Viime aikoina olen ollut ylityöllistetty, sillä muuan kunta pyysi minut apuun laittamaan raha-asiansa kuntoon. Kyseinen kunnan talous kun on retuperällä, sillä he ovat ylittäneet budjettinsa kalliiden ja epäpätevien konsulttien vuoksi. Niinpä, kun satuin paikalle parhaassa puvussani ja erehdyin sanomaan kaksi sivistyssanaa samassa lauseessa kunnanjohtajan kuullen, minusta tehtiin asiantuntija. Vaikka tiedän ekonomiasta vähemmän kuin Pelle Miljoona hiustenhoidosta, se ei haitanne pätkääkään. Nykyäänhän ei ole mitään väliä, onko henkilöllä mitään pätevyyttä. Antavathan homoseksuaalit heteromiehille ohjeita, kuinka miellyttää naisia. Puhumattakaan eräästä ”sisäisestä sankarista”, kulttuuriministeri Karpelasta, paavista perheneuvojana ja siitä, miten viime vuoden ikäloppu tangoprinsessa-ruppana kertoo Kymppitonnissa (enhän minä sitä katso, mutta kaveri kertoi…) antavansa laulutunteja, vaikka ääni on kuin sumusireenillä…
Mutta, vielä tuohon taloudenhoitoon palatakseni. Teimme kerralla lopun kuolleen hevosen ruoskimisesta. Päätimme, että jokaisen kunnan työntekijän työtaakka tuplataan, mutta palkka pysyy samana. Asiantuntijoiden mukaan tämä lisäisi ennenaikaisia kuolemia, joten otimme sen huomioon. Siksi otimmekin jokaiselle työntekijälle henkivakuutuksen! Laskelmien mukaan työntekijä on tästedes kunnalle keskimäärin 36.2 % arvokkaampi kuolleena.
Eräässä kunnassa (ihan totta!) dimensionaalisesti laajentuneet työntekijät määrättiin Painonvartijoihin kunnan kustannuksella. Tätä ajatusta päätimme kehittää eteenpäin: työilmapiirin kehittämiseksi ja (muiden ihmisten) viihtyvyyden parantamiseksi rupsahtaneen näköisille työntekijöille kustannetaan kauneusleikkaus. Lisäksi vanhoille, jo parhaan teränsä menettäneille työntekijöille järjestetään pakollisia virkistystapahtumia, kuten laskuvarjohyppyjä ja selviytymiskursseja äärioloissa. Tämä on merkittävä askel myös valtiontaloudelle: hyvällä tuurilla eläkkeissä tulee säästymään pitkä penni.
Työntekijöiden motivoiminen tulee olemaan tärkeää, jotta tehokkuus maksimoituisi. Sen vuoksi pinnallisten palkankorotusten ja rahabonusten sijaan tulee panostaa syvällisempään, moniarvoisempaan palkitsemiseen, kuten kunnan logoilla varustettuihin muovirihkamaan ja kahvikuppeihin sekä tunnearvoltaan mittaamattomiin kunniakirjoihin (parhaille työntekijöille jopa väritulostukset!).
Nyt olen jo osoittanut olevani visionääri talouden ja johtamisen alalla. Tästä eteenpäin voin nostaa palkkaa yhdentekevistä jorinoista.
”Älkää tehkö töitä enemmän, vaan fiksummin!”
”Osaako kukaan teistä työntekijöistä arvata, miksi teidän sijaan kuntaanne palkattiin ulkopuolinen ajattelemaan?”
”Vaikka palkkanne onkin vain viidesosa omastani ja työaikanne 1.5-kertaiset, olette silti yhtä tärkeitä (vaikkakin vähemmän arvokkaita)!”
”On irrelevanttia integroitua paradigmaattiseen missioon, jos implementointi on apokryfista.”
”Tässä kunnassa työ itsessään on palkinto. Ensi vuonna meillä onkin varaa tuplata kaikki palkinnot!”
Vaikka olenkin nyt pätkätöissä talouspuolella, älkää huoliko, arvoisat palstalaiset. Vastaan edelleen lukijakirjeisiin.
”Vanha isotätini kuoli, ja perintöäkään ei tullut kohdalleni. Lisäksi naiseläjä oli suoraan sanoen aivan karsea akka. Vanhempieni mukaan saan itse päättää, lähdenkö hautajaisiin. En todellakaan tahtoisi, mutta toisaalta haluan olla tahdikas omaisia kohtaan. Miten minun tulisi menetellä?” nimim. Tympääntynyt
Tahdikkuuden vuoksi on syytä menetellä seuraavasti, tavalla, joka on peräisin Mark Twainilta. Lähetä adressi, jossa ilmaiset pahoittelusi siitä, ettet päässyt tulemaan (älä kirjoita: ”viitsinyt tulla”; tässä kohti valkoinen valhe sallitaan), mutta kerro, kuinka ilahtunut olet tapahtuman järjestämisen johdosta.
”Olen jo pitkään pohtinut käsitettä ’köyhä’. Ymmärrän, että köyhyysraja on ympäristöstä riippuva tekijä, mutta kuinka esim. Suomessa köyhyys pitäisi määritellä?” nimim. ThinkTank
Meillä Suomessa köyhyyden tarkasteluun voidaan ottaa esimerkiksi suhtautuminen autoon. Tässäkin on huomattavia eroja eri alueilla. Seuraavassa esimerkkejä eri puolilta Suomea, kuinka eri paikkakunnilla määritellään köyhä:
Kainuu: Ei ole varaa pitää minkäänlaista autoa.
Pohjois-Karjala: Auto on ikäloppu rotisko, polttoaine haetaan rajan takaa (ja samalla nestetankkaustarpeita omistajallekin).
Helsinki: Perheen autossa on ruostetta.
Kauniainen: Perheen sijoitusneuvojan autossa on ruostetta.
Maarianhamina: Talar finska. Och en bil? En yacht måste det ju vara!
”Olen kyllästynyt liikakiloihini. Mikä näistä muotidieeteistä (Atkins, Zone ym.) on parhain? Tahtoisin päästä kesäkuntoon.” nimim. fatman
Jokaisessa dieetissä on hyvät ja huonot puolensa. Useimmassa tapauksessa tulokset eivät ole pysyviä, mutta haluan silti mainita erään miespuolisen potilaani, joka pääsi kuin pääsikin lopullisesti eroon sadasta rasvan- ja selluliitintäyteisestä liikakilosta! Tämä ei toki ollut helppoa: avioeroprosessihan on aina raskas.
Kannattaa varoa kaikkia laihdutuskuureja, joita markkinoidaan fraasilla ”kumouksellinen dieetti”. On olemassa vain yksi oikea tapa toteuttaa kumouksellinen dieetti. Tätä on sovellettu mm. Pohjois-Koreassa: ensin tehdään revoluutio ja sitten kellään ei enää olekaan lihaa luiden päällä!
Apu
[email protected]
Mutta, vielä tuohon taloudenhoitoon palatakseni. Teimme kerralla lopun kuolleen hevosen ruoskimisesta. Päätimme, että jokaisen kunnan työntekijän työtaakka tuplataan, mutta palkka pysyy samana. Asiantuntijoiden mukaan tämä lisäisi ennenaikaisia kuolemia, joten otimme sen huomioon. Siksi otimmekin jokaiselle työntekijälle henkivakuutuksen! Laskelmien mukaan työntekijä on tästedes kunnalle keskimäärin 36.2 % arvokkaampi kuolleena.
Eräässä kunnassa (ihan totta!) dimensionaalisesti laajentuneet työntekijät määrättiin Painonvartijoihin kunnan kustannuksella. Tätä ajatusta päätimme kehittää eteenpäin: työilmapiirin kehittämiseksi ja (muiden ihmisten) viihtyvyyden parantamiseksi rupsahtaneen näköisille työntekijöille kustannetaan kauneusleikkaus. Lisäksi vanhoille, jo parhaan teränsä menettäneille työntekijöille järjestetään pakollisia virkistystapahtumia, kuten laskuvarjohyppyjä ja selviytymiskursseja äärioloissa. Tämä on merkittävä askel myös valtiontaloudelle: hyvällä tuurilla eläkkeissä tulee säästymään pitkä penni.
Työntekijöiden motivoiminen tulee olemaan tärkeää, jotta tehokkuus maksimoituisi. Sen vuoksi pinnallisten palkankorotusten ja rahabonusten sijaan tulee panostaa syvällisempään, moniarvoisempaan palkitsemiseen, kuten kunnan logoilla varustettuihin muovirihkamaan ja kahvikuppeihin sekä tunnearvoltaan mittaamattomiin kunniakirjoihin (parhaille työntekijöille jopa väritulostukset!).
Nyt olen jo osoittanut olevani visionääri talouden ja johtamisen alalla. Tästä eteenpäin voin nostaa palkkaa yhdentekevistä jorinoista.
”Älkää tehkö töitä enemmän, vaan fiksummin!”
”Osaako kukaan teistä työntekijöistä arvata, miksi teidän sijaan kuntaanne palkattiin ulkopuolinen ajattelemaan?”
”Vaikka palkkanne onkin vain viidesosa omastani ja työaikanne 1.5-kertaiset, olette silti yhtä tärkeitä (vaikkakin vähemmän arvokkaita)!”
”On irrelevanttia integroitua paradigmaattiseen missioon, jos implementointi on apokryfista.”
”Tässä kunnassa työ itsessään on palkinto. Ensi vuonna meillä onkin varaa tuplata kaikki palkinnot!”
Vaikka olenkin nyt pätkätöissä talouspuolella, älkää huoliko, arvoisat palstalaiset. Vastaan edelleen lukijakirjeisiin.
”Vanha isotätini kuoli, ja perintöäkään ei tullut kohdalleni. Lisäksi naiseläjä oli suoraan sanoen aivan karsea akka. Vanhempieni mukaan saan itse päättää, lähdenkö hautajaisiin. En todellakaan tahtoisi, mutta toisaalta haluan olla tahdikas omaisia kohtaan. Miten minun tulisi menetellä?” nimim. Tympääntynyt
Tahdikkuuden vuoksi on syytä menetellä seuraavasti, tavalla, joka on peräisin Mark Twainilta. Lähetä adressi, jossa ilmaiset pahoittelusi siitä, ettet päässyt tulemaan (älä kirjoita: ”viitsinyt tulla”; tässä kohti valkoinen valhe sallitaan), mutta kerro, kuinka ilahtunut olet tapahtuman järjestämisen johdosta.
”Olen jo pitkään pohtinut käsitettä ’köyhä’. Ymmärrän, että köyhyysraja on ympäristöstä riippuva tekijä, mutta kuinka esim. Suomessa köyhyys pitäisi määritellä?” nimim. ThinkTank
Meillä Suomessa köyhyyden tarkasteluun voidaan ottaa esimerkiksi suhtautuminen autoon. Tässäkin on huomattavia eroja eri alueilla. Seuraavassa esimerkkejä eri puolilta Suomea, kuinka eri paikkakunnilla määritellään köyhä:
Kainuu: Ei ole varaa pitää minkäänlaista autoa.
Pohjois-Karjala: Auto on ikäloppu rotisko, polttoaine haetaan rajan takaa (ja samalla nestetankkaustarpeita omistajallekin).
Helsinki: Perheen autossa on ruostetta.
Kauniainen: Perheen sijoitusneuvojan autossa on ruostetta.
Maarianhamina: Talar finska. Och en bil? En yacht måste det ju vara!
”Olen kyllästynyt liikakiloihini. Mikä näistä muotidieeteistä (Atkins, Zone ym.) on parhain? Tahtoisin päästä kesäkuntoon.” nimim. fatman
Jokaisessa dieetissä on hyvät ja huonot puolensa. Useimmassa tapauksessa tulokset eivät ole pysyviä, mutta haluan silti mainita erään miespuolisen potilaani, joka pääsi kuin pääsikin lopullisesti eroon sadasta rasvan- ja selluliitintäyteisestä liikakilosta! Tämä ei toki ollut helppoa: avioeroprosessihan on aina raskas.
Kannattaa varoa kaikkia laihdutuskuureja, joita markkinoidaan fraasilla ”kumouksellinen dieetti”. On olemassa vain yksi oikea tapa toteuttaa kumouksellinen dieetti. Tätä on sovellettu mm. Pohjois-Koreassa: ensin tehdään revoluutio ja sitten kellään ei enää olekaan lihaa luiden päällä!
Apu
[email protected]
Vastaukset 5
Vanhimmat
et oo hauska.
Olet Apu-setä liian snobi. Ihmiset eivät yleensä pidä sellaisesta.
Tämänkertaisen tekstini alkuosan punainen lanka oli irvailla vähän nykyajan tapaa palkata konsultteja ja luennoitsijoita "hoitamaan asioita" kalliilla hinnalla. Dilbert meets Jari Sarasvuo, voisi sanoa, mutta suomen ja englannin sekoittaminen se vasta snobimaista olisikin... Tämän erityisteeman vuoksi kieliasu oli vielä hiotumpaa jargonia kuin tavallisesti.
Yleisestikin ottaen Apu-sedän "huumori" (jonka mahdollisen olemassaolon nimim. kamera ehtikin jo yllä falsifioida mitä moninaisimmin argumentein) perustuu kontradiktioon. Päällisin puolin asiallinen akateemikko, jolle tarpeettomien sivistyssanojen viljely on rakas harrastus, antaa neuvoja, joiden alkulähteen näyttämiseen tarvittaisiin taskulampun omaava lääkäri... Lisää soppaan solvaukset, asiattomuudet, sanaleikit, kärjistykset ja variaatiot vanhoista vitseistä, niin paketti on valmis.
Olen pahoillani, mikäli pseudokultivoitunut tyylini aiheuttaa vastustusta. Mutta olen melko varma, etteivät nämä tuotokset (tai pikemminkin suollokset) olisi lainkaan toimivia arkisempaan, käytännönläheisempään asuun muotoiltuna. Olen itse jäävi arvostelemaan, toimivatko ne nytkään: ottakaa silti huomioon, ettei tästä makseta minulle mitään, vaan teen näitä omaksi (ja toivottavasti muidenkin) huvikseni. Toki, mikäli ketään ei kiinnosta tai naurata, voin lopettaakin (ainakin tällä palstalla).
Kiitos kritiikistäsi, mukavaa kevättä ja kesän odotusta!
ethän
Monet eivät ilmeisesti ymmärrä juttujasi, minä ymmärsin, suorastaan naurettavaa tavaraa.
Jatka samaan malliin!