Kuka älypää keksi, että tuohta kerätään museoalueelta näkyvältä paikalta ja samalla pilataan kaunis sekametsämaisema? Kunnalla olisi varmaan ollut sopivaa koivikkoa syrjemmälläkin.
Tuohenkiskojat
Anonyymi
101657
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Jos näin on,että museoalueelta on revitty tuohia.Laittaisin vastuuseen
töistään.TÖRKEÄÄ.....
Mutta eikös tuohenkiskonta juuri kuulukin museon kontekstiin, näinhän esimmäi-
set isimmekin tuohta työstivät. Museon funktio ei ole mielestäni kauniit puulusikat
kiiltäväin savivatien seurana tahi vatupassilla pilatut hirsinurkat joita poispilatut
suomalaiset ällistelevät kuvina alkeellisesta elämästä tajuamatta kuinka kätevästi
ennen meitä syntyneet osasivat pärjätä suomalaismetsissämme.
Tuohesta on kautta historian tehty tarvekaluja; astioita, kontteja ja vasiten löttösiä
jotka olivatkin oivalliset kapistukset kaskenpoltossa. Tuohta on meillä kiskottu aina
joten se sopii myös museon piiriin.
Kasvaa ne siihen takaisin. Nykyään kun ollaan niin herkkiä.
Taitaa olla uusiutuva luonnonvara..
Kiitokset arvostuksesta aloittaja kun mainitsit minua "älypääksi". Hieno kunnianosoitus,
Tuohen kiskonta koivusta on kansanperinnettä. Tuohia museolla tarvitaan tuulimyllyremontiin, myllyn kattoon sekä kapilaarikatkoksi perustuksen ja puuosien väliin, yms.
Tämän kesää koivut muistuttavat tuohenkiskonnasta, mutta ensitalvena ne kaadetaan pois. Nämä koivut ovat erittäin vanhoja ja osaksi heikkokuntoisia. Tuohen kiskontaan on lupa kunnasta ja asiasta on neuvoteltu myös puunostajan sekä kunnan metsiä hoitavan Metsänhoitoyhdistyksen kanssa. Yhdistys on luvannut että ko. koivut liitetään tuleviin metsäkauppoihin, jolloin puuaines saadaan hyödynnettyä.
Näin hyvälaatuista paksua tuohta ei jokapaikasta löydy ja on tärkeää että puut ovat kaadettavia. Ei ole fiksua lahottaa koivuja pystyyn, mistä tulisi vaaratilanteita. Koivujen lehdet puolestaan lentävät museon katoille ja kiihdyttävät niiden lahoamista.
Koivut eivät toki kuole, vaikka tuohta kiskotaankin. Niiden pinnat kuitenkin ovat ikuisesti sen näköisiä että tuohta on kiskottu, eli eivät ole koskaan kauniita.
Nyt ei tarvitse lähteä Virosta saakka hakemaan tuohia. Helposti lähti ja kyllä tällä hommalla enemmän kuin palkkarahat ansaittiin. Varsinkin jos Suomen hintatasoon vertaa, tuohen hinnan pyöriessä 20 eurossa/m2.
Tuohet maksaa Virosta haettuna 10 euroa/neliömetri. Kun on hyviä kaadettavia tuohipuita niin äkkiä tuohi lähtee. Noin tuhannen euron edestä otettiin nyt tuohta ja huomioitavaa on että tuohien haku Virosta olisi myös teettänyt viikonlopputöitä. Rahtipalvelunakin hintaa olisi tullut, eikä voi tietää mitä saa.
Jarkko Rossi
Myllyt pyörimään hanke
Konneveden Kotiseutuyhdistys ry
045 675 5212
Asia kunnossa kun on lupa. Ja puut kaatoikäisiä.
Vähän asian sivusta: Mikähän vimma tällä kylällä on kaataa tai kuivattaa pystyyn puita? Ihan sellaisilta paikoilta, missä eivät ole haitaksi kenellekään. Viedään luonnon eläimiltä kaikki kasvit pois, eivät saa linnut ja oravat oleskella ilahduttamassa ihmisiä. Joku nauttii niistäkin ja puista kotinsa lähettyvillä. Pitääkö kaiken olla sileää tasaista maata?
Eikä siinä kaikki, joku idiootti raivatessaan käy yksityisen tontilta kaatamassa puita kysymättä. Voivat olla hyvinkin tärkeitä jollekulle, joka on seurannut niiden kasvua.
"Ensitalvi" tuli ja meni ja siellähän puut töröttää vieläkin...
Tekkeytyyvät vielä.
Hyviä klapia saisi kun ei ole kuori hidastamassa kuivumista eikä nokeamassa piippua. Hyvää sahamäntyä olisi myös tuossa rinteessä.