Olen lueskellut oikiksen pääsykokeita koskevia, ja yleisesti oikiksessa opiskelua koskevia viestejä. Ihmettelenpä vain, miksi täällä on vallalla outo lynkkausasenne ja kysyjien haukkuminen... Todella epärakentavia kommentteja annetaan niille, jotka jotakin uskaltavat kysyä.
Aurinkoinen sää nimittäin muistutti minua tänään omasta luku-urakastani viime keväänä (ja kuinka istuin sisällä ja harmittelin kevään kulumista:), joka tuottikin sitten toivotun tuloksen eli paikan oikeustieteellisessä tiedekunnassa. Ajattelinkin, että voin mielelläni toimia "virtuaalituutorina" ja vastata pääsykokeisiin lukevien (tyhmiinkin) kysymyksiin ilman morkkausta!
Joka tapauksessa tsemppiä kaikille puurtajille, kärsivällisyys kyllä palkitaan! :)
Aurinkoinen sää nimittäin muistutti minua tänään omasta luku-urakastani viime keväänä (ja kuinka istuin sisällä ja harmittelin kevään kulumista:), joka tuottikin sitten toivotun tuloksen eli paikan oikeustieteellisessä tiedekunnassa. Ajattelinkin, että voin mielelläni toimia "virtuaalituutorina" ja vastata pääsykokeisiin lukevien (tyhmiinkin) kysymyksiin ilman morkkausta!
Joka tapauksessa tsemppiä kaikille puurtajille, kärsivällisyys kyllä palkitaan! :)
Vastaukset 14
Vanhimmat
Ihana et vielä löytyy tollasiakin ihmisiä, eikä kaikki vaan oo täysiä k*päitä.
Moro!
Täytyypä käyttää tilaisutta hyväkseen ja kysyä muutamaa asiaa... =)
Eli missä päin opiskelet oikeustiedettä? Ja kuinka monennella kerralla pääsit sisään? Entäpä opiskelutoveriesi kokemukset, kuinka monta kertaa he noin keskimäärin yrittivät sisäänpääsyä?
Sitten paljon puhutuista valmennuskursseista. Kävitkö itse sellaista? Jos kävit, niin mikä on mielipiteesi?
Kiitos jo etukäteen!
1) Kun luit, miten luit? Montako kertaa alueen läpi, millaisia tekniikoita, esim kirjoititko paperille vai luitko vain "haukionkalahaukion.."
2)Mitenkä vapaata se opiskelu siellä on, meinaan jos käyn töissä (kunnon töissä) toisella paikkakunnalla ja perhe jää tänne etelämpään, niin onnistuuko kulkea/opiskella Rovaniemellä? Olisihan se aina mukava muuttaa kaikki yhdessä, mutta miehen vaikea saada töitä Lapista.
3)Tuntuiko sinusta keväällä/ kesällä ennen pääsykoetta että et "osaa mitään" tai siis epävarmuutta..vai osasitko 650 sivun alueella jokaikiset "luettelot" ULKOA?
4)Millaisia valmennuskursseja kävit? Itse olen käynyt vuoden kestävän jota lopettelen nyt (ei minusta mitenkään HIRVEÄSTI apua) Kannattaisiko ottaa vielä se Artikalan etätehtäväkurssi:)?
Kiitos paljon jos viitsit vastata, nämä olisivat tärkeitä asioita:)
Ensi syksystä kaikki muuttuu yliopistolla. Tähän asti oikeastaan ei ole mitään ollut pakkoa. Lunetoista sai korvaavia pisteitä tai korvasivat tenttikysymyksiä.
Opiskelu on enimmäkseen perustunut itsenäiseen opiskeluun eli lukemiseen. Luettava on paljon.
Nyt tulee muutoksia. ja todennäköisesti järjestelmä muuttuu koulumaiseksi eli istuutaan kuin koululaiset koulupenkillä ympäri kelloa.:(
Moro!
Opiskelen Helsingissä. Sisään tiedekuntaan pääsin ensimmäisellä yrittämällä. Kokemukseni mukaan useimmat ovat päässeet toisella kerralla, mutta kyllä meitä yhden kerran onnettariakin löytyy ihan kiitettävästi. Varsinkin kun viime vuonnahan viime vuoden abit saivat 2 lisäpistettä. Kävin Pykälän valmennuskurssin ja voin kyllä suositella lämpimästi. Omalla kohdallani se toimi eräänlaisena henkireikänä ja motivaationlähteenä yksinäisen puurtamisen välillä. Juuri sieltä saatu tsemppaus oli ehkä se omalla kohdallani tärkein anti. Toki myös epäselvät kohdat selkenivät kurssilla. Tosin en näe mitään estettä sille, etteikö kurssiakin käymättä voisi tiedekuntaanpäästä. Lukeminen on kuitenkin se ensisijainen juttu, ei siellä kurssilla kukaan sitä tietoa päähäsi saa, ellet itse tee töitä.:)
Moikka Bilbo
1) Luin koittaen ymmärtää. Monet puhuvat pänttäämisestä ja ulkoa opettelusta, mutta omalla kohdallani en varsinaisesti sellaiseen ruvennut. Tein myös joistakin keskeisimmistä asioista ajatuskarttoja ja luetteloita, joita sitten ripustelin kevään mittaan seinät täyteen :)En laskenut montako kertaa kirjat tuli luettua, riippui varmaan kirjasta, mutta uskoakseni sellainen 5-6 kertaa huolella ja viime päivinä kertauksenomaisesti nopeammin. Olen hidas lukemaan ja sivuja sain luettua päivässä about 40-60 aiheesta riippuen. Huomasin myös ettei lukutekniikan ja kertamäärien suhteen kannata verrata itseään muihin, siitä tulee vain turhaa stressiä. Vanha viisaus: ei se määrä vaan laatu pitää oikiksen pääsykokeisiinkin lukiessa hyvin paikkansa. Ei kannata lukea vaan lukemisen vuoksi ja koittaa saada kirjoja nopeasti ja useaan kertaan läpi, vaan pitäisi yrittää ymmärtää lukemansa. Tein myös muistisääntöjä erilaisista listoista jne. Tekniikkana mulla olivat myös eriväriset alleviivaustussit, joilla korostin eri asioita. Esim. suorat lakilainaukset (jotka pitää osata todella hyvin) pinkillä, vuosiluvut keltaisella, termit oranssilla jne. Kirjat olivat törkeän näköiset kun kevät eteni! =)
2)Yliopisto-opiskelu on vapaata. Eli voit itse valita, mitä kursseja suoritat ja milloin. Lisäksi useimmat kurssit on mahdollista suorittaa kirjatentillä eli luennoilla ei ole pakko istua. Eli periaatteessa opiskelu melkein onnistuu "kirjekurssina", ainakin Helsingissä. Eri asia sitten on, haluaako vain yksinään puurtaa..
3) Epävarmuus kuuluu asiaan!!!! Mä olin vielä kokeen jälkeen aivan varma, etten pääse sisään. Missään vaiheessa ei myöskään tullut sellaista tunnetta että osaisin asiat! Opettelin kyllä luetteloita (paljon!), lähinnä loppukeväästä, ja varmaan suurimmaksi osin osasinkin ne kaikki, ainakin jossakin vaiheessa. Se on kyllä aivokääpiön hommaa... Niihin kannattaa juuri kehittää muistisääntöjä ja tehdä vaikka tauluja seinille, joita voi sitten vilkuilla aina sohvalla köllötellessä :)
4) kävin helsingissä ylioppilaskunnan eli pykälän valmennuskurssin (ko. toinen vastaukseni). artiklan kurssista en osaa sanoa. itse en kyllä etäkurssille menisi, mulle kun tärkeintä oli juuri se, että kurssilla käyminen katkaisi päivän lukuputken ja siellä oli innostava opetus ja hyvät tuutorit, jotka tsemppasivat. Motivaation ylläpito oli mielestäni kurssissa se tärkein juttu. Ja sai vaihtaa ajatuksia muiden kanssa ja huomata, että KAIKILLA muillakin oli samat epävarmuuden tunteet...
Tsemppiä!!!
:)
nii et kuinka monessa vuodessa oikkiksen voi suorittaa jos opiekelee pari ekaa vuotta päätoimisesti? oon kuullut että monet ovat tenttineet ja lukeneet 2,5-3,5 vuodessa, pitääkö paikkansa?
tällä meinaan on jo yks ammatti, et jaksais enää 7 vuotta koulussa kuluttaa:)
En osaa sanoa, olisiko tuollainen 2,5-3,5 vuotta mahdollista... Eräs tuttuni on onnistunut 4 vuodessa, keskimäärin Helsingissä valmistumisaika on 5,9 vuotta. Mulle tuli yllätyksenä, kuinka paljon töitä oikiksessa joutuu tekemään. Lukemaan todellakin joutuu!! Tutkinto sisältää Helsingissä 160 opintoviikkoa ja yksi opintoviikko tarkoittaa lähes 300 sivua luettavaa. Tentin ovat yleensä 3-6,5 opintoviikkoa. Eli 2000 sivua päntättävääkin saattaa olla. Kyllä siihen aikaa saa kulumaan... Mutta jos tosissaan opiskelee, niin kyllä se periaatteessa varmaan on mahdollista aika nopeastikin suorittaa. Itselläni on tämän vuoden tavoitteena n. 40 opintoviikkoa ja kiirettä on kyllä pitänyt!! Ei pääsykokeisiin lukeminen ollut mitään tähän verrattuna... Asioita ei sentään tarvitse onneksi ihan niin tarkasti osata. Joskin on myös tenttejä jossa kysytään tuhansien sivujen sivumäärään nähden uskomattoman pikkutarkkoja kysymyksiä. Ja puolet pisteistähän pitää saada, jotta tentistä pääsee läpi.
taidat hiukkasen liioitella?! Pääsykoe oli mielestäni vaikein koe, itse opiskelen Turussa ja hyvin on mennyt kun on viinan makuun päästy;) Sitten kun yliopiston portit aukeaa niin ei oo hätää, muistakaa se!!!
En tiedä minkälaista Turussa on, mutta Helsingissä joutuu kyllä tekemään töitä :) Pääsykoe oli sikäli vaikein, että joutui niin älyttömän yksityiskohtaisesti opettelemaan asioita, mutta luettavaahan oli sivumääräisesti huomattavan vähän verrattuna tentteihin. Meillä on tosiaan ollut joitakin tenttejä, joissa sivumäärään nähden on pitänyt osata pikkutarkkaakin tietoa. Olen kyllä samaa mieltä sikäli kanssasi, ettei ole hätää kun pääsee sisään, jos ei ole kamala kiire opintojen kanssa. Mutta jos oikiksen aikoo 3-4 vuodessa käydä niin kyllä siinä persuslihaksia tarvitaan vai oletko eri mieltä?
Niin -- ja meillä Turussahan tutkinnon laajuus on 177 ov:a. (Hesa 160, Roi 170). En silti tietenkään tarkoita, etteivätkö tutkinnot olisi toistensa kanssa täysin vertailtavia - mutta meinaan kuitenkin, että pitää muistaa näitä juttuja lukiessa, että kaikki 'faktat' eivät päde tiedekuntien välillä. Esim. Turussa ei juuri pakollisia luentoja ole (ja kun fuksit tuon oppivat, niin eipä luennoilla kukaan juuri istukaan - paitsi kielissä ja parissa muussa hassussa pakollisessa).
Mutta tsemppiä pääsykoelukijoille. Nähdään kastajaisissa - minä olen se, joka on eniten nakit silmillä ;)
Sulla tuntuu olevan todella asialliset vastaukset, joten... kysyisin vielä lukemisesta. Montako tuntia luit päivässä, piditkö välipäiviä? Ehditkö tekemään paljon valmennuskursseilta saatavia harjoitustehtäviä? Olen hakemassa toista kertaa Turkuun ja ainakaan viime vuonna en todellakaan lukemisen ohessa pahemmin ehtinyt tehtäviä tekemään!!
Moikka!
Luin varmaan keskimäärin 6-8 tuntia päivässä, lopussa joskus enemmänkin. Tosin luin aika paljon sen mukaan, miltä tuntui. Turha istua kirjat kädessä jos ei etene. Ja kokemuksen syvällä rintaäänellä: välipäiviä kannattaa pitää! Itse vedin itseni aika piippuun ja loppukeväästä olin vähällä luovuttaa. Eli ainakin yksi vapaapäivä viikossa ehdottomasti!! Alkukeväästä voitte huoletta pitää viikonloput vapaana. Aivotkin tarvivat välillä lepoa. Niin ja kuten olen toitottanut, ei noita tuntimääriä kannata orjallisesti tuijottaa, vaan lukea oman "kunnon" mukaan. Toki kannattaa tehdä jonkinnäköinen lukusuunnitelma, joka helpottaa urakan organisointia ja asettaa siinä vaikka tiettyjä sivutavoitteita yhdelle päivälle.
En paljoakaan tehnyt tehtäviä, koska aluksi tuntui siltä, etten oikeustapauksiin osaisi todellakaan vastata ja lopuksi tuli niin kova kiire että jäivät panikoidessa tekemättä. Suosittelisin kuitenkin heti aloittamaan tehtävien tekemisen ja varaamaan siihen vaikka muutaman tunnin pari kertaa viikossa. Tehtäviä tekemällä nimittäin oppii! Ihmisen aivot toimivat siten, että esim. pykälät jäävät paremmin päähän kun niitä harjoittelee jossain asiayhteydessä eli vaikkapa oikeustapausta tehtäessä. Samalla vastaustekniikka kehittyy. Ja se perinteinen tapahan tehdä oikeustapauksia lienee 1)pääsääntö 2)mahdollinen poikkeus 3)tässä tapauksessa (x on toiminut lain vastaisesti tms.)4)näin ollen (lakia on rikottu.
:) Jaksamista ponnisteluihin! Ei saa luovuttaa!!
Jälleen ISO kiitos :) vastauksistasi! Turun kirjat ilmestyvät sitten huomenna, joten siitä se taas alkaa.. Olet oikeassa siinä, ettei tunti-tai sivumääriä kannata kauheasti tarkkailla. Tietty jonkinlainen aikataulu täytyy olla, että kaikki reilut 800 sivua ehtii käydä läpi. Minulla ainakin oli viime vuonna sellaisiakin päiviä, että etenin alle 30 sivua päivässä...se kyllä masensi. :( Turun kokeessa on paljon oikeustapaustehtäviä, joten pysyhän palstalla, sillä kysymistä varmasti vielä riittää!! Lukuintoa kaikille!! =))