne väliin kerkesin kirjoittaa hänestä jotain. Mies on mielessä ollut jo pidemmän aikaa.
En huomannutkaan aiemmin viestiäsi.
Harmikseni en ole tämä mies. Olisi niin helppoa ja kivaa kun voisi vain löytää sen saman tunteen toisesta vastavuoroisena.
Itseäni hämää paljon juuri noiden merkkien saaminen. Onko juuri hänellä jokin merkitys vai onko se vain löytää itseni. Huoh.
Toivon, että vielä tapaisit hänet ja saisit selvyyden. Olen myös monesti miettinyt, että voiko niin vahva vetovoima olla vain yksipuoleista.
Näinhän se on. Kun vain saisi tietää onko vain yksin tämän tunteen kanssa vai onko tämä molemminpuolista.
Oletan, että tässä tapauksessa höyhen tarkoittaa jotakin hyvää. Ehkä hänkin ajattelee sinua usein ja höyhenet ovat merkkejä universumilta. Ehkä kannattaa koittaa olla häneen jollain tavalla yhteydessä.
Kiitos vastauksesta. Olenkin paljon miettinyt, että uskaltaisinko ottaa häneen jotenkin yhteyttä vai odotanko vain, että näemme seuraavan kerran.
Hassua on myös se, että puhuimme tänään ystäväni kanssa naimisiinmenosta ylipäänsä, niin heti tämän jälkeen näin hänen (jota ajattelen ja kenestä höyheniä saan) etunimensä, yhden kirjaimen erolla.
Myös numerot 11:11 toistuu usein, etenkin, jos olen menossa tapaamiseen, jossa tiedän hänenkin olevan.
Teppo?
Matti ja Teppo on paras aina
Joskus lepattaa löysemmin https://youtu.be/VnsJ5CTIUg4
Hassua. Eräs ihminen on hyvin paljon mielessäni ja häneen liittyä on sattunut monia eriskummallisia "sattumia", ikäänkuin merkkejä universumilta hänestä.
No vihdoin päätin, että nyt annan asian olla ihan oikeasti. Nyt aion yrittää lopettaa kokonaan hänen ajattelunsa ja olla huomioimatta merkkejä jne kokonaan.
Meni ehkä 5min tästä ja luokseni tuli joku tuntematon nainen sanomaan, että meillä kaikilla on suojelusenkelimme, jotka haluavat auttaa. Ei tarvitse kuin pyytää apua ja että he odottavat pyyntöäni. Olen hieman ihmeissäni nyt. Voiko todellakin olla niin, että tällä ihmisellä voi olla elämässäni jokin syvempi merkitys?
Totta kai voi. =) Jos hän tuntuu oikealta, hän kuuluu elämääsi
Hänen lähellä oleminen tuntuu hyvältä ja juurikin oikealta. Saan pelkästä hänen hymystään outoa energiaa itselleni. Pidempään erossa oleminen tuntuu raastavalle.
Järjellä ajateltuna tuntuu järjenvastaiselle, että olisin hänen kanssaan, mutta se tunne vain kertoo muuta.
Voinko udella, että miksi tuntuu järjenvastaiselta?
Niin tuntuu, järjenvastaiselta.
Tarkemmin ajateltuna se saattaa olla ehkä enemmänkin pelkoa eikä järjenvastaisuutta. Pelkoa, että kaikki onkin vain yksipuoleista ihastumista ja vain minulla on tunteita enemmänkin kuin tuttavuustasolle.
Olen myös niin hämmentynyt, että olen edes ihastunut häneen, sillä en ole ikinä ennen ollut ihastunut hänenlaiseen.
Ollaan nyt oltu erossa jonkun aikaa (eri työpisteet kesän ajan) ja tuntuu hirveän raasravalle olla erossa. Pelkään koko ajan ettei hän jostain syystä palaisikaan töihin syksyllä, enkä enää näkisi häntä.
Minulla oli kerran todella huono päivä ja olin kiukkuinen läheiselle, joka kohteli todella huonosti minua. Mutta kaupassa sattumalta näin tämän ihmisen ja heti tuli hyvä olo ja unohdin jopa oman kiukkuni.
Ehkä siis vain pelkään, että tunnen yksin näin syvästi ja hän ei ole kiinnostunut enempää kuin mitä yhteiset työt vaativat.
Löysin ja kuitenkin menetin. Miksi, sitä en ymmärrä itsekään...
Mn
Mitä tapahtui?
Kun viimein olisi ollut mahdollisuus meihin, ilmoitti ettei hänestä ole mihinkään vakavampaan ja tällä lauseella pyyhkäistiin suuret tinteet vuodedta 2004 lähtien maton alle.
Purematta en tätä niele. Tiedän etten ole enkä ollut väärässä meidän suhteen, mies vain välttelee nyt koska ei pysty katsomaan itseään peiliin ja pyytämään anteeksi munamaista käytöstään.
Mn
Voisitko se olla sinä mies? Käytitkö tuota samaa merkkiä toisessakin ketjussa?
Minullakin vahvat ihmeelliset tunteet häntä kohtaan, vaikka ei oikein tunnetakkaan. Ei ole helpottanut yhtään, kun ei olla nähty n.2kk, Jotain ihmeellistä meidän välillä on ja haluaisin sen selvittää.
-Nainen
Minusta tämä kuulostaa joltain muulta kuin kaksoisliekkisuhteelta. Tuntuisi, että toisestakin erossa oleminen olisi ihan kamalaa ja ei voisi olla pyytämättä anteeksi? Vaikkei enempää haluaisi olla tekemisissä, niin edes haluaisi selvittää välinne..
Pylly vastaan pyllyä and sitten Blue Flame perään 😂
Miten pystyy unohtamaan oman kaksoisliekkinsä? En enää vain jaksa tätä hänestä erossa oloa. Se tuntuu sille kuin raastimella joku sydäntä raastaisi pala palalta.
Auttakaa ja antakaa vinkkejä!
En usko, että mitenkään voi unohtaa. Tämä on raastavaa. T. Aloittaja
Normaali tunne terveelle ihmiselle.
11.11 klo 1.11 :DDD
Auttakaa, en ymmärrä mitä tämä kaikki on. Saan eräästä ihmisestä hirveästi merkkejä ja viestejä. Ja ihan selkeitä sellaisia. Hän myös hymyilee minulle todella syvästi kun näemme.
Meissä on hurjasti samaa, mutta todella paljon myös peiliefektiä ja vastakohtia. Mutta nyt olen hämilläni. Hän on ihan ensimmäinen nainen kehen olen ikinä ihastunut. Ennen pidin vain miehistä ja vaikka olin ihastunut johonkin, tiesin silti, että pidän miehistä ja olen hetero. Nyt kuitenkin tämän yhden henkilön myötä olen havahtunut siihen, etten enää pidä miehistä, enkä muista naisista. Vain hänestä. En ymmärrä yhtään, sillä kukaan muu ei ole ikinä vaikuttanut minuun tälllä tasolla ja näin voimakkaasti.
Kerran myös näin valkoisen höyhenen kun ajattelin häntä, hetken päästä hän meni ohitseni.
YouTubesta on videoita suomeksi aiheesta.
Kuulostaa liekki jutulta.
Voimia ❤️
Tämä on raastavaa 😔
Tuttua on, tyhmyyttäni egon takia hänet menetin, mutta hän palasi takaisin yli parin vuoden jälkeen mutta tällä hetkellä ei ole mahdollista yrittää muu kuin keskittyä itseensä kun hänellä uusi elämä,rivien väleistä tajusin kyllä ja tiesin ettei hän ole minua unohtanut
Molempien egot tuli suhteessa tielle ja se vei mennessään niin syvälle ettei takaisin ollut paluuta. Kyllä kaipaan häntä päivittäin ja uskon että hänkin miettii minua
❤️❤️❤️❤️❤️
En ole kohdannut, mutta mistäpä sen tietää mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Ikäiseni tummatukkaiset miehet kiinnostaa ja ehkä joku päivä löytyy oma tummatukkainen.
Kyllä.
Ensin oli valeliekki mikä muutti elämää valtavasti jo lyhyen puhelun aikana ja jälkeen, otin selvää mistä oli kyse ja keskityin itseeni kun tiesin ettei kannata puhua niin oudosta yhteydestä ja kun halusin käsitellä asian itseni kanssa ensisijaisesti. Osoittautui ettei hän kokenut samoja merkkejä ja energioita kun lopulta rohkaistuin kysymään.
Nyt on selvinnyt se oikea liekki. Tunnen energiat, näytetään aika samalta, samanlainen maku monissa asioissa, ajattelen jotain asiaa niin hän on päivittänyt samasta asiasta, saan merkkejä ja kun yritin unohtaa niin merkit vahvistui.
Joskus ”näen” hänet peilistä kun katson peiliin. Tiedän kuulostaa järjettömältä.
Magneettinen vetovoima. Tulee uniin usein. Kaipaan,ikävöin mutta en koe et mun on ”pakko” saada hänet mun elämään.
Ja kun ollaan joitain kertoja kohdattu, mun on ollut pakko katsoa pois kun tuntuu et hänen katse menee niin syvälle.
Olen kovin vaiheessa toksisen suhteen jälkeen niin keskityn edelleen itseeni.
Tekisi vähän väliä mieli lähettää hänelle viestiä kun se olisi suomen kautta mahdollista mutta vahva tunne,ettei se ole nyt ainakaan järkevää jo yksistään oman tilanteen vuoksi.
Usein välissä on joku ns. este. Pitkä välimatka, iso ikäero tai jompikumpi tai kumpikin on varattuja.
*somen kautta mahdollista
Pelkistettyä todellisuutta on
Jaa, eipä ole näkynyt ja johtunee siitä että en usko ko. skeidaan!
Olen nyt jouluvapaiden aika lukenut liekkipareista. Tämänkin keskusteluketjun luin alusta loppuun. Jotenkin jännä tässä on, että yksityiskohdat vaihtuvat, mutta kokonaisuudet ovat hyvin samankaltaisia. Tunnistan samuutta mm. eettisesti ongelmalliseen asetelmaan ja julkiseen tilanteeseen, joka johti kuohuntaan puolin ja toisin.
Olen yrittänyt unohtaa, ajatella mahdottomaksi, sillä emmehän ole varsinaisesti olleet enää edes tekemisissä keskenämme kohta lähes kahteen vuoteen, mutta tunne ei katoa. Hyvin satunnaisesti nähty tai olen nähnyt hänet kauempaa, ja silloinkin tunteet lähtevät ryöppyämään lähes hallitsemattomasti. En ole ketään kohtaan näin tuntenut aiemmin, ja toisaalta minusta tuntuu, etten tämän jälkeen enää halua ketään muuta, koska olen kokenut, miltä tuntuu täydellisen oikea. Haluan, että hän on elämässään onnellinen.
Suuri tarve olisi keskustella jonkun sellaisen kanssa, joka ei leimaa tätä höpöhöpöksi.
Rakkautta onkin toivoa toiselle onnea vaikka itseään sattuisi. Tiedän tämän tunteen. ❤️🩹
Kaksoisliekkimatka on pitkä matka.. se voi sisältää pitkiä eroja, omien tunteiden pelkoa. Välissä seksiä mutta myös tahallista suhteen sabotointia, koska ne tunteet on niin suuret ja vahvat.
Kannattaa lukea juttuja aiheesta.
Minulta katosi elämänilo, kun työnsin hänet kauemmaksi.
Kun se riistävä vetovoima ja lataus/energia oli niin huomiota ja energiaa vievää että koin itseni välillä hulluksi.
Tuntuu että käyn nyt puoliteholla ja olen käynyt pitkään.. Itken taas häntä. Ikävä todellakin.
Pian taas elelen elämääni enkä jatkuvasti mieti. Ei silti ole päivääkään kun ei hän kävisi siellä.
Saatan yhtäkkiä tuntea että hänellä ei ole kaikki hyvin ja selviää että ei ole. Tunnen kun hän ajattelee minua.
Joskus luulin että ei niin voi olla.. meidän välinen yhteys oli molemmille selvä. Olimme läheisiä ystäviä. ❤️🩹
Ehkä vielä kohdataan kaikkien vaikeuksien jälkeen, kun elämämme on suotuisa sille. Kaikella aikansa ja paikkansa. Nyt on kriisejä.
+ Ja olemme kaikesta puhuneet kyllä. Oli myös kiihkeä suhde jossain vaiheessa sen muun lisäksi. Ei kaikkea pysty tässä selittämään.
Mutta meidän synkronaatio oli pelottavaa. Unirytmistä lähtien.
Oli asioita joita ei pystynyt selvittämään. Se energian tunne oli niin ravistuttava.
Nyt olen tyhjä pussukka. 😅
Sanaton yhteys on olemassa erääseen mieheen. Kun olemme lähellä tunnemme toisemme ja se tunne jää elämään eikä siitä pääse irti. Olen ollut nyt n. puolivuotta sydän syrjälläni ja haluaisin vain hänet nähdä. Luulen että joku taho yrittää estää...vaikeaa on. Jos pääsisimme samaan tilaan olisin hänen. Tällaisia ajatuksia. Uin itse hyvin syvissä vesissä joten luulen että tämä kohtaaminen ei tule onnistumaan ihan heti. Sattumia vain. Arjen keskellä hyvin hyvin harvoin...niillä ei pääse pitkälle😪
Oonhän mää tavannut. Vuosia on kulunut siitä kun näimme. Silti oot mulle yhä hiton tärkeä ja joka kerta kun kello on 11.11/ 22.22 mietin vain sua.💚
Olisit kysynyt vaikka kaksi vuotta sitten, en ikinä olisi uskonut. Mutta joo, nyt en kyllä tyrmää.
Mitä tänä aikana tapahtui? han mielenkiinnosta kysyn.
Kaikenlaista mikä ei liity häneen mitenkään. Mutta miten eräs tuli tietyllä oikealla hetkellä elämääni vähän enemmän ja miten olen alkanut tuntea häntä kohtaan vaikka en edes tunne hyvin. Se tunne, se ainutlaatuinen tunne tuota ihmistä kohtaan.
Miksi ette ole tutustuneet paremmin?
Tiedän itsekin tuon tunteen ja jostain syystä minun henkilöni(mies) pyörii jälleen mieleni pinnalla, vaikka tiedän että olisi parempi vaan antaa olla. Tuntuu ettei näitä kaksoisliekki asioita voi edes järjellä selittää ja hippasta leikitään itse universumin kanssa.. Useimmiten tuudittaudun ajatukseen, että olen muuten vain sekaisin päästäni.
Huomio kiinnittyi tähän, koska puhuit kahdesta vuodesta. Voikohan olla, että silloin on tapahtunut jonkinlainen liekkien herääminen, en tiedä. Edelliset kaksi vuotta on ollut itselleni raastavaa aikaa. Loppujen lopuksi en saa hänestä mitään selkoa, en enää edes uskalla puhua hänelle. Jostain syystä elämäni kuitenkin työntää jatkuvasti merkkejä eteeni, jotten vain vahingossakaan pääse unohtamaan. Itsekään en tunne häntä hyvin.
sairas kokemus. haluis vaan tarttua toisen käsivarsiin ja katsoa toista. se side on näkymätön mutta sitäkin näkyvämpi arkisessa elämässä.. tuntuu ku kaikki muut ratkasut ois vääriä. mikään ei ole simppeliä enää tän kokemuksen jälkeen…
Tavattiin jo vuosia sitten ja silloin tunsin sen yhteyden. Tavattiin myöhemmin ja pääsimme toisiamme lähelle.. egot, oletukset ja status taisteli vastaan ja voitti. Enää kolmatta kertaa ei tule, eihän?
Kaksoisliekkien tarkoitus ei ole päätyä yhteen. Se on oppikoulua se. Kunhan kerroin🤷♀️
Ja sekin että jos itsekkäästi tahtoo jonkun omakseen,kehittää kaksoisliekkiteorian ja tiedättekö mitä. Se menee aivan vituralleen se.🤷♀️
Itsekkäistä ihastumisista luodaan mukamas näitä kaksoisliekkiteorioita. Noooo,luokaa. Mutta valheella on lyhyet jäljet. Ei pahalla. Menkää eteenpäin.🤗🤷♀️
Tiedän.. 👌
En tiedä. Sain ennakkoaavistuksia hänestä pitkin elämääni ennen ensi tapaamista. Erityisiä sellaisia, joista ei voi erehtyä ja useita.
Kummastakin toinen tuntui tutulta kun tavattiin.
Kuin olisi tullut kotiin, sellainen selittämätön tunne lähellään.
Eka kertaa nähtiin 11.11. klo 11 ja hän myöhästyi 11 minuuttia, tullen klo 11:11.
Kohdattu sattumalta usein eron jälkeen, kohtaamiset ovat järjettömiä vs vaikkapa välimatkaa ajatellen.
Kerran tunsin läsnäolonsa ja löysin luokseen, vieraassa kaupungissa.
Selvänäköä jonkin verran, en tiedä onko nämä sitä
vain.
Hän ei lähde mielestä pois, tiedän että en minäkään hänen.
Oli ihminen, jollaista olin aina toivonut elämääni. Aavistin ennen tapaamista, että nyt tapaan hänet.
Ero oli musertavin kokemus koskaan.
Koko elämänhistorian käynyt läpi, henkisellä matkalla.
Traumakemiaa tai mitä lie, ehkäpä sillä ei ole väliä lopulta.
En tiennyt kaksoisliekkijutuista silloin mitään.
Löysin ja kumpikin on varattu tahollaan, eli asia ei edisty ainakaan nyt mitenkään. Ihan turha haikailla perään. Kokemus oli käsittämätön, en tiennyt sellaisesta tunteesta ennen mitään.
Sama juttu.. 🫂💔😔