Kerrohan raksu vielä siitä talostasi, josta mainitsit tuolla alempana keskustelussa. Missä päin suomea talo on ja muita tietoja. Jäi mietityttämään nuo mainitsemasi kulutuslukemat tai paremminkin niiden pienuus.
Onko sinulla:
- millainen LTO, ja onko ilmanvaihto aina päällä?
- Miten arvioit puista saadun energiamäärän?
- Paljonko käytetään lämmintä vettä?
- Millainen talon muoto on?(ikkunan määrät, nurkat)
- Onko tontti suojainen etelärinne?
Minun talosta specsit ovat:
- seinät 220mm
- katto 350-400mm
- alapohja 200-250mm
- ikkunat superlasi u=1,0
- pyöriväkennoinen LTO
- 170m2 1,5 kerrosta selkeän muotoinen talo.
- suuret ikkunat kaakkoon päin, yli puolet ikkunoista kaakko-lounas linjalla.
- tontti suht suojainen(tasainen, ei tuulinen paikka), Oulunläänissä
Talosta ei vielä ole kulutuslukemia, mutta arviossani on n.100kWh/m2 kulutus. Eroja eristyksessä ei suuremmin ole verrattuna sinun taloosi, joten mietiskelin että millä ihmeellä pääset 45kWh/m2 kulutuslukemiin.
PS. Talopaketissa nuo pienet energia viritykset maksoivat "vain" 12e/m2 lisää.
Onko sinulla:
- millainen LTO, ja onko ilmanvaihto aina päällä?
- Miten arvioit puista saadun energiamäärän?
- Paljonko käytetään lämmintä vettä?
- Millainen talon muoto on?(ikkunan määrät, nurkat)
- Onko tontti suojainen etelärinne?
Minun talosta specsit ovat:
- seinät 220mm
- katto 350-400mm
- alapohja 200-250mm
- ikkunat superlasi u=1,0
- pyöriväkennoinen LTO
- 170m2 1,5 kerrosta selkeän muotoinen talo.
- suuret ikkunat kaakkoon päin, yli puolet ikkunoista kaakko-lounas linjalla.
- tontti suht suojainen(tasainen, ei tuulinen paikka), Oulunläänissä
Talosta ei vielä ole kulutuslukemia, mutta arviossani on n.100kWh/m2 kulutus. Eroja eristyksessä ei suuremmin ole verrattuna sinun taloosi, joten mietiskelin että millä ihmeellä pääset 45kWh/m2 kulutuslukemiin.
PS. Talopaketissa nuo pienet energia viritykset maksoivat "vain" 12e/m2 lisää.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Kertomus:
- millainen LTO, ja onko ilmanvaihto aina päällä?
>Nibe 410 P, aina päällä, kovemmat pakkaset pienemmällä ilmanvaihdolla ilman liian kuivumisen vuoksi. Eikä se ole se taika tässä, jos muistat esittämäni laskelman? Tuloilman esilämmityskin unohtui päälle (+20C)koko viime kesäksi.
- Miten arvioit puista saadun energiamäärän?
>Arvioin 1000kWh/poltettu puumotti, 1. vuosi 4 mottia, 2. 2 mottia, toisena vuotena vuosikulutus oli kokonaisuudessaan 1.900 kWh suurempi.
- Paljonko käytetään lämmintä vettä?
>Mielestäni normaalisti, vesimittarin mukaan vettä kokonaisuudessaan 136 m3/vuodessa kahden aikuisen ja lapsien 5,10 ja 12v toimesta, pihalla on kasteluvesi kaivo istutuksille.
- Millainen talon muoto on?(ikkunan määrät, nurkat)
>Suorakaide, ikkunoita perinnetalon tyyppisesti, eli ei pinta-alaa ihan hirveästi. Yksi erkkeri länteen, jossa isot ikkunat ja iso kattolyhty yläkerrassa etelään. Pohja on modifioitu Teri Mimmi, aika isona.
- Onko tontti suojainen etelärinne?
>Ei ole, on tasainen tontti, jota varjostavat kesällä lehtipuut etelästä ja lännestä.
Seppä on itsekin vähän ihmeissään, niin vaan kWh-mittari näyttää.
Tuon kWh/m2-lukeman antamiseen olen joutunut arvioimaan seuraavia asioita:
-Kuvittelin tälläisen perheen kuluttavan veden lämmitykseen 4.000kWh normaalisti.
-Koska osa tuosta tehdään lämpöpumpulla, laskin monen mutkan kautta lämpimän käyttöveden todelliseksi käytetyksi määräksi 2.200kWh. (Jos vähentää koko 4.000kWh:n pois näyttää lämmitys kWh/m2 entistä villimmältä)
-Seurasin kesällä, eli lämmityskauden ulkopuolella sähkön kulutusta ja sain siitä talossähkön kulutuslukemaksi 7.500 kWh, joka vähennetään kokonaisvuotuiskulutuksesta.
Se mitä jäi, jaetaan neliöiden kanssa, kuitenkin niin, että puolilämpimästä tilasta tulee vain puolineliötä neliötä kohti.
Tälläinen teoria minulla olisi:
Sama olisi minimieristyksellä tekisi 100kWh/m2*200m2=20.000kwh
Ilmaisenergiat laitesähkö: 5.000kWh
Auringon passiivienergia: 3.000 kWh
Ihmisten tuottama energia: 2.000 kwh
Yhteensä 30.000kwh, josta leikataan kokonaisuudesta (koko energiavirrasta joka kulkee ulos) 35 % eristämällä ja LTO:ta parantamalla pois, tulee yht. 19.500 kwh.
Vähennetään edelliset ilmaiset pois: 19.500kWh-10.000kWh=9.500kWh/200m2=47,5 kWh/m2. Onkohan tässä mitään järkeä?
kotipaikka on Vantaa.
Tässä tutkittavaa: http://www.tkk.fi/Yksikot/Talo/opetus/Elinkaari/luentomateriaali/Luento14.pdf
Voinen muistaa väärin, mutta olikohan tämän kirjoittaja Rannanpeltotalon rakentaja?
(kts. linkki) eri lämmöneristysominaisuuksia parannettiin ymmärtääkseni keskimäärin Normitalossa 2003 37 % ja lämmitysenergiantarve tipahti samalla 75 kWwh/m2 a=>31kWh/m2 a, eli 59%.
Nyt vasta heräsin tuohon 12 €/m2 lisäkustannukseen. Ei ole todellakaan kallis, jos tuo ennustettu 45 kWh/m2,a toteutuu, lisäinvestointi on kuitattuna alle kolmeen vuoteen pois suoralla sähkölämmitykselläkin.
Minulla on u-arvojen ja paikkakunnan astepäivälukujen mukaan laskettuna lämmitystarve n.20000kWh josta osa tulee ns. ilmaisenergiana ja osa kotitaloussähköstä joten pelkkään lämmitykseen menisi ehkäpä n.60-70kWh/m2. Jää nähtäväksi...
Kotitaloussähkökstä suurin osa auttaa lämmityksessä joten on hieman harhaanjohtavaa vähentää se lämmityksestä. Toisaalta tuo on aina se "pakollinen" sähkölämmitysosuus myös muilla lämmitysmuodoilla. Minusta vaikuttaa että motivan arvoissa ei ole vähennetty noita kotitalous ym. osuuksia vaan päinvastoin lisätty ne ja ilmoitettu kokonaisenergiankulutus per neliö.
Motivan arvot ovat käsittääkseni laskennallisia arvoja, eppäilen onko niitä tarkoitettu edes kuvaamaan todellisia kulutuslukemia.
Täässä luulen sinun tarkoittavan motivoittaja-kilpailun rakennusten vertailuarvoja. Laskennallinen tapa on sovittu ennalta, vertailun tasapuolisuuden vuoksi.
En minä tuota kotitaloussähköä vähentänytkään kokonaan. Käsitykseni mukaan meillä menee n. 7.500 kWh kotitalous- ja kiinteistösähköön kesäaikaisen kulutuksen perusteella.
Arvelin siitä käytettävän 7.000.kWh sisätiloissa, kerroin sen 0,7:llä ja sain siitä hyödyksi 4.900kWh ja pyöristin sen 5.000 kWh:ksi.
Laskelma ei ole todellakaan mikään tieteellisen tarkka, vaan yritän sillä mallintaa ja ymmärtää asiaa, kun on ihan kuin joku "tuotannon tekijä" puuttuisi.
Uuden laskentaohjeen pitäisi tulla vapun jälkeen näytille. Eräs tavoite lehtitietojen mukaan on ollut myöskin näiden "ilmaisenergioiden" huomioon ottaminen energiatarpeen laskemisessa.
Sillä vähentämisellä tarkoitin tätä:
"tulee yht. 19.500 kwh.
Vähennetään edelliset ilmaiset pois: 19.500kWh-10.000kWh=9.500kWh/200m2=47,5 kWh/m2. Onkohan tässä mitään järkeä?"
Tuossa talon energiatarve on 97kWh. Vaikkakin lämmitysjärjestelmän tuotettavaksi jää vain 47kWh/m2. En tiedä mikä on sitten "oikea" tapa ilmoittaa. Minä ajattelin tuota ensimmäistä ja sinä ilmoitit tuon toisen ja sitten olin ihan :O. Tuolla sinun esittämälläsi tavalla voi olla että minulla menisi 60-70kWh/m2.
Kansantajuisin lienee paljonko mittari näyttäisi kaikkineen, kotitaloussähkö lämminvesi lämmitys puut. Joskus tuon arvionti vain on hieman hankalaa.
, menee omalta, toteutuneen osalta näin:
Kwh-mittarin vuotuinen, kaikki,(sis. huoneisto-,kiinteistö-, käyttövesi- ja suorasähkölämmityssähkö) lukema/huoneistoala= 76 kWh/m2,a. (Huoneistoala=korjattu ala, puolilämpimän tilan 1 m2 vastaa 0,5m2 lämmintätilaa), puita meni 0,015 m3/m2,a ;-).
Kerrosalalle sama: 65 kWh/m2, a ja 0,013 m3/m2,a.
Lueskelin nuo jutu linkin takaa. Mielenkiintoisia asioita. Niistä voi päätellä mikä on tulevaisuutta. Ihmettelin että miten voi lämmitystarve tippua 50% jos eristystä parannetaan 30%, mutta melko loogista se on kun tuon luki. Kun eristystä parannetaan tarpeeksi, niin sen lisäksi että riittää pienempi teho, sitä tarvitaan lyhyemmän aikaa talvessa. Lämmityskausi oli siinä yhdessä vtt:n talossa vain kolmen kuukauden mittainen(joulu-tammi-helmikuu).
En usko että minä noilla parannuksilla pääsen vielä ihan tuohon 45kWh/m2. Oulun korkeudella on paljon kylmempää kuin Vantaalla, mutta jonnekin 60-70kWh/m2 voi ehkä päästäkin. Onko sinulla paljon varaavia massoja sisätiloissa? Niistä on ilmeisesti selvää hyötyä kun eristävyyttä on parannettu.
minulle on tullut nyt viime aikoina sellainen käsitys, että siitä ei olekaan niin paljon hyötyä hyvin eristetyssä talossa, ts. vähemmän eristetyssä rakennuksessa massiivisuudesta on enemmän hyötyä.
Jos lämpövirta on pieni sisältä ulospäin, on myös sisäilman lämpötilan muutos vähäistä ja viive pidempi. Silloinhan ei massiivisuuden tasaavasta vaikutuksesta olekaan enää niin paljoa hyötyä?
Matalaenergiatalon tulisijan tulee olla tietenkin masiivinen. Sen tulee jakaa mietoa lämpöenergiaa pitkällä aikajaksolla, lyhyt kova lämpöpiikki tekee vain ylilämpöä.
Normaali puurunkoinen talo tämä on, ihan minimi määrällä kivirakennetta.
Tuohon kolmen kuukauden lämmityskauden pituuteen en kyllä usko. Mutta olen kyllä huomannut selvän pisteen omassa lämmityksessäni, kun ulkolämpötila laskee tuonne 2 - 3 C paikkeille, silloin alkavat lämmityslaitteet heräämään eloon (Muuten tämän vuoksi en ole pitänyt ilpin hankintaa ajankohtaisena). Sähköpatterin valo alkaa satunnaisesti tuikahtelemaan ja vastuksen merkkivalo Nibessa ilmoittaa itsestään.
Yksi etu sinulla on, nimittäin ilmanvaihtolaiteen parempi kyky palauttaa tulisijan lämpöä. Pilppi vuotaa tavallaan yli kaiken mitä pieni kompura ei saa teholtaan kiinni. Pyöriväkennoinen taas palauttaa aina sen suhteellisen määrän. Eiköhän sillä saa tulisijan ahkerasta käytöstä enemmän hyötyä?
"Jos lämpövirta on pieni sisältä ulospäin, on myös sisäilman lämpötilan muutos vähäistä ja viive pidempi." Riippuu minkä vaikutus sisälämpötilaan. Ulkolämpötilan muutoksiin tuo pätee. Lämpökuormituksissa tilanne on toinen.
Jos ajatellaan että tietyllä ulkolämpötilalla, matalaenergiatalon huone tarvitsee 500W pysyäkseen lämpimänä, normitalossa samainen huone tarvitsee 1kW. Jos tämä huone on esim. keittiö jossa keitellään pottuja yms., voi kokkailun lämpökuorma (esim. 5kWh kokkailun aikana) ylittää reilusti lämmöntarpeen ja huone ylikuumenee. Ylilämpöä ei synny normitalossa niin helposti koska lämpökuorma ei ylitä lämmöntarvetta niin paljon. Massiivisuus lisää puskuria joten huoneen lämpötila ei nouse kovinkaan paljon (5kWh nostaa esim 1°C). Sama ilmiö voi toistua kun saunotaan ja lto palauttaa kuumaa ilmaa, aurinko paistaa keväällä ikkunoista sisään tai talossa on hetkellisesti paljon ihmisiä.
Jos tulisija on keväällä/kesällä kylmillään sen tasaava vaikutus saattaa olla aika suuri. Massiivisuudella on kaksi merkitystä; korkeampi lämpötila aiheuttaa suuremman lämpöhukan ja tasainen lämpötila lisää mukavuutta. Lämpötilan saa toki pysymään tasaisena jos tehostetaan ilmanvaihtoa ja laitetaan ylilämpö harakoille(ei liene järkevää).
Tuo kolmenkuukauden lämmityskausi oli minimienergia talossa(25kWh/m2).
kun vertaan omani U-arvoja ja mittaamiani kulutuksia, sekä tuon Inducon-projektin matalaenergiarakennuksen U-arvoja ja kulutusta, tulos on, että voisit alkaa odottelemaan lämmityksen osuudelta puolta aiemmin arvioimaasi kulutusta.
Muutama hassu poltettu puumotti talvessa ja olet samassa kulutuksessa kuin minimieristettyyn taloon paljon kalliimman lämmitysjärjestelmän laittaneet.
Rakennuslehden yhden artikkelin mukaan vain 10% valmistuneista rakennuksista on eristetty paremmin kuin normi vaatii. Tämähän on iso kansantaloudellinen vahinko!?!
"Rakennuslehden yhden artikkelin mukaan vain 10% valmistuneista rakennuksista on eristetty paremmin kuin normi vaatii. "
Golf-virta lakkaa kohta lämmittämästä Suomea. Keskimääräinen lämpötila tipahtaa 10 astetta. Silloin ei lisäeristyksestä ole haittaa.