Onko kaikenteoria kaikkien aikojen paras vitsi?

Nimimerkki: Professori Realisti

"M-teoriaan johtanut kehityskulku on itseasiassa hyvin mielenkiintoinen ja sen kehityksen kannalta keskeinen Edward Witten on kyllä hyvin arvostettu sekä matematiikan, että fysiikan aloilla."

Tuohon voidaan vielä lisätä se, että Witten oli vuosina 1981-1997 ylivoimaisesti viitatuin fyysikko; yli 500000 fyysikon joukosta. M-teoria tosin julkaistiin vasta v. 1994-1995, joten nuo kaikki viittaukset eivät liity siihen. Lisäksi voidaan todeta, että tuo "viittaamani" Maldacenan (yksin tekemä) tutkimus vuodelta 1997 on esim. INSPIRE:n mukaan vuoden 2018 loppuun mennessä kaikkien aikojen viitatuin fysiikan alan tiedeartikkeli (n. 1900-sivuiseen "Review of Particle Physics" -teokseen on tosin tuossa listassa paljon enemmän viittauksia, mutta se ei ole yhteismitallinen tuotos, koska se ei ole tiedeartikkeli vaan tavallaan ensyklopedia ja sillä on n. 250 tekijää...). Tuo ei ole Maldacenalta ollenkaan huono tulos, etenkin, kun listalla toisena oleva Weinberg:in artikkeli on 30 vuotta vanhempi ja neljäntenä olevalla artikkelilla on yli 2900 tekijää. :D. Esim. Witten on tuolla listalla kuudentena, Glashow sijalla 14., Hawking 15., Guth 17., Higgs 28. jne.
https://www.lorentz.leidenuniv.nl/history/citations/most_cited_physicists.pdf
http://old.inspirehep.net/info/hep/stats/topcites/2018/alltime.html

Anonyymi kirjoitti:

Nimimerkki: Professori Realisti

"M-teoriaan johtanut kehityskulku on itseasiassa hyvin mielenkiintoinen ja sen kehityksen kannalta keskeinen Edward Witten on kyllä hyvin arvostettu sekä matematiikan, että fysiikan aloilla."

Tuohon voidaan vielä lisätä se, että Witten oli vuosina 1981-1997 ylivoimaisesti viitatuin fyysikko; yli 500000 fyysikon joukosta. M-teoria tosin julkaistiin vasta v. 1994-1995, joten nuo kaikki viittaukset eivät liity siihen. Lisäksi voidaan todeta, että tuo "viittaamani" Maldacenan (yksin tekemä) tutkimus vuodelta 1997 on esim. INSPIRE:n mukaan vuoden 2018 loppuun mennessä kaikkien aikojen viitatuin fysiikan alan tiedeartikkeli (n. 1900-sivuiseen "Review of Particle Physics" -teokseen on tosin tuossa listassa paljon enemmän viittauksia, mutta se ei ole yhteismitallinen tuotos, koska se ei ole tiedeartikkeli vaan tavallaan ensyklopedia ja sillä on n. 250 tekijää...). Tuo ei ole Maldacenalta ollenkaan huono tulos, etenkin, kun listalla toisena oleva Weinberg:in artikkeli on 30 vuotta vanhempi ja neljäntenä olevalla artikkelilla on yli 2900 tekijää. :D. Esim. Witten on tuolla listalla kuudentena, Glashow sijalla 14., Hawking 15., Guth 17., Higgs 28. jne.
https://www.lorentz.leidenuniv.nl/history/citations/most_cited_physicists.pdf
http://old.inspirehep.net/info/hep/stats/topcites/2018/alltime.html

Lue lisää

Jos kerran EW on niin arvostettu fyysikko, miksi hänelle ei ole myönnetty Nobelia?

Viitausten määrä ei sinänsä kerro mitään itse tutkimustyön laadusta. Laadukkaat työt löydetään usein vasta jälkikäteen, joskus vasta jälkisukupolvien toimesta.

En kiellä etteikö EW olisi lahjakas matemaatikko, mutta hänen fysiikan saavutukset ovat toistaiseksi vaatimattomia; esim. konkreettiset testattavat hypoteesit lienevät vieläkin mahdottomia M-teorian puitteissa, joka viittaa vahvasti siihen, että M-teoria itsessään on vain näennäistiedettä.

Ymmärtääkseni fyysikotkaan eivät lähde liputtamaan julkisesti teorioiden puolesta, joita ei voi edes testata.

Kehitys sitä paitsi menee aivan päinvastaiseen suuntaan, pois suurista teorioista ja selityksistä. Esim. syväoppiminen integroituu seuraavan 50 vuoden aikana lähes kaikkialle tehden perinteisen tieteen tekemisen turhaksi asiaksi ainakin osin. Tieteeseen tulevaisuudessa tulee siis hyvin empiirinen, datavetoinen ote, voimakas teoriasidonnaisuus jäänee historiaan tai ainakin taka-alalle. Selitysten sijaan kiinnostus tulee olemaan ennustamisessa ja kontrollissa.

Miksi näin? Olemme nimittäin ymmärtäneet etteivät esim. fyysikan hienotkaan teoriat kuvaa todellisuutta sellaisenaan, ilmentävät korkeintaan totuudenkaltaisuutta, ovat parhaimillaan hyödyllisiä työvälineitä eikä mitään muuta, joten tieteen selittämisfunktio jäänee aikanaan osin historiaan.

Ymmärtämisen tarve ei sinänsä koskaan poistu. Se sinänsä voi jopa korostua.

Anonyymi kirjoitti:

Jos kerran EW on niin arvostettu fyysikko, miksi hänelle ei ole myönnetty Nobelia?

Viitausten määrä ei sinänsä kerro mitään itse tutkimustyön laadusta. Laadukkaat työt löydetään usein vasta jälkikäteen, joskus vasta jälkisukupolvien toimesta.

En kiellä etteikö EW olisi lahjakas matemaatikko, mutta hänen fysiikan saavutukset ovat toistaiseksi vaatimattomia; esim. konkreettiset testattavat hypoteesit lienevät vieläkin mahdottomia M-teorian puitteissa, joka viittaa vahvasti siihen, että M-teoria itsessään on vain näennäistiedettä.

Ymmärtääkseni fyysikotkaan eivät lähde liputtamaan julkisesti teorioiden puolesta, joita ei voi edes testata.

Kehitys sitä paitsi menee aivan päinvastaiseen suuntaan, pois suurista teorioista ja selityksistä. Esim. syväoppiminen integroituu seuraavan 50 vuoden aikana lähes kaikkialle tehden perinteisen tieteen tekemisen turhaksi asiaksi ainakin osin. Tieteeseen tulevaisuudessa tulee siis hyvin empiirinen, datavetoinen ote, voimakas teoriasidonnaisuus jäänee historiaan tai ainakin taka-alalle. Selitysten sijaan kiinnostus tulee olemaan ennustamisessa ja kontrollissa.

Miksi näin? Olemme nimittäin ymmärtäneet etteivät esim. fyysikan hienotkaan teoriat kuvaa todellisuutta sellaisenaan, ilmentävät korkeintaan totuudenkaltaisuutta, ovat parhaimillaan hyödyllisiä työvälineitä eikä mitään muuta, joten tieteen selittämisfunktio jäänee aikanaan osin historiaan.

Ymmärtämisen tarve ei sinänsä koskaan poistu. Se sinänsä voi jopa korostua.

Lue lisää

Nimimerkki: Professori Realisti

"Jos kerran EW on niin arvostettu fyysikko, miksi hänelle ei ole myönnetty Nobelia? Viitausten määrä ei sinänsä kerro mitään itse tutkimustyön laadusta. Laadukkaat työt löydetään usein vasta jälkikäteen, joskus vasta jälkisukupolvien toimesta."

Taisit tuossa jo osittain itse vastata tuohon kysymykseesi. Erityisestihän tuo pätee kompleksisiin teoreettisiin viritelmiin, jollainen tuo teoria tietenkin nimenomaan on. Säieteorioiden kritiikkihän on hyvin tunnettua ja osin hyvin perusteltua. Tietenkin esim. ennusteiden testattavuus on tärkeää yleisessä katsannossa ja jos se ei ole kunnossa, niin on tarvetta jatkokehittää teorioita.
https://en.wikipedia.org/wiki/String_theory#Criticism

Fysiikan Nobel-palkintojen myöntämiseen liittyvä arviointiprosessi on monivaiheinen, suhteellisen tiukka ja laadukas, mutta se on kuitenkin vain yksi tekijä muiden joukossa, arvioitaessa tutkijoiden tuotosten yleistä merkitystä, vaikutusta ja laatua. Viittaukset kertovat tutkimusten *vaikutuksesta* tiedeyhteisöön; tietyllä tavalla mitatusti, ja tutkimusten laatua on itseasiassa vaikea arvioida luotettavasti muuten kuin jälkikäteen sen vaikutuksen kautta, joka niillä on ollut tiedeyhteisön tuottamaan uuteen kontribuutioon.

Nykyisin viittausindeksiä käytetään paljon kriteerinä akateemisissa tehtäväntäytöissä, mikä käytännössä asettaa paineita sen nostamiseen ja siten suuntaa tutkimuksen tekemistä "populistiseen" suuntaan ja nykyistä parempi tapa olisikin esim. sellainen viittausindeksi, joka ottaisi myös huomioon sen, että *minkä tasoiset* tieteentekijät; esim. viittausindeksin avulla arvioituina, viittauksia ovat tehneet. Esim. joidenkin omien tutkimustenikin osalta tilanne on se, että huippututkijat ovat viitanneet niihin, mutta muut eivät ja siten viittausten määrä on jäänyt pieneksi. Eli, erityisesti jos ns. huiput, jotka usein myös kilpailevat keskenään, viittaavat toistensa tutkimuksiin, niin se voi hyvinkin olla merkki siitä, että tehty tutkimus on merkittävää...

Tutkimusten vaikuttavuuden, laadun jne. luotettavaan arviointiin liittyvät ongelmat ovat tietenkin myös paljon debatoitu aihe. Nobel-palkinnon saajan valitsevat ihmiset; käytännössä viisi ruotsalaista tieteentekijää, ainakin toistaiseksi ja on epäselvää, että kuinka paljon esim. viittausindeksien arvot ja muut tekijät vaikuttavat heidän näkemyksiinsä kandidaattien saavutusten suhteellisesta tasosta.
https://en.wikipedia.org/wiki/Nobel_Prize_in_Physics#Nomination_and_selection

"En kiellä etteikö EW olisi lahjakas matemaatikko, mutta hänen fysiikan saavutukset ovat toistaiseksi vaatimattomia; esim. konkreettiset testattavat hypoteesit lienevät vieläkin mahdottomia M-teorian puitteissa, joka viittaa vahvasti siihen, että M-teoria itsessään on vain näennäistiedettä."

En halua puolustaa kantaa, jota en itseasiassa edes kannata, eli ennusteiden testattavuus on myös omasta mielestäni olennaista ja en siis ole ehdottamassa Witten:lle Nobel-palkintoa nykyisessä tilanteessa. On silti karkeaa liioittelua kutsua saavutuksia *vaatimattomiksi*, kun kyseessä kuitenkin on sellainen fyysikko/matemaatikko, jonka tutkimuksiin *fyysikot itse* siis mm. ovat viitanneet eniten, tuossa merkityksessä, jonka toin esille tuolla aiemmin.

M-teoria tosin tietenkin on eri asia, kuin sen kehittäjä, mutta ilmeisesti fyysikot eivät ole pystyneet kehittämään ainakaan oleellisesti parempaakaan ja tuolla "suhteellisella hyvyydelläkin" on oma merkityksensä. Asiallinen ja rakentava kritiikki ja palaute on tärkeää, mutta jos ei olisi teorioita, niin ei taitaisi olla niiden kritiikkiäkään ja kyllähän teorioiden suhteellista hyvyyttä voidaan siis arvioida myös ilman empiiristä dataa niiden kuvaamista ilmiöistä. Tämähän on tilanne esim. kvanttimekaniikan erilaisten tulkintojen osalta, joilla on erilaisia vahvuuksia ja heikkouksia.

"Esim. syväoppiminen integroituu seuraavan 50 vuoden aikana lähes kaikkialle tehden perinteisen tieteen tekemisen turhaksi asiaksi ainakin osin. Tieteeseen tulevaisuudessa tulee siis hyvin empiirinen, datavetoinen ote, voimakas teoriasidonnaisuus jäänee historiaan tai ainakin taka-alalle. Selitysten sijaan kiinnostus tulee olemaan ennustamisessa ja kontrollissa."

Olen tuosta pääpiirteissään samaa mieltä; empiria ja ymmärtäminen ovat molemmat keskeisiä asioita edistyksen edellytyksinä ja juuri noin todennäköisesti tulee käymään syväoppimisen kannalta ja se on hyväksi tieteelle. Syväoppimisella on valtava potentiaali. Ehkä koneet kykenevät vähitellen myös kehittämään uusia tapoja testata vanhoja teorioita ja/tai esim. ne voivat päätyä siihen arvioon, että entistä kompleksisempien teorioiden kehittäminen on lupaava lähestymistapa, ilman että ihmistutkijat enää ymmärtävät, että miksi. Joillakin tekoälytekniikoiden sovellusalueillahan on jo käynyt niin, että ihmiset eivät enää ymmärrä, että miten kone on päätynyt siihen johtopäätökseen, johon se on päätynyt...

Nimimerkki: Professori Realisti

Muistaakseni itse keksimäni vitsi on se, että: "Ainoat kirjoittamisen arvoisiksi riittävän syvälliset kirjat ovat sellaisia, joita ei itsekään ymmärrä, jos ei ennen niiden lukemista polta tietynlajisia "pieniä sieniä"". :D

Anonyymi kirjoitti:

Nimimerkki: Professori Realisti

Muistaakseni itse keksimäni vitsi on se, että: "Ainoat kirjoittamisen arvoisiksi riittävän syvälliset kirjat ovat sellaisia, joita ei itsekään ymmärrä, jos ei ennen niiden lukemista polta tietynlajisia "pieniä sieniä"". :D

Lue lisää

Tuli tosta vitsistä mieleen ,että unissa usein ymmärtää syvällisyyksiä ja kokee suuria visioita, mutta herättyään niitä on mahdotonta sanallistaa.

Anonyymi kirjoitti:

Tuli tosta vitsistä mieleen ,että unissa usein ymmärtää syvällisyyksiä ja kokee suuria visioita, mutta herättyään niitä on mahdotonta sanallistaa.

Nimimerkki: Professori Realisti

Vitsailin myös joskus, että: "Tieteellinen intuitio tarkoittaa kyvyttömyyttä perustella johtopäätöksiänsä.". Eli, siihen perinteiseen nobelisteilta kysyttyyn kysymykseen, että: "Uskotteko tieteelliseen intuitioon ja jos, niin miten määrittelisitte sen.", voitaisiin vastata noin. :D

Anonyymi kirjoitti:

Nimimerkki: Professori Realisti

Vitsailin myös joskus, että: "Tieteellinen intuitio tarkoittaa kyvyttömyyttä perustella johtopäätöksiänsä.". Eli, siihen perinteiseen nobelisteilta kysyttyyn kysymykseen, että: "Uskotteko tieteelliseen intuitioon ja jos, niin miten määrittelisitte sen.", voitaisiin vastata noin. :D

Lue lisää

Tuosta vitsistä tuli taas mieleen, että eikös tieteessä ole perustelemattomia premissejä, ettei jouduta äärettömään regressioon, kun premisseille vaaditaan perusteita ja taas niille perusteille uusia perusteita jne äärettömiin. Tsekkaa Agrippan troopit..

Anonyymi kirjoitti:

Tuosta vitsistä tuli taas mieleen, että eikös tieteessä ole perustelemattomia premissejä, ettei jouduta äärettömään regressioon, kun premisseille vaaditaan perusteita ja taas niille perusteille uusia perusteita jne äärettömiin. Tsekkaa Agrippan troopit..

Lue lisää

Nimimerkki: Professori Realisti

Jos esim. filosofi A väittää esim., että tietoa ei ole olemassa, jos sitä ei olla perusteltu ja filosofi B väittää, että tietoa on olemassa, vaikka sitä ei perusteltaisikaan, niin voitaisiin *periaatteessa* konstruoida seuraavankaltainen koejärjestely, jolla saataisiin selvitettyä, että kumpi on oikeassa.

1) Käytetään jotain hyvälaatuista pseudosatunnaislukugeneraattoria esim. 100 numeroa pitkän numerosarjan tuottamiseen, kutsuttakoon tuota tuotosta N:ksi. 2) Sijoitetaan vapaaehtoiset filosofit etäällä toisistaan ja kaikesta asutuksesta yms. sijaitseviin ja suljettuihin tukevatekoisiin koppeihin A ja B; tunnisteitaan vastaavasti. 3) Sijoitetaan kummankin kopin alle "riittävän vakuuttava määrä" TNT:tä.

4) Ohjelmoidaan vastaavan kopin TNT-panos räjähtämään, jos vastaava filosofi ei sekunnin välein paina kopin sisälle sijoitetun syöttölaitteen tiettyä numeroa, joka vastaa N:n järjestyksessä oikeaa numeroa; siihen asti kunnes jompi kumpi koppi on räjähtänyt tai N:n pituus on saavutettu. 5) Annetaan filosofille B tietoväline, jolla on N hänelle käyttökelpoisessa muodossa. 6) Suoritetaan koe. 7) Räjähtämättömään koppiin jääneen filosofin kanta jää vallitsevaksi, koska räjähtänyt filosofi ei voi ja/tai halua esittää vastaväitteitä.

8) Jos jostain syystä kumpikaan ei räjähdä tai ilmaantuu muita "väittelystä" kiinnostuneita, niin koetta voitaisiin jatkaa tai se voitaisiin toistaa. 9) Tämä koejärjestely ei tietenkään ole "idioottivarma" mm., koska tilanteen vakavuudesta huolimatta tai ehkä jopa sen vuoksikin voi tapahtua myös esim. virhenäppäilyjä, laite voi vikaantua tms., mutta jos koesarjaa jatketaan riittävän kauan, niin jäljellejääneet filosofit ovat joko kaikki julkisesti samaa mieltä tai heidän kantansa epäuskottavia, koska kukaan heistä ei suostu noiden kantojensa totuudenmukaisuuden todentamiseen tämän kokeen kautta tai edes julkituomaan tuota kantaansa.

10) Tämä ei ole "argumentum ad baculum", koska "väkivaltapotentiaali" kohdistuu tasapuolisesti molempia vastakkaisia kantoja edustaviin vapaaehtoisiin filosofeihin ja jos TNT:n käyttöä pidettäisiin koejärjestelyn kannalta jostain syystä ongelmallisena tai epäeettisenä, niin ehkä riittäisi sekin, että vaan tulostettaisiin yksinkertaisesti tulosnauhalle tieto siitä, että kumpi olisi räjähtänyt, jos olisi käytetty TNT:tä ja jos joku haluaisi edelleen kiistää tuon tuloksen, niin voitaisiin sitten periaatteessa käyttää uusintakokeessa TNT:tä, johon uusintakokeeseen osallistumisen filosofit voisivat halutessaan delegoida koulukuntaansa kuuluville innokkaille kannattajilleen. :D

Anonyymi kirjoitti:

Nimimerkki: Professori Realisti

Jos esim. filosofi A väittää esim., että tietoa ei ole olemassa, jos sitä ei olla perusteltu ja filosofi B väittää, että tietoa on olemassa, vaikka sitä ei perusteltaisikaan, niin voitaisiin *periaatteessa* konstruoida seuraavankaltainen koejärjestely, jolla saataisiin selvitettyä, että kumpi on oikeassa.

1) Käytetään jotain hyvälaatuista pseudosatunnaislukugeneraattoria esim. 100 numeroa pitkän numerosarjan tuottamiseen, kutsuttakoon tuota tuotosta N:ksi. 2) Sijoitetaan vapaaehtoiset filosofit etäällä toisistaan ja kaikesta asutuksesta yms. sijaitseviin ja suljettuihin tukevatekoisiin koppeihin A ja B; tunnisteitaan vastaavasti. 3) Sijoitetaan kummankin kopin alle "riittävän vakuuttava määrä" TNT:tä.

4) Ohjelmoidaan vastaavan kopin TNT-panos räjähtämään, jos vastaava filosofi ei sekunnin välein paina kopin sisälle sijoitetun syöttölaitteen tiettyä numeroa, joka vastaa N:n järjestyksessä oikeaa numeroa; siihen asti kunnes jompi kumpi koppi on räjähtänyt tai N:n pituus on saavutettu. 5) Annetaan filosofille B tietoväline, jolla on N hänelle käyttökelpoisessa muodossa. 6) Suoritetaan koe. 7) Räjähtämättömään koppiin jääneen filosofin kanta jää vallitsevaksi, koska räjähtänyt filosofi ei voi ja/tai halua esittää vastaväitteitä.

8) Jos jostain syystä kumpikaan ei räjähdä tai ilmaantuu muita "väittelystä" kiinnostuneita, niin koetta voitaisiin jatkaa tai se voitaisiin toistaa. 9) Tämä koejärjestely ei tietenkään ole "idioottivarma" mm., koska tilanteen vakavuudesta huolimatta tai ehkä jopa sen vuoksikin voi tapahtua myös esim. virhenäppäilyjä, laite voi vikaantua tms., mutta jos koesarjaa jatketaan riittävän kauan, niin jäljellejääneet filosofit ovat joko kaikki julkisesti samaa mieltä tai heidän kantansa epäuskottavia, koska kukaan heistä ei suostu noiden kantojensa totuudenmukaisuuden todentamiseen tämän kokeen kautta tai edes julkituomaan tuota kantaansa.

10) Tämä ei ole "argumentum ad baculum", koska "väkivaltapotentiaali" kohdistuu tasapuolisesti molempia vastakkaisia kantoja edustaviin vapaaehtoisiin filosofeihin ja jos TNT:n käyttöä pidettäisiin koejärjestelyn kannalta jostain syystä ongelmallisena tai epäeettisenä, niin ehkä riittäisi sekin, että vaan tulostettaisiin yksinkertaisesti tulosnauhalle tieto siitä, että kumpi olisi räjähtänyt, jos olisi käytetty TNT:tä ja jos joku haluaisi edelleen kiistää tuon tuloksen, niin voitaisiin sitten periaatteessa käyttää uusintakokeessa TNT:tä, johon uusintakokeeseen osallistumisen filosofit voisivat halutessaan delegoida koulukuntaansa kuuluville innokkaille kannattajilleen. :D

Lue lisää

Turhautuneen ja työkaluttoman puhetta? Ymmärrän kyseessä olevan läpän, muuta arvoa en näe. Joidenkin mielestä varmaan ihan hauskin.

M-teoria, josta puhutaan, ei esitä testattavissa olevia hypoteeseja lainkaan, se ei edes ole falsifioitavissa empiirisesti nykyisellään, joten se ei täytä tieteenfilosofia peruskriteereitä.
Näennäistieteeltä se siis näyttää. Monet fyysikot ovatkin tätä mieltä.

Jos universiumilla on alkuhetki, niin se tarkoittaa että ennen tätä ei ole voinut olla olemassa mitään, koska "jonkin olemassaolo" siirtäisi alkuhetken aina uuteen alkuun jne, Alkuhetken olemassaolo tarkoittaa toki että maailmankaikkeus on tosiaan syntynyt tyhjästä.

Tieteenfilosofisesti olemassaolon perusedellytys on toki se, että jotain aina ollut olemassa. Mutta jos jotain on aina ollut olemassa, mitään alkuhetkeä tietysti voi ollakaan olemassa.

Siis mitä uskoa?

Anonyymi kirjoitti:

M-teoria, josta puhutaan, ei esitä testattavissa olevia hypoteeseja lainkaan, se ei edes ole falsifioitavissa empiirisesti nykyisellään, joten se ei täytä tieteenfilosofia peruskriteereitä.
Näennäistieteeltä se siis näyttää. Monet fyysikot ovatkin tätä mieltä.

Jos universiumilla on alkuhetki, niin se tarkoittaa että ennen tätä ei ole voinut olla olemassa mitään, koska "jonkin olemassaolo" siirtäisi alkuhetken aina uuteen alkuun jne, Alkuhetken olemassaolo tarkoittaa toki että maailmankaikkeus on tosiaan syntynyt tyhjästä.

Tieteenfilosofisesti olemassaolon perusedellytys on toki se, että jotain aina ollut olemassa. Mutta jos jotain on aina ollut olemassa, mitään alkuhetkeä tietysti voi ollakaan olemassa.

Siis mitä uskoa?

Lue lisää

Nykyisin ei kosmologiassa väitetä, että olisi alkuhetki - ei taida koskaan olla ollut tuollaista väitettä. "Alulla" on tarkoitettu muuta.

"jos jotain on aina ollut olemassa, mitään alkuhetkeä tietysti voi ollakaan olemassa."

Kysymys universumin alusta ei ole noin yksinkertainen. Ajan luonnetta ei täysin ymmärretä, joten käsitteet "olla aina" tai "alkuhetki" eivät välttämättä kuvaa todellisuutta kumpikaan.

Anonyymi kirjoitti:

Nykyisin ei kosmologiassa väitetä, että olisi alkuhetki - ei taida koskaan olla ollut tuollaista väitettä. "Alulla" on tarkoitettu muuta.

"jos jotain on aina ollut olemassa, mitään alkuhetkeä tietysti voi ollakaan olemassa."

Kysymys universumin alusta ei ole noin yksinkertainen. Ajan luonnetta ei täysin ymmärretä, joten käsitteet "olla aina" tai "alkuhetki" eivät välttämättä kuvaa todellisuutta kumpikaan.

Lue lisää

"Ajan luonnetta ei täysin ymmärretä ..."

Eikä meillä on mitään todistusaineistoa sen puolesta, että aika ylipäänsä olisi olemassa ... UC

Kun ryhtyy miettimään näitä asioita tarkemmin huomaa varmasti kaikenalaista, joista ei tieteen sisälläkään haluta puhua.

Siksi tarvitaan filosofiaa.

Anonyymi kirjoitti:

"Ajan luonnetta ei täysin ymmärretä ..."

Eikä meillä on mitään todistusaineistoa sen puolesta, että aika ylipäänsä olisi olemassa ... UC

Kun ryhtyy miettimään näitä asioita tarkemmin huomaa varmasti kaikenalaista, joista ei tieteen sisälläkään haluta puhua.

Siksi tarvitaan filosofiaa.

Lue lisää

Heheh! Kyllähän kunnon skeptikko on sitä mieltä, ettei tiedon olemassa olemisestakaan ole mitään todisteita. Joten unohdetaan koko tiede.

Ja siitä mistä ei tiedetä mitään, on myös turha puhuakaan. Joten ollaan hiljaa! Ah!

Anonyymi kirjoitti:

Heheh! Kyllähän kunnon skeptikko on sitä mieltä, ettei tiedon olemassa olemisestakaan ole mitään todisteita. Joten unohdetaan koko tiede.

Ja siitä mistä ei tiedetä mitään, on myös turha puhuakaan. Joten ollaan hiljaa! Ah!

Lue lisää

Tieto on jotain mikä on totta - mikä on totta? Pimeä aine/energia, eetteri vai jokin muu?
Mitä tiedämme tieteessä absoluuttisella varmuudella?

En ole itse skeptikko kuten Sokrates joka ei tiennyt mitään edes omaa nimeään - tiedän toki nimeni etc.

Kuitenkin:

Mistä tiedämme, että 1 euro 1 euro = 2 euroa?

Mistä tiedämme, että käyttämämme logiikka on se oikea - nimittäin kukaan ei ole koskaan todistanut, että käyttämämme logiikka on se korrekti logiikka.

Jne.

Anonyymi kirjoitti:

Tieto on jotain mikä on totta - mikä on totta? Pimeä aine/energia, eetteri vai jokin muu?
Mitä tiedämme tieteessä absoluuttisella varmuudella?

En ole itse skeptikko kuten Sokrates joka ei tiennyt mitään edes omaa nimeään - tiedän toki nimeni etc.

Kuitenkin:

Mistä tiedämme, että 1 euro 1 euro = 2 euroa?

Mistä tiedämme, että käyttämämme logiikka on se oikea - nimittäin kukaan ei ole koskaan todistanut, että käyttämämme logiikka on se korrekti logiikka.

Jne.

Lue lisää

"Mistä tiedämme, että 1 euro 1 euro = 2 euroa?"

Hyvä esimerkki. Ei se ole 2 euroa, koska laskutoimistusta tehdessä on jo inflaatio syönyt osan kahdesta eurosta.

Anonyymi kirjoitti:

Nykyisin ei kosmologiassa väitetä, että olisi alkuhetki - ei taida koskaan olla ollut tuollaista väitettä. "Alulla" on tarkoitettu muuta.

"jos jotain on aina ollut olemassa, mitään alkuhetkeä tietysti voi ollakaan olemassa."

Kysymys universumin alusta ei ole noin yksinkertainen. Ajan luonnetta ei täysin ymmärretä, joten käsitteet "olla aina" tai "alkuhetki" eivät välttämättä kuvaa todellisuutta kumpikaan.

Lue lisää

" joten käsitteet "olla aina" tai "alkuhetki" eivät välttämättä kuvaa todellisuutta kumpikaan"

Entäs jos materiaalinen universumi syntyi joskus, mutta nyt se on ikuinen? Laajentunut nykyhetki.

--
heisielu

Falsifiointi riittää. Tarkoitus ei ole osoittaa pelkästään toteen vaan myös kuvailla falsifiointiin riittävät seikat.

Anonyymi kirjoitti:

Falsifiointi riittää. Tarkoitus ei ole osoittaa pelkästään toteen vaan myös kuvailla falsifiointiin riittävät seikat.

Falsifiointi on hyvä tieteellinen kriteeri, jos maailma on deterministinen eli täysin säännönmukainen. Mutta maailmassa jossa on satunnaisuutta ja tämän tuottamia anomalioita eli poikkeustiloja, falsifiointikriteeri ei enää toimi, sillä se johtaisi käytännössä hyvän teorian hylkäämiseen.

Tietenkään edes deterministisessä maailmassa ei voida verifioida yhtään mitään vaikka kosmologit usein tällaista hömppäkieltä käyttävätkin, sillä tiede matematiikasta lähtien perustuu lähtöoletuksille, joita ei voida todistaa tai osoittaa oikeiksi tai paikkansapitäväksi.

Anonyymi kirjoitti:

Falsifiointi on hyvä tieteellinen kriteeri, jos maailma on deterministinen eli täysin säännönmukainen. Mutta maailmassa jossa on satunnaisuutta ja tämän tuottamia anomalioita eli poikkeustiloja, falsifiointikriteeri ei enää toimi, sillä se johtaisi käytännössä hyvän teorian hylkäämiseen.

Tietenkään edes deterministisessä maailmassa ei voida verifioida yhtään mitään vaikka kosmologit usein tällaista hömppäkieltä käyttävätkin, sillä tiede matematiikasta lähtien perustuu lähtöoletuksille, joita ei voida todistaa tai osoittaa oikeiksi tai paikkansapitäväksi.

Lue lisää

Falsifiointi on kriittistä suhtautumista ensisijaisesti. Se perustuu myös tarpeeseen luoda ennustettavuutta, kuten myös toistettavuutta. Se on mielestäni paras käytössä oleva keino sellaisten asioiden todentamiseen, joilla on käytännön merkitystä. Sekä muutenkin on hyvä tapa. Negaatio on se, että mitä tahansa voi esittää totena sellaisella argumentaatiolla kuin miten päivä lähti käyntiin, ja jättää kuullun ymmärtäminen kuulijoiden ongelmiksi. On mahdollista, että falsifiointi ei kaikkeen sovellu, mutta tällöin ei ole oikein puhua tosiasioista vaan joistain muista kuten valistuneesta arvauksesta siihen liittyvin perustein. On ikävää rakentaa arvauksien päälle, joskus ei muutakaan ole. Allapiilevien arvausten epävarmuustekijät heiluttavat hännän päätä ikävästi, joten se on tyypillisesti yhteinen sopimus jatkaa arvauksen päälle, koska se on riski: kun fakta löydetään, tai jos jossain vaiheessa myöhemmin alkaa mennä pieleen, se voi romuttaa kaiken siihen mennessä tehdyn. Joskus arvaten voi onnistaakin, Diracillakin kävi flaksi kvanttifysiikan kanssa. Paino sanalla joskus.

Kommentoija on tyypillinen nurinkääntynyt mieleltään. Totuuksia ei voi olla muualla kuin mielessä. Se, että kuvittelee toisin, on nurinkääntynyttä ajattelua, joka vääristää koko kysymyksen käsittelyä.