jännityksen leikkaaminen

olen kuullut noista propraleista. niitä en ole vielä alkanut popsimaan vaan olen elänyt kauhean jännityksen kanssa koulussa ilman mitään lievittäviä aineita. varsinkin äidinkielen tunnit olivat yläasteella ihan täyttä helvettiä. jokaiselle tunnille pelotti mennä todella paljon. ainoa poikkeus oli jos tiesi etukäteen että tunnilla kirjoitetaan ainetta tai tehdään muuta itsenäistä työskentelyä. silloin oli levollinen mieli jo edellisenä iltana. lukiossa onneksi ei ole pakko olla niin paljoa äänessä tunneilla paitsi että esitelmien pitoja on vaan paljon enemmän. aika kalliilta hinnalta tuo 4900€ tuntuu. taitaa jäädä itsellänikin haaveksi tämä stressihermonsalpaus operaatio. :( ehkä sitten kun töihin lähtee rahat riittäisi tuohon. toinen vaihtoehto on lainan ottaminen nyt ja leikkaukseen meneminen. tosin myöntäisiköhän pankki tuollaista lainaa? olen miettinyt nyt jälkeenpäin että mitä minulle tapahtui kasiluokan jälkeen. kasiluokan jälkeen keskiarvoni oli 9,1 ja ysiluokalla jolloin alkoivat jännitykseni alkoi myös koulussa alamäkini. päästötodistuksen keskiarvo oli vielä 8,8 koska silloin vaikutti 7 ja 8 luokkien numerot. nyt lukiossa on mennyt samalla tahdilla kuin meni ysiluokkakin eli sellainen 7 on jo hyvä numero. keskiarvo ei paljoa yli 7 tällä hetkellä ole. voiko tämä kaikki johtua ainoastaan siitä että esiintymisjännitys on alkanut? olen miettinyt syitä että miksi minulla on vasta nyt myöhemmällä iällä alkanut tällainen. ennen ysiluokalle menoa olin sosiaalinen ihminen ja nautin esiintymisestä. samoihin aikoihin alkoi murrosikäni joten silläkin voisi olla jotain tekemistä asian kanssa? olen alkanut myös vieraantumaan ennen minulle läheisistä ihmisistä. tunnen aina pientä jännitystä ollessani tiettyjen ihmisten seurassa. ennen jännitystä ilmeni ollessani vain parin ihmisen kanssa mutta pikkuhiljaa jännitys on kasvanut jo sille tasolle että serkun synttäreillä käyntikään ei ole mukava tapahtuma. siellä joutuisi kuitenkin koko ajan olemaan sosiaalisessa kanssakäymisessä vieraiden kanssa. auttaako propral myös näihin ongelmiin? pystyisinkö olemaan yhtä rennosti kuin ennenkin ihmisten seurassa jotka ovat minulle olleet läheisiä.....

-oggy^ kirjoitti:

olen kuullut noista propraleista. niitä en ole vielä alkanut popsimaan vaan olen elänyt kauhean jännityksen kanssa koulussa ilman mitään lievittäviä aineita. varsinkin äidinkielen tunnit olivat yläasteella ihan täyttä helvettiä. jokaiselle tunnille pelotti mennä todella paljon. ainoa poikkeus oli jos tiesi etukäteen että tunnilla kirjoitetaan ainetta tai tehdään muuta itsenäistä työskentelyä. silloin oli levollinen mieli jo edellisenä iltana. lukiossa onneksi ei ole pakko olla niin paljoa äänessä tunneilla paitsi että esitelmien pitoja on vaan paljon enemmän. aika kalliilta hinnalta tuo 4900€ tuntuu. taitaa jäädä itsellänikin haaveksi tämä stressihermonsalpaus operaatio. :( ehkä sitten kun töihin lähtee rahat riittäisi tuohon. toinen vaihtoehto on lainan ottaminen nyt ja leikkaukseen meneminen. tosin myöntäisiköhän pankki tuollaista lainaa? olen miettinyt nyt jälkeenpäin että mitä minulle tapahtui kasiluokan jälkeen. kasiluokan jälkeen keskiarvoni oli 9,1 ja ysiluokalla jolloin alkoivat jännitykseni alkoi myös koulussa alamäkini. päästötodistuksen keskiarvo oli vielä 8,8 koska silloin vaikutti 7 ja 8 luokkien numerot. nyt lukiossa on mennyt samalla tahdilla kuin meni ysiluokkakin eli sellainen 7 on jo hyvä numero. keskiarvo ei paljoa yli 7 tällä hetkellä ole. voiko tämä kaikki johtua ainoastaan siitä että esiintymisjännitys on alkanut? olen miettinyt syitä että miksi minulla on vasta nyt myöhemmällä iällä alkanut tällainen. ennen ysiluokalle menoa olin sosiaalinen ihminen ja nautin esiintymisestä. samoihin aikoihin alkoi murrosikäni joten silläkin voisi olla jotain tekemistä asian kanssa? olen alkanut myös vieraantumaan ennen minulle läheisistä ihmisistä. tunnen aina pientä jännitystä ollessani tiettyjen ihmisten seurassa. ennen jännitystä ilmeni ollessani vain parin ihmisen kanssa mutta pikkuhiljaa jännitys on kasvanut jo sille tasolle että serkun synttäreillä käyntikään ei ole mukava tapahtuma. siellä joutuisi kuitenkin koko ajan olemaan sosiaalisessa kanssakäymisessä vieraiden kanssa. auttaako propral myös näihin ongelmiin? pystyisinkö olemaan yhtä rennosti kuin ennenkin ihmisten seurassa jotka ovat minulle olleet läheisiä.....

jeps. mua ahdistaa ihan mielettömästi äidinkielen tunneille meno nykyään. siellä joutuu kuitenkin lukemaan tekstejä ääneen ja olemaan esillä, puhumaan muiden kuullen ym. tää on mulle yhtä helvettiä, varsinkin nyt lukiossa! :( tänään otin ensimmäisen kerran noita propraleja..ja hmm.. eipäs tullut mitään erikoisempia tuntemuksia..kuin se että sydän löi rauhallisemmin. eli siis, koulussakin on hyvä jos sydän ei lyö tuhatta ja sataa, joten äänikään ei silloin varmaan tärise. no, huomenna otan ennen kouluun lähtöä yhden propralin, ja katsotaan miten menee..
mutta, liittyykö sulla tähän jännitykseen hikoilua? mulla nimittäin liittyy, eli tää mun ongelma ei jää vaan tähän jännittämiseen, vaan mä myös hikoilen mielettömästi. eli, kyllä mä luulen, että sä niillä propraleilla voisit jotenkin helpottaa tilannetta. varaa aika lääkärille, ja rohkeasti vaan mene sinne, ja kerro ongelmastas. niin minäki tein, vaikka en ois uskonu et uskaltaisin. ja mulla tää ongelma on menny jo sille tasolle, että mun täytyy mennä käymään nuorisopsykiatrian poliklinikallakin. enpä tiedä, toivon että kun puhun jonkun ammatti-ihmisen kanssa, hän voi auttaa minua ja helpottaa mun oloa. saa nähdä.. kyllä se tästä vielä joku päivä :) i hope so.

haili kirjoitti:

jeps. mua ahdistaa ihan mielettömästi äidinkielen tunneille meno nykyään. siellä joutuu kuitenkin lukemaan tekstejä ääneen ja olemaan esillä, puhumaan muiden kuullen ym. tää on mulle yhtä helvettiä, varsinkin nyt lukiossa! :( tänään otin ensimmäisen kerran noita propraleja..ja hmm.. eipäs tullut mitään erikoisempia tuntemuksia..kuin se että sydän löi rauhallisemmin. eli siis, koulussakin on hyvä jos sydän ei lyö tuhatta ja sataa, joten äänikään ei silloin varmaan tärise. no, huomenna otan ennen kouluun lähtöä yhden propralin, ja katsotaan miten menee..
mutta, liittyykö sulla tähän jännitykseen hikoilua? mulla nimittäin liittyy, eli tää mun ongelma ei jää vaan tähän jännittämiseen, vaan mä myös hikoilen mielettömästi. eli, kyllä mä luulen, että sä niillä propraleilla voisit jotenkin helpottaa tilannetta. varaa aika lääkärille, ja rohkeasti vaan mene sinne, ja kerro ongelmastas. niin minäki tein, vaikka en ois uskonu et uskaltaisin. ja mulla tää ongelma on menny jo sille tasolle, että mun täytyy mennä käymään nuorisopsykiatrian poliklinikallakin. enpä tiedä, toivon että kun puhun jonkun ammatti-ihmisen kanssa, hän voi auttaa minua ja helpottaa mun oloa. saa nähdä.. kyllä se tästä vielä joku päivä :) i hope so.

ei onneksi liity suurempaa hikoilua jännitykseen. kuuma tunne ja ehkä ihan marginaalista hikoilua kun oma puheenvuoro tulee esim. kotiläksyjen tarkastamisessa. ei kuitenkaan niin suurta että joutuisin pitää aina vaan mustia vaatteita sen takia. onneksi. ainoastaan kuuma ja jännittynyt olo ennen omaa vuoroa. ei hieksi asti.

onko sinulla tai kenelläkään muulla sellaista tilaa että on koko ajan pieni jännitys jossakin keskustelutilanteessa kaverien kanssa? itselläni on lukiossa ainoastaan muutama kaveri jonka seurassa pystyn olla täysin rento ja normaali itseni(yleensä hiljaiset ja rauhalliset. vilkkaiden ja puheliaiden seurassa taas yleensä vaikeampaa). useimpien kanssa joudun olemaan hieman vaivalloisesti vaikkei se välttämättä näykään selvästi. sisällä on kuitenkin jännittävä olotila vaikkei naama ole punainen ja sydän ei hakkaa kahtasataa. kahden kesken tällaisen ihmisen kanssa joutuminen on hirveää. onko tällaiseen lääkettä että pystyy olemaan ihan täysin rennosti kuten aina ennen on pystynyt? vai onko tuo ihan normaalia ettei kaikkien kanssa pysty tulla oikein toimeen? tällaisia jännitteitä on syntynyt myös hyvien kavereiden kohdalle joten se pistää tässä hieman miettimään

-oggy^ kirjoitti:

ei onneksi liity suurempaa hikoilua jännitykseen. kuuma tunne ja ehkä ihan marginaalista hikoilua kun oma puheenvuoro tulee esim. kotiläksyjen tarkastamisessa. ei kuitenkaan niin suurta että joutuisin pitää aina vaan mustia vaatteita sen takia. onneksi. ainoastaan kuuma ja jännittynyt olo ennen omaa vuoroa. ei hieksi asti.

onko sinulla tai kenelläkään muulla sellaista tilaa että on koko ajan pieni jännitys jossakin keskustelutilanteessa kaverien kanssa? itselläni on lukiossa ainoastaan muutama kaveri jonka seurassa pystyn olla täysin rento ja normaali itseni(yleensä hiljaiset ja rauhalliset. vilkkaiden ja puheliaiden seurassa taas yleensä vaikeampaa). useimpien kanssa joudun olemaan hieman vaivalloisesti vaikkei se välttämättä näykään selvästi. sisällä on kuitenkin jännittävä olotila vaikkei naama ole punainen ja sydän ei hakkaa kahtasataa. kahden kesken tällaisen ihmisen kanssa joutuminen on hirveää. onko tällaiseen lääkettä että pystyy olemaan ihan täysin rennosti kuten aina ennen on pystynyt? vai onko tuo ihan normaalia ettei kaikkien kanssa pysty tulla oikein toimeen? tällaisia jännitteitä on syntynyt myös hyvien kavereiden kohdalle joten se pistää tässä hieman miettimään

kyllä muakin jännittää puhua ihmisten kanssa koulussa. vaikka ne oiski mun kavereita, en tiedä miksi, mä jännitän ku hullu.. jos istutaan vaikka välitunnilla siinä kaveriporukalla (porukkaan kuuluu myös poikia) ja alan puhumaan pitkään ja kaikki kuuntelee, tunnen oloni tosi epämukavaksi ja ahdistavaksi.. enkä todellakaan ymmärrä että miksi. nehän on kuitenkin vain mun kavereita. :/
ja tunnilla, jos viittaan ja myös vastaan, mun sydän käy niin ylikierroksilla että huh! eli heti, jos mun ääneni tulee kuuluville, tulee sellanen "jännityskohtaus"..
mut hei, ole onnellinen kuitenkin sen suhteen, ettei sulla ole tätä TODELLA kiusallista liikahikoilua vaivana, se nimittäin hankaloittaa myös kaikkea.ja siitä ei niin vain pääse eroon, ainakaan minä..