KUINKA TÄRKEÄÄ ON MITTAILLA nitriittejä, PH:t ja muita vesiarvoja? Minä en ole mittaillut mitään paitsi lämpötilaa seurailen silloin tällöin. Olen harrastanut jo noin kuusi vuotta suuremmitta ongelmitta. Nehän testit on hirveen kalliitakin. Onko siis tarpeen testailla jos hyvin menee?
Vesikemia?
Sinttu
182427
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 18
Vanhimmat
Olis niitä aina välillä hyvä kattoo.
En usko että nitriitistä ongelmia tulee, koska hyvä suodatin hajoittaa nitriitin nitraatiksi.
Ph olis ihan hyvä tietää koska eri kaloilla on eri ph arvot ja ne ei voi hyvin jos ne kovin heittää. Esimerkiksi eivät suostu kutemaan. Jopa kuollakkin saattavat jos tarpeeksi pielessä on.
Nitraatti on kasviravinnetta ja ei sitäkään nyt ihan hirveesti saa olla koska kasvit ja kalat ei tykkää. Pidemmän päälle liika nitraatti vie hengen kasveilta ja miksei kaloiltakin.
Veden kovuuskin on asia joka saattaa vaikuttaa lisääntymiseen ja yleiseen hyvinvointiin.
"En usko että nitriitistä ongelmia tulee, koska hyvä suodatin hajoittaa nitriitin nitraatiksi."
Itse asiassa ei se suodatin vaan siellä suodattimessa elävät bakteerit, jotka osallistuvat nitrifikaatioon. Eli nitriitit ja ammoniakki muuttuvat vähemmän haitallisemmaksi nitraatiksi.
Ja jos bakteeritoiminta kärsii, esim lääkityksen seurauksena, niin nitriittiä voi silloin esiintyä.
Kyllä joo, esitin ehkä vähän hätäisesti ja epätarkasti asian.
Mutta kannattaisi käydä kattomassa seuraavalla sivulla.
http://www.liaani.net/akvaario/vesikem.html
Siellä osataan kertoa vähän paremmin kun mitä minä yritin sanoa.
Kiitettävästi oli tietoa vesikemiasta...
Lainaus sivustolta:
"Nitriitti on kaloille erittäin myrkyllistä. Jo 10 ppm (parts per million eli miljoonasosaa) saattaa olla tappava pitoisuus ja 0.5 ppm aiheuttaa jo kaloille stressiä ja siten esim. lisääntynyttä sairastumisalttiutta."
Tästä minä en ole kuitenkaan samaa mieltä kirjoittajan kanssa. Nitriitti on aina akvaariossa haitaksi ja kertoo, että jotain on vialla. Siksi sen pitoisuus tulisi olla 0 mg/l, jota se vanhoissa ja toimivissa akvaarioissa yleensä onkin. 0,3mg/l on hälyyttävää ja vedenvaihtoon kiirehdittävä, aiheuttaa kaloille stressiä ja herkät kalat sairastuvat helposti. Pitemmän päälle kaloille iskee erilaisia sairauksia.
"Nitraatteja sen sijaan löytyy akvaariosta aina, sillä ne ovat typpiyhdisteiden hajoamisen päätepiste. ... Tavallisessa seura-akvaariossa voidaan pitää jopa 50 ppm ylärajana. Sen sijaan herkemmille kaloille, esim kiekkokalat ja poikasille pitäisi nitraattitaso olla alle 20 ppm."
50mg/l on aivan liikaa nitraatteja tavallisessa seura-akvaariossa. Kalat ja kasvit kärsivät. Normaalissa seura-akvaariossa sopiva arvo onkin 3-12.5mg/l. Kun mennään päälle 20mg/l on syytä vaihtaa vettä.
Lisäksi suuri nitraattimäärä edes auttaa levien kasvua. Eli jos akvasta löytyy levää liiaksi, lienee syytä tsekata, että vesiarvot on ok.
Se tässä hieman ongelmallista onkin että ristiriitaista tietoa löytyy todella paljon.
Itsekkin olen pitänyt tetratest 5 in 1 ohjeita hyvinä ja luotettavina. Siellähän sanotaan nitraatista että yli 50mg/l on vahingollista.
Nitriitti tosiaan on sellainen mitä ei ole vanhassa toimivassa akvaariossa ollenkaan.
Jos sitä esiintyy niin silloin on jotain todella pahasti vialla. Siis todella pahasti.
Luultavasti suodatin ei toimi oikein.
Tiedän erään tapauksen jossa kaveri ei ollut vaihtanut vettä 450 litraiseen akvaarioon kun kerran pari kahden vuoden aikana. perusteluina hän kertoi että kun vettä haihtuu 10 litraa päivässä niin eihän sitä tarvii kun lisätä niin kalat saa uutta vettä.
Minä sitten kysymään että mitens noi vesiarvot kun eihän sieltä haihdu kun vesi ja kaikki muu sonta jää. Kaveri kysy että mitkä arvot. Meinas että ph on ihan hyvä. Siinä sitten mittaamaan minun testerillä ja kappas vaan.
Nitraatit paukahti yli asteikon yli 250
GH yli asteikon suurempi kuin 16
Kh oli joku 10 mutta nitriitti 0
ph 7.2 tai jotai siinä paikkeilla
Ällistyttävintä koko hommassa oli että kalat voi näennäisesti ihan hyvin.
Ällistyksestä toivuttuani tehtiin suunnitelma jolla vesiarvot saataisiin kohdalleen:
Vettä ruvettiin vaihtamaan joka toinen päivä noin 1/5 koska pelkäsin liian suuren vesiarvojen muutoksen koituvan kaloille surmaksi.
Vesiarvot eivät vieläkään ole ihan kunnossa mutta hyvin lähellä jo ollaan.
Lehtikalatkin rupesivat kutemaan.
Kalasto oli hyvin kirjavaa:
Lehtikaloja
sinirihmoja
partasuita
leväbarbeja
kardinaalitetroja
mustamolleja
miekkapyrstöjä
yksi iso tulievä
ja muita en ulkoa muista, saattoi olla jotain muutakin
Että kaikkea sitä näkeekin.......
Tarinan opetus on se että jokaisen akvaarioharrastajan pitää itse ottaa selvää asioista kun ei niitä kaupassa kerrota tarpeeksi hyvin. Eikä sitä tietoa ennen saanut helposti. Nyt on tilanne vähän parempi kun on tää netti mistä jokaisen on helppo etsiä kotona istuen tietoa.
Juuh, Tetran testissä (tippa) tosiaan sanotaan, että 25-50mg/l -> kohtalaiset olot, mutta vettä syytä vaihtaa osittain.
Suurissa nitraattimäärissä on se ongelma, että se voi pelkistyä nitriitiksi. Ja jos jostain olin lukevinani, että nitraatti voi pelkistyä kalan suolistossakin nitriitiksi. Löysinpä sitten ihan sivunkin, jossa hyvin kokenut harrastaja kertoi, että vasta 150-200mg/l olisi haitallista. Mites ne kasvit voivat?
Toinen kokenut harrastajat taas on sitä mieltä, että 3-10mg/l on hyvä ja alle 20mg/l vielä kohtalainen..
Tuli sitten mieleen, että onkohan tuossa ylemmässä yksi nolla liikaa?? Pitää siis selvittää edelleen, mikä tuo nitraattihomma oikein on, onhan se kuitenkin harrastajilla siinä 10mg/l pintaa..
Kalasto on todellakin kirjavaa ja hiukan vääristä vesistä. Toinen vaihtoehto tietenkin on, että testiliuska on päässyt esim. hapettumaan tms, jolloin näyttää arvot vain peffaa.. Nimittäin tuo kovuus on aivan liian kova useimmille kaloille tuossa listassa.
Kaveria kannattaa myös neuvoa pohjanputsauksessa, koska pohja menee äkkiä tukkoon ja siellä alkaa kehittymään haitallisia yhdisteitä.
Niin nyt on kulunut viikko reipasta vedenvaihtoa ja kaverille soitin äsken ja kertoi lukemat:
Nitraatti 100
nitriitti 0
gh 10
kh 6
ph 7.2
Parannuata tapahtunut mutta töitä vielä tehtävänä.
Pohja oli alkuun todella törkynen.
nyt on jo ihan hyvän puhdas.
Vesi on huomattavasti kirkkaampaa ja kasvitkin on alkaneet kasvaa.
Kalat voi edelleen hyvin.
Ongelma on kun en saa tajuumaan että joistakin kaloista olisi syytä luopua.
Kaveri on sitä mieltä että ne on vuosia pärjännyt hyvin ja pärjää ne jatkossakin.
No ei se nyt niin hyvä kaveri ole mutta olishan se kiva auttaa jos apu vain kelpaisi.
Aloitettaessa uudessa akvaariossa ennen bakteerikannan kehitystä nitrifikaatio ei ole täydellistä ja tulee sellaisia nitriittipiikkejä eli arvo hyppää korkealle, joka kaloille vaarallista. Toimivassa, vanhassa akvaariossa bakteerikanta on kehittynyt erilaisille pinnoilla ja nitriittiä ei siten pitäisi vanhassa, toimivassa akvaariossa olla ollenkaa. Vanhemman akvaarion ongelma lienee enemmänkin liiallinen nitraatti, mutta sehän hoituu riittävällä kasvistolla ja vedenvaihdolla ja yliruokinnan välttämisellä. Samoin jos kalastona on elävän ravinnon syöjiä, niin vettä tulee vaihtaa useammin ja enemmän, koska elävä ravinto muuttaa vesiarvoja nopeammin..
PH on kalojen kannalta oleellinen, koska yhden pykälän muutos on 10 kertainen muutos happamuudessa, samoin myös lämpötila vaikuttaa pH:hon. Suomessa talousvesi on aika lailla pehmeää monissa paikoissa ja siten kovuus olisi hyvä tietää, että se on sopiva kaloille. Monet harrastajat kun ikävä kyllä pitävät kovanveden kaloja pehmeässä vedessä. Tyypillisimmät kalat: miljoonakala, platy ja miekkapyrstö. Muut vesiarvot muuten oikein, mutta kovuus unohdettu kokonaan huomioida. Kovanveden kaloille vettä pitää kovettaa sopivasti erilaisilla menetelmillä.
Jos jotain ongelmia tulee akvaarioon, niin vesitestit auttavat jo ratkaisemaan, miten hoito tulee aloittaa. Monasti syynä on huono vedenlaatu. Nitraatteja/nitriittiä tai laskenut pH.
Itse testailen vedestä:
pH
nitriitti (NO2-)
nitraatti (NO3-)
GH (kokonaiskovuus)
KH (karbonaattikovuus, muodostaa mm. puskuroinnin akvassa, jotta pH ei muutu radikaalisti)
PH:ta olisikin hyvä seurailla kerran viikossa vanhemmissa akvaarioissa, jotta ei tapahdu tyypillistä ongelmaa, joka monilla harrastajilla. Alkuarvo hyvä, mutta laskee helposti alle kuuden ja lähelle viittä. Samoin nitraattia kannattaa seurailla. Kovuudet ei juurikaan muutu, jos tietää, minkälaista vettä raanasta tulee ja miten se alkujaan asettunut akvaariossa. Joskus tosin, kun vesilaitos päättääkin ottaa vettä muualta, niin akvaarion vesikemia saattaa muuttua. Joskus jopa itse talousvesi on sopimatonta sellaisenaan akvaarioon.
Testien hinnat voivat tuntua kalliilta ja noihin em. menee muutama satanen. Tippatestit ovat luotettavampia kuin liuskatestit. Tippatesteistä saa tehtyä useamman kymmenen testausta, joten hinta ei sinällään ole korkea.
Ja kun akvaario on vanha, kypsynyt, niin itse kuitenkin vielä testaisin siitä nitraatit ja pH:n säännöllisesti. Ongelmien tullessa eteen muista testeistä on hyötyä (esim. nitriitti, ammoniakki...)
Nostamalla KH:ta parilla asteella, voi estää liian suuret pH:n vaihtelut. Itse käytän tähän noin ruokalusikallisen AquaDur-jauhetta 50 vaihdettua vesilitraa kohden. Jossain nurkassa kannattaa aina pitää myös simpukankuorirouhetta, joka niinikään vastustaa pH:n jyrkkää laskua.
Samoin on hyvä laittaa ilmastus kovemmalle yön ajaksi, koska kasvit kuluttavat silloin enemmän happea kuin tuottavat. Yön aikana veteen kertyy myös liikaa hiilidiosidia, koska yhteyttämistä ei valon puutteen vuoksi kasveissa silloin tapahdu. Ajastimella voi ilmapumpun säätää toimimaan niin että se tuulettaa hiilidioksidia pois esim. aamuyön tukalimpina tunteina, ja kalat ovat aamullakin iloisia.
Pelkkä veden lisääminen haihtuneen tilalle ei riitä, vaan vettä on aina myös vaihdettava uuteen. Muutoin akvaarioon kertyy aikaa myöten enemmän erilaisia suoloja ja muita aineita, jotka eivät veden tavoin sieltä minnekään haihdu. Jos esimerkiksi tuhannessa litrassa olisi teelusikallinen suolaa, niin kun sen haihduttua lisättäisiin uutta samanlaista vettä, niin silloin suolaa olisi jo kaksi teelusikallista. Todellisuudessa tämä tapahtuu tietenkin hitaasti, mutta aikaa myöten ollaan vaikeuksissa. Luonnossakin sateet (=lähes tislattua vettä) ja laskujoet vaihtavat uutta vettä koko ajan vanhan tilalle. Kun haihtuminen on suurempaa kuin uuden veden tulo, niin syntyy suolajärvi (jos pohjasta vielä liukenee lisää, niin vesi muuttuu lopulta elinkelvottomaksi tavalliselle vesielämälle).
Mikä on kovuudessa pehmeän ja keskipehmeän ja kovan rajat?
Jos se on 20 niin onko se pehmeää??
"Jos se on 20 niin onko se pehmeää?? "
Ei todellakaan, vaan melko kovaa vettä ja siten vain kovan veden kalat tulevat siinä hyvin toimeen..
Itse luokittelen M. Varjon kovuusjaottelun mukaan, koska helppo muistaa :)
GH:
alle 7 = pehmeä
7-14 = keskikova
14-21 = kova
ja yli 21 = todella kova vesi
(Saksalaisen kovuustaulukon mukaan)
Pidättekö minua tosi huonona hoitajana, jos en hommaa niitä kalliita aineita ja siten seurata kehitystä? Kuten sanoin suurempia onkelmia ei ole ilmennyt. Kasvitkin voi ihan hyvin. Vaihdan vettä kerran kuussa noin 1/3 lapolla puhdistaen, lisää vedenparannusainetta ja kasviravinnetta. Altaani on 500 L. Kutinaa kaloilla on jonkun verran, muuten menee ihan hyvin.
Siis tarviiko niitä aineita hommatta?
Enhän mä sua pakottaa voi ostamaan niitä aineita.
Mutta jos sulla jo vedenvaihdotkin on mitä on niin kyllä kannattais.....
Sulla on senverran iso akva että ei niitä ongelmia heti tulekkaan mutta varmasti ennemmin tai myöhemmin tulee.
Vettä kannattais vaihtaa useammin kuin kerran kuussa. Testin voi tehdä kerran kuussa jos haluat välttämättä säästää.
Esim tetratest 5 in 1 testerissä on 20 liuskaa joten kestää ne vähänaikaa.
Kyllä sitten harmittaa kun niitä kaloja alkaa kuolemaan.
Kyllä sunkin on testattava sopiiko vesi juuri niille kaloille joita sinulla on! Toiset kalat kun tarttevat kovaa (KH>5..10), toiset pehmeää (KH~1-5) vettä. Myös pH eli veden happamuus pitää olla sopiva ko. lajeille. Siksi mitä tahansa lajeja EI voi laittaa samaan akvaarioon eikä mihin tahansa suoveteen. Happamuus (pH) 7 on neutraali ja sopii monille seura-akvaariokaloille, mutta tarkistettava se silti on! ... ja tietenkin kirjoista myös lajiesi vaatimukset. ... Siitä vain testaamaan.
Tiitu, sulla meni karbonaattikovuus ja kokonaiskovuus sekaisin :)
KH on karbonaattikovuus
GH on kokonaiskovuus
Melkeinpä itse suosittelen ennemmin tippatestejä. Kokonaishinnaksi tulee tietysti enemmän, mutta tippatesteistä tekee 40-50 testiä paketin mukaan..
Lisäksi liuskatesteissä pH,GH,KH ei kai oikein ole luottamista - käyttäjiltä ja kauppiaalta kuultua.
Tetran liuskatesti 20-25€
Tippatestit 5-10€ kappale
(nitriitti (NO2-) tippatesti kannattaa hommata JBL:ltä, koska tarkempi kuin tetran)
JBL:llä on kaiketi sellaiset tippatestit, että kun kerran ostaa koko paketin (eli sen, jossa tulee taulukko mukana), niin sen jälkeen tarvii ostaa vain puuttuva liuos. En ole varma...
Edellä annettiinkin jo ilmeisesti melko tarkat rajat kokonaiskovuuksille (GH = Gesamte Härte). Sen sijasta mitataan kuitenkin tavallisesti karbonaattikovuutta (KH = Karbonathärte), jota myös tarkoitetaan kun puhutaan kovuudesta. En tiedä miksi niin, mutta KH tuntuu olevan GH:ta oleellisempi suure, enkä ole koskaan GH:ta edes mitannut. GH saadaan kun KH lukemaan lisätään muiden kovuudeksi laskettavien aineiden vaikutukset (tai ainakin sinnepäin). GH on siis aina KH:ta suurempi saksalaisella kovuusasteikolla (dH-asteita, Deutsche Härte).
GH on kokonaiskovuus, joka siis määrää myös akvan kovuuden, jossa kalat oleilevat. GH on suurempi kuin KH. Kaloille siten olennaisempi on juuri tuo GH, koska GH:n ilmoittamassa vedessähän ne oleilevat. (KH GH ja GH>0).
Kun kalojen kovuustaulukoita ilmoitellaan, on niissä huomioitu GH.